Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien

Samankaltaiset tiedostot
Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Miten ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista?

Julkinen. Asuntopolitiikan kehittämiskohteet, teema taloyhtiölainojen ongelmakohdat ja kehittämistarpeet (asia 061/2018 vp)

Rahoitusjärjestelmän vakaus

TILASTOKATSAUS 1:2015

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Rahoitusjärjestelmän vakaus kotitalouksien velkaantumiseen puututtava ajoissa

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Osavuosikatsaus

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen

Pikavipit ja velkaantuminen

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Olli Mattinen Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Vilkas rakentaminen kasvattaa asuntoyhteisöjen lainakantaa

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Luentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat

Pohjoismaiset kytkökset ja velkaantuneet kotitaloudet rahoitusvakauden riskeinä

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Velkaantumistilasto 2015

Talouden näkymät vuosina

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Kotitalouksien velkaantuminen ja taloudellinen liikkumavara

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään?

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011

PTT:n alueelliset asuntomarkkinat. Markus Lahtinen, Eeva Alho, Veera Holappa ja Sami Pakarinen Tiedotustilaisuus

Asuntotuotantokysely 2/2015

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot

Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Raha kulttuurimme sokea kohta

Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

Asuntolainamarkkinakatsaus

Velkaannu viisaasti. Opas velan ottajalle Elli Reunanen FINE

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Eduskunnan talousvaliokunta

Velkaantumistilasto 2013

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus

Pankkibarometri I/

Talouden näkymät vuosina

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION ASETUS (EU).../...

Velkaantumistilasto 2008

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Myyntihinnasto asunnot, asuntojen autopaikat, moottoripyöräpaikka. Osakkeiden. Myyntihin- lkm

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Velkaantumistilasto 2017

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa ja Rovaniemellä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

PANKKIBAROMETRI II/2017

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Asuntomarkkinakatsaus

SIJOITUSANALYYSI 2h+kk+ph, Kauppurienkatu 5, Oulu KOHDETIEDOT

kotitalouksien velkaantuminen

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Talouden näkymät

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

KENEN VELKA ONGELMA? Analyysi velkomustuomioista

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen Markets

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Myyntihinta. Osakkeiden numerot. Osakkeiden luku

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Velkaantumistilasto 2010

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Transkriptio:

BLOGI Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja nopeasti 11.12.2017 BLOGI Sampo Alhonsuo Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin tai suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös eurooppalaisessa vertailussa Suomen kotitalouksilla on paljon velkaa. Hyvin nopeasti kasvava osa kotitalouksien velassa on niiden osuus asuntoyhteisöjen velasta. Asuntoyhteisö tarkoittaa kotitaloudelle lähinnä asunto-osakeyhtiötä. Kotitalouksien näkökulmasta asunto-osakeyhtiön velka eli laina käytetään tyypillisesti remontteihin ja muuhun korjausrakentamiseen. Samoin uusien asuntojen myynnissä velan suhteellinen merkitys on lisääntynyt. Velaton hinta asuntokaupassa saattaa olla paljon korkeampi kuin myyntihinta, erotuksen ollessa asunnon osuus asunto-osakeyhtiön velasta. Kotitalouksien velkaantumisaste 1 on hieman alle 128 prosenttia, ja asuntoyhteisölainojen merkitys tästä on jo yli 15 prosenttiyksikköä. Toteutuneesta velkaantumisen kasvusta viimeisen runsaan neljän vuoden ajalta kaksi kolmasosaa on tullut asuntoyhteisöjen kautta ja vain yksi kolmasosa asunto- ja muista lainoista. Jos nykyiset trendit jatkuvat sekä tuloissa että veloissa kaksi vuotta, päädytään kotitalouksien velkaantumisasteeseen 133 prosenttia vuonna 2019. Asuntoyhteisövelkojen osuus tästä olisi 19 prosenttiyksikköä ja osuus kaikista kotitalouksien veloista yli 14 prosenttia. Esimerkki ei tietenkään sellaisenaan toteudu, mutta se kuvaa velkaantuneisuuden nopeaa kasvua nimenomaan asuntoyhteisölainojen kautta. Kotitalouksien osuus asuntoyhteisöjen veloista on kasvanut vuodesta 2013 lähtien yli 10 prosentin vuosivauhtia, ja kumulatiivinen kasvu on melkein 77 prosenttia. 1

Vain noin joka kolmannella kotitaloudella on asuntolainaa, mutta kaikki asunto-osakeyhtiöiden asukkaat maksavat vastikkeita ja ovat yhdessä vastuussa taloyhtiön taloudesta ja velasta. Asumisen muutkin kustannukset voivat nousta. Tästä mikrotason asiasta voi tulla makrotason ongelma talouteen. Kotitalouksien velan kasvu lisää haavoittuvuutta riskeille Kotitalouksien velkaantuneisuuden lisääntyminen ylipäätään lisää kotitalouksien haavoittuvuutta erilaisille riskeille, joista pahin on työttömyys. Toinen riski on korkojen nousu tulevaisuudessa. Kotitalouksien korkomenot ovat olleet hyvin vähäisiä alhaisten korkojen seurauksena. Suomessa kotitalouksien lainoista ja myös asuntoyhteisöjen lainoista ylivoimaisesti suurin osa on otettu vaihtuvakorkoisena. Yleisen korkotason noustessa korkomenot kasvavat nopeasti, mikä voi vähentää yksityistä kulutusta. Asialla on merkitystä myös makrovakauden kannalta. Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi vuosi sitten Suomelle seitsemän muun maan ohella varoituksen asuntomarkkinoiden riskeistä ja Suomen tapauksessa erityisesti kotitalouksien velkaantumisesta. Jokaisen kotitalouden kannattaa ottaa henkilökohtaisessa taloudessaan realistisesti huomioon asumisen kaikki kustannukset ja niiden mahdollinen kasvu. Korkojen nousun vaikutus kotitalouteen euroissa kertaantuu, jos vaikutusta tulee monesta eri lähteestä; asuntolainoista ja kulutusluotoista. Ja sitten niitä asunto-osakeyhtiönkin lainoja pitää lyhentää! 2

* Lähde: Euroopan järjestelmäriskineuvosto perustuen Eurostatin tietoihin. Ajankohta tiedoissa on ensimmäinen vuosineljännes 2017 tai tuoreimmat tiedot. 3

Tietoja kotitalouksien lainoista ja veloista Milj. euroa Ajankohta Kannan vuosimuutos, % Kannan muutos vuoden 2013 alusta, % Luottolaitosten asuntolainat kotitalouksille 95 098 10M/2017 2,1 10,9 Luottolaitosten kulutusluotot kotitalouksille 15 198 10M/2017 5,3 15,1 Luottolaitosten kaikki lainat kotitalouksille 125 772 10M/2017 2,7 11,3 Kotitalouksien lainavelka ilman osuutta asuntoyhteisölainoista 127 356 Q2/2017 2,3 10,4 Kotitalouksien osuus asuntoyhteisölainoista 17 607 Q2/2017 12,9 76,6 Kotitalouksien lainavelka yhteensä 144 963 Q2/2017 3,5 15,7 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 113 570 Q2/2017 1,6 6,9 Velkaantumisaste, % 127,6 Q2/2017 Velkaantumisaste, % 125,4 Q2/2016 Velkaantumisaste, % 118,0 Q1/2013 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 1 Kotitalouksien velkaantumisaste on kotitalouksien velat jaettuna käytettävissä olevilla tuloilla. 4

Kirjoittaja Kirjoittaja Sampo Alhonsuo työskentelee Finanssivalvonnassa pääanalyytikkona. 5