Yksilö verkoissa ja ryhmissä yksin ja yhdessä. Sari Yrjänäinen

Samankaltaiset tiedostot
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Akateemiset taidot. Tapaaminen 12 Ryhmätyön roolit

Työelämän vuorovaikutusosaaminen. 2. luento, LC-0340, H01 Pe klo Inkeri Roos-Cabrera

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

Toiminnallisilla menetelmillä tulevaisuuteen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

PED Assistentti oppimisen ohjaajana

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

Ryhmätyöskentely. Perehdytysviikko Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Akateemiset taidot. 2. tapaaminen

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

PALAUTESEMINAARI VERKKOKURSSIEN KEHITTÄMISMENETELMÄNÄ

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

TieVie koulutuksen mentorointi

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Onnistunut ryhmänohjaus verkossa. JAMK AOKK 2014 Seija Mäkinen ja Eila Burns

JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS. Ainejärjestö-ilta , Susanna Jokimies

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

Digitalisaatio tehostaa opetusta! RIVERIA.FI

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Laadukas verkkototeutus - valmennus

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

STOP kiusaamiselle! Sari Törmänen

VANHEMPAINILTA Opsii!

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Itsearviointimateriaali

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo !

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

A! PEDA INTRO (5 op)

Oppimispäiväkirja Nimi:

Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

J.J. Jedulainen

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Transkriptio:

Yksilö verkoissa ja ryhmissä yksin ja yhdessä Sari Yrjänäinen 10.10.2017

Ymmärtävän oppimisen mekanismit Yksilöt Selittävät ajatteluaan Välittävät tietoa Arvioivat tietoa kriittisesti Kysyvät Rakentavat uutta tietoa => Vain ryhmässä voit olla yksilö

Tehtävänannot erilaiset tavoitteet Eri oppimisprosessin vaiheet => Erilaiset tehtävät Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset Tiedon haku ja arviointi Harjoittelu Liittäminen aiemmin opittuun Soveltaminen, ongelmanratkaisu Avoimet kysymykset ja ongelmat =>pakotettu ajattelu Riittävät haasteet ja suoritusvaatimukset => tarve tehdä jotain Materiaalin valinta, oppimispäiväkirja, ryhmänä isompien ongelmien ratkaisu, prosessimaiset käsitekartat (ei siis vain mind map)

Yksilönä /ryhmän jäsenenä a) Luokassa b) Verkko-oppimisympäristössä Mikä on samaa? Missä on eroja? Reaktioaika Oma työ Osallistumisen jäljet Positio/persoona/rooli Kommunikaatiotapa Hahmottaminen Aikataulut Yksityisyys/Julkisuus Omistajuus Oma/Jaettu..

Yhteisöllisyyden lujuus ja kesto vs toimintatapa Pitkäaikainen yhteisöllisyys?? Löysä yhteisöllisyys Tiukka yhteisöllisyys?? Lyhytaikainen yhteisöllisyys

Yhteisöllinen oppiminen Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä. (Dillenbourg 1999) Ydin: Yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen (miten tämä eroaa yhteistyöstä ja työnjaosta?) Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen => ryhmässä olemme enemmän Suositeltavaa, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla

Ts. yhteisöllinen oppiminen Työskentelymuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Dillenbourg 1999, Scardamalia & Bereiter 2006). Se on koordinoitua ja samanaikaista (Roschelle & Teasley, 1995). Työskentelyssä on keskeistä sosiaalisesti jaettu toiminnan säätely (Hadwin et al. 2011, Järvelä & Hadwin 2013). => Opettajan ohjaava rooli ja opiskelijoiden aktivointi => Työskentelyn vaiheistaminen

Yhteisöllinen työskentely edellyttää Toimiva vuorovaikutus Yhteinen tavoite (tiedostettu, omaksuttu, tärkeä, merkityksellinen) = > Open haasteet: Osaako nämä, haluaako nämä, tekeekö nämä? Osaanko itse? Miten verkko poikkeaa livetilanteesta?

Miten tämä muutos ilman, että ei oleellinen unohdu? Mikä se oleellinen edes on? Sisältö Oppimisympäristö välineineen Ope Opiskelija Sisältö Ope Opiskelija

Ryhmäytymisen vaiheet 1. Muotoutumisvaihe Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit Ryhmäläiset etsii paikkaansa ja välttelee konflikteja Itse tehtävä ei ole vielä se tärkein asia 2. Kuohuntavaihe Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, roolitukseen ja vastuisiin liittyviä erimielisyyksiä => selkeyttää toimintaa ja harjaannuttaa vuorovaikutukseen 3. Normien luomisen vaihe Ryhmän roolit, tehtävät ja säännöt selkiytyy => luottamus ja lojaalisuus Arvostus ja toistensa tukeminen, toistensa ymmärtäminen Vältellään muutosta, uusia konflikteja ja ulkoista ohjausta

Ryhmäytymisen vaiheet (jatkuu) 4. Toteuttamisvaihe Ryhmä itsenäinen, joustava. Jäsenet luottavat toisiinsa. Roolit ja vastuut muuttuvat tarpeen ja tilanteen mukaan ilman konflikteja Tavoite on keskiössä, keskitytään siihen 5. Lopettamisvaihe Ryhmän hajoaminen aiheuttaa joskus helpotusta, joskus haikeutta, mutta se voi aiheuttaa myös erimielisyyksiä.

Essi Vuopalan löydöksiä http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526202259.pdf, sivu 126

Ja lisää http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526202259.pdf, sivu 136

Johtopäätös Tehtävänanto on tärkeämpää kuin pedagoginen malli

Opettaja & yhteisöllisesti opiskelevat Ryhmätyöskentely(taidot), opiskeluympäristö, yksilöjen merkitys Ei vain paljon puhetta mistä tahansa vaan kohti jotain ja syvemmälle Ope voi kysyä tarkentavia ja perusteluja vaativia Kuuntele jokaista, anna palautetta Anna aikaa ryhmäytymiselle => luottamus ei synny käskystä ja samalla sekunnilla kun työ alkaa

Ryhmän aloittaessa muista: 1. Opettajalla on vastuu ryhmän muodostumisesta. 2. Ihmiset liittyvät ryhmään toisen ihmisen kautta. Mahdollista oppilaiden väliset kohtaamiset ja vaihtele pareja ja pienryhmiä säännöllisesti niin, että jokainen pääsee työskentelemään myös niiden oppilaiden kanssa, joita eivät muuten tunne ennestään. 3. Tutustumisharjoitusten tarkoituksena on tarjota kaikille oppilaille positiivisia vuorovaikutuksen kokemuksia. Aloittavan ryhmän kanssa työskennellessä on tärkeä huolehtia siitä, että harjoitukset eivät ole liian vaikeita, kaikilla on mahdollisuus itse säädellä osallistumisen tasoa, ryhmät muodostetaan sattumanvaraisesti ja kaikille tarjoutuu yhtäläinen mahdollisuus osallistua. 4. Luotsaa ryhmäsi parityöskentelyn ja vaihtuvien pienryhmien kautta kohti turvallista suurryhmää. 5. Suunnittele huolellisesti jako pienryhmiin. Ryhmäjaoilla voit tukea alkavia ystävyyssuhteita. 6. Ryhmän yhteisten pelisääntöjen laatiminen heti aluksi on tärkeää. Sääntöjen tulee olla riittävän konkreettisia, jotta niihin on mahdollista sitoutua. Muutama selkeä sääntö riittää. 7. Tutustuminen ja ryhmäytyminen on prosessi, joka ei tapahdu hetkessä. Ryhmän muodostuminen vaatii aikaa ja sitä tulee tukea

Kysymys Miten ryhmä verkossa poikkeaa ryhmästä luokassa? Eli Miten ryhmäyttäminen verkossa poikkeaa ryhmäyttämisestä livetilanteessa?

Tehtävän suorittamista edistävät roolit Aloitteentekijä Tietojen etsijä Mielipiteen ilmaisija, äänestäjä Asiantuntija Selventäjä, täsmentäjä Yhteenvetojen tekijä, koordinaattori Yksimielisyyden testaaja Rakentava kriitikko Muistiin merkitsijä Järjestelijä Ryhmää ylläpitävät roolit Rohkaisija Positiivisen palautteen antaja Mukaan vetäjä Normien ilmaisija, erotuomari Kompromissintekijä Seurailija, yleisö Tunteiden ilmaisija Välittäjä, sovittelija Jännitystenlaukaisija Sillanrakentaja Tarkkailija, kommentoija Ryhmän toimintaa häiritsevät roolit Väittelijä Hyökkääjä Jarruttaja Huomion tavoittelija Ripittäytyjä Kilpailija Vetäytyjä Klikkiytyjä Itsensä alentaja, Tuenpyytäjä Yläpuolelle asettuja Manipuloija, dominoija

Opelle pohdittavaa Millaisia osallisuuden muotoja tuen opetuksessani? Miten opiskelijat voivat vaikuttaa opetuksen suunniteluun? Miten arvioin ryhmän toimintaa? Millaisissa tilanteissa opiskelijoiden on mahdollista antaa positiivista palautetta toisilleen?

Open ryhmäarviolappunen {opiskelijoillekin?} 1. Ryhmä toimi yhteisymmärryksessä. 2. Ryhmällä oli yhteinen päämäärä ja selkeä tehtävä. 3. Ryhmän jäsenet olivat sitoutuneita työhönsä. 4. Ryhmä luotti jäsentensä osaamiseen. 5. Ryhmässä toimittiin avoimesti. 6. Ryhmän jäsenillä oli turvallinen olo ryhmässä. 7. Ryhmäläiset olivat kiinnostuneita kaikkien ajatuksista. 8. Ryhmässä annettiin myönteistä palautetta. 9. Ryhmä korosti yhteistyön merkitystä. 10. Ryhmässä oli mukava ilmapiiri. 11. Ryhmä teki päätöksiä yhteisymmärryksessä. 12. Ryhmä osasi arvioida omaa toimintaansa.

Nuorten raadollinen todellisuus Nuorten ryhmillä on omat erityispiirteensä muunikäisiin ryhmiin verrattuna. Nuoret elävät tässä hetkessä, ilman pitkää elämänkokemusta, mikä tulee esiin myös toiminnallisia harjoituksia tehtäessä. Nuoret eivät enää ota yhtä helposti leikkejä, satuja ja tarinoita toiminnan kehykseksi, vaan he voivat mieltää leikit itseään aliarvioivaksi ja lapselliseksi. Heille tärkeää on tuntea olonsa kunnioitetuksi ja mielipiteensä arvostetuksi. Harjoitukset on hyvä valita yhdessä nuorten kanssa, ja harjoitusten tarkoitus on aina perusteltava. Toiminnallisuus itsessään ei saa olla harjoituksen tavoitteena, vaan harjoitus toimii apuvälineenä jonkin tavoitteen, kuten ryhmähengen edistämisen, saavuttamiselle. Ohjaajalle nuorten ryhmät tarjoavat erityisen haasteen myös siten, että auktoriteetteihin kohdistuva kritiikki tulee ohjaajan kannettavaksi. Niinpä nuorten ryhmissä ohjaajan taidot, kokemukset ja pätevyys kyseenalaistetaan yhä uudelleen. (Lähde MLL) http://arjenarkki.fi/sites/default/files/attachments/projects/turvallisen_opiskeluryhman_rakentaminen_amma tillisissa_oppilaitoksissa.pdf

Se mikä toimii livessä, toimii verkossakin? Esim. Ideariihi Seinälle levitetään fläppipapereita ja jokaisella opiskelijalla on kynä. Kaikki kirjoittavat yhdelle paperille oman aiheeseen liittyvän ideansa. Aiheena voi olla esimerkiksi pohtia, millaista toimintaa opiskelijat voivat suunnitella koulussa. Tämän jälkeen kaikki lukevat muiden ideat ja jatkavat niitä, lisäävät uusia näkökulmia ja kommentteja. Puhe on kielletty, vain kynät puhuvat. Talkoot lopetetaan, kun mitään uutta ei enää synny. Lopuksi ryhmä käy yhdessä läpi ehdotukset ja keskustelemalla tai tarvittaessa äänestämällä nostaa niistä esiin 3 tärkeintä ja toteuttamiskelpoisinta. Tässä vaiheessa voi myös perustella omia ideoitaan muille. Ja miten tämä sitten verkossa tehdään?

Seuraavissa dioissa on perinteisiä ryhmäharjoituksia Mieti, miten ne voisivat toimia nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Mitä pitää muutttaa? Mitä pitää huomioida aivan erityisesti? Miten opettajan ja opiskelijan roolitus menee? Jne.

Harjoitteita ryhmän aloitukseen: Tutustumisharjoitukset: toiminnallinen sosiometria eli janat erilaisin kriteerein: syntymäaika, syntymäpaikka, jostain pitäminen / ei pitäminen, jonkin asian harrastaminen / ei harrastaminen (ei negatiivisia valintoja eikä ominaisuuksia, kuten pituus, paino, kengännumero) Tavoitteiden ja motivaation määrittäminen opittavan asian suhteen, esim. motivaatiotimantti (kts esim. http://ohjaustoimii.blogspot.fi/p/motivaatiotimantti.html), tavoitteiden kirjaaminen yksin, parin kanssa, pienryhmissä Itsestä kertominen visuaalisesti: kuvat, pikkuesineet Pelisääntöjen laatiminen

Harjoitteita Kuohuntaan Akvaarioharjoitus: tietyn aiheen käsittelemiseksi ryhmä jaetaan kahtia sisä-ja ulkokehään. Sisäpiiri työskentelee asian parissa. Ulkokehä seuraa ja lopuksi kommentoi työstettyä asiaa tai antaa sisäpiiriläisille palautetta. Aluksi on sovittu rakentavan palautteen periaatteet Triangeliharjoitukset: suurryhmä jaetaan satunnaisesti kolmen hengen ryhmiin, jossa kukin toimii vuoronperään ohjaajana, ohjattavana ja havainnoijana. Opettaja valitsee käsiteltäväksi asiaksi jonkin oppisisällön kannalta relevantin kysymyksen tai tehtävän, josta kukin on jo opiskellut jotain. Havainnoija antaa lopuksi rakentavaa palautetta.

Harjoitteita Keskivaiheen seesteisyyteen Ryhmämessut: Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, esim. viiteen viiden hengen ryhmään, jos ryhmässä on 25 osanottajaa. Ryhmä työskentelee oppiaineesta ennalta laadittujen kysymysten parissa (fläpille), esim. 15-30 minuuttia, jonka jälkeen opettaja jakaa ryhmät uudelleen 1-5. Näin jokaisessa uudessa ryhmässä on joku, joka on ollut työstämässä asiaa. Hän esittelee sen muille ja ryhmä jatkaa kommentoimalla ja täydentämällä edellisen ryhmän työtä. Ryhmät kiertävät kaikki rastit. Learning café (https://fi.wikipedia.org/wiki/oppimiskahvila ) Tehtäväkortit: iso ryhmä jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Opettaja jakaa kaikille ryhmille kotona luettavaa materiaalia, esim. artikkeleita ja tehtäväkortin, jossa on asiaan liittyviä kysymyksiä. Opiskelijat perehtyvät materiaaliin itsenäisesti ja valmistelevat siitä luokassa samanaikaisesti posterin, jonka avulla he opettavat asian koko ryhmälle. Nurkat: Opettaja on tehnyt luokan nurkkiin kysymyksiä, joita pieniin ryhmiin jaettu luokka kiertää ja vastaa. Rooliharjoitus: Jonkin tilanteen elävöittämiseksi ja myös siihen liittyvien tunteiden kokemiseksi opettaja ohjaa rooliharjoituksen. Harjoitukseen luodaan vain puitteet: tilanne, roolihahmot (nimi, ikä, pari ominaisuutta) ja jätetään tilanteeseen improvisaation mahdollisuus. Rooliharjoituksessa on tärkeää, ettei siihen osallistuvien toimintaa arvioida ja että kaikilla on roolinsuoja. Improvisaatiot: Elävöitetään opetettavaa asiaa nopeilla improvisaatioharjoituksilla, sopii hyvin esim. kielten opetukseen.

Lopetukseen Oppimisen inventaario, esim. oppimispäiväkirjojen yhteenvetojen tekeminen Hyvästely-ja palauteharjoitukset: Akvaarioharjoitus: pelisääntöjen arviointi Hyvän puhuminen selän takana: ohjeistuksena se, että kaiken tulee olla positiivista, mutta rehellistä. Opettaja varaa kaikille lomakkeen, jossa on kysymykset valmiina.

Muutama ansa siis varo tai ainakin perustele itsellesi, miksi ehkä ei näin: Vanha kurssi sellaisenaan verkkoon, koska materiaali on jo pdf:nä Käytän vain systeemiä S, koska se on oppilaitokselle valittu Menetelmä X kuulosti järkevältä, sillä siis toistaiseksi Kurssi Y on nyt hyvä, joten keskityn jatkossa sitten erityisesti kehittämään Z:taa.

Hyödyllistä luettavaa http://docplayer.fi/46133593-opettajan-kasikirja-opintojaksojenrakenteet-opetusmenetelmat-ja-arviointi.html http://www.ryhmayttaminen.fi/ http://ohjaustoimii.blogspot.fi/