Luottokanta 2009, 2. neljännes

Transkriptio

1 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen kanta oli yhteensä vajaat 206 miljardia vuoden 2009 toisen neljänneksen lopussa. Antolainauskanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaat 11 prosenttia. Uusia antolainoja nostettiin vuoden 2009 toisella neljänneksellä yhteensä 34 miljardilla eurolla, kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta. Kotitalouksien asuntoluottokanta 71 miljardia Kotitalouksilla oli luottoja vuoden 2009 kesäkuun lopussa yhteensä vajaat 96 miljardia. Kotitalouksien luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna runsaat viisi prosenttia. Kotitalouksien luottokannasta asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli runsaat 71 miljardia, runsaat kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitaloudet nostivat vuoden 2009 toisen neljänneksen aikana uusia asuntoluottoja yhteensä 4,5 miljardia eli kolmanneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asuntoluotot) ja sen vuosimuutos vuosina Vuoden 2009 toisen neljänneksen aikana uusia pikaluottoja myönnettiin kotitalouksille vajaat 58 miljoonaa yhteensä yli kappaletta. Euromääräinen volyymi kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna vajaan prosentin ja kappalemääräinen volyymi neljä prosenttia. Keskimääräinen pikavippi oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä siten suuruudeltaan hieman edellistä neljännestä pienempi, 198. Pikavippien takaisinmaksuaika oli vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 29 päivää. Pikavipinottajat maksoivat toisen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista yhteensä runsaat 15 miljoonaa erilaisia kuluja. Pikavippiin kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 27 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 56 kappaletta eli neljä enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Liitetaulukot 1. Luottokanta ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Luottokanta ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta ja uudet asuntoluotot (ml. vapaa-ajan asunnot) sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kotitalouksien kulutusluotto- ja opintolainakanta sekä niiden vuosimuutokset vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja uudet nostetut luotot sekä niiden vuosimuutokset vuosina Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina Luottokantatietoja vuosina Kuviot 1. Antolainauskanta ja sen vuosimuutos vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan 2009/Q2, %9 Laatuseloste: Luottokantatilasto10 2

3 Liitetaulukot 1. Luottokanta ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Antolainaus Valtion varoista välitetyt Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat Luottokanta yhteensä Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,9 2009/Q , , , ,9 2008/Q , , , ,2 2008/Q , , , ,4 2008/Q , , , ,0 2008/Q , , , ,5 2007/Q , , , ,1 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,0 2006/Q , , , ,9 2006/Q , , , ,1 2006/Q , , , ,2 2005/Q , , , ,3 2005/Q , , , ,5 2005/Q , , , ,5 2005/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,1 2004/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,3 2004/Q , , , ,6 2. Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Antolainaus Valtion varoista välitetyt Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat Uudet luotot yhteensä Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,3 2009/Q ,8 2-42, , ,6 2008/Q ,8 6 47, , ,4 2008/Q ,3 2-59, , ,3 2008/Q ,4 1-73, , ,3 2008/Q ,1 4-65, , ,5 2007/Q ,5 4-58, , ,2 2007/Q ,2 4-70, , ,1 2007/Q ,9 5-78, , ,1 2007/Q , , , ,5 2006/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,6 2006/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,1 2005/Q , , , ,2 2004/Q , , , ,3 2004/Q , , , ,4 2004/Q , , , ,7 2004/Q , , , ,9 3

4 3. Luottokanta ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina S.11 Yritykset ja asuntoyhteisöt S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset S.13 Julkisyhteisöt S.14 Kotitaloudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,2 2009/Q , , , ,4 2008/Q , , , ,6 2008/Q , , , ,0 2008/Q , , , ,1 2008/Q , , , ,7 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,1 2007/Q , , , ,7 2007/Q , , , ,0 2006/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,4 2006/Q , , , ,3 2006/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,3 2005/Q , , , ,2 2005/Q , , , ,9 2004/Q , , , ,1 2004/Q , , , ,0 2004/Q , , , ,4 2004/Q , , , ,2 S.15 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Milj. %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 S.2 Ulkomaat Milj. %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 4. Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina S.11 Yrityksetja asuntoyhteisöt S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset S.13 Julkisyhteisöt S.14 Kotitaloudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,2 2009/Q , , , ,6 2008/Q , , , ,0 2008/Q , , , ,2 2008/Q , , , ,1 2008/Q , , , ,4 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,6 2007/Q , , , ,7 2007/Q , , , ,3 2006/Q , , , ,7 2006/Q , , , ,5 2006/Q , , , ,7 2006/Q , , , ,6 2005/Q , , , ,7 2005/Q , , , ,6 2005/Q , , , ,6 2005/Q , , , ,7 2004/Q , , , ,1 2004/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,0 2004/Q , , , ,8 S.15 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Milj. %-muutos 76-26, , , , , , , , , , , , ,5 93 5, , , , , , , ,9 76-9,4 S.2 Ulkomaat Milj. %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 4

5 5. Kotitalouksien asuntoluottokanta ja uudet asuntoluotot (ml. vapaa-ajan asunnot) sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kanta Uudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , ,1 2009/Q , ,0 2008/Q , ,8 2008/Q , ,8 2008/Q , ,0 2008/Q , ,0 2007/Q , ,2 2007/Q , ,3 2007/Q , ,4 2007/Q , ,3 2006/Q , ,5 2006/Q , ,1 2006/Q , ,6 2006/Q , ,4 2005/Q , ,9 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2005/Q , ,4 2004/Q , ,0 2004/Q , ,4 2004/Q , ,3 2004/Q , ,6 6. Kotitalouksien kulutusluotto- ja opintolainakanta sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kulutusluotot Opintolainat Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , ,1 2009/Q , ,4 2008/Q , ,1 2008/Q , ,4 2008/Q , ,1 2008/Q , ,5 2007/Q , ,5 2007/Q , ,4 2007/Q , ,8 2007/Q , ,2 2006/Q , ,5 2006/Q , ,2 2006/Q , ,4 2006/Q , ,3 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2005/Q , ,8 2005/Q , ,6 2004/Q , ,9 2004/Q , ,8 2004/Q , ,1 2004/Q , ,2 5

6 7. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja uudet nostetut luotot sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kanta Uudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , ,8 2009/Q , ,0 2008/Q , ,3 2008/Q , ,9 2008/Q , ,1 2008/Q , ,7 2007/Q , ,9 2007/Q , ,9 2007/Q , ,2 2007/Q , ,8 2006/Q , ,4 2006/Q , ,2 2006/Q , ,3 2006/Q , ,9 2005/Q , ,3 2005/Q , ,3 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2004/Q , ,4 2004/Q , ,5 2004/Q , ,0 2004/Q , ,1 8. Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina Uudet myönnetyt luotot, 1000 Uusiin luottoihin kohdistuneet kulut, 1000 Kulut / uudet luotot, % Uusien luottojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, päivää Luottokanta, 1000 Uusien luottojen kappalemäärä Keskimääräinen lainamäärä, Tilastoitujen yritysten lukumäärä 2008/Q ,8 27, /Q ,9 27, /Q ,3 27, /Q ,0 28, /Q ,8 28,

7 9. Luottokantatietoja vuosina Luottokanta yhteensä Kotitalouksien luottokanta Milj. Vuosimuutos, Milj. % Vuosimuutos, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 2009/Q , ,2 Kotitalouksien asuntoluottokanta Milj. Vuosimuutos, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Kotitalouksien kulutusluottokanta Milj. Vuosimuutos, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 7

8 Kuviot 1. Antolainauskanta ja sen vuosimuutos vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja sen vuosimuutos vuosina

9 4. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan 2009/Q2, % 9

10 Laatuseloste: Luottokantatilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Luottokantatilastosta käy ilmi luottojen takaisin maksamatta oleva pääoma neljänneksen lopussa sekä nostetut uudet luotot neljänneksen aikana. Mukana ovat Suomessa toimivien tiedonantajien kotimaahan ja ulkomaille antamat luotot. Tilastokeskus kerää myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Pienlainayrityksiltä kerätään tiedot neljänneksen aikaisista uusista luotoista, niihin kohdistuvista kuluista, uusien luottojen keskimääräisestä maturiteetista, neljänneksen lopun luottokannasta ja neljänneksen aikaisesta asiakaslukumäärästä. Uudet luotot sekä luottokantatiedot sisältyvät pienalainayritysten osalta myös varsinaisen luottokantatilaston lukuihin. Luottokanta jakaantuu euroluottokantaan ja muun valuutan määräiseen luottokantaan. Euroluottokanta jakaantuu ntolainaukseen, valtion varoista välitettyihin lainoihin ja euro-määräisiin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoihin. Muun valuutan määräinen luottokanta jakaantuu vastaavasti valuutta-antolainaukseen ja muun valuutan määräisiin sijoitusomaisuusjoukko-velkakirjoihin. Antolainauskanta neljänneksen lopussa, sekä euromääräinen että muun valuutan määräinen, koostuu sekkitililuotoista, vekseleistä, suorista velkakirjoista ja muista lainoista. Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat (eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat) koostuvat sijoitusomaisuuteen eli pysyviin vastaaviin kirjatuista joukkovelkakirjoista. Vakuutusyhtiöillä erä koostuu sijoituksiin kirjatuista joukkovelkakirjoista. Luottokantaa tarkastellaan luotonantajasektoreittain, luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaan. Neljännesvuosittaisten luottokantatietojen merkitys on entisestään kasvanut Euroopan yhdentymisen myötä. Euroopan Unionin jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä ja -velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa EU:n jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Osaksi EMU:n tietotarveohjelmaa on noussut myös neljännesvuosittainen rahoitustilinpito, joka on käynnistynyt Euroopan keskuspankin ja Eurostatin yhteistyönä. Keskeisimpänä lähdeaineistona näissä käytetään juuri Tilastokeskuksen keräämää luottokanta-aineistoa. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Luottokantatiedot kerätään sähköisellä lomakkeella suoraan pankeilta, muilta rahoitusta välittäviltä rahalaitoksilta, vakuutusyhtiöiltä, muilta rahoituslaitoksilta, valtiolta ja sosiaaliturvarahastoilta kaikkien neljännesten osalta. Neljännellä neljänneksellä kerätään lisäksi eläkesäätiöiden luotonantotiedot. Luottokantatilastossa on eläkesäätiöiden tiedot vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta edellisen vuoden lopun kantatietoina mukana. Lisäksi julkisyhteisöiltä kerätään neljännesvuosittain tietoja hallussa olevista muista kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoista ja jälkimarkkinakelpoisista rahamarkkinavaateista. Muut tiedonantajat toimittavat k.o. tiedot kerran vuodessa. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten neljännesten tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen neljänneksen tietojen tarkentumista. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto on neljännesvuositilasto.tietojen valmistumisaika on noin 2,5 kuukautta tilastointiajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivulla 10

11 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Luottokantatilastoa on laadittu vuodesta 1948 lähtien. Tilastokeskus on laatinut Luottokantatilastoa vuodesta 1971 lähtien aluksi puolivuosittain ja vuodesta 1979 vuoteen 1992 kerran vuodessa vuoden vaihteen tilanteesta. Vuoden 1979 alusta vuoden 1992 loppuun Tilastokeskus laati neljännesvuosittaista Luottovirtatilastoa. Luottovirrat kuvasivat luottomarkkinoilla tapahtuvia luottojen nostoja ja kuoletuksia neljänneksen aikana ja luottokantaa neljänneksen lopussa. Luottovirroissa oli otanta-pohjainen tiedonkeruu. Luottovirta- ja luottokantatilastot yhdistettiin neljännesvuosittaiseksi luottokantatilastoksi vuoden 1993 alusta. Neljännesvuosittaisessa luottokannassa kantatiedot ja uudet luotot jatkavat sisällöltään aikasarjoja. Kuoletustietoja ei enää kerätä. Suurin uudistus edeltäviin luottotilastoihin nähden luottokannassa oli markka- ja valuuttamääräisten luottojen tarkempi jako. Vuodesta 1979 lähtien on Tilastokeskus laatinut Alueellista luottokantatilastoa. Tilastosta ilmenee maakunnittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen. Vuodesta 2008 lähtien Tilastokeskus on kerännyt myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia. Luottokantatilasto kuvaa vain kotimaista luotonantoa. Esimerkiksi kotimaisten yritysten kohdalla on huomioitava, että noin kolmannes niiden yhteenlasketusta luottokannasta on ulkomaiden myöntämiä lainoja. Tietoja ulkomailta Suomeen myönnetyistä lainoista on saatavilla Suomen Pankin Maksutasetilastosta. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Myös mm. Suomen Pankki julkaisee luotonantoon liittyviä tilastoja. Tilastot sisältävät osittain samoja tietoja, mutta ne myös täydentävät toisiaan. Suomen Pankki julkaisee tiedot kuukausittain ja Tilastokeskus vuosineljänneksittäin. Suomen Pankki kerää tietoja vain rahalaitoksilta, joihin kuuluvat Suomen Pankki, talletuspankit, muut luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastot eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskuksen tilastoon. Lisäksi Suomen Pankki julkaisee myös korko- ja maturiteettitietoja. Tilastokeskuksen luottokantatilastossa on puolestaan kattavampi luokittelu (mm. toimiala- ja vaadeluokittelut) kuin Suomen Pankilla ja tilasto on näiltä osin yksityiskohtaisempi. Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa osoitteessa Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi näiden tiedot voivat poiketa toisistaan. 11

12 Rahoitus ja vakuutus 2009 Lisätietoja Kerttu Helin Olli Kannas Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö (09) (09) Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)