Vantaa Kaupunkisuunnittelu Usvatie Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7.12.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 001922 Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.12.2010
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos nro 001922, 7.12.2010 Asemakaavan muutos Vantaan kaupungin 18. kaupunginosa, Vantaanlaakso osa kortteleita 18073 ja 18077 sekä katualuetta Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Usvatien molemmin puolin osoitteissa Usvatie 1 ja 2. Sijaintikartta ja suhde kaupunkirakenteeseen. Kaavamuutosta koskevat asiakirjat ovat kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa. 1
2. TIIVISTELMÄ Esa-Pekka Pennanen, Harri Kananen, Suvi-Tuuli Tiainen, Teemu Laukkanen ja Jari Reinikainen hakevat asemakaavamuutosta Usvatien länsipäässä olevan katualueen muuttamiseksi tontille ajon sallivaksi. Usvatie 2:n tonttiliittymä on rakennettu asemakaavan, rakennusluvan ja liikennemerkin vastaisesti jalankulkukadun kautta. Katualue on lunastettu kaupungin omistukseen. Kaavamuutokseen rakennetun tilanteen mukaiseksi voidaan suostua, koska tällöin tarve kahteen vierekkäiseen ajoyhteyteen poistuu ja yhdelle talolle saadaan isompi piha. Asemakaavan muutoksessa Usvatien jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katuosuutta lyhennetään. Samalla Vanhalle Nurmijärventielle asetetaan Usvatien tonteille liittymäkielto. Muilta osin kaavamääräykset ajantasaistetaan, erityisesti lentomelu- ja pohjavesimääräysten osalta. 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Tonteilla on tavanomaista pihakasvillisuutta. Alue on tärkeää pohjavesialuetta. Alueella ei ole inventoituja luontokohteita. Rakennettu ympäristö Alue on pientaloaluetta. Kiinteistölle 411-3-77 (Usvatie 1) on valmistunut vuonna 1985 viisi paritaloa, yhteensä 10 asuntoa. Tontille 18-73-6 (Usvatie 2) on valmistunut vuonna 1960 yhden asunnon talo, vuonna 2005 kaksi yhden asunnon taloa ja vuonna 2006 talousrakennus (autotalli), yhteensä kolme asuntoa. Liikenne - Autoliikenne: Usvatie on ollut 1950-luvulta pientaloalueen sisääntulotie Vanhalle Nurmijärventielle, mutta jyrkkyytensä ja huonon näkemän vuoksi yhteys on korvattu etelämpää Viherkummuntien kautta. Tällöin Usvatien jyrkkä länsipää on muutettu kevyen liikenteen raitiksi, joka päättyy suojatiehen. Voimassa olevassa asemakaavassa Usvatien länsipää on yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualueen osa. Liikennemerkillä kulku on sallittu vain jalankulkijoille, polkupyörille ja mopoille. Rakennusluvassa Usvatie 2:n tonttiliittymä on osoitettu nykyistä idemmäksi, mutta liittymä on rakennettu asemakaavan ja rakennusluvan vastaisesti jalankulku- ja pyöräilykadun kohdalle. Nykyisin ajo Usvatie 2:n tontille tapahtuu tieliikennelain vastaisesti ajamalla jalankulku- ja pyörätie -liikennemerkkiä vastaan. Talvisin, kun pylväsestettä ei kadun kunnossapidon vuoksi ole, Usvatien kautta esiintyy laitonta läpiajoa. 2
Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos nro 001922, 7.12.2010 - Joukkoliikenne: Vanhaa Nurmijärventietä kulkevat bussit 415 ja 451 Helsingistä Lentoasemalle. - Kevyt liikenne: Vanhalla Nurmijärventiellä on kevyen liikenteen raitti tien länsireunalla, jolle on suojatie Usvatien länsipäästä. Usvatiellä ei ole erillisiä jalkakäytäviä. Kulttuurihistorialliset kohteet Alueella ei ole inventoituja kulttuurihistoriallisia kohteita. Tekninen huolto Usvatiellä on valmis kunnallistekniikka. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Lentomelu Ilmailulaitoksen lentomelun hallintaraportin 4.12.2002 mukaan alueen arvioitu lentomelutaso L DEN on verhokäyrän 2003-2020 mukaan 50-55 db, mikä edellyttää asunnoilta L 32 db(a) ääneneristävyyttä sekä työtiloilta ja muilta hiljaisilta työtiloilta L 28 db(a) ääneneristävyyttä. - Tieliikennemelu Alueen tieliikennemelutaso on 50-55 db (mallinnus 2005), mutta ennusteen mukaan 55-60 db (ennuste 2030), mikä edellyttää asunnoilta L 30 db(a) ääneneristävyyttä sekä työtiloilta ja muilta hiljaisilta työtiloilta L 27 db(a) ääneneristävyyttä. Tämä tulee täytetyksi lentomelusta annettavalla ääneneristävyysmääräyksellä. Maanomistus Kiinteistön 411-3-77 (Usvatie 1) omistaa Asunto Oy Vantaanrinne. Tontin 18-73-6 (Usvatie 2) omistavat yksityiset omistajat. Usvatien katualueen omistaa Vantaan kaupunki. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto 13.11.2008. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Taajamatoimintojen alue. Keskustatoimintojen alue. Virkistysalue. Viheryhteystarve. Seutuliikenteen rata. (pv) Pohjavesialue. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. 3
Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä yleiskaavassa, alue on pientaloaluetta A3, lentomeluvyöhykettä m3 (Lden 50-55 db) ja pohjavesialuetta. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Ote Vantaan yleiskaavasta. A1 Tehokas asuntoalue. A2 Matala ja tiivis asuntoalue. A3 Pientaloalue. RA Loma-asuntoalue. SL Luonnonsuojelualue. TP Työpaikka-alue. TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. VL Lähivirkistysalue. W Vesialue. c Keskustatoimintojen alakeskus. (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN 55-60 db). (m3)- Lentomeluvyöhyke 3 (L DEN 50-55 db). pv Tärkeä pohjavesialue. Ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellinen ratsastusreitti. / / / / Kyläkuvallisesti merkittävä alue. / / / / Maisemallisesti arvokas alue. Alueen raja. Osa-alueen raja. Voimassaoleva asemakaava Ensimmäinen ja voimassa oleva asemakaava nro 180200, Vantaanlaakso 2, on vahvistettu SM 26.2.1980. Ote ajantasa-asemakaavasta. 18077 A 23 e = 0,25 27 db/l Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - asunnot: 1 autopaikka kerrosalan 85 m 2 kohti. - toimistot: 1 autopaikka kerrosalan 70 m 2 kohti. =18-35 tu II Korttelin numero. Asuntorakennusten korttelialue. Kuhunkin rakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuksia voidaan liittää toisiinsa kevyin rakennelmin kuten avonaisin katoksin. Tonttitehokkuus eli kerrosalan suhde tontin alaan. Korttelialuetta koskeva luku, joka ilmoittaa keittiöitä lukuun ottamatta asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristyskyvyn lentoliikenteen aiheuttamaa melua vastaan desibeleinä. Korttelialueella tulee rakennuksissa olla harjakatto, jonka kaltevuus on astelukujen osoittamalla välillä. Merkintä, joka kattokaltevuutta koskevan määräyksen jäljessä osoittaa, että katon on väritykseltään oltava tumma. Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku (roomalaisin numeroin). Autopaikoista on 60 % rakennettava heti. Rakennuslautakunta voi rakennuslupaa myöntäessään antaa autopaikkojen rakentamiseen muilta osin lykkäystä enintään 5 vuotta kerrallaan. Julkisivuun, jonka kohtisuora etäisyys autopaikasta on 15 metriä pienempi, saa sijoittaa asuinhuoneen ikkunoita kerrokseen, jonka lattiataso on vähintään 1 metriä autopaikkojen tasoa ylempänä. Asuinrakennusten korttelialueelle saa sijoittaa sellaisia työ- ja toimistotiloja, jotka eivät aiheuta häiriötä asumiselle, yhteensä enintään 20 % rakennusoikeudesta. Vähintään 3 metrin mittaisia puita tulee säilyttää ja tarpeen vaatiessa istuttaa niin, että tällaisten puiden määrä on vähintään 1 kutakin tontin 200 m 2 kohti ja joissa vähintään kolmasosan puiden määrästä tulee olla havupuita. 4
Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 15.11.2010, voimaan 1.1.2011. Tonttijako- ja rekisteri Alue on Vantaan kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Ei ole. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutoshakemus Esa-Pekka Pennanen, Tuija Järvenkallas-Pennanen ja Harri Kananen hakivat 9.11.2005 asemakaavamuutosta liittymäjärjestelyä varten seuraavasti: "Usvatien alkupäässä olevan pyörätien muuttaminen tonteille ajon sallivaksi liitteenä olevan asemapiirroksen mukaan." Hakijat perustelivat hakemustaan seuraavasti: "Usvatien läpiajo on kesäaikaan estetty, mutta talviaikaan esteet poistetaan aurauksen tieltä. Talviaikaan Usvatietä käytetään jatkuvasti läpiajoon. Osa autoilijoista ei varmastikaan huomaa ajavansa pyörätietä pitkin. Jos Usvatie kavennettaisiin esittämällämme tavalla, niin auraustraktori juuri mahtuu kulkemaan, ei kukaan ainakaan huomaamattaan ajaisi pyörätiellä." Esa-Pekka Pennanen, Harri Kananen, Suvi-Tuuli Tiainen, Teemu Laukkanen ja Jari Reinikainen täydensivät hakemusta 24.11.2010, koska tontin omistajat olivat vaihtuneet. Harri Kananen ja Esa-Pekka Pennanen ovat sitoutuneet maksamaan kaavan muuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Usvatie 2:n tontin omistajat olivat toteuttaneet tonttiliittymän asemakaavan ja rakennusluvan vastaisesti Usvatien jalankulkukatuosuuden kautta ja jätekatos on rakennettu kadun puolelle. Ensimmäinen osallistuminen ja vuorovaikutus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille 15.8.2007 sekä julkaistiin internetissä. - Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 26.8.2007. Kaavoituksen vireillä olosta on ilmoitettu myös vuosittain kaavoituskatsauksessa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -julkaisussa, joka jaetaan Vantaalla joka kotiin, viimeksi 6. - 7.3.2010. Usvatiellä järjestettiin paikallakäynti 27.8.2007 klo 8.00 alkaen. Kirjalliset mielipiteet pyydettiin 10.9.2007 mennessä. Aluearkkitehti oli tavattavissa myös puhelimitse. - Osallisia kaavoituksessa olivat hakijat, naapurit, kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupungin viranomaiset, Uudenmaan ympäristökeskus (nyt Uudenmaan ELY-keskus), Vantaan Energia Oy, Elisa Networks Oy, kunnan jäsenet ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. 5
Rakennusluvan 795/2004 mukainen ratkaisu. Suunnittelu T. Kenttälä 20.5.2004. Kaavamuutoshakemuksen liitepiirustus 9.11.2005. Ensimmäisen osallistumisen mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 1. Paikallakäynti 27.8.2007: Läsnä neljä osallista. Tutustuttiin paikkaan. Naapuri Usvatie 1:ssä vastusti asemakaavamuutosta ja vallitsevaa järjestelyä, joka aiotaan jättää pysyväksi. Ajoyhteys Usvatie 2:n tontille on rakennettu rakennusluvan ja asemakaavan vastaisesti ja ilman naapurin lupaa. Myös jätekatos on rakennettu asemakaavan katualueelle naapurin maalle. Toisaalta Usvatie 1:n asukas pitää autoaan jalankulkukatuosuudella omalla maallaan. Katualue kuului Asunto Oy Vantaanrinteen (Usvatie 1) omistukseen. Kokonaisuudessaan ajoyhteyksiä oli kuitenkin vähemmän kuin rakennusluvan mukaisessa ratkaisussa. Ajoyhteys Usvatieltä Vanhalle Nurmijärventielle on jyrkkä ja sen päässä on suojatie, jossa äiti lastenvaunujen kanssa on ollut jäädä Usvatieltä tulleen auton alle. 6
Katualue on tullut Vantaan kaupungin omistukseen (haltuunottopäätökset 628/2007, 25.9.2007, ja 629/2007, 25.9.2007). 2. Hanna Kaurala, liikennesuunnittelija, 18.6.2007: --- tontin liittymä on rakennettu kaavan mukaiselle yhdistetylle pyörätie- ja jalkakäytävälle rakennusluvan vastaisesti. --- Kuten liitteenä olevasta kuvasta näkyy, ovat liikennemerkit kohteessa kaavan mukaiset. Meillä ei ole mitään nykyisen liittymäpaikan sallimista vastaan, kunhan yhteys Vanhalle Nurmijärventielle estetään. --- 3. As Oy Vantaanrinne, Usvatie 1, 5.9.2007: Vastustamme kaavamuutosta, joka koskee omistamallemme tieosuudelle luvatta tehtyä pihaliittymää, sekä ehdotettua hidastemutkan paikkaa. As Oy Vantaanrinteen usea asukas sai suullisen lupauksen Usvatie 2:n rakentajilta heidän rakennuslupaa hakiessaan, että liittymä tontille tulisi olemaan Vanhan Nurmijärventien kautta. Meille tuli siis yllätyksenä, että liittymä tehtiinkin sitten Usvatieltä. As Oy Vantaanrinne ensisijaisesti haluaa, että liittymä tulisi Vanhalta Nurmijärventieltä. Myös ehdotettu hidaste Usvatien yläosassa ei vastaisi tarkoitustaan liikenteen nopeuksien hillitsijänä, koska kyseisellä kohdalla nopeudet ovat muutenkin hiljaisia, toisin kuin kadun alaosassa. Paremmin koululaisten ym. jalankulkijoiden turvallisuutta lisäisi hidastepomppu tien alemmalla osuudella. Vaadimme myös, että As Oy Vantaanrinteen osakkaiden oikeus ja omistus tien käyttöön säilyisi ennallaan, koska meillä ei ole mahdollisuutta ajaa autolla pihaan, vaan asiointi tapahtuu tieosuudelta. Katualue on tullut asemakaavan mukaisesti Vantaan kaupungin omistukseen (haltuunottopäätökset 628/2007, 25.9.2007, ja 629/2007, 25.9.2007). Ajoyhteys Usvatie 2:n tontille on rakennusluvan yhteydessä annettu Usvatieltä, joka on asemakaavan mukainen katu, koska liittymä rinteessä ylös Vanhalle Nurmijärventielle olisi tullut liikenteellisesti turvattomaan ja huonompaan paikkaan. 4. Teemu Laukkanen, 31.1.2010: Nyt on ollut liian monta läheltä piti tilannetta, kun ihmiset käyvät meidän pihalla kääntymässä ja lapset meinaa sen takia jäädä alle. Lisäksi postilaatikkooni on peruutettu jo monta kertaa kumoon, kun siinä kohdalla yritetään kääntää autoa. Mitä asialle voi tehdä? Tien alkupäässä on jo umpitien merkki. 5. Teemu Laukkanen, 12.2.2010: Onko Usvatien päähän mahdollista saada kääntöpaikka, niin silloin ratkeaisi pihaan ajo ja siinä ajoluiskan kohdalla huonot kääntöyritykset, jotka päättyvät joko ojaan tai postilaatikkooni. Tien alkupäässä näkyy päättyvän tien merkki ja se ei ole tätä asiaa estänyt. Pyydetty maanomistajien suostumusta siihen, että luovuttaa kääntöpaikkaa varten tarvittavan maa-alueen kaupungille korvauksetta. Tällöin kaupunki olisi valmis kaavoittamaan kääntöpaikan. Suostumusta ei saatu. 6. Teemu Laukkanen, 16.2.2010: Jos muutos menee vaikeaksi, on tyydyttävä nykyiseen ratkaisuun. Tulisiko kääntöpaikka viemään myös meidän alueelta tilaa, eli tarvitaanko myös omilta naapureilta kysyä lupaa? Vai tarkoittaako tuo Usvatie 1:n taloyhtiötä? Jos Usvatie 2 haluaa kääntöpaikan, niin se tulisi sille puolelle. 7. Teemu Laukkanen, 22.2.2010: Meillä ei ole valitettavasti tähän mahdollisuuksia, joten meidän täytyy keksiä jokin muu ratkaisu. 8. Teemu Laukkanen, 5.4.2010: Emme voi lähteä mukaan kääntöpaikkaan. 7
Toinen osallistuminen ja vuorovaikutus Usvatie 1 ja 2:n maanomistajille, joihin kaavamuutos huomattavasti vaikuttaa, lähetettiin asemakaavan muutosluonnos 3.11.2010. Mielipiteet pyydettiin 24.11.2010 mennessä. Usvatie 2:n omistajat täydensivät hakemustaan, mutta mielipiteitä ei saatu. Neuvottelut viranomaisten kanssa Asiassa on neuvoteltu kaupungin kuntatekniikan keskuksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Asiassa otti yhteyttä myös Eduskunnan oikeusasiamies, joka ei antanut huomautusta kaavoituksesta. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ollut tarpeen. Asemakaavamuutoksen tavoitteet - Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ei ole tarpeen (MRA 25 ). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa ja on maakuntakaavan mukainen. - Vertailu yleiskaavaan Asemakaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. - Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Usvatien katualueesta jalankululle ja polkupyöräilylle varattu osa lyhenee, jolloin Usvatie 2:n jo rakennettu tonttiliittymä voidaan säilyttää. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Jos kaavamuutosta ei tehdä, niin Usvatie 2:n tontille ajo tulee muuttaa rakennusluvan mukaiseksi. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Asemakaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun osallistuivat liikenneinsinööri Pekka Haasanen, liikennesuunnittelija Hanna Kaurala, lakimies Hannu Riikonen, tarkastusrakennusmestari Jorma Suokas, maanmittausteknikko Kalevi Yrjänäinen ja suunnitteluavustaja Eeva Juusela. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Usvatie 2:n asukkaat hakevat asemakaavassa jalankulku- ja pyöräilykaduksi merkityn katualueen muuttamista osittain tontille ajon sallivaksi, jolloin tontille ajo voitaisiin järjestää siitä kohtaa, johon se on rakennettu. Laiton rakentaminen ei kuitenkaan perustele kaavamuutosta. Kaavamuutokseen rakennetun tilanteen mukaiseksi voidaan suostua, koska tällöin tarve kahteen vierekkäiseen ajoyhteyteen poistuu ja yhdelle talolle saadaan isompi piha. Asemakaavan muutoksessa Usvatien jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta lyhennetään. Samalla Vanhalle Nurmijärventielle asetetaan Usvatien tonteille liittymäkielto. Muilta osin kaavamääräykset ajantasaistetaan, erityisesti lentomelu- ja pohjavesimääräysten osalta. 8
Rakennettu ympäristö Kaavamuutos ei vaikuta jo rakennettuun ympäristöön. Luonnonympäristö Kaavamuutos ei vaikuta nykyiseen luonnonympäristöön. Liikenne Nykyinen liikennejärjestely säilyy. Vanhan Nurmijärventien puolelle asetetaan liittymäkielto. Ympäristön häiriötekijät Asuntojen ääneneristävyydeksi lento- ja liikennemelua vastaan määrätään L 32 db. Toimistotilojen ja vastaavien hiljaisten työtilojen osalta ääneneristävyydeksi lento- ja liikennemelua vastaan määrätään L 28 db. Kaavamerkinnät ja määräykset Vanhalle Nurmijärventielle lisätään liittymäkielto. Kaavan lentomelumääräys ajantasaistetaan. Kaavaan annetaan informatiivinen pohjavesimääräys; jo laki kieltää pohjaveden pilaamisen. Kattoa koskevat kaavamääräykset siirretään kartalta tekstimuotoisiin kaavamääräyksiin. Kaavamuutoksen vaikutukset - Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Ei muutoksia. - Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Usvatien jalankulkukadun osuus lyhenee. Vanhalle Nurmijärventielle asetetaan liittymäkielto. - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön Rakennettu ajoyhteys Usvatie 2:n tontille voidaan pysyttää. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutos mahdollistaa jo rakennetun ajoyhteysjärjestelyn pysyttämisen tontilla 18-73-6 (Usvatie 2). Vantaa 7.12.2010 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, 01300 Vantaa, puh 8392 2675, sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi 9
Ilmakuva nykytilanteesta Asemakaavamuutos nro 001922, 7.12.2010 10
Valokuvia Usvatie idästä päin. Jätekatokset ovat katualueella. Usvatie lännestä Vanhalta Nurmijärventieltä päin. Ajoesteet joudutaan poistamaan talvikunnossapidon ajaksi. 11
Usvatien lähtö Vanhalta Nurmijärventieltä. Vanhaa Nurmijärventietä Usvatien kohdalla. Usvatie päättyy suojatiehen. 12
13
14
15
16
17
18
19