Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry. Eira Pohjola RAY projektiavustushakemus Liite projektin Erityistä vertaisuutta projektisuunnitelmaan 1. Projektin päämäärä ja keskeiset tavoitteet Yhä suurempi osa yläkoulun ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista tarvitsee jonkinlaista tukea opinnoissaan. Koulujen tarjoama tuki ei auta oppilaita ilman vanhempien ja perheiden aktiivista osallistumista. Vanhempien osallistamiseen eivät koulun keinot ole riittäviä, vaan tarvitaan järjestöjen osaamista ja uudenlainen palveluverkosto. Järjestöt voivat yhdessä toimien tukea erilaisten oppijoiden perheitä kahdella päätavalla. Ensinnäkin ne tarjoavat oman toimialansa asiantuntemusta ja vertaistukea suoraan perheelle. Toiseksi ne auttavat vanhempia käyttämään pirstaleista yhteiskunnan palvelutarjontaa tehokkaasti hyväksi. Koulu on tässä toimijoiden kohtaamispaikka. Järjestöt eivät myöskään ole sidottuja virallisen palvelujärjestelmän muotoihin ja sisältöihin. Tukea tarvitaan vuoden ympäri ja usein hyvin henkilökohtaisella tavalla. Oppilaan kannalta kriittinen jakso on erityisesti siirtymä yläkoulusta ammatillisiin opintoihin. Järjestöt voivat tukea siirtymässä, jossa viranomaistuki on ohuimmillaan. Tämän projektin yleinen päämäärä eli kehitystavoite on synnyttää Hämeenlinnan seudulle erityistä tukea opiskelussaan tarvitsevien oppilaiden vanhemmille järjestövetoinen tukirakenne ja vertaistukijärjestelmä. Projektin päättyessä Hämeenlinnan seudulla tehdään läheistä ja suunnitelmallista yhteistyötä Kanta Hämeen vammais ja sosiaalialan järjestöjen, erilaisten oppijoiden vanhempien sekä oppilaitosten välillä. Yhteistyön keskeinen muoto on vanhempien vertaistukijärjestelmä. Projektin luoma järjestelmä parantaa erityistä tukea tarvitsevien yläkoulun oppilaiden perheiden osallistumista koulutyön sujumiseen sekä nuorten peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen siirtymävaiheen onnistumiseen. Projektin keskeinen toimija on Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry yhdessä Hämeenlinnan Setlementti ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta Häme ry:n kanssa. Valtakunnallisena perhe ja kasvatustyön tukijana ja toimintamallin yhtenä levittäjänä toimii Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koordinoima YTRY verkosto, jonka lähes 80 jäsentä edustavat vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä järjestöjä ja toimijoita. Hämeenlinnan opetuspalvelut kehittää projektin kautta oppilashuoltoa ja perheyhteistyötä kahdessa pilottikoulussa (yläkouluja). Kiipulan ammattiopisto ammatillisena erityisoppilaitoksena toimii erilaisen oppimisen asiantuntijana yhdessä valtakunnallisen Erilaisten oppijoiden liitto ry:n kanssa. 1
Projektissa kehitetään uusi ja innovatiivinen järjestötoiminnan malli erilaisten oppijoiden vanhempien tukemiseksi, jotta heidän lapsillaan oppilaina ja opiskelijoina olisi takanaan mahdollisimman hyvä tuki. 2. Projektin tausta ja tarve Yhä useampi peruskoulun ja ammatillisen oppilaitoksen oppilas tarvitsee erityisopetusta opintojensa tueksi. Peruskoulun oppilaista 11,4 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2011. Näistä 3,3 prosenttia sai tehostettua tukea ja 8,1 prosenttia erityistä tukea syksyllä 2011. Vuotta aiemmin erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus oli 8,5 prosenttia. Uuteen lainsäädäntöön perustuvaa tehostettua tukea järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Tehostettua tukea saaneiden yleisin tukimuoto oli osa aikainen erityisopetus ja erityistä tukea saaneiden avustaja ja/tai tulkitsemispalvelut (Tilastokeskus). Projektiin mukaan tulevissa Hämeenlinnan Kaurialan ja Hakkalan kouluissa on tehostetun tuen oppilaiden määrä yhteensä 32. Erityisen tuen oppilaiden yhteismäärä puolestaan on 67 oppilasta. Ammatillisen koulutuksen puolella noin 6 % kaikista opiskelijoista oli luokiteltu erityisopiskelijoiksi. Nuorten kohdalla ammatillisella toisella asteella luku on lähes kaksinkertainen. Jokaisen erityistä tukea oppimisessaan tarvitsevan nuoren takana on perhe, jonka tuki ja osallistuminen oppimisen esteiden poistamisessa on ensisijaisen tärkeä. Mikään virallisen palvelujärjestelmän muoto ei kuitenkaan tavoita vanhempia ja tukea ja tietoa on saatavissa hyvin pirstaleisesti. Samalla kuitenkin tiedetään, että oppimisen vaikeudet ovat vahvasti periytyviä. Syynä on niin genetiikka kuin perheen kulttuuristen tapojen periytyminen. Vertaistukea järjestöjen tarjoamana palvelumuotona on viime vuosina kehitetty monessa hankkeessa. Erityislasten kohdalla esimerkiksi Leijonaemot ry on saanut RAY:ltä tukea Voimaa vertaisille projektille 2008 2010. Yhdistyksen toiminta ja projekti antavat hyvän kuvan vertaistuen tarpeesta ja mahdollisuuksista erityisesti hoitoa tarvitsevien lasten vanhempien kohdalla. Yhdistyksen toiminta osoittaa, miten monilla eri keinoilla koulutukset, tapaamiset, tempaukset vertaistukea voidaan luoda ja ylläpitää. Vertaistuki on myös tarvittaessa vahva vaikuttamiskanava. Vertaistuen vaikutuksia on myös tutkittu (mm. Tuula Kinnunen / DIAK; Jaana Lehto ja Annikki Liljefors / HAMK). Vanhempien kannalta vertaistuki auttaa käsittelemään riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita sekä antaa tietoa ja keinoja edistää haasteellista kasvatustyötä. Lapsen tai nuoren kannalta vertaistuki auttaa yhdistämään virallisen hoito tai koulumaailman perheen omaan toimintaan. Ammattitahojen hoitajat, opettajat, sosiaalityöntekijät näkökulmasta vertaistuki helpottaa työtä ja antaa sille sisäistä jatkuvuutta. 3. Projektissa käytettävät toimintatavat ja mallit Projektin toiminnan ydin on vertaisryhmätoiminnan käyttäminen ja sen kehittäminen. 2
Vertaisryhmässä erilaisen oppijan vanhemmat tukevat toisiaan hakemaan oppimiseen liittyviin vaikeuksiin ratkaisuja. Vertaisten kesken ylläpidetään ja tiedostetaan voimavaroja, jotka kantavat arjessa. Puutteiden sijaan haetaan vahvuuksia ja taitoja, joilla ongelmat ratkeavat. Ongelmat voidaan todeta, mutta niistä on päästävä ulos. Ryhmäläinen on itse elämänsä paras asiantuntija. Vertaisryhmien teemat rakennetaan jatkumoksi, jolloin niitä voidaan prosessoida pitkin matkaa. Toiminnan sisältö on selviytymistarina painotteista. Toiminta rakennetaan niin, että syntyy uskallusta jakaa omia kokemuksia, jolloin tuotetaan yhteistä kokemusperäistä tietoa ja mahdollistetaan toinen toisiltaan oppiminen. Teemojen kautta tiedostetaan voimavaroja, sekä tuetaan sen hetkisen elämäntilanteen ymmärrettävyyden vahvistumista. Vertaisryhmätoiminta on yhdistyksen (projektin) työntekijän koordinoimaa toimintaa. Yhdistyksen työntekijä on tasavertainen ryhmän jäsen, mutta myös vastuussa tilaisuuksien kulusta, ryhmäprosessin ohjaamisesta ja edistämisestä. Ryhmäläisten kokemuksellinen asiantuntijuus on toiminnan lähtökohta. Ohjaajan tärkein tehtävä on edistää vertaistuen toteutumista. Tässä projektissa vertaisryhmässä on 4 8 osallistujaa. Kokoontumisia ainakin aluksi tulee olla noin kerran viikossa. Aiheet nousevat usein käytännön ongelmista ja niihin haetaan ryhmässä ratkaisumahdollisuuksia. Akuuttien asioiden ohella käydään läpi omaa ja lapsen oppimista ja sen tukemista. Tavallisia aiheita ovat luku ja kirjoitustehtävien tukeminen, matematiikka sekä läksyjenluvun systemaattisuus. Lisäksi tutustutaan tarjolla oleviin tukimahdollisuuksiin: koulu, perhepalvelut jne. Vertaisryhmätoiminnan lisäksi projektissa kehitetään järjestöjen yhteistyörakenteita. Tavoitteena on järjestöjen yhteistyön lisääminen toistensa ja oppilaitosten suhteen. Projektissa tukeudutaan myös muuhun jo olemassa olevaan toimintaan. Koulujen vanhempainyhdistykset ovat tärkeä yhteistyökumppani mm. tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi vireä Zapwaytoiminta tukee projektin päämääriä järjestämällä koko perheelle suunnattua liikuntaa. 4. Hankkeen osatavoitteet ja konkreettiset tulokset Erilaisuuden tueksi projektissa järjestöt toimivat kunnallisen palvelujärjestelmän täydentäjinä. Mukana on kolme hämeenlinnalaista yhdistystä, kaksi valtakunnallista säätiötä sekä Hämeenlinnan kaupunki. Tavoitteena on tuottaa oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevien nuorten vanhemmille vertaistukijärjestelmä, joka tukee osallistujien elämänhallintaa ja jonka avulla he pystyvät paremmin tukemaan nuortaan. Oppimisen ongelmilla ei läheskään aina ole mitään tekemistä älyllisen kyvykkyyden kanssa. Silti tunnistamattomat ongelmat saattavat ajaa yksilön ulos koulutusinstituutioista ja aiheuttaa syrjäytymisen uhkaa. Nuorten kohdalla perheen oikeanlainen tuki on ensisijaisen tärkeää ongelmien ennaltaehkäisyssä. 3
Usein oppimisen ongelmien vaivaamien nuorten taustalla on samoista murheista kärsivä perhe. Vertaistuen avulla ja yhteistyössä virallisen palvelujärjestelmän kanssa voidaan saavuttaa koko perhe ja tukea sitä. Projektissa kehitetään seuraavat konkreettiset toimintatavat ja mallit: Oppilaiden / opiskelijoiden vanhempien vertaisryhmätyön toteutusmalli erilaisen oppimisen tunnistamiseksi ja sen haittojen vähentämiseksi. Työssä käytetään hyväksi mm. Erilaisten oppijoiden liiton kehittämiä erilaisen oppimisen tunnistus ja tukimateriaaleja. Vertaisryhmien käytännön työskentelyn ohjekirja. Eri ryhmien (maahanmuuttajat, kehitysvammaiset ym.) säännölliset kokoontumiset yhdessä koulun ja järjestöjen asiantuntijoiden kanssa. Toiminnalliset päivät, tutustumisretket yms. ryhmiin kuulumattomien henkilökohtaisen tuen tavat, s posti ja puhelin. Järjestöjen apua tarjoava yhteistyörakenne oppimisessaan tukea tarvitseville nuorille ja heidän perheilleen. Toimintamalli perusopetuksen opettajille ja muulle henkilökunnalle sekä ammatillisen koulutuksen erityisopettajille perheiden vertaistukitoiminnan käytöstä oppimisen esteiden poistamisessa. Vuositason tavoitteet ovat: 2014 2015: Järjestöt kehittävät mallia käytännössä vuorovaikutuksessa toistensa, perheiden ja koulutoimijoiden kanssa. Kiipulasäätiö vastaa perusmallin kiteyttämisestä kehittävän arvioinnin keinoin. 2015: Toimintamallista tulee osa järjestöjen ja koulun yhteistyötä kouluohjaajien ja järjestövastaavien kautta. 2016: Toimintamalli leviää hyvänä käytäntönä valtakunnalliseen käyttöön. Projektin määrälliset tavoitteet ovat: Vuosittain tavoitetaan 15 vanhempaa molemmissa kouluissa Toimintaan osallistuu koulujen opettajia ja oppilashuollon henkilöstöä vuosittain 10 Projektin tiedotus ja esittelytilaisuuksissa käy vuosittain noin 100 henkeä Järjestöistä vapaaehtoistyötä tekee noin 20 henkeä vuosittain 5. Kohderyhmät ja yhteistyökumppanit rooleinensa projektissa Projektin varsinainen kohderyhmä ovat erityistä tukea opiskelussaan ja opiskelun siirtymävaiheissa tarvitsevat nuoret ja heidän vanhempansa. Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden kautta projektissa aloittaa kaksi yläkoulua: Kaurialan koulu ja Hakkalan koulu. Näiden koulujen opettajat ja oppilashuolto on avainasemassa projektin toteutuksessa. Kokoava ajatus Hämeenlinnan koulutoimella on kasvatuskumppanuuden vahvistaminen. Tästä näkökulmasta koulut tarvitsevat uusia keinoja tavoittaa tuen tarpeessa olevien oppilaiden vanhempia koulun kasvuyhteisön "jäseniksi". Käytännössä tämä tarkoittaa projektissa kehitettäviä luontevia keinoja tulla koululle, ja saada juuri tällä hankkeella tavoiteltua vertaistukitoimintaa. Toiminnan limittyminen muuhun tukityöhön on eräs tärkeä projektin kehittämisalue. 4
Projektin hallinnoijana toimiva Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 2003. Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry on edistänyt merkittävästi erilaisten oppijoiden välistä vertaistukea sekä toiminut tiiviissä yhteistyössä niin Hämeenlinnan kaupungin koulujen, Hämeenlinnan setlementti ry:n kuin Kiipulan ammattiopistonkin kanssa. Järjestön kautta projekti on kiinteässä yhteistyössä valtakunnallisen Erilaisten oppijoiden Liitto ry:n kanssa. Hämeenlinnan setlementti ry on perhe ja palveluohjauksen asiantuntija. Viime vuosina se on erityisesti kehittänyt monikulttuurista toimintaa Hämeenlinnan seudulla. Erilaisuuden tueksi projektissa setlementillä on vertaistuen ja palveluohjauksen sekä monikulttuurisen toiminnan asiantuntijarooli. Setlementti on tehnyt yhteistyötä monen oppilaitoksen. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä setlementtiyhdistyksen hallinnoiman Yhdessä Lähemmäksi hankkeen kanssa, jossa etsitään tavoittamistyön uusia muotoja yhdessä kahdeksan eri sosiaalija terveysalan järjestön kanssa. Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta Häme ry on omaisten ja perheiden tukemisen asiantuntija. Se järjestää koulutusta ja tapahtumia lähinnä mielenterveyskuntoutujien omaisille. Järjestöllä on takanaan vahva valtakunnallinen verkosto. Tässä projektissa omaisyhdistys toimii yhteistyökumppanina viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisessä ja vertaistuen tarjoamisessa. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas) tarjoaa YTRY verkostonsa kautta koulutus ja ohjauspalveluja projektin toimijoille. Säätiö on tehnyt pitkään työtä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten tukemiseksi ja viranomaispalvelujen kehittämiseksi. Säätiö tarjoaa projektin toimijoille koulutusta ja neuvontaa sekä toimii valtakunnallisena levittämisen linkkinä. Vamlas on juuri aloittanut RAY rahoitteisen ETU hankkeen. Hankkeessa kehitetään perhekeskeistä kotoutumisen mallia maahanmuuttajaperheille, joissa on vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia. ETU projektissa opittua voi käyttää hyödyksi myös nyt haettavassa hankkeeessa. Kiipulasäätiön ammattiopisto järjestää ammatillista erityisopetusta seitsemällä paikkakunnalla yli 600 opiskelijalle. Opetuksen tukena ovat monesta työntekijäryhmästä koostuvat opiskelujen tukipalvelut. Kiipulan ammattiopisto tekee paljon yhteistyötä opiskelijoidensa vanhempien kanssa, joskin oppilaitoksen voimavarat eivät riitä aktiiviseen perhetyöhön. Projektissa Kiipulan ammattiopisto toimii kahdessa roolissa. Ensinnäkin se tarjoaa erityisopetuksen kehittämis ja palvelutehtävänsä kautta asiantuntijatukea oppimisvaikeuksien kohtaamisessa. Toiseksi projektiin osallistetaan ammattiopiston valmentavan koulutuksen edustajat, jotka tarjoavat ryhmiensä opiskelijoiden vanhemmille mahdollisuutta osallistua vertaisryhmätoimintaan. Näin saadaan oppimis ja vertaisryhmä ensimmäisen koulutusasteen toimijoille. Hämeenlinnan kaupungin osalta projekti toteutetaan yhteistyössä koulujen oppilashuollon ja kaupungin kehittämispalveluiden kanssa. Varsinainen toiminta tapahtuu Kaurialan ja Hakkalan kouluilla. Hämeenlinnan kaupungissa on perusopetuksen oppilasmäärä noin 6 500. Opetushenkilöstön ohella kaikilla kouluilla toimii oppilashuoltoryhmä, joihin kuuluu oppilashuollon erityistyönteki 5
jöiden lisäksi edustus koululta ja kouluterveydenhoidosta sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilasta hänen koulunkäynnissään ja vanhempia kasvatustehtävässä. Oppilashuollon tukena Hämeenlinnassa on mm. noin 100 kouluohjaajaa. Toimijoiden roolit ovat selkeät. Järjestöt toimivat vertaistuen järjestäjinä ja asiantuntijoina. Jokaisella niistä on kokemusta tästä toiminnasta ja jokaisella on oman toimintansa kautta valmiita suhteita niin potentiaalisiin asiakkaisiin, viranomaisiin kuin oppilaitoksiinkin. Hämeenlinnan koulutoimi on valinnut toimintansa teemaksi kasvatuskumppanuuden ajatuksen. Se merkitsee lapsen ja nuoren kaikkien verkostojen virittämistä koulutyön tueksi. Koulu ei voi olla irrallinen osa lapsen elämää. Kaupungin toimintaan rekrytoitavat yläkoulut tarjoavat kanavan saavuttaa erilaisten oppijoiden vanhempia. Opetuspalvelujen kautta tuloksia myös levitetään muihin kouluihin. Projektin seurannasta ja arvioinnista vastaa Kiipulasäätiön projektitoimisto. Arvioinnissa noudatetaan Kiipulan projektikäsikirjan ohjeita. Kiipulalla on kokemusta projektiarvioinnista mm. Kelan ja Oph:n hankkeista. 6. Resurssit ja toteutussuunnitelma Projektissa palkataan kaksi työntekijää. Toinen on vertais ja järjestötyön osaaja ja toinen erityisopetuksen ja ohjauksen ammattilainen. Projektin hallinnoinnista vastaa Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry. Palkallisen henkilökunnan lisäksi jokainen toteuttajapartneri tuo oman kehittämispanoksensa projektiin ja tarjoaa sille tiloja ja muuta tukea. Järjestöjen henkilöstöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä osa projektin toimintaa. Toimintasuunnitelma 2014 2017 Vuosi 2014 Rakennetaan projektin organisaatio. Valitaan työntekijät ja nimetään ohjausryhmä. Laaditaan projektille arviointi ja tiedotussuunnitelma. Sitoutetaan yhteistyöjärjestöt ja muut kumppanit projektin toimintaan mm. järjestämällä yhteisiä foorumeja. Tutustutaan muualla kehitettyihin vastaavankaltaisiin malleihin. Käynnistetään projektia tukeva kehittävä arviointityö. Tehdään työsuunnitelma projektiin valittujen yläkoulujen kanssa. Valituissa kouluissa kartoitetaan perheyhteistyön solmukohdat. Järjestetään Kiipulan ammattiopiston ja valittujen yläkoulujen ohjaushenkilöstölle tapaamisia, joissa suunnitellaan projektin sisältöä. Käynnistetään syksyllä vertaisryhmätyö vanhempien rekrytoinnilla ja motivoinnilla. 6
Vertaistyössä kootaan erityistä tukea opiskelussaan tarvitsevien 8. ja 9. luokkalaisten ja ammatillisen oppilaitoksen valmentavan koulutuksen yhden ryhmän nuorten vanhemmista 3 6 vertaisryhmää. Määritellään lukukauden tavoitteet. Vuosi 2015 Arvioidaan ensimmäisen vuoden toiminta ja käsitellään tuloksia vertaisfoorumeissa ja yhteistyökumppaneiden kesken. Kootaan ensimmäisen vuoden kokemukset alustavaksi malliksi vertaisryhmätyöhön sekä kartoitetaan osallistuvien organisaatioiden resurssi ja osaamistarpeet. Laajennetaan vertaisryhmätoimintaa tempauksilla ja tapahtumilla. Opettajia ohjataan yhteydenpidossa vanhempiin ja järjestetään yhteisiä tapaamisia ja vertaistyönohjausta projektin työntekijöiden vetämänä. Tapaamiset suunnitellaan ja toteutetaan koulun ja osallistuvien järjestöjen yhteistyönä. Käynnistetään järjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille suunnattu koulutus ja työnohjaus koulumaailman haasteista ja toimintatavoista. Käynnistetään kaikille projektin toimijoille suunnattu koulutus ja konsultaatio oppimisen ongelmien tunnistamisessa, haittojen vähentämisessä ja perheiden ottamisesta mukaan toimintaan. Vuosi 2016 Arvioidaan alustavasti toimintamallien toiminta. Laaditaan projektin toiminnasta väliarviointi. Laaditaan projektin toiminnasta tiedotusmateriaali levitystyötä varten. Jatketaan projektissa aloitettua täydennyskoulutuksia tarpeen mukaan. Laajennetaan vertaisryhmätoimintaa oppilaitoksissa. Kootaan haastattelemalla kokemuksia eri osallistujatahoilta toiminnan suuntaamiseksi. Vuosi 2017 Arvioidaan projektin tuotokset hyvinä käytäntöinä. Laaditaan projektista loppuarviointi ja järjestetään arviointifoorumeja yhteistyökumppanien kesken. Tiedotetaan projektista eri menetelmin, levitetään projektin tuotoksia. Tuotetaan lopulliset kuvaukset projektin toiminnoista. Kootaan tuotokset internetmateriaaleiksi sekä painettaviksi. Levitystyössä projektin työntekijät keskittyvät pysyvien rakenteiden luomiseen, jotta projektissa kehitetyt toimintatavat jäisivät pysyviksi käytännöiksi oppilaitoksiin ja kuntaan. 7. Hankkeen seuranta, arviointi ja riskit 7
Hankkeen suurista linjoista vastaa hankkeelle valittava ohjausryhmä, jossa on edustajat eri osallistujaryhmistä. Ohjausryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa ja vastaa myös toiminnan seuraamisesta ja arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointiraportit käsitellään ohjausryhmässä. Projektin seurannasta ja arvioinnista vastaa projektipäällikkö. Projektin arviointia tukee Kiipulasäätiön projektitoimisto. Se tekee yhdessä projektityöntekijöiden kanssa arviointisuunnitelman ja päivittäisen työn dokumentoinnin suunnitelman. Lisäksi toimisto tukee erilaisten arviointifoorumien järjestämistä ja vertaisarviointitapaamisia. Projektin arviointi järjestetään osallistavana kehittävänä arviointina, jossa sovelletaan empowerment arvioinnin kehyksiä. Arviointi toteutetaan monitahoarviointina ja siitä kootaan väli ja loppuraportit käsittelytilaisuuksineen. Projektin toteutuksen keskeiset riskit ovat oppilaitosten osallistujien niukat resurssit vanhempien rekrytoinnin ja motivoinnin epäonnistuminen järjestöjen resurssit ja työnjaolliset ongelmat verkostomaisella toimintatavalla toteutettavan projektin ohjauksen ongelmat tuotettavan materiaalin relevanssin ja tason ongelma kehitettyjen mallien levittämisen ongelma, joka lähinnä johtunee resurssien vähäisyydestä Projektin riskit tunnistetaan projektin arvioinnin yhteydessä ja niitä seurataan projektin arvioinnin yhteydessä. Projektille laaditaan arviointisuunnitelman oheen riskeihin varautumisen suunnitelma. 8. Hankkeen vaikutukset ja tulosten hyödynnettävyys Hankkeen seurauksena Hämeenlinnan seudulle vakiintuu järjestöjen, kaupungin ja oppilaitosten välinen tiivis yhteistyömalli, jossa jokaisella on oma tehtävänsä. Mallissa erilaisia oppijoita (erityisoppilaita) tuetaan järjestämällä heidän vanhemmilleen aktiivista vertaisryhmätoimintaa. Opettajien ja kouluohjaajien työnkuva kehittyy siten, että yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa paranee, erityisopetukselliset ohjaustaidot karttuvat ja yhteydenpito vanhempien kanssa tulee luonnolliseksi osaksi työnkuvaa. Koulujen erityisopetuksen tarve vähenee, kun vanhemmat saadaan paremmin integroitua opetuksen tukityöhön. 8
Tulokset ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä. Projekti toteutetaan vuoropuhelussa muiden aihepiirissä liikkuvien hankkeiden ja opetushallituksen kanssa. Eheytetyn koulupäivän, kouluohjaajien tutkinnonuudistuksen ja erityisopetuksen järjestämisen teemat ovat tärkeitä joka puolella Suomea. Hämeenlinnassa. partnereiden puolesta Eira Pohjola Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry 9