Porin suomalaisen yhteislyseon lukion tietostrategia 2008
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Visio 3 3. Tavoitteet 4 3.1. Opetus. 4 3.1.1. Laitteisto... 4 3.1.2. Ohjelmistot... 4 3.1.3. Tietoliikenne... 4 3.1.4. Oppiminen.. 4 3.1.5. Täydennyskoulutus... 4 3.1.6. Päivitys 4 3.1.7. Tukitoiminnot.. 4 3.2. Hallinto.. 5 4. Nykytilanne ja kulttuuri 5 4.1. Opetus.. 5 4.1.1. Tietotekniset resurssit... 5 4.1.2. Tietotekniikka opetuksen osana. 5 4.1.3. Opettajien osaamisalueet. 8 4.1.4. Tekninen ja pedagoginen tuki.. 8 4.1.5. Tietoturva. 8 4.1.6. Tietoliikenne 8 4.2. Hallinto. 8 5. Strategia.. 9 5.1. Opetus.. 9 5.1.1. Laitteisto 9 5.1.2. Ohjelmistot 9 5.1.3. Tietoliikenne. 9 5.1.4. Oppiminen 10 5.1.5. Täydennyskoulutus. 10 5.1.6. Päivitys.. 10 5.1.7. Tukitoiminnot 10 5.2. Hallinto.. 11 6. Strategian hyödyntämistä tukevat ja estävät piirteet. 11 6.1. Opetus... 11 6.1.1. Tukevat piirteet.11 6.1.2. Estävät piirteet..11 6.2. Hallinto 11 6.2.1. Tukevat piirteet 11 6.2.2. Estävät piirteet. 12 2
1. Johdanto Porin suomalaisen yhteislyseon lukion tietostrategia perustuu vuonna 2008 valmistuneeseen Porin koulutoimen tietostrategiaan. Edellisessä tietostrategiassa vuonna 2005 opetukselle asetetut tavoitteet ovat koulussamme toteutuneet melko hyvin. Remontoituihin luokkiin on saatu ajanmukaiset avlaitteet sekä tietokoneet. Täten tietotekniikkaa hyödynnetään opetuksessa ja oppilaanohjauksessa entistä enemmän, opettajat ovat osallistuneet täydennyskoulutukseen ja kaikki hallitsevat sähköpostin käytön. Osa koulumme opettajista on suorittanut Ope.fi koulutuksessa kolmannen tason. Olemme myös olleet tyytyväisiä Opetusteknologiakeskuksesta saatuun tekniseen ja pedagogiseen tukeen. Ohjelmistojen osalta tavoitteeksi asetettiin toimivan virustorjuntaohjelman hankinta. Tämä tavoite ei ole toteutunut, mutta olemme selvinneet hyvin Cedunet -verkon palvelimilla olevien suojausten ansiosta, etenkin kun Win Xp käyttöjärjestelmän automaattiset päivitykset saatiin toimimaan. Laitekantaa on uudistettu siten, että vanhat Win 95 järjestelmällä varustetut koneet on poistettu käytöstä. Olemme mukana Opetekin järjestämässä Linux -kokeilussa, jossa selvitellään vanhojen koneiden uudelleen käyttöönoton mahdollisuuksia. Remontoimattomien luokkien tietotekninen varustus ei ole vielä ajanmukainen (ei ole dataprojektoria eikä osassa kieliluokkia internet-yhteyttä), mikä estää tietotekniikan hyödyntämisen opetuksessa. Hallinnossa ollaan tyytyväisiä siihen, että koulun ja virastojen välinen yhteys toimii ja verkossa on yhtenäiset hallinto-ohjelmat. Toimistossa olevat ohjelmat ja laitteet vastaavat tämän päivän tarpeita ja henkilökunta kokee saaneensa riittävästi ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Tarvittaessa he ovat saaneet myös teknistä tukea. Tietostrategia on suurelta osin PSYLin koulun ja lukion yhteinen, koska käytössämme on yhteiset opetustilat, osa opettajista on yhteisiä ja useimmat laitteistohankinnat tehdään yhdessä. 2. Visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään niin hallinnossa kuin osana opetussuunnitelmaa ja oppimistapahtumaa. Informaatioteknologian käyttöä pyritään lisäämään erityisesti oppimistilanteissa, tiedottamisessa sekä yhteydenpidossa koteihin. 3
3. Tavoitteet 3.1. Opetus 3.1.1. Laitteisto Pyritään hankkimaan Porin koulutoimen tietostrategian mukaiset laitteistot. 3.1.2. Ohjelmistot Pyritään siihen, että käytössä on ajanmukaiset ohjelmistot. PSYLin Linux-verkkoa kehitetään. 3.1.3. Tietoliikenne Koulussa on toimiva lähiverkko sekä oppilaille tarjotaan riittävät ulkoiset yhteydet. 3.1.4. Oppiminen Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus saada riittävät tiedot ja taidot tietokoneen ja tarvittavien ohjelmistojen käyttöön. Tietotekniikkaa hyödynnetään eri aineiden opetuksessa ja oppilaita kannustetaan informaatioteknologian käyttöön. Oppilailla on mahdollisuus käyttää koulun tietokoneita myös oppituntien ulkopuolella tiedonhakuun, tutkielmien kirjoittamiseen, viestintään ja kaikkeen muuhun opiskeluun liittyvään. 3.1.5. Täydennyskoulutus Opettajien TVT-taidot vastaavat koulutoimen strategian mukaisia tavoitteita. Opettajia kannustetaan osallistumaan Opetekin tarjoamaan täydennyskoulutukseen ja lisäksi opastetaan oman aineluokan laitteiston käyttäminen. 3.1.6. Päivitys Ohjelmistoja päivitetään tarpeen mukaan ja laitteistoja resurssien mukaan. Koulun kotisivuja päivitetään säännöllisesti. 3.1.7. Tukitoiminnot ATK-vastaavat, AV-vastaava ja mediatyöryhmä tukevat henkilökuntaa teknologian käytössä. Tukitoimintoja ylläpidetään yhteistyössä Opetekin ja koulutusviraston kanssa. 4
3.2. Hallinto Jatketaan tiivistä yhteistyötä koulutusviraston ja Opetusteknologiakeskuksen kanssa sähköisen hallinnon kehittämiseksi. Koulumme hallintohenkilöstö ylläpitää ja kehittää tieto- ja viestintäteknisiä taitojaan. Hallinto-ohjelmien käytön osaa rehtorin ja koulusihteerin lisäksi vähintään yksi varahenkilö. Koulukohtaista laitteisto- ja ohjelmistotietokantaa pidetään ajan tasalla yhteistyössä atk-vastaavien kanssa. 4. Nykytilanne ja kulttuuri 4.1. Opetus 4.1.1. Tietotekniset resurssit Lukiolla ja peruskoululla on käytössä kolme atk-luokkaa, joissa on kussakin noin 10 oppilaskonetta. Osa niistä on jo vuodelta 2003. Remontoiduissa luokissa on ajanmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet. Yläkoulun ja lukion opettajien yhteiskäyttöön on hankittu muutama kannettava tietokone. Opettajien työskentelytilassa on pöytäkoneita varustettuna Win XP -järjestelmällä tai varhaisemmalla käyttöjärjestelmällä. Kirjastoon rakennettiin keväällä 2007 kuuden koneen Linux-verkko kokeilukäyttöön. Palvelinkoneen olemme saaneet Cygnaeus-koululta lainaksi, päätteet ovat vanhoja Win 98 -koneita. Opetuskäytössä koulullamme on aineluokissa yhteensä noin 20 konetta, joista on mahdollisuus käyttää internetiä. Juhlasalista puuttuu tietotekninen laitteisto, jota tarvitaan esim, vanhempainilloissa. 4.1.2. Tietotekniikka opetuksen osana Luokkatiloissa, joissa on uudistettu laitteisto pystytään tietotekniikkaa hyödyntämään opetuksessa. Remontoimattomissa luokkatiloissa, joissa ei ole dataprojektoria, tieto- ja viestintätekniikkaa ei voida käyttää opetuksessa lainkaan. Tietotekniikan kursseja tarjotaan soveltavina kursseina ainakin yksi lukuvuodessa. Lisäksi luonnontieteellisen erikoislukion oppilailla on ykkösvuonna työselostuksen laatimiseen varattu puoli kurssia. Koulumme yhtenä painopistealueena on kansainvälisyys. Kielissä käytetään internet verkkoa paitsi tiedonhankintaan (mm. englanninkieliset sanomalehdet) myös kansainvälisten yhteyksien luomiseen. Kaikissa kieliluokkatiloissa ei ole ajanmukaisia laitteita eikä internetin käyttömahdollisuutta. 5
Maantiedossa ja biologiassa tehdään tutkimusprojekteja, joissa tietokoneen käyttö on välttämätöntä tiedon hakemiseksi ja käsittelemiseksi. Tietokoneavusteiseen opetukseen on hankittu useita opetusohjelmia, esimerkiksi LIFE, Suomen Luonto, Globus, Elämä, Luontotieto, Suomen Fauna, Suomen Kasvit, Suomen linnut ja erilaisia karttaohjelmia. Matematiikassa tehtävien ratkaisuja esitetään tietokoneella. Oppikirjan esimerkkejä voidaan näyttää PowerPoint-esityksinä. Lisäksi tietokonetta hyödynnetään kolmiulotteisten kappaleiden opetuksen yhteydessä. Tietotekniikan merkitys historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa on viime vuosina selvästi lisääntynyt. Erilaisten tietokantojen käyttö ohjaa oppilaita tutkivaan työtapaan, mikä on keskeistä kummallekin oppiaineelle. Historian opiskelussa korostuvat erilaiset verkkomateriaalina saatavilla olevat dokumentit, videotiedostot ja ääninäytteet. Materiaalit toimivat erinomaisena lisänä sekä opetuksessa että aineistona ryhmätöissä ja esityksissä. Yhteiskuntaopin opiskelun kannalta ajan tasalla olevien materiaalien helppo saatavuus on suorastaan välttämätöntä. Niinpä opetuksessa käytetään laajasti tilastoja ja graafisia kuvaajia sekä ajankohtaisia uutisia ja ohjelmia. Molempien oppiaineiden käyttöön on lisäksi viime vuosina valmistunut myös erilaisia internetpohjaisia opetuspelejä sekä CD-ROMopetusaineistoja. Psykologiassa tieto-ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet ovat kuluneen lukuvuoden aikana parantuneet. Luokan uusittua viestintätekniikkaa on hyödynnetty opetuksessa. Osassa opetusta on käytetty PowerPoint-esityksiä ja erilaisia verkkosivustoja. Kurssien vakiosisältöjen lisäksi uudet laitteet mahdollistavat tuoreen päiväkohtaisen aineiston esille ottamisen. Datatykki laajentaa visuaalisen ja kirjallisen materiaalin käyttöä. Oppilaat käyttävät esitelmissään, ryhmätöissään ja itsenäisissä suorituksissaan niin verbaalista kuin kuvallistakin viestintämateriaalia. Opinto-ohjauksessa on käytetty PowerPoint-esityksiä, verkkosivustoja ja esimerkiksi elinkeinoelämän ja yliopistojen tuottamaa DVD-materiaalia. Useat sidosryhmät ja yhteistyökumppanit (oppilaitokset, teollisuus) tuottavat ja päivittävät opinto-ohjauksessa hyödynnettävää materiaalia ja pitävät niiden käyttömahdollisuuksia selviönä. Reaaliaikaiset yhteydet niin työelämätietouteen kuin opiskelumahdollisuuksista kertovaan informaatioon on välttämätöntä sekä luokkamuotoisessa että henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opinto-ohjauksen toteutuminen edellyttää myös koulun hallinto-ohjelmien (Kurre, Wilma) päivittäistä käyttöä. Luokan ajantasaiset tieto- ja viestintätekniset laitteistot helpottavat ja monipuolistavat ajankohtaisten teemojen ja aineistojen käyttöä keskeisenä osana opetusta. 6
Uskonnossa oppilaat käyttävät tietotekniikkaa esitelmien ja tutkielmien tuottamiseen. Usein esitelmä pidetään PowerPoint-ohjelmaa käyttäen. Lähteitä etsitään kirjallisuuden lisäksi myös internetistä. Uskonnossa hyödynnetään myös opetusohjelmia ja sähköpostia opettajan ja oppilaiden yhteydenpidon välineenä esim. tutkielmia laadittaessa. Oppilaat käyttävät äidinkielessä tietotekniikkaa työvälineenä kirjoitelmia, esitelmiä yms. tuotettaessa. Tietotekniikka on opetuksessa työvälineen lisäksi keskeinen opetussisällöltään. Tiedonhankinta esimerkiksi internetistä ja löytyneen tiedon arviointi kuuluvat äidinkielen opetussuunnitelmaan. Internet on myös keskeinen media, jonka kriittistä analysointia harjoitellaan. Fysiikassa ja kemiassa on opetuskäyttöön hankittuja CD-romeja, esim. Tiede ja Avaruus. Oppilaat käyttävät tietokonetta työselostusten tekemisessä, joissa normaalin tekstinkäsittelyn lisäksi käytetään mm. kaavaeditoria ja tuotetaan tietokoneen avulla regressioanalyyseja. Liikunnassa käytetään tulosten laskemisohjelmaa tulosten kirjaamiseen, vertaamiseen ja eri lajien tulosten ja sijoitusten laskemiseen. Lisäksi on ohjelmia, joiden avulla voidaan purkaa sykemittarin syke, analysoida sykekäyrää ja näin antaa välittömästi palautetta oppilaalle. Active Life ohjelman avulla voidaan jokaiselle oppilaalle laatia henkilökohtainen kunto-ohjelma ja antaa terveyteen liittyvää tietoa. Edellä mainittuja ohjelmia voidaan käyttää myös terveystiedon opetuksessa. Terveystiedossa käytetään lisäksi internetiä ja sen terveyteen liittyviä sivustoja, kuten Finel, Terveystohtori ja UKK-instituutin verkkosivut. Oppilaiden ryhmätöissä sekä lisätiedon hankkimisessa tietokoneen ja internetin käyttö on välttämätöntä. Musiikissa on opetussuunnitelman mukainen musiikkiteknologian osuus eri kursseille omana osana. Se käsittelee tärkeimpien musiikissa käytössä olevien kuuntelu-, nuotinkirjoitus- ja sekvensseriohjelmien käyttöä, ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Tarkoituksena on antaa oppilaalle tietoa, virikkeitä, taitoa ja rohkeutta käyttää tietokonetta musiikin tarpeisiin. Kuvataiteen opetuksessa tietokone toimii päivittäin keskeisenä tiedonhaun, esitystekniikan, kuvan ja videokuvan käsittelemisen välineenä. Kuvataiteen opetuksessa käytetään erilaisia tietokantoja, esim. museoiden sivustoja sekä kuva- ja videotallenteita. Tietotekniikka toimii tärkeänä visuaalisen havainnollistamisen ja kuvamateriaalin tallentamisen välineenä luokassa. Valokuva- ja videoprojektien ja typografiakokeilujen yhteydessä on käytetty mm. AdobePhotoshop ja Premiere, Word, Gimp, PaintShopPro ja PowerPoint ohjelmia. 7
4.1.3. Opettajien osaamisalueet Opetushallitus on määritellyt opetushenkilöstön keskeiset TVT-taidot. Koulumme opettajat ovat OPE.fi I, II ja III-tasoilla. Osa koulumme opettajista on suorittanut yliopisto-opintojen yhteydessä myös tietotekniikan kursseja. Monet opettajat ovat kouluttautuneet vapaaaikanaan osallistumalla eri opistojen järjestämille kursseille tai ovat opiskelleet asioita itsenäisesti. Oppilasarvioinnissa käytetään Wilma-ohjelmaa. Opettajat käyttävät informaatioteknologiaa opetuksessaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikki käyttävät sähköpostia. 4.1.4. Tekninen ja pedagoginen tuki Opetekin järjestämä tekninen tuki ja laitehuolto vastaa tällä hetkellä koulumme tarpeita. 4.1.5. Tietoturva Tietoturvaan liittyviä asioita korostetaan oppilaille asiayhteyksissä. 4.1.6. Tietoliikenne Suuressa osassa kouluamme on toimiva tietoliikenneverkko. Loput luokista verkotetaan remontin jatkuessa. 4.2. Hallinto Porin koulutoimi on vastannut yhdessä opetusteknologiakeskuksen kanssa sähköisen hallinnon toteutumisesta koulussamme. He ovat vastanneet myös ohjelma- ja laitepäivityksistä, tietoturvasta sekä teknisestä ja pedagogisesta tuesta. Tämä käytäntö on toimiva. Wilman avulla opiskelijat ja opettajat voivat käyttää Primusta internetin välityksellä. Opettajat suorittavat arvioinnit Wilman kautta ja pystyvät seuraamaan opiskelijoiden suorituksia. Opiskelijat valitsevat Wilman välityksellä opiskeltavat kurssinsa, näkevät suorituksensa ja voivat halutessaan tulostaa opintorekisteriotteensa. 8
5. Strategia 5.1. Opetus 5.1.1. Laitteisto Resurssien mukaan pyritään hankkimaan uusia laitteistoja. PSYLin koneissa on käyttöjärjestelminä win98, win2000, XP, Vista ja Linux. Näistä win98-koneet pyritään poistamaan pikimmiten. PSYLin luokkatilojen remontti jatkunee vuonna 2009. Silloin luokkiin asennetaan dataprojektori, valopöytä ja ajanmukainen tietokone ohjelmistoineen. Laser-tulostusmahdollisuus tulisi taata joka luokkaan. Opetushenkilöstön käytettävissä on kannettavia tietokoneita, joiden käyttöä kannustetaan erityisesti ennen remontin valmistumista. ATK-luokkien varustetasoa kehitetään ja eri oppiaineista johtuvat erityistarpeet pyritään ottamaan huomioon laitteistohankinnoissa. Laitteistoja ylläpidetään yhteistyössä Opetekin kanssa. 5.1.2. Ohjelmistot Koneet on varustettu perustoimisto-ohjelmilla, joko Microsoft Officella tai Open Officella. Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä jatketaan ja laajennetaan. Ohjelmistoja ylläpidetään yhteistyössä Opetekin kanssa. Ohjelmistojen ylläpidosta huolehtivat ATK-vastaavat yhteistyössä Opetekin kanssa. PSYLin koneista tulee löytyä Opit-oppimisympäristön vaatimat ohjelmistot. 5.1.3. Tietoliikenne Lähes kaikissa opetustiloissa sekä muissa tarpeellisissa tiloissa on toimiva lähiverkko ja internet-yhteys. E-siiven verkotusta jatketaan remontin yhteydessä. Linux-verkkoa kehitetään. Tällä hetkellä Linuxverkossa olevat koneet on sijoitettu ruokalan takana olevaan kirjastotilaan. Paikka on kaukana varsinaisista opetustiloista, joten on harkittava uudelleen niiden sijoittamista remontin myötä. Lukion opiskelijoiden käytössä on Luma-kirjasto, jonka laitteet mahdollistavat informaatioteknologian käytön ja tietoliikenneyhteydet koulupäivien aikana. Kaikille tarjotaan mahdollisuus Cedunet-sähköpostin käyttöön. 9
PSYLin koululla ja lukiolla on Cedunetin palvelimella kotisivut, joita käytetään mm. tiedotuksessa ja yhteydenpidossa koteihin. Informaatiota huoltajille lähetetään oppilaiden mukana myös paperitiedotteina. 5.1.4. Oppiminen Tietotekniikan käyttöä integroidaan eri oppiaineiden opetukseen. Opettajat tukevat ja kannustavat oppilaita informaatioteknologian käytössä sekä käyttävät informaatioteknologiaa osana omaa opetustaan. Kaikkien aineiden oppitunteja voidaan pitää atk-luokissa mikäli ryhmäkoko sen mahdollistaa. Verkko-opiskelun mahdollisuutta lisätään resurssien mukaan. Lukiossa tietotekniikan kurssit ovat soveltavia kursseja. Kursseja toteuttamalla pyritään takaamaan opiskelijoille koulutoimen tietostrategian mukaiset taidot. Lisäksi informaatioteknologiaa integroidaan muihin oppiaineisiin. 5.1.5. Täydennyskoulutus Henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus kouluttautua, jotta se kykenee hyödyntämään nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikka opetuksensa tukena. Koulussamme toimii ATK- ja AV-tukihenkilöt, jotka auttavat henkilökuntaa laitteiden käytössä. Opettajia kannustetaan osallistumaan Opetekin tarjoamiin täydennyskoulutuksiin, jotta kaikki saavuttaisivat OPE.fi II-tason ja osa OPE.fi III-tason. 5.1.6. Päivitys ATK-tukihenkilöt vastaavat ohjelmistojen säännöllisestä päivityksestä yhteistyössä Opetekin kanssa. Erityisesti Opit-oppimisympäristön vaatimat päivitykset pyritään tekemään kaikilla koneilla. 5.1.7. Tukitoiminnot ATK-vastaavat, AV-vastaava ja mediaryhmä opastavat ja tukevat henkilökuntaa informaatioteknologian käytössä yhteistyössä Opetekin ja koulutusviraston kanssa. Tulevaisuudessa teknisen tuen tarve vähentynee ja pedagogisen tuen tarve kasvaa. Ainekohtaisessa koulutuksessa olisivat parhaita tietotekniikan taitoja omaavat aineenopettajat. Käytössä olevien tietokoneiden varmuuskopioinnin tärkeyttä painotetaan opetushenkilöstölle, ettei tehtyä työtä menetetä laiterikon sattuessa. 10
5.2. Hallinto Sähköisen hallinnon kehittämisessä toimitaan koulutusvirastosta ja Opetekista annettavien ohjeiden mukaan. Hallintohenkilöstö osallistuu aktiivisesti heille tarjottavaan koulutukseen. Oppilasarviointi suoritetaan tietoverkon välityksellä Wilma-ohjelmalla, jonka tietoturvariskejä kartoitetaan. Pidetään huolta perustietoturvan vaatimasta toimintakulttuurista sekä ohjelmien ja työasemien oikeasta käytöstä. Hallintoverkon tietokoneet suojataan verkko- ja konekohtaisilla tietoturvaasetuksilla. 6. Strategian hyödyntämistä tukevat ja estävät piirteet 6.1. Opetus 6.1.1. Tukevat piirteet Tietotekniikkaa hyödynnetään opetuksessa entistä enemmän. Koulussamme on käytössä kolme ATK-luokkaa. Lukioon tulevien oppilaiden perustaidot ovat parantuneet, koska TVT:n opetus aloitetaan jo peruskoulun alaluokilla. Oppilaat suhtautuvat myönteisesti informaatioteknologian käyttöön. Yhteistyö Opetekin kanssa on sujuvaa. 6.2. Hallinto 6.1.2. Estävät piirteet Laitteistoa on koulussamme liian vähän. Nopeasti vanheneva laitekanta aiheuttaa ongelmia. Tietoyhteiskuntatuki laitehankintoihin evättiin Porin kouluilta keväällä 2008. Kaikissa luokissa ei ole dataprojektoria ja dokumenttikameraa. Lukion opetusryhmät ovat tällä hetkellä niin suuria, että koulussamme ei ole ATK-luokkaa, jossa voisi työskennellä koko ryhmä. Eri oppiaineisiin soveltuvan oppimateriaalin löytyminen voi olla hankalaa tai ohjelmistot ovat kalliita. E-siiven kolmannen kerroksen luokkia ei ole verkotettu. Opettajat kaipaavat enemmän ainekohtaista lisäkoulutusta. 6.2.1. Tukevat piirteet Laitteet ja ohjelmat ovat ajanmukaiset, sähköinen viestintä on toimivaa ja henkilöstön asenteet ovat myönteiset. Tietoa ja osaamista löytyy koulustamme. Koulutukseen on hyvät mahdollisuudet päästä. Koulutusviraston ja Opetekin mikrotukihenkilötilanne on parantuntut. Tukea on nopeasti saatavilla. Hallinto-ohjelmien päivitykset toimivat hyvin verkossa. 11
6.2.2. Estävät piirteet Varahenkilöstö on kouluttamatta. Sekä sähköistä että fyysistä tietoturvaa pitää parantaa edelleen. Koulutustarve on jatkuvaa ja lisäkoulutusta tarvitaan esimerkiksi Wilma-ohjelman mahdollisimman monipuolisen käytön lisäämiseksi. 12