TAHE-palvelukeskukseen siirtyvän toiminnan nykytila-analyysi

Samankaltaiset tiedostot
Taloushallinnon kyselyn tulokset

Taloushallinnon kyselyn tulokset

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Virastojen tuottavuuskehitys ja tuottavuuskyselyn tulokset

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelukeskuksiin liittyvä nykytilakartoitus - Organisaation perustietolomake

Uudenmaan TAHE-palvelukeskuksen liiketoiminta- ja toteutussuunnitelma

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle LIITE 5 s. 1 (6)

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi)

Maakuntien talous ja henkilöstöpalvelut

Talousteemaryhmän väliraportti

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu

Hallintovaliokunta

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Liite 3 TAHE-palvelukeskuksen osaprojektien yhteenvedot ja ylätason aikataulut. Teemu Seppälä

Kieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys

Tuottavuuskehityksen tilanne. Mikko Kangaspunta Kieku-käyttäjäfoorumi

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin

TAHE-palvelukeskus lyhyesti. Maaliskuu 2017

Indikaattori tulokset 2018

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Saimaan talous ja tieto Oy

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Liite 2 TAHE Palvelutarjoaman palvelut. Maaliskuu 2017

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

Talouden johtaminen verkkokauppaliiketoiminnassa

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

TALOUSTUKI KUNTAPALVELUT OY

KHALL 112 Valmistelija: kunnankamreeri Marjukka Manninen, p ,

1) Muistio : PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

VÄLIRAPORTOINTI TALOUS JA KIINTEISTÖT

Uudenmaan maakunnan ICTvalmistelu

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ja niiden määräytyminen alkaen / EL-H

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen. Tietojärjestelmätoimittajainfo Kuntatieto-ohjelmasta

Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella

Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle

Pioneerina maailmalla - Palvelukeskuskonsepti ja verkkolaskut suunnan näyttäjinä. CFO Forum Calling for courage Helsinki

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

Kunnallishallinnon tietotekniikka

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku

Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon

MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK

Taloushallinnon kevätseminaari

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Valtorin kustannuslaskennan malli. Marjukka Posio ja Hanna Kuikka

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa

MONETRA OY. Esittely Kuopiossa Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

LAPIN LIITTO Hallitus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 4078/ /2018

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

Maakuntien tilakeskus

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Organisaatiomuutosten toteuttaminen: mitä pitää huomioida?

Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Maakuntien tietohallinnon perustamisen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen

Kuntakohtaiset painelaskelmat Arviointimenetelmien kuvaus

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne

Tilinpäätöstiedote 2009

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille

Talous. Vastuuvalmistelija Miia Kiviluoto

Yksityiset palvelut varhaiskasvatuksessa

Kehittäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinto Yhteenveto Lopullinen versio 12/2017

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

ValueFrame. Tilitoimiston toiminnanohjaus

VALTION TALOUSHALLINNON PROSESSIEN KEHITTÄMINEN

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen

Maakuntien valmistelutilanne

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset. Vimana Oy. Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat

Kieku- henkilöstöhallinnon toimintamallin tarkentaminen palvelussuhteen hallinnassa

Transkriptio:

TAHE-palvelukeskukseen siirtyvän toiminnan nykytila-analyysi 18.4.2018

Työn tavoitteet ja rajaukset Tämän analyysin tavoitteena on tukea palvelukeskuksen esiselvitystä tuottamalla arvio palvelukeskukseen tarvittavasta henkilömäärästä ja toimintamenojen kokoluokasta. Analyysissä hyödynnetään suurimpien luovuttavien organisaatioiden tilinpäätöstietoja, luovuttavilta organisaatioilta kerättyä tietoa tapahtumamääristä ja työajanjakaumasta sekä Deloitten käytössä olevaa benchmarking-tietoa muista julkishallinnon palvelukeskuksista. Työmäärä- ja kustannusarviota on lähestytty kahta kautta: alhaalta ylös prosessivolyymien ja tehokkuusarvioiden kautta sekä ylhäältä alas palveltavan toiminnan laajuuden kautta. Tuloksia on validoitu sisäisten ja ulkoisten benchmarking-tietojen avulla. Palvelukeskuksen perustamisesta saatavat tehokkuushyödyt saavutetaan tyypillisesti kolmea kautta: standardoinnin, automatisoinnin ja keskittämisen avulla. Keskeisimmät oletukset liittyvät siihen, millä tavoin edellä mainittuja keinoja saadaan hyödynnettyä toiminnan aloituksen yhteydessä. Tyypillisesti muutostilanteessa prosessitehokkuus väliaikaisesti laskee. Tuottavuushyötyjä aletaan saavuttaa 1-2 vuotta muutoksen jälkeen. Tämä nykytila-analyysi ei sisällä varsinaista business case tarkastelua, jossa arvioidaan muutosta ajan suhteessa eikä analyysissä huomioida investointinäkökulmaa. Deloitte suosittelee nykytila-analyysin jatkamista business casen laadinnalla. Palveltavan toiminnan volyymit Arvio palvelukeskuksen kokoluokasta käynnistymisvuonna Tapahtumamäärät ja prosessitehokkuus 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 2

Hyödynnetyt tietolähteet ja keskeiset oletukset Hyödynnettävät tiedot ja tietolähteet (kuvattu tarkemmin liitteessä) - HUS, Helsingin, Espoon ja Vantaan vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöstiedoista sekä henkilöstöraporteista palvelukeskuksen kustannuksia ja työmääriä sekä toimintamenot - Espoon, Vantaan, Helsingin ja HUS:n arviot siirtyvistä työmääristä, Koko maakunnan kustannusarvio (Teemu Seppälältä 11.4.2018) - Kyselyaineisto KEHA-keskuksen teettämästä talous- ja henkilöstöhallinnon nykytilaselvityksestä (2/2017) Tehdyt oletukset: - Toiminta organisoidaan noin HUS talous- ja henkilöstöhallinnon kokoisiin yksiköihin ja pohjautuu HUSin nykyjärjestelmiä vastaaviin järjestelmätoiminnallisuuksiin, jolloin tehokkuusoletuksena ensimmäiselle vuodelle käytetään HUS:n lukuja +10% olettaen, että toiminnan käynnistymisen yhteydessä ei päästä aivan vakiintuneen toiminnan tuottavuuteen. - Palvelukeskuksen kustannusarvio pohjautuu ensi sijassa henkilöstökustannusten arvioon. Tämän päälle on laskennallisesti lisätty järjestelmä- ja muut kustannukset samalla suhteella kuin HUS:ssa on tällä hetkellä. Henkilöstökustannusten osuuden arvio on validoitu sekä ulkoisen että sisäisen benchmarkin avulla ja asettuu noin 50 %:iin. - Palveluvalikoima kattaa taloushallinnosta ostolaskut, myyntilaskut ja asiakasmaksut sekä kirjanpidon, henkilöstöhallinnosta palkanlaskennan ja palvelussuhteen hallinnan prosessit. Palvelukeskuksiin keskitetään yleisesti myös erityisosaamista vaativia tehtäviä (esim. robotiikka, analytiikka, prosessiohjaus, kehitysprojektit), mutta niiden vaatimaa työpanosta ei ole tässä arviossa huomioitu. - Oletuksena on käytetty maakunnan toimintamenoiksi 6 mrd ja maakunnan henkilöstömääräksi 58 000 HTV 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 3

Yhteenveto ja analyysi arvioidusta henkilötyömäärästä ja kustannustasosta Nykytila-analyysin kautta arvioidut palvelukeskuksen työmäärä- ja kustannusarviot on esitetty oheisessa kuvassa. Palvelukeskuksen työmääräarvio on n. 600 HTV:ta ja kustannusten kokoluokka n. 67 miljoonaa Euroa. Taloushallinnon työmäärä- ja kustannustaso ovat arvion mukaan hiukan suuremmat kuin henkilöstöhallinnon. Arvioiden laskentatapa ja käytetyt vertailutiedot on kuvattu seuraavilla kalvoilla. Henkilöstöhallinto Taloushallinto 67 milj. 605 HTV 30 271 37 334 Näkemyksellinen arvio kustannuksista Näkemyksellinen arvio työmäärästä 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 4

Palvelukeskuksen kustannukset & työmäärät Kyselyn vastaajien arvioiden mukaan 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 5

Kustannukset ja henkilötyömäärä kyselyvastausten perusteella KEHA-keskuksen teettämässä kyselyssä (tulokset julkaistu 2/2017) siirtyvät organisaatiot arvioivat maakuntaan siirtyviä taloushallinnon kustannuksia ja työmääriä seuraavasti: Henkilötyömäärä Taloushallinnosta siirtyväksi työmääräksi on arvioitu 685 HTV Henkilöstöhallinnosta 750 HTV Palvelukeskusprosesseille taloushallinnosta siirtyviä on 328 HTV Palvelukeskusprosesseille henkilöstöhallinnosta siirtyviä 290 HTV (pienien toimijoiden osalta kyselyyn arvioitu työmäärä ja isojen toimijoiden osalta Teemu Seppälälle arvioitu työmäärä) Näin arvioiden yhteensä palvelukeskukseen siirtyviä on 618 HTV Kustannukset Taloushallinnosta siirtyväksi kustannuksiksi on arvioitu 57 milj Henkilöstöhallinnosta 79 milj Palvelukeskusprosesseille taloushallinnosta siirtyviä kustannuksia on noin 72 % kyselyn vastausten perusteella, jolloin kustannukset ovat 41 milj Palvelukeskusprosesseille henkilöstöhallinnosta siirtyviä on noin 63 % eli 50 milj Näin arvioiden yhteensä palvelukeskukseen siirtyviä on 91 milj 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 6

Palvelukeskuksen työmäärät Kyselyn volyymien mukaan 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 7

Palvelukeskuksen henkilöstöhallinnon työmäärät Palvelukeskuksen henkilöstöhallinnon työmäärä volyymien ja tehokkuuksien avulla määritettynä on noin 250 HTV:ta, jos maakunnassa päästäisiin nykyisten suurten yksiköiden tehokkuuteen. Muu 127 119 139 Arvio (HUS +10%) Palvelukeskuksen arvioidut työmäärät henkilöstöhallinnossa Palvelussuhteidenhallinta ja henkilöstösuunnittelu Palkanlaskennan henkilötyömäärä 246 Palkkalaskelmien käsittelytehokkuus (kpl/htv) Kyselyn ka. 286 148 Kyselyn ka. 236 122 116 114 108 Isojen kaupunkien tehokkuudella Isojen kaupunkien volyymipainotettu HUS keskiarvo 224 HUS:n tehokkuudella 37,4 % 290 151 139 Kyselyssä ilmoitetut BM: Palvelukeskus 9 000 10 900 11500 12 500 32,2 % 30,4 % Havainnot Henkilöstöhallinnon peruspalveluiden tehokkuudessa on merkittäviä eroja suurten ja pienten organisaatioiden välillä. HUS on ulkoisen vertailuryhmän hyvää tasoa palkanlaskennan prosessitehokkuudessa ja jos vastaavaan tehokkuuteen +10% päästään koko maakunnan osalta, nykytilaan suhteutettuna voidaan saavuttaa noin 40 HTV:n säästö verrattuna nykytilaan (290 HTV kyselyvastausten perusteella). Oletukset Palkanlaskennan tarvittava työmäärä on laskettu käsittelyn tehokkuuksien kautta. Palvelussuhteiden hallinnan työmäärä on laskettu koko työmäärän jakauman prosenttiosuuden suhteessa palkanlaskennan tehokkuuksiin perustuvaan työmäärään. Kyselyn vastausten perusteella palvelukeskuksen prosessien osuudet ovat 30,4 % palvelussuhteiden hallintaan ja 32,2 % palkanlaskentaan koko henkilöstöhallinnon työmäärästä. Palveluvalikoimalla ja prosessien vastuujaolla on vaikutusta palvelukeskuksen prosessien suhteeseen. Mikäli palvelussuhteiden hallinnasta siirtyy vain jokin osuus verrattuna nykyiseen työmäärään muuttuu siihen tarvittava työmäärä samassa suhteessa. Vastaavasti matkalaskujen käsittelyä ei oletuksena siirry palvelukeskukseen. Palkkalipukkeita siirtyy noin 1 250 000 kpl (kyselyssä arvioidun perusteella) Tehokkuudet perustuvat kyselyssä/benchmarkeissa ilmoitettuihin volyymeihin ja työmääriin. Virheelliset ääripäät jätettiin pois keskimääräisistä tehokkuuksista. Isojen kaupunkien tehokkuuksien keskiarvo painotettiin volyymien mukaan. Benchmarkkina olevissa julkisen alan palvelukeskuksissa vastaava tehokkuus on 6 200-12 500 kpl/htv. Näillä tehokkuuksilla päädytään heikoimmillaan suunnilleen tuplattuihin työmäärin tai parhaimmillaan HUS:n lukujen tasoon. Kyselyn kattavuudesta puuttuu noin 7 % vastauksista kustannuksilla määritettynä, kyselyn lukuja on korjattu vastaavalla osuudella ylöspäin. 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 8

Palvelukeskuksen taloushallinnon työmäärät Palvelukeskuksen taloushallinnon työmäärä volyymien ja tehokkuuksien avulla määritettynä on noin 330 HTV:ta. Muu Kirjanpidon HTV Ostolaskujen HTV Myyntilaskujen HTV Palvelukeskuksen arvioidut työmäärät taloushallinnossa 329 335 59 60 166 167 207 37 76 299 54 151 104 108 94 95 28,0 % 13,0 % 328 58 119 151 33,0 % 26,0 % Havainnot Taloushallinnossa prosessitehokkuuksien kautta arvioituna päädytään samaan HTV-arvioon kuin kyselyn vastaajien arvio siirtyvästä työmäärästä (328 HTV). Myyntilaskuprosessin tehokkuus on tyypillisesti volyymiriippuvaista. HUSin myyntilaskutehokkuus on samalla tasolla kuin isojen kaupunkien keskiarvo ja ulkoisen benchmarkin keskiarvo. HUSin ostolaskutehokkuus on alhaisempi kuin kyselyn keskiarvo ja jää selkeästi isojen kaupunkien ja ulkoisen benchmarkin arvoista. Ostolaskujen tehostamisessa on selkeää tehostamispotentiaalia ja tällä on merkittävä vaikutus palvelukeskuksen työmääriin (maakunnan volyymeilla laskennallisesti 75 HTV ero isojen kaupunkien ja HUSin tehokkuuksien välillä.) Arvio (HUS +10 %) Ostolaskujen käsittelytehokkuus (kpl/htv) Myyntilaskujen käsittelyn tehokkuus (kpl/htv) Kyselyn ka. Isojen HUS:n kaupunkien tehokkuudella tehokkuudella Kyselyn ka. Isojen kaupunkien HUS volyymipainot ettu keskiarvo Kyselyssä ilmoitetut BM: BM: Palvelukes Kaupunki kus 5 700 12 500 6 300 31 000 15 000 35 000 40 400 40 000 73 700 44 000 Oletukset Taloushallinnon palvelukeskuksen prosesseihin tarvittava työmäärä on laskettu transaktioiden käsittelyn tehokkuuksien kautta. Kirjanpidon työmäärä on laskettu koko työmäärän jakauman prosenttiosuuden suhteessa ostolaskujen ja myyntilaskujen tehokkuuksiin perustuvaan työmäärään. Kyselyn vastausten perusteella palvelukeskuksen prosessien osuudet ovat esitettynä piirakkadiagrammissa koko taloushallinnon työmäärästä. Tehokkuudet perustuvat kyselyssä ilmoitettuihin/ benchmarkeissa olleisiin volyymeihin ja työmääriin. Virheelliset ääripäät on jätetty pois keskiarvosta. Ostolaskuja siirtyy kyselyssä arvioituna noin 950 000 kpl ja myyntilaskuja siirtyy noin 3,8 milj kpl Benchmarkkina olevissa julkisen alan palvelukeskuksissa ostolaskujen käsittelyn tehokkuus on enimmillään jopa nelinkertainen HUS:iin verrattuna. Ostolaskuissa laskujen tyyppi vaikuttaa huomattavasti käsittelytehokkuuteen. Benchmarkkina olevissa julkisen alan palvelukeskuksissa myyntilaskujen käsittelyn tehokkuus vaihtelee 5 000 ja 108 000 kpl/htv kuvastaen vaihtelua laskutuksen automaatiossa. Kyselyn kattavuudesta puuttuu noin 7 % vastauksista kustannuksilla 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 9 määritettynä, kyselyn lukuja on korjattu vastaavalla osuudella ylöspäin.

Kustannukset arvioituna prosessitehokkuuksien kautta Volyymien ja prosessitehokkuuden kautta päästää palvelukeskuksen kustannusarvioon, joka on noin 63 MEUR Havainnot Palvelukeskuksen arvioidut kustannukset Palvelussuhteidenhallinta ja henkilöstösuunnittelu Palkanlaskennan henkilötyömäärä Prosessitehokkuuden ja volyymien kautta laskettu työmäärä on oletettu henkilöstökustannuksen pohjaksi ja tämän päälle on arvioitu osuus järjestelmä- ja muista kustannuksista. Näin määritetyt kustannukset vaihtelevat 48,7 M :n ja 68,4 M :n välillä. Kirjanpito Ostolaskujen käsittely Myyntilaskujen käsittely Tällä tavalla määriteltynä hallinnon HTV:t ja kustannukset jäävät kokonaisuudesta huomioimatta. Jos hallinnon työmäärä olisi 10 HTV ja HTV-kustannus ja palkkakustannusten osuus oletuksilla kustannuksiin lisättäisiin 1,1 M. Milj. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 63,1 milj. 16 14 48,7 milj. 13 13 15 13 12 6 7 13 6 13 18 4 17 8 17 12 10 10 Arvio (HUS +10 %) 68,4 milj. Kyselyn ka. Isojen kaupunkien tehokkuudella 57,6 milj. HUS:n tehokkuudella 91,0 milj. 22 20 9 18 22 Kyselyssä ilmoitetut Kustannustaso jää alle siirtyvien toimintojen ilmoittamien kustannusten (91 MEUR), joissa on oletettavasti epäyhtenäisyyttä mm. järjestelmäkustannusten ilmoittamisessa. Oletukset Oletuksena on, että yhden HTV:n kustannus on 55 000. Laskennassa on käytetty henkilöstökustannuksen osuutena 50% kokonaiskustannuksista. Benchmarkeissa henkilöstökustannusten osuus on keskimäärin 45-60 %. 45 % osuudella kokonaiskustannukset olisivat 70,1 M ja 60 % osuudella 52,6 M. HUSin ilmoittama henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 35%, isojen kaupunkien 43%. Ulkoisessa benchmark-aineistossa arvo on hiukan suurempi ollen keskimäärin noin 60%. 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 10

Palvelukeskuksen kustannukset & työmäärät Suhdelukujen mukaan 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 11

Kustannukset Arvioidut palvelukeskuksen kustannukset nykyisten organisaatioiden palvelukeskusten kustannusten ja toimintamenojen kautta Palvelukeskuksen arvioidut kustannukset 75 milj Arvio (HUS + 10%) 80 milj Kyselyn ka. Kyselyn ka. 47 milj Isojen kaupunkien suhteella HUS:n suhteella Isojen kaupunkien ka 68 milj Kyselyssä ilmoitetut Palvelukeskuksen kustannukset 161 milj xx 21,5 milj Toimintamenot 12,3 mrd xx 1,9 mrd Palvelukeskuksen kustannukset / toimintamenot HUS 1,34 % 0,78 % 1,13 % Havainnot Uudenmaan toimintamenojen arvio on 6 mrd Usein tavoiteltava suhdeluku palvelukeskuksen kustannuksille suhteessa toimintamenoihin on noin 1% olettaen, että sekä asiakas- että palvelulaajuus on kattava. Tällä hetkellä HUSin suhdeluku on 1,13% ja Espoon ja Vantaan hiukan alle 1%. Helsingin suhdeluku on 0,66%, joka Deloitten arvion mukaan heijastaa vielä puuttuvaa kattavuutta asiakaskunnassa ja palveluissa. 75 milj. :n kustannuksilla ja 50 %:n palkkakustannusten ja 55 k :n HTV-kustannus olettamilla tarvittava työmäärä on 682 HTV Oletukset Uudenmaan toimintamenot arvioitiin 6 mrd, josta palvelukeskuksen osuus on arvioitu nykyisten organisaatioiden osuuksien mukaan Helsingin tiedot perustuvat vuoden 2017 tilinpäätökseen Espoon, Vantaan ja HUS:n tiedot perustuvat vuoden 2016 tilinpäätöksiin, Vantaan palvelukeskuksen toimintamenot on arvioitu kyselyn vastauksien perusteella 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 12

Kustannukset Arvioidut palvelukeskuksen kustannukset nykyisten organisaatioiden palvelukeskusten kustannusten ja organisaatioiden henkilötyömäärän mukaan Palvelukeskuksen arvioidut kustannukset 74 milj 88 milj 72 milj 72 milj 68 milj Havainnot Palvelukeskuksen kustannukset laskettuna palveltavan henkilön kustannusten kautta. Yhden palveltavan HTV:n kustannus vaihtelee organisaatioissa 1167 :n ja 1523 :n välillä. Uudenmaan palveltavaksi henkilömääräksi on arvioitu 58 000 HTV. 74 milj. :n kustannuksilla ja 50 %:n palkkakustannusten ja 55 k :n HTV-kustannus olettamilla tarvittava työmäärä on 673 HTV Arvio (HUS + 10%) Palvelukeskuksen kustannukset / palveltavat henkilöt Kyselyn ka. Kyselyn ka. Isojen kaupunkien suhteella HUS:n kustannuksella Isojen kaupunkien ka HUS Kyselyssä ilmoitetut 1523 1224 1167 Oletukset Uudenmaan palveltava henkilöstö on kyselyn arvion mukaan 58 000 HTV Helsingin tiedot perustuvat vuoden 2017 tilinpäätökseen Espoon, Vantaan ja HUS:n tiedot perustuvat vuoden 2016 tilinpäätöksiin Vantaan palvelukeskuksen kustannukset on arvioitu kyselyn vastauksien perusteella Kyselyn kattavuudesta puuttuu noin 7 % kustannuksista, kyselyn lukuja on korjattu vastaavalla osuudella ylöspäin 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 13

Yhteenveto Koonti kustannuksista ja työmääristä eri suunnista määritettynä 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 14

Työmäärät Eri tavoin arvioidut työmäärät Henkilöstöhallinto Taloushallinto 605 575 682 673 618 271 246 320 316 290 334 329 362 357 328 Näkemyksellinen arvio työmäärästä Työmäärä siirtyvien volyymien näkökulmasta Työmäärä palvelukeskuksen kustannusten osuuden ja palkkakustannusten osuuden mukaan Työmäärä palveltavan henkilömäärän ja arvioidun palkkakustannusten osuuden mukaan Kyselyssä ilmoitettu työmäärä Havainnot Eri tavoin lähestyttynä Uudenmaan työmääräarvio toiminnan alkuvaiheeseen asettuu noin 600 HTV:een. Työmäärässä on tehostamispotentiaalia, mutta sen saavuttaminen heti uuden organisaation alkumetreillä on haasteellista. Nykytilaan verrattuna laskelmat antavat tehostamistavoitteita erityisesti henkilöstöhallinnon prosesseihin. Palkanlaskennan osalta tehostaminen on todennäköisempää, palvelussuhteen hallinnan prosessi vaatii prosessimuutoksia koko organisaatioon ja on siten haastavampaa realisoida nopeasti. Näkemyksellisessä arviossa palkanlaskennan työmääräarvio perustuu HUSin prosessitehokkuuteen +10%, palvelusuhteen hallinnan työmäärät on määritetty volyymiperusteisen kyselyn ka luvun mukaan. Tämän palvelussuhteen hallinnan prosessiin liittyvän oletuksen vaikutus on +20 HTV:ta. Näkemykselliseen arvioon, joka perustuu pääasiallisesti volyymeihin ja prosessitehokkuuksiin on lisätty +10 HTV:ta hallinnon (ylin johto, päälliköt, asiakkuudenhallinta) työmäärää. Hallinto on jaettu tasan henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon osa-alueille. Tässä arviossa on oletettu, että tehokkuutta saadaan toiminnan keskittämisen, standardoinnin ja automatisoinnin kautta siinä määrin, että koko maakunnan osalta päästään lähelle HUSin nykytehokkuuksia. Jos toiminnan keskittämisessä ja standardoinnissa tehdään kompromisseja, näillä on suora vaikutus tehokkuustavoitteiden saavuttamiseen. Jatkotehostamispotentiaalia on seuraaville vuosille etenkin ostolaskuprosessissa, mutta sen saavuttaminen vaatii panostusta myös rakennettavien ratkaisujen automaatioasteen nostoon. Kustannusten kautta määritetyt työmäärät on jaettu henkilöstöhallinnolle ja taloushallinnolle samassa suhteessa kuin kyselyssä on ilmoitettu eli 53% taloushallinnolle ja 47 % henkilöstöhallinnolle. Benchmarkeissa tyypillinen jakauma on 40 % taloushallinnolle ja 60 % henkilöstöhallinnolle. Palvelujen laajuudella on olennaista vaikutusta jakaumaan. 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 15

Kustannukset (milj. ) Eri tavoin arvioidut kustannukset Henkilöstöhallinto Taloushallinto 67 63 30 30 75 74 41 41 91 50 37 33 34 33 41 Näkemyksellinen arvio kustannuksista Kustannukset siirtyvien volyymien näkökulmasta Kustannukset palvelukeskuksen kustannusten osuuden mukaan Kustannukset palveltavan henkilömäärän ja palvelukustannuksen mukaan Kyselyssä ilmoitetut kustannukset Havainnot Eri tavoin lähestyttynä Uudenmaan kustannusarvio asettuu noin 63 milj. ja 75 milj. :n välille. Näkemyksellisessä arviossa kustannukset on laskettu näkemyksellisen arvion työmäärien mukaan 55 000 euron HTV-kustannuksella ja 50 %:n palkkakustannusten osuudella Kokonaiskustannustasoon vaikuttaa henkilöstökustannusten lisäksi merkittävästi järjestelmäkustannusten suuruus. Arviota voidaan tarkentaa, kun maakunnan järjestelmävalinnoista ja niihin liittyvistä käyttökustannuksista saadaan arvio. Muista kustannuslajeja ovat ulkoistuskustannukset ja yleiskustannukset, jotka tässä sisältyvät muihin kuin henkilöstökustannuksiin. Maakunnan taloushallinnon tehtävien ulkoistusaste on todennäköisesti hiukan pienempi kuin siirtyvien organisaatioiden keskimäärin, sillä joukossa on muutamia kuntia, jotka ovat KuntaPron ja Taitoan asiakkaita. Nykyorganisaatioiden ulkoistuskustannusten osuus koko kustannuksista on 15%. Kustannusten suhteiden kautta määritetyt kokonaiskustannukset on jaettu henkilöstöhallinnolle ja taloushallinnolle samassa suhteessa kuin kyselyssä on ilmoitettu eli 45% taloushallinnolle ja 55 % henkilöstöhallinnolle. 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 16

Liitteet 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 17

Liite Tietojen lähteet Tieto Kohde organisaatiot Lähde Tarkempi kuvaus Toimintamenot Helsinki, Espoo, Vantaa, HUS Tilinpäätökset 2016, Helsinki 2017 Palvelukeskuksen kustannukset Helsinki, Espoo, Vantaa, HUS Tilinpäätökset 2016, Helsinki 2017 Palvelukeskuksen henkilöstökustannukset Helsinki, HUS Tilinpäätökset 2016, 2017 Palvelukeskuksen henkilöstökustannukset Espoo, Vantaa 45 % palvelukeskuksen kustannuksista tilinpäätöksistä Kokonaishenkilötyömäärät Helsinki, Espoo, Vantaa, HUS Henkilöstöraportit 2016 & 2017 Kyselyjen vastaajien arvioimat henkilötyömäärät Kyselyyn vastanneet organisaatiot (pl. Isot toimijat) Kyselyssä ilmoitetut siirtyvistä palvelukeskuksen prosessien työmäärän osuus Organisaatiot ilmoittivat henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon siirtyvät HTV:t ja työmäärän jakautumisen eri prosesseille prosenttiosuuksilla Kyselyjen vastaajien arvioimat kustannukset Isojen toimijoiden osalta Kyselyyn vastanneet organisaatiot Teemu Seppälän kysymät työmäärät organisaatiolta (sähköposti) Kyselyssä ilmoitetut siirtyvät kustannukset ja niistä palvelukeskuksen osuus työmäärän jaon mukaisilla prosenttiosuuksilla Tehokkuustiedot Kyselyyn vastanneet (pl. Isot toimijat) Kyselyyn vastatut tositteiden volyymit ja prosessikohtainen työmäärä Tehokkuustiedot (taloushallinto) Vantaa, Helsinki Deloitten Benchmark Tehokkuustiedot (henkilöstöhallinto) HUS Deloitten Benchmark Tehokkuustiedot (taloushallinto) Muut isot toimijat Kysely, validoitu Teemu Seppälältä saaduin tiedoin ja Deloitten Benchmarkein Tehokkuustiedot (henkilöstöhallinto) Muut isot toimijat Kysely, validoitu Teemu Seppälältä saaduin tiedoin ja Deloitten Benchmarkein Tehokkuustiedot (taloushallinto) Muut kuin isot toimijat Kyselyn vastaukset Tehokkuustiedot (henkilöstöhallinto) Muut kuin isot toimijat Kyselyn vastaukset Ääripäät jätettiin keskiarvosta pois virheellisinä, kuten moninkertaiset tehokkuudet suhteessa isoihin kaupunkeihin tai alle 100 tositteen tehokkuus Ääripäät jätettiin keskiarvosta pois virheellisinä, kuten moninkertaiset tehokkuudet suhteessa isoihin kaupunkeihin tai alle 100 tositteen tehokkuus Siirtyvien tositteiden kokonaismäärät Kaikki Kyselyn vastaukset Lisätty arvio puuttuvista vastauksista Uudenmaan toimintamenot Kaikki Teemu Seppälältä arvio Uudenmaan työmäärä Kaikki Kysely Puuttuvien osuus lisätty kertoimella 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 18