Vantaa Kaupunkisuunnittelu. Valkotien katumuutos. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Transkriptio

1 Vantaa Kaupunkisuunnittelu Valkotien katumuutos Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Ortoilmakuva vuodelta Kaupunkisuunnittelulautakunta

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos nro , Asemakaavamuutos Vantaan kaupungin 17. kaupunginosa, Martinlaakso katualuetta Kaava-alueen sijainti Valkotien pohjoispää. Martinlaakso Mårtensdal Myyrmäki Myrbacka Kaava-alueen sijainti. Kaava-alueen rajaus. 2. TIIVISTELMÄ Valkotiellä on asemakaavassa kävelykatuosuus, jonka eteläosassa huoltoajo on sallittu. Yksi tontti (Valkotie 2a) on lohkottu virheellisesti niin, että sille ei ole ajoyhteyttä. Kyseessä on kaupungin virhe, joka on korjattava. Katuosa muutetaan asemakaavassa tavalliseksi katualueeksi, jolla autoliikenne on sallittu. Käytännössä Valkotie on nytkin läpiajettava tonttikatu, joten todellinen tilanne ei muutu. 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Nykytilanteessa yhdelle tontille (Valkotie 2a) ei ole ajoyhteyttä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 37 :n mukaan tontille on oltava ajokelpoinen yhteys. Asemakaava edellyttää tontilta varattavaksi 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. 1

3 Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos nro , Liikenne Martinlaaksontien liikennemäärä oli ajon/vrk v Valkotie on läpiajettava tonttikatu, jolla ei ole jalkakäytäviä. Tekninen huolto Kadun eteläpäässä on valmis kunnallistekniikka. Maanomistus Katualueen omistaa Vantaan kaupunki. Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kaava-alue on pientaloaluetta A3. Ote yleiskaavasta. A1 Tehokas asuntoalue. A3 Pientaloalue. C Keskustatoimintojen alue. P1 Palvelujen alue. VL Lähivirkistysalue. -(K)- Maakaasun runkolinja. (LJ)- Joukkoliikenteen terminaali. (luo)- Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN db). (m3)- Lentomeluvyöhyke 3 (L DEN db). Ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Alueen raja. Osa-alueen raja. Asemakaava Alueen ensimmäinen asemakaava on nro , SM Voimassa olevassa asemakaavassa nro , SM , alue on yleiselle jalankululle varattu katualue, jonka eteläosassa on huoltoajo sallittu. Huoltoajoa ei kuitenkaan sallita tontin (Valkotie 2a) kohdalla. (Ote ajantasa-asemakaavasta jäljempänä.) Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv , voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue on Vantaan kiinteistörekisterissä osa kiinteistöä Tontti (Valkotie 2a) on rekisteröity , minkä jälkeen tontti on vaihtanut omistajaa. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Ei ole. 2

4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutosaloite Aluearkkitehti käynnisti kaavamuutoksen, koska mittausosaston asiakaspalveluun valitettiin , että tontti (Valkotie 2a) on lohkottu virheellisesti siten, että tontille ei ole ajoyhteyttä. Kyseessä on kaupungin virhe, joka on perustunut väärään lain soveltamiseen (väärään asemakaavan tulkintaan) ja on korjattava. Osallistuminen ja vuorovaikutus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin , lähetettiin osallisille ja julkaistiin internetissä. - Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa suomeksi ja ruotsiksi Mielipiteet ja tavoitteet kaavoitukselle pyydettiin mennessä. Aluearkkitehti oli tavattavissa puhelimitse. - Osallisia kaavoituksessa olivat kaupunki, alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit), kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupungin viranomaiset, Uudenmaan liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Vantaan Energia Oy, kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Saadut mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 1. Börje Björklund, Valkotie 3:n isännöitsijä, : Kävelytietä ei ole koskaan ollut. Jääkö kääntöpaikan alue nykyiselleen? Jää, ellei yhtiö halua hakea kaavamuutosta alueen liittämiseksi tonttiin. 2. Tuija Höysniemi, : Appivanhemmillani on rivitalo-osake Valkotie 1b:ssä ja he pyysivät minua selvittämään, mistä heidän asunto-osakeyhtiöönsä saapuneesta asemakaavamuutosilmoituksesta on kysymys. Nykytilanteessa Valkotieltä Martinlaaksontielle on vapaa ajoyhteys ja kääntyminen on sallittua sekä vasemmalle että oikealle. Ajoyhteyttä myös käytetään yleisesti ainakin Valkotien, mutta myös Vihertien asukkaiden toimesta. Kaavoitusilmoituksessa ollut ote ajantasa-asemakaavasta on siis vastoin nykykäytäntöä ja sitä, kuinka asukkaat aluetta (liikennesääntöjen mukaisesti) käyttävät. Tästä johtuen Valkotien katumuutoksesta saapunut ilmoitus oli asukkaita hämmentävä, eikä ilmoituksen selostustekstiä koettu riittävän selkeäksi. Valkotie 2:n tontti on tietääkseni lohkottu ja nähtävästi kyse on siitä, että tälle tontille ei ole olemassa ajoyhteyttä. Epäselväksi jää, miten ajoyhteys olisi järjestettävissä asemakaavan muutoksessa mainituin järjestelyin, etenkin kun ajoyhteys Valkotieltä Martinlaaksontielle on jo olemassa. Mikäli kyse on siitä, että Valkotie 2:n perätontille järjestetään ajoyhteys Martinlaaksontien bussipysäkille vievän kevyen liikenteen väylän kautta, koskee muutos nähdäkseni Martinlaaksontietä eikä Valkotietä. Vai onko suunnitelmissa kenties saattaa käytäntöön ajantasa-asemakaavassa kuvattu liikennejärjestely, jonka mukaan Valkotieltä Martinlaaksontielle ei olisi ajoyhteyttä, vaan Valkotie olisi umpikuja, joka päättyisi kääntöpaikkaan ja tämän yhteydessä lisätä yhteys Valkotie 2:n lohkotulle tontille? Nykyisessä tilanteessa ajantasa-asemakaavaan piirretty kääntöpaikka mielletään lähinnä Valkotie 3:n parkkipaikkana. Voisinko siis saada lisäselvitystä aiheesta, että voisin välittää tietoa Valkotie 1:n asukkaille? Kiitos jo etukäteen! Annettu lisäselvitys. 3

5 3. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos : Ei huomautettavaa. 4. Veikko Stude Soittopyyntö : Kävelytiet ovat sekavia Martinlaaksossa. Koko Kivimäki on melkein ilman kävelyteitä. Valkotien ympärillä on koulu. Perusteena kaavavirhe. Eri kansalaisille erilaisia ratkaisuja. Puhelimessa : Mikä on ollut kaavoittajan virhe? Ehkä minäkin olisin saanut lohkomisen, jos olisin sitä aikaisemmin hakenut? Nyt Lintukallionpolulle on laitettu kävelytien merkki pohjoispäähän, mutta ei eteläpäähän. Virhe ei ole ollut asemakaavassa, vaan tontti on lohkottu virheellisesti. Asemakaavamuutoksen tavoitteet - Vertailu yleiskaavaan Yleiskaavan pientaloaluemerkintä sisältää alueen sisäiset kadut. - Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Voimassa olevassa asemakaavassa alue on yleiselle jalankululle varattu katualue, jonka eteläosassa vain on huoltoajo sallittu, ja asemakaavan muutosehdotuksessa tavallista katualuetta. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Asemakaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun osallistuivat asiakaspalveluesimies Kari Rautavaara, asumisen erikoisasiantuntija Tomi Henriksson, maankäytön liikenneinsinööri Pekka Haasanen ja suunnitteluavustaja Eeva Juusela. 4

6 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutos nro , Kaavaratkaisu Asemakaavan yleiselle jalankululle varattu katualue, jonka eteläosassa huoltoajo on sallittu, muutetaan kokonaan tavalliseksi katualueeksi. Tällöin normaali ajoneuvoliikenne (myös läpiajo Martinlaaksontielle) sallitaan kuten nykyisinkin. Kaavaratkaisun perustelut Katualueelle on kolme tonttiliittymää ja asemakaava on ollut voimassa luvulta, mutta kävelykatua ei ole katsottu tarpeelliseksi rakentaa. Näin ollen kävelykatumerkinnän säilyttämiseen asemakaavassa ei ole enää perusteita. Tosiasiassa katu nytkin toimii läpiajettavana tonttikatuna. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 37 :n mukaan tontille on järjestettävä ajokelpoinen yhteys. Liikenne Nykytilanteeseen verrattuna liikenne muuttuu vain yhden sallittavan tonttiliittymän osalta, joten muutos ei ole merkittävä eikä vaikuta liikenteen toimivuuteen. Nimistö - Valkotie, Vitvägen, johtuu siitä, että Vihertien alue on lohkottu pääosin Martinkylän Grönkullan talosta, joka sijaitsee Lyhtykujalla. Tästä on saatu myös Vihertien poikkikaduille värien aihepiiri. Kaavamuutoksen vaikutukset - Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Lohkotulle tontille voidaan rakentaa tonttiliittymä, jolloin tontti voidaan rakentaa. - Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Kävelykatu muutetaan tavalliseksi autokaduksi, mutta tonttiliittymäratkaisujen vuoksi kävelykadusta on käytännössä jo luovuttu. - Liikenteelliset vaikutukset Katuosuus toimii jo nyt läpiajettavana tonttikatuna eikä yhden tonttiliittymän lisäämisellä ole tässä tapauksessa liikenteellisiä vaikutuksia. Martinlaaksontien ja Valkotien liittymä on käytännössä toimiva. Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, Vantaa timo.kallaluoto@vantaa.fi, p. (09)

7 6

8 7

9 8

10 9

11 10

12 11