PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.



Samankaltaiset tiedostot
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Peruna ja ympäristö. Perunan ympäristövaikutukset. Peruna on ekologinen ravintokasvi. Hiilijalanjälki

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Hedelmän- ja marjanviljely

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

PRO PERUNA RY -perunavoimaa

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Sustainable intensification in agriculture

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Selvitys maiden vaihdon kehittämisestä High Grade alueella

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Myllyvehnän lannoitus AK

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Novarbo luomulannoitteet

Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasveista biokaasua

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Rehumaissin viljelyohjeet

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Ravinteiden kierrätys

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Kaura vaatii ravinteita

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Transkriptio:

OPETUSMATERIAALI

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET TEKNOLOGIAT 5. TAUDINAIHEUTTAJAT JA TUHOELÄIMET

Perunanviljely ja ympäristö Hiilijalanjälki CO 2 e kg/kg muut kasvihuonekaasut: metaani, N-yhdisteet Vesijalanjälki H 2 O m 3 /t tai H 2 O Gm 3 /vuosi Sininen, Vihreä, Harmaa Ravinnetase Lannoitus Sato = Ravinnetase Perunan viljelyssä energian ja veden kulutus sekä kasvihuone-kaasupäästöt ovat pienemmät kuin viljoilla. Perunan ympäristövaikutuksista Maarit Kari, ProAgria 30.6.2011

Perunanviljely ja ympäristö Perunalla on pieni hiilijalanjälki tuotettu sato suhteessa käytettyyn energiaan suuri Perunalla on pieni vesijalanjälki kasteluveden hyötysuhde suuri Vedenkulutus on n. 140 m 3 perunatonni, joka on erityisesti riisiin verrattuna huomattavasti alhaisempi. Peruna on ekologinen viljelykasvi, sillä sen ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pienet. http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/gfn/page/calculators/ http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/gfn/page/calculators/

Perunan viljelyn etuja Soveltuu kotitalousviljelyyn Ei vaadi erityistekniikkaa tai kasvihuoneita Monipuolinen ravintokasvi Viljely rasittaa vain vähän ympäristöä Tuotannon hyötysuhde suuri Ravintoarvoltaan monipuolinen Peruna on sopeutunut erilaisiin Ilmasto-olosuhteisiin

Peruna ja ruokapula Viljellään tropiikista arktisille alueille merkittävä myös kotitarveviljelyssä Etuina viljoihin verrattuna pienempi vesi- ja hiilijalanjälki suuremmat hehtaarisadot ravintosisällöltään monipuolisempi sisältää enemmän hivenravinteita ym. Perunan merkitys maailman ruokahuollossa kasvaa erityisesti väkirikkaissa maissa. http://www.potato2008.org/ http://www.farmit.net/kasvinviljely/peruna/ruokaperuna Nutritious Potato a Global Source of Sustainable Food and Income

Maailman ruokaturvan pelastaja Tuotantomäärältään merkittävin ei-viljakasvi Kiina ja Intia suurimmat perunan käyttäjät maailmassa Tulevaisuudessa merkitys kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa Keski- ja Itä-Afrikan maat viljelyn ja markkinoiden kehittäminen Perunan viljelyn merkitys on lisääntynyt suhteellisesti eniten kehittyvissä maissa. http://www.cipotato.org/

Maaperän ravinnetaso ja lannoitus Lannoituksen ja ravinnetarpeen tasapaino Fosfori- ja typpitaseen seuranta ympäristötuen lisätoimenpiteenä vapaaehtoinen Ravinnetase lannoitus - sadossa poistuneet ravinteet tavoitearvo 0 Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma ravinnetaso/lannoitus x 100 tavoitearvo 100 Lannoitusmäärä perustuu maan ravinnetasoon sekä viljeltävän kasvin ravinnetarpeeseen. Maaseutuviraston ravinnetaseopas

Perunan viljelyn ravinnetase Typen ja kaliumin tase yleensä lähellä nollaa Fosforin tase reilusti positiivinen pieni osa poistuu sadon mukana maaperän fosforikertymä kasvaa valumariski kasvaa ph:n nosto parantaa lisää fosforin käyttöä Vaikutus kasvinvuorottelussa perunan jälkeen ei P-lannoitustarvetta kasvinvuorottelun jälkeen P-lannoitusta lisättävä Pitkäjänteinen lannoituksen suunnittelu sekä viljelykierto tasapainottavat ravinnetasetta. http://www.farmit.net/kasvinviljely/peruna

Vesijalanjäljen osatekijät Sininen jalanjälki kulutettu vesi eli kastelu Kulutetun makean veden määrä, joka on joko sitoutunut tuotteeseen tai haihtunut tuotantoprosessin aikana. Sisältää myös sen pinta- ja pohjaveden, joka on käytetty, mutta joka ei ole palannut alkuperäiseen lähteeseensä. Vihreä jalanjälki sadevesi Sadeveden määrä, joka on kulunut tuotannon aikana. Koskee erityisesti maa- ja metsätaloustuotantoa, jossa sillä tarkoitetaan kokonaisvaltaista sadeveden evapotranspiraatiota viljelimiltä sekä sitä osaa sadevedestä, joka on sitoutunut satoon. Harmaa jalanjälki liattu vesi Indikoi puhtaan veden saastumista, joka liittyy tuotantoon koko sen elinkaaren ajan. Kuvataan makean veden määränä, mikä tarvitaan laimentamaan koko se vesiä likaavien aineiden määrä, joka tuotannossa syntyy, hyväksytylle veden laatukriteereitä vastaavalle tasolle. Vesijalanjälki jaetaan kolmeen eri alatyyppiin

Vesijalanjäljen osatekijät Määritellään kulutetun puhtaan veden kokonaismääränä Kulutus tietyn ajan kuluessa haihtuminen likaantuminen Voidaan laskea tuotteelle tuottajille Maantieteellisesti kuvaava indikaattori luonnonolosuhteet vaikuttavat Vesijalanjälki kuvaa tuotteen tai palvelun aiheuttamaa suoraa ja epäsuoraa puhtaan makean veden kulutusta. Water footprint network

Perunan vesijalanjälki globaalisti Perunan osuus maailman ravintokasvien tuotannon kokonaisvesijalanjäljestä on noin 1 %.

Perunan vesijalanjälki globaalisti Ilmoitetaan CO 2 - ekvivalentteina (kg) tuotekiloa kohden Huomioidaan muutkin kaasut kuin CO 2 metaani ja typen oksidit haitallisimpia Perunalla on pieni hiilijalanjälki keitetty kuorimaton peruna 43 g / 100 g Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tuote aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana Kirjallisuusselvitys (H. Pulkkinen)

Kasvinsuojelun ympäristövaikutus Viljelytekniikka katteet viljelykierto Lajikevalinta tautikestävät lajikkeet lajikkeiden vuorottelu Ennakointi Torjunta ruttoennusteet tuholaishavainnot menetelmät ja torjunta-aineet Torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää viljelytekniikoilla, lajikevalinnalla ja viljelykierrolla. http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely_ja_tuotanto/kasvitaudit_ja_tuholaiset/