ÄÄNEKOSKI LÄNSIPORTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.12.2012 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT?.?.?

ÄÄNEKOSKI LÄNSIPORTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.12.2012 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT?.?.?

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Äänekosken kaupungin 3. ja 4. kaupunginosan kortteleita 332, 333 (osa), 335 ja 405 (osa) sekä katu- ja puistoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat:: Äänekosken kaupungin 3. ja 4. kaupunginosan korttelit 332, 335, 337 ja 405 (osa) sekä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustan kupeessa keskustan länsipuolella. Suunnittelualue sijoittuu Äänekoskentien, Kalevankadun ja Hämeentien rajaamalle alueelle. Kaavan sijaintikartta kansilehdellä. Kaavan nimi Länsiportin asemakaavan muutos Kaavan päiväys 12.12.2012 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka henriikka.lonka@aanekoski.fi 020 632 2036 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Kaavoituskatsauksen 2010 yhteydessä: hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.11.2010, kuulutus Kosken Kanavassa ja Pikkukaupunkilaisessa 24.11.2010 sekä Sisä- Suomen lehdessä 25.11.2010. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen 20.12.2012 18.1.2013 (MRA 30 ) Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 )? Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto?

2 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.2 Luonnonympäristö... 3 3.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.4 Maanomistus...4 3.5 Suunnittelutilanne... 5 3.5.1 Maakuntakaava... 5 3.5.2 Yleiskaava... 5 3.5.3 Asemakaava... 7 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu... 9 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.2 Aluevaraukset... 11 5.2.1 Korttelialueet... 11 5.2.2 Muut alueet... 12 5.3 Kaavan vaikutukset... 13 5.3.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 13 5.3.2 Liikenteelliset vaikutukset... 13 5.3.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.3.4 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 13 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ÄÄNEKOSKEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN / LÄNSI- PORTIN ALUE (PARTANEN, JUSSI, 2012) KATU- JALIIKENNESUUNNITELMA (ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, 2012) ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

2. TIIVISTELMÄ 3 Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut eikä kaava ole enää ajantasalla. Kaavamuutoksella luodaan edellytykset kaupunginvaltuuston 1.11.2012 hyväksymän Äänekosken keskustan maankäyttövision toteuttamiselle ydinkeskustan länsiosassa Länsiportin alueella. Suunnittelualueelle halutaan tuoda tasokasta palveluiden läheisyyteen sijoittuvaa kerrostaloasumista ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuista lähiympäristöä. Maankäytön suunnittelu pyritään toteuttamaan samanaikaisesti hankesuunnittelun kanssa. Yhtäaikaisella etenemisellä pyritään mahdollistamaan rakennuttajille hyvät valmiudet edetä nopeallakin aikataululla hankkeiden toteuttamiseen. Toisena päätavoitteena on osoittaa Äänekosken keskustaan uusi läntinen sisääntuloväylä, joka johtaa Hämeentieltä Koskelan kulmalta Äänekoskentien suuntaisesti Torikadulle. Alueelle laaditaan samanaikaisesti maankäytönsuunnittelun kanssa tarkempaa liikenne- ja katusuunnitelmaa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajautuu ydinkeskustaan, mutta se on rakentunut verrattain hajanaisesti vuosikymmenien kuluessa. Alueen voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Asemakaavan muutoksella halutaan tehostaa alueen maankäyttöä nykyisiä tarpeita ajatellen. Länsiportin aluetta on käsitelty Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelmassa 2010-2050 (liite 2). Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on toimia kaavoituksen suuntaa antavana taustaehtona yksittäisissä asemakaavamuutoksissa. Suunnitelma on kaupunginvaltuuston 1.11.2012 hyväksymä. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue koostuu suurimmaksi osaksi rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Koskelanpuisto, joka supistuu hieman uusien pistekerrostalojen vaatiman tilan vuoksi. Alueen kasvillisuus on sekametsätyyppistä. Alueella ei ole luonnonsuojelullista arvoa, eikä se ole liito-oravan tyypillistä elinympäristöä. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijoittuu aivan Äänekosken keskustan läheisyyteen. Suunnittelualue on rakennettua kaupunkiympäristöä, jonka pohjoispuolella Kalevankadun varressa sijaitsee neljä vuosien 1996 1999 aikana rakennettua pistekerrostaloa. Kaava-alueen keskustan puoleisessa päässä sijaitsee vuonna 1984 valmistunut Painotalo, jossa toimivat kulttuuritoimisto, elokuvateatteri KinoMikko, Koskelan tanssi ja Äänekosken teatteri. Painotalon länsipuolella on kaksi 1950-luvun puolivälissä rakennettua rapattua tiilirakenteista asuin- ja liiketaloa. Kyseessä on maisemallisesti sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä funkkistyylinen rakennusryhmä. Talot sijaitsevat nykyisellä Rautatienkadulla etelään laskevassa rinteessä (Uuden Äänekosken rakennusinventointi 2006).

4 KUVA 1 Rautatienkadun kulttuurihistoriallisesti arvokkaat funkkistyyliset rakennukset. Taaempi rakennus on osoitettu purettavaksi rakennukseksi. Lisäksi nykyisen Rautatienkadun varrella sijaitsee muutama omakotitalo. Äänekoskentiehen rajoittuvat Shell huoltoasema, Ääneseudun Energia Oy:n lämpökeskus ja helluntaiseurakunnan kirkko. 3.4 Maanomistus Suunnittelualueen keskeiset maanomistajat ovat Äänekosken kaupunki ja Lujatalo Oy (Asunto Oy Rautatienkatu 21 ja 19). Lujatalo Oy:n omistuksessa olevat kiinteistöt sijaitsevat Hämeentien ja Rautatienkadun risteyksen itäpuolella.

5 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä suorakulmiolla. 3.5.2 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, Äänekoski 2030 osayleiskaava on tulossa ehdotusvaiheeseen vuonna 2013. Äänekosken rakenneyleiskaavassa 2016 (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.11.2008) suunnittelualue on osoitettu osittain tiivistyvän kaupunkikeskustan alueeksi (punainen rasteri) ja kaupunkikeskustan alueeksi (punainen neliö).

6 KUVA 3 Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta. Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävilläolo 11.10. 12.11.2007) alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), lähivirkistysalueeksi (VL) ja kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK ja AK-1). Suunnittelualue rajautuu Äänekoskentiehen, jonka eteläpuolella sijaitsee rautatiealue. Rautatiealueen läheisyyden vuoksi suunnittelualue kuuluu myös osittain melualueeseen (laineviiva). Kaavoitettavan alueen etelä- ja lansi -reunoilla kulkevat kevyenliikenteen reitit (musta pompulaviiva) ja keskellä uusi sisääntuloväylä Torikatu (nyk. Rautatienkatu), joka on osoitettu merkinnällä pk (pääkatu). KUVA 4 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta. Kaavoitettavan alueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä suorakulmiolla.

3.5.3 Asemakaava 7 Alueella on voimassa 20.3.1969, 16.1.1978, 25.4.1983, 26.11.1999, 29.5.2000, 12.2.2001 ja 7.3.2005 hyväksytyt asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä koskevat seuraavat kaavamääräykset: AO AK AH K LH P VP Y YO Erillispientalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialue. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Huoltoaseman korttelialue. Puistoalue. Puisto. Yleisten rakennusten korttelialue. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. KUVA 5 Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue rajattu punaisella. Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Uuden Äänekosken rakennusinventointi 2006 (Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo) Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelma 2010-2050 (Jussi Partanen) Äänekosken Rautatienkatu (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy) Katu- ja liikennesuunnitelma (Äänekosken kaupunki)

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Äänekosken kaupungin toimesta. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut eikä se ole enää ajantasainen. Länsiportin suunnittelussa halutaan osoittaa alueelle uusi läntinen sisääntuloväylä sekä korkeatasoista kerrostaloasumista. Nykyinen kaava ei mahdollista näitä muutoksia. Kaavamuutos on tullut vireille Kaavoituskatsauksen 2010 yhteydessä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kaavoituskatsauksen 22.10.2010. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla, Kosken Kanavassa ja Pikkukaupunkilaisessa 24.11.2010 sekä Sisä-Suomen lehdessä 25.11.2010. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, vapaa-aikalautakunta ja ympäristö lautakunta Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo Ääneseudun Energia Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 9.11.2010 (liite 1). Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.12.2012. 18.1.2013 Äänekosken kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi). Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELYkeskukselta, Keski-Suomen museolta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja vapaa-aikalautakunnalta sekä Ääneseudun yrittäjät ry:ltä.. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä?.?.2013. Kaavan nähtävilläoloista on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla sekä Sisä- Suomen lehdessä ja Äks-Äänekosken kaupunkisanomissa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteeksi on asetettu mahdollistaa keskustan palveluiden läheisyyteen syntyvä korkeatasoinen kerrostaloasuminen ja osoittaa uusi keskustaan johtava läntinen sisääntuloväylä. Periaatteet maankäytön suunnittelun pohjaksi on osoitettu suunnitelmassa Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 1.11.2012. Tavoitteeksi asetetaan, että maankäytön suunnittelu ja rakennusten suunnittelu voisivat edetä yhtä aikaa, jolloin rakennuttajalla on hyvät valmiudet markkinointiin jopa kaavatyön kuluessa ja kaupunki saa selvyyttä asemakaavan sisältöön ja kaupunkikuvallisiin kysymyksiin suunnittelutyön aikana. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on luoda alueelle kaupunkikuvallisesti ja rakennusteknisesti korkeatasoista rakentamista, jossa erityistä huomiota kiinnitetään myös kaavan toteuttamiskelpoisuuteen ja rakentamisen kustannuksiin. Uusien kerrostalojen kerrosluku tulee olla ympäristön rakennusten korkeusasemaan sopeutuva ottaen kuitenkin huomioon alueen sijaintitekijöistä johtuva porttivaikutelma. Rakennusten muotokieli pyritään sopeuttamaan alueen läheisyydessä sijaitseviin kerrostaloihin.

9 4.4. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu Suunnittelutyön alkuvaiheessa alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan pistetalojen kerrosluvun osalta: VE A 8 kerrosta, VE B 6 kerrosta. Liikennejärjestelyiden osalta vaihtoehdot on alla esitetty samanlaisina, mutta asemakaavaratkaisussa Äänekosken ja Torikadun välinen yhteys on siirretty maaston korkeusasemasta johtuen lähemmäksi keskustaa helluntaiseurakunnan kirkon viereen. KUVA 6. Vaihtoehto A / uudet pistetalot 8 kerrosta (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy).

10 KUVA 7. Vaihtoehto B / uudet pistetalot 6 kerrosta (Arkkitehtisuunnittelu Tommi Luukkonen Oy).

11 Asemakaavan lähtökohdaksi on valittu vaihtoehto B. Vaihtoehdossa B kuusikerroksiset kerrostalot istuvat massoittelultaan ja kattojen korkeusasemaltaan vaihtoehtoa A paremmin Kalevankadun varren olemassa oleviin rakennuksiin (olemassa olevat rakennukset leikkauskuvassa oikealla). Vaihtoehdossa A uusien kerrostalojen massa nousee huomattavasti korkeammaksi kuin Kalevankadun varren talojen hahmo ja myös autopaikkatarpeen kasvu muodostaisi hankalasti ratkaistavan ongelman. Uudet pistekerrostalot muodostavat näyttävän ryhmän uuden sisääntuloväylän varrella, mutta kuusikerroksisina ne myös sopeutuvat hyvin olemassa olevaan ympäristöön täydentäen sitä tarkasti jäsentyvällä ja kaupunkimaisella otteella. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavasuunnittelun lähtökohdaksi on valittu uusien kerrostalojen osoittamisen osalta vaihtoehto B, jossa talot on osoitettu kuusikerroksisiksi. Kerrostalot sijaitsevat kaikki omilla tonteillaan ja niiden pysäköintiratkaisut on järjestetty tonttikohtaisesti. Asemakaava on suunniteltu mahdollistamaan myös talojen toteuttaminen vaiheittain. Kahdella tontilla leikkialueet on sijoitettu tonttien rajalle, joten ne on mahdollista yhdistää yhdeksi suuremmaksi leikki- ja oleskelupaikaksi. Kulku uusille kerrostalotonteille tapahtuu Kiertokadun kautta Kalevankadulta. Kiertokadun osa, joka toimii tonttien sisäänajoväylänä, esitetään kevyenliikenteen väyläksi, jolla tontille ajo on sallittua. Katu- ja liikennejärjestelyt suunnitellaan maankäytönsuunnittelun tarkentuessa samanaikaisesti vastaamaan alueelle suunniteltujen toimintojen tarpeita ja mahdollistamaan uuden sisääntuloväylän rakentuminen. Hämeentien ja Torikadun risteykseen on tarkoituksena rakentaa liikenneympyrä, jolloin katualue levenee entisestä mitastaan. Liikennejärjestelyt Torikadulta (ent. Rautatienkatu) alas Äänekoskentielle on osoitettu siirrettäväksi itään päin, jossa korkeussuhteet ovat edullisemmat. Nykyinen Äänekoskentieltä Torikadulle nouseva yhteys suljetaan ja alue osoitetaan yleisenä pysäköintialueena, jonka kautta on kulku Shellin huoltoasemalle sekä Mercurian ja Citymarketin pysäköintialueelle. Alueen välittömässä läheisyydessä on kävelyetäisyydellä monipuolinen palveluverkosto. Katu- ja liikennejärjestelyiden yhteydessä pohditaan myös kevyenliikenteen reittien järjestäminen. Uusien kerrostalojen maantasokerroksiin on myös mahdollista osoittaa liike- ja toimistotiloja. Kaavassa alueen pohjoispuolella on puistoalue, johon uusien kerrostalojen tonteista kaksi rajautuu. Koskelanpuisto supistuu hieman kerrostalojen parkkialueiden ja autokatosten rakentamisen vuoksi. Koskelanpuiston lounaiskulmaan uuden katuyhteyden päähän on osoitettu kaupunkiaukio, joka lisää alueen kaupunkikuvallista arvoa. Aukiota täydentää Hämeentien toisella puolelle olevan Koskelan rakennuksen eteen osoitettu aukio. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Uuden Torikadun varteen on kaavoitettu hissillisille kerrostaloille kolme tonttia, joilla kerrosluku on VI ja rakennusoikeus 1800 k-m 2. Rakennusalat on osoitettu sitovina ja jokaisen rakennusalan yksi kulma on sidottu rakennettavaksi katualuevarauksen reunaan. Talojen sijoittumisessa halutaan varmistaa niiden sijoittuminen samaan kulmaan jo olemassa olevien Kalevankadun varressa sijaitsevien kerrostalojen kanssa.

12 Autopaikkoja varataan vähintään 1 ap/asunto, minkä lisäksi kullekin tontille osoitetaan vieraspysäköintipaikkoja. Koskelanpuistoa vasten sijoittuvat autokatokset tulee sijoittaa samaan linjaan keskenään. Jokaisella kerrostalotontille on osoitettu tonttikohtaisesti pysäköimispaikka autokatoksineen. Lähimpänä Hämeentien ja Torikadun risteystä sijaitsevalle tontille ajo tapahtuu rasitteena keskimmäisen kerrostalotontin kautta. Jokaisella tontille on osoitettu leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Ajoyhteys tonteille järjestetään Kalevankadun ja Kiertokadun kautta, Torikadulle on liittymäkielto. A-2 A-2 tontilla sallitaan asuintoimintojen lisäksi yksityiset tai julkiset palvelut sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat tuotantotilat. Rakennusoikeus on 500 k-m2 ja kerrosluku ½ k II Y-1 Yleisten rakennusten korttelialue. Alueella sallitaan lisäksi yksityiset tai julkiset palvelurakennukset, asuntolarakennukset ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusrakennukset. Helluntaiseurakunnan tontilla rakennusoikeus on 900 k-m2 ja kerrosluku ½ k II. P-1 Palvelurakennusten korttelialue. Alueella sallitaan lisäksi julkisen hallinnon ja palvelun rakennukset sekä liike- ja toimistorakennukset. Kaavamerkinnällä halutaan tarjota mahdollisuus erityyppisten toimintojen sijoittumiselle uuden sisääntuloväylän varteen. Toinen P-1 alue sijoittuu Äänekoskentieltä Torikadulle nousevan katuyhteyden länsipuolelle ja toinen P-1 merkinnällä osoitettu kohde on Painotalo. LH Huoltoaseman korttelialue. Alueella sijaitsee Shellin huoltoasema. Huoltoaseman yhteyteen on varattu alue mahdollista laajentumista varten sekä huomioitu lisääntyvä pysäköintipaikkojen tarve. Huoltoliikenteen joyhteys lämpökeskuksen takaa tontille säilyy ennallaan. Nykyisen Torikadun alkupää tullaan osoittamaan yleisenä pysäköintialueena, joka palvelee muun muassa huoltoasemalla asioivia asiakkaita. 5.2.2 Muut alueet VP VL ET Puisto Koskelanpuisto sijoittuu kaavoitettavan alueen luoteiskulmaan Hämeentien ja asutuksen väliin. Koskelanpuistosta muodostuu jatkossa myös nykyistä merkittävämpi osa korkeatasoista kaupunkiympäristöä: puisto liittyy kaupunkiaukioon, joka on suunniteltu Hämeentien ja Torikadun risteykseen. Aukiosarja ulottuu myös Hämeentien ylitse Koskelan edustalle. Lähivirkistysalue Alue sijoittuu kiertoliittymän kaakkoiskulmaan Torikadun ja Hämeentien risteykseen. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, lämpökeskus.

Katualueet 13 Uudelle Torikadulle varattu katualueen tilavaraus tulee levenemään entisestä: uusi väylä on noin 20 m leveä ja se sijoittuu alkavaksi heti uusien pistekerrostalojen etelänpuoleiselta nurkalta. Uudet talot rajautuvat lähes suoraan kiinni katualueeseen. Torikadun uusien kerrostalojen puoleiselle reunalle sijoitetaan uusi korotettu kevyenliikenteen väylä. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja infrastruktuuriin. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen kytkentäkustannukset muodostuvat kohtuullisiksi: vesihuoltoverkosto kulkee alueen lähellä samoin kuin katuverkosto. Uuden sisääntuloväylän rakentamiskustannus on toistaiseksi arvioimatta. Kaavalla muodostetaan tehokasta ja tiivistä yhdyskuntarakennetta, joka käyttää kävelyetäisyydellä alueesta sijaitsevia palveluja. Lisäksi kaavan toteuttamisella voi katsoa olevan huomattavaa sosiaalista merkitystä rakentamattomana olleen keskeisen alueen muuttuessa kaupunkimaiseksi rakennuskohteeksi ja liikenneyhteyksien parantuessa. 5.3.2 Liikenteelliset vaikutukset Alueen keskeinen sijainti luo edellytykset kevyen liikenteen runsaalle osuudelle työmatka- ja asiointiliikenteessä. Liikenteelliset vaikutukset tulevat olemaan huomattavia uuden sisääntuloväylän rakentuessa Koskelan kulmalta Hämeentien ja Rautatienkadun risteyksen kautta Torikadulle: osa Kotakennääntietä pitkin kaupunkiin tulevasta liikenteestä siirtyy käyttämään uutta katuyhteyttä. 5.3.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisulla luodaan modernia kaupunkikuvaa, jossa erityistä huomiota kiinnitetään alueen rakentamistavan yhtenäisyyteen ja uusien pistekerrostalojen sopeutumiseen jo olemassa oleviin rakennuksiin. Kolmen korkean kerrostalon muodostama ryhmä luo omaleimaisen ja vaikuttavan ilmeen lähestyttäessä keskustaa uuden sisääntuloväylän kautta. 5.3.4 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Suunnittelualueella sijaitsee 1900-luvun puolivälissä rakennettuja rapattuja tiilirakenteisia asuin- ja liiketaloja. Kyseessä on maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä funkkistyylinen rakennusryhmä. Toinen kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista on esitetty purettavaksi kerrostalon tieltä. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueen pysäköinti- ja liikenneratkaisuiden suunnittelussa pyritään huomioimaan alueen puusto ja muut luonnon ja maiseman kannalta merkittävät kohteet.

14 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteutusta havainnollistava suunnitelma on esitetty kansilehdellä ja Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelman 2010-2050 yhteydessä. Alueen liikennejärjestelyt tullaan toteuttamaan kaupungin toimesta laadittavan katu- ja liikennesuunnitelman mukaisesti. Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kerrostalojen rakentaminen voidaan käynnistää samassa yhteydessä. Äänekoskella 12.12.2012 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka