SELVITYS PÄIVÄHOIDON SIIRTÄMISESTÄ PERUSTURVAPALVELUISTA SIVISTYSPALVELUIHIN

1 Perusturvalautakunta 28.4.2009 / LIITE SELVITYS PÄIVÄHOIDON SIIRTÄMISESTÄ PERUSTURVAPALVELUISTA SIVISTYSPALVELUIHIN Eila Huotari Marjut Nurmivuori Riitta Pitkänen 17.4.2009

2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tausta 1.1. Valtuustoaloite ja työryhmä 1.2. Aikaisempi selvitys 2. Päivähoidon järjestämisvelvollisuus 3. Päivähoidon organisoiminen 4. Päivähoitoon hakeutumisesta, henkilöstön määrästä ja kelpoisuudesta 5. Päivähoitopalvelujen nykytila Haukiputaalla 5.1. Päivähoidon hallinto 5.2. Päivähoidon tarve 6. Päivähoidon palveluverkko 6.1. Kunnalliset päiväkodit ja perhepäiväkodit 6.1.1. Varhainen ja erityinen tuki päivähoidossa 6.2. Yksityinen päivähoito 6.3. Kotihoidon tuki 6.4. Esiopetus 6.4.1. Esiopetuspaikat ja aika 6.4.2. Esiopetuksen kuljetus 7. Päivähoidon ja koulutoimen investointiohjelmat 8. Päivähoidon henkilöstö 9. Päivähoidon kustannukset 10. Päivähoidon sijoittumisesta eri hallintokuntiin 10.1. Päivähoito perusturvapalveluissa 10.2. Päivähoito sivistyspalveluissa 10.3. Pienten lasten hoitojärjestelmän kustannusvaikutukset 10.4. Tietosuoja 11. Työryhmän esitys

3 1. SELVITYKSEN TAUSTA 1.1. Valtuustoaloite ja työryhmä Haukiputaan kunnanvaltuustossa tehtiin 29.9.2008 valtuustoaloite (valtuutetut Sannamari Sala ja Liisa Koskela), jossa esitettiin päivähoidon siirtämistä sivistyspalveluihin mahdollisimman pian. Selvityksen on laatinut työryhmä sivistysjohtaja Marjut Nurmivuori (pj.), perusturvajohtaja Riitta Pitkänen ja päivähoidon johtaja Eila Huotari. 1.2. Aikaisempi selvitys Päivähoidon siirtämistä sivistystoimen vastuualueelle on aikaisemmin selvitetty lokakuussa 2005 osana kunnan sopeuttamistoimenpiteitä palvelurakennetyöryhmän toimeksiantona. Tuolloin selvityshenkilöinä toimivat sivistysjohtaja Marjut Nurmivuori ja Aseman koulun rehtori Vesa Ojala sekä perusturvajohtaja Riitta Pitkänen ja päivähoidon johtaja Eila Huotari. Tuolloin tehdyssä selvityksessä todettiin seuraavasti: Työryhmä tarkasteli seuraavia asioita: - opetuksen ja päivähoidon organisaatio Haukiputaalla - tilojen yhteiskäyttö tällä hetkellä ja muu yhteistoiminta - mahdollinen tilojen yhteiskäyttö tulevaisuudessa väestön kasvuennusteet huomioiden (0-12 vuotiaat) - aamu- ja iltapäivähoidon avustajien, koulunkäyntiavustajien ja lastenohjaajien osaaikaisuus/kokoaikaisuus vastuualueilla - aamu- ja iltapäivähoito päivähoidon tiloissa Tilat tarkasteltiin yksikkökohtaisesti nykyiset lapsimäärät ja ennusteet huomioiden. Todettiin, että tilojen korkean käyttöasteen vuoksi toimintaa ei voida yhdistämälläkään tiivistää tämänhetkisissä olosuhteissa niin, että syntyisi kustannussäästöä ja saataisiin aikaiseksi tilaa uusille ryhmille. Mikäli aamupäivätoiminnan toteutumisessa yksittäisen lapsen kohdalla on ongelmia, hoitopaikkaa voi tiedustella päivähoidosta.

4 Esiopetuskuljetukset on kilpailutettu ja tarkasteltu. Hankinnat sekä koulu- että päivähoito puolella suoritetaan hankintarenkaan kilpailuttamasta hankintapaikasta. Päiväkotien lastenhoitajien työaika on yleensä kokoaikainen eikä työaikaa siis voida täydentää. Opetustoimessa koulunkäyntiavustajien ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työaika on pyritty saamaan kokoaikaiseksi, milloin se toimenkuvia yhdistämällä on ollut mahdollista. Selvityksen aikana sivistysjohtaja oli yhteydessä Kajaanin, Kempeleen ja Kemin sivistysjohtajiin. Ko. paikkakunnilla päivähoito on siirretty tai päätös siirrosta (Kempele) sivistyspalveluiden alaisuuteen on tehty. Yleinen näkemys oli, ettei siirtoa voida etukäteen tarkastella taloudellisena etuna, joskin pidettiin mahdollisena, että etua voi myöhemmässä vaiheessa syntyä. Päivähoidon sijoittuminen kumman tahansa vastuualueen alaisuuteen ei muuttaisi palkkakustannuksia, sillä päivähoidon henkilöstö olisi edelleen KVTES:in alaisuudessa. Haukiputaalla sivistystoimi ja päivähoito ovat tehneet yhteistyötä opetussuunnitelmatyössä. Lähikouluilla ja päivähoidolla on ollut yhteisiä käytänteitä (joissakin yksiköissä runsaastikin), mutta toimintoja voidaan tarkastella ja määrittää /kirjata käytänteet, joita on tarpeen noudattaa (vuotuiset palaverit, oppilashuollollinen yhteistyö, toimintojen oikea-aikaisuus). Työryhmä ei löytänyt taloudellisia perusteita päivähoidon siirtämiseksi sivistyspalveluiden vastuualueen alaisuuteen. 2. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS Päivähoito on sosiaalihuoltolain alaista toimintaa ja sitä säätelee Laki lasten päivähoidosta (36/1973) sekä Asetus lasten päivähoidosta (239/1973). Lisäksi Perusopetuslaki (628/1998) takaa kuusivuotiaalle lapselle subjektiivisen oikeuden maksuttomaan esiopetukseen. Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) säädetään oikeudesta päivähoitopaikalle vaihtoehtoiseen lapsen hoidon järjestämiseksi suoritettavaan taloudelliseen tukeen.

5 Päivähoitolain mukaan kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on vanhempainvapaan jälkeen oikeus kunnan järjestämään kokopäiväiseen päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaan. Kunnan on pyrittävä järjestämään päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päivähoitoa on myös järjestettävä perheen valinnan mukaan joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena. Kokopäivähoito kestää yhtäjaksoisesti enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Osapäivähoito on enintään 5 tuntia vuorokaudessa. Jos lapsen hoito ja kasvatus niin edellyttävät, voidaan päivähoito järjestää erityispäivähoitona. Erityispäivähoitoa varten lapsella tulee olla erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Lapsen oikeus päivähoitoon merkitsee perheille oikeutta saada lapselleen hoitopaikka, mutta samalla se takaa lapselle oikeuden päivähoidossa annettavaan varhaiskasvatukseen. Kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona vanhemmat voivat valita lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisen hoidon tuen tai alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidon tuen, joka maksetaan kuntien varoista, toimeenpanijana Kela. Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista lapsella on oikeus kunnan joko päivähoidon tai koulun yhteydessä järjestämään maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetuksella tarkoitetaan kasvatusta ja opetusta, jota annetaan lapselle koulun alkamista edeltävänä vuonna. Perusopetuslaissa säädetään lapselle oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna eli pääsääntöisesti kuusivuotiaana. Jos lapsen oppivelvollisuus vamman tai sairauden vuoksi alkaa jo 6-vuotiaana, hänellä on oikeus esiopetukseen sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista ja siitä päättää lapsen huoltaja. Lakisääteisten palvelujen lisäksi kunnat järjestävät lapsille monimuotoista avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa. 3. PÄIVÄHOIDON ORGANISOIMINEN Päivähoitolain uudistus ja varhaiskasvatuksen hallinnonalan selvittäminen on kirjattu nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Kuntaliiton ja Stakesin viimeisimmän selvityksen (Kuntaliitto ja Stakes: Tiedote 17.9.2008) mukaan valtaosa Suomen kunnista järjestää tällä hetkellä päivähoidon sosiaalitoimen yhteydessä. Viime vuosina lukuisat kunnat ovat kuitenkin siirtäneet päivähoidon opetustoimen hallintoon (vuoden 2009 alusta n. 130

6 kunnassa). Kunnilla on oikeus organisoida vapaasti tuottamiensa palveluiden lähihallinto. Valtakunnan tasolla neljässä kunnassa viidestä (79 %) päivähoito on osa sosiaalitoimea. Opetustoimen alaisuuteen päivähoidon hallinto on siirretty joka viidennessä kunnassa (20,3 %). Alla olevasta taulukosta ilmenee päivähoidon hallinnon toteuttaminen Oulun seudun kunnissa. Taulukko 1. Päivähoidon hallinnon toteuttaminen Oulun seudun kunnissa Kunta Päivähoito Esiopetus Hailuoto opetustoimi opetustoimi Haukipudas perusturvapalvelut perusturvapalvelut Kempele peruspalveluprosessi/ peruspalveluprosessi/ Lasten ja nuorten Lasten ja nuorten yhteisölliseen kasvun yhteisölliseen kasvun alaprosessi alaprosessi Kiiminki yhteiset hyvinvointipalvelut yhteiset hyvinvointipalvelut Liminka sosiaali- ja terveystoimi *) päivähoito siirtyy kokonaisuudessaan 1.1.2010 opetustoimeen sosiaali- ja terveystoimi toimi (osa opetustoimessa) Lumijoki sosiaali- ja terveystoimi opetustoimi Muhos opetustoimi opetustoimi Oulu sosiaali- ja terveystoimi sosiaali- ja terveystoimi (osa opetustoimessa) Oulunsalo Lasten ja nuorten palvelut/palvelulautakunta Lasten ja nuorten palvelut/ palvelulautakunta Tyrnävä opetustoimi opetustoimi Yli-Ii sosiaali- ja terveystoimi sosiaalitoimi (osa opetustoimessa) 4. PÄIVÄHOITOON HAKEUTUMISESTA, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄSTÄ JA KELPOISUUDESTA Päivähoitoon hakeutuminen, päiväkodin ja perhepäivähoidon ryhmäkoot ja henkilöstön kelpoisuus on tarkkaan asetuksella määrätty. Asetuksessa lasten päivähoidosta todetaan,

7 että lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n mukaisen päivähoitopaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus viimeistään Uneljä kuukauttau ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Mikäli päivähoidon tarve kuitenkin johtuu työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, on päivähoitopaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään Ukaksi viikkoau ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla Uvähintään yksi henkilöu, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön Ukelpoisuusehdoista annetun asetuksen (272/05) 7 tai 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.u UEnintään neljää alle kolmevuotiasta lastau kohden päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla Uvähintään yksi henkilöu, jolla on säädetty kelpoisuus. Edelleen asetus määrittää, että jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava Uhuomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöiden lukumäärässäu, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten Uerityistä avustajaau. Perhepäivähoidossa voidaan asetuksen mukaan samanaikaisesti hoitaa Uenintään neljää lastau mukaan luettuna perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. 5. PÄIVÄHOITOPALVELUJEN NYKYTILA HAUKIPUTAALLA 5.1. Päivähoidon hallinto Päivähoitopalvelut ja 1.8.2003 (kvalt 15.4.2002 41) lähtien koko kunnan esiopetus ovat kuuluneet perusturvapalvelujen vastuualueelle. Päivähoito muodostaa vastuualueen

8 sisällä oman tulosalueen. Päivähoidon tulosalue on organisoitunut seuraavasti: Päivähoidonjohtaja Päivähoitosihteerit, erityisopettajat Kiviniemi Päivähoidonohjaaja Kello Päivähoidonohjaaja Kirkonkylä 1 Päivähoidonohjaaja Kirkonkylä 2 Päivähoidonohjaaj Kirkonkylä 3 Päivähoidonohjaaja Pudas Päivähoidonohjaaja Kuvio 1: Haukiputaan kunnan päivähoidon tulosalue 5.2. Päivähoidon tarve Haukiputaan kunnan väestöennusteen mukaisesti 0-6 vuotiaiden määrä kasvaa yli 300 lapsella v. 2025 mennessä. Kasvu selittyy sekä syntyvyyden kasvulla että muuttoliikkeellä. Mikäli päivähoidon käyttöaste on nykyisen kaltainen eli noin 60% ikäluokasta, edellyttää lasten määrän kasvu kahdeksan päiväkotiosaston rakentamista eli nykyisen Jatulintarhan päiväkodin suuruisen päiväkodin rakentamista. VÄESTÖENNUSTE 0-6 -VUOTIAAT 2006-2025 3000 2500 2535 2551 2579 2601 2621 2637 2650 2670 2650 2775 2615 2458 2482 2385 2514 2514 2535 2539 2540 2542 2554 2451 2467 2300 2385 2224 2302 2224 2000 1500 0-6 tilastokeskus 0-6 kunta 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2020 2025 Kuvio 2: Haukiputaan kunnan väestöennuste 0-6 vuotiaat vuosina 2006-2025

9 Päivähoitoikäisten lasten eli 0-6 -vuotiaiden määrän kasvu ennakoi lisääntyvää päivähoitopalveluiden kysyntää. Päivähoitoikäisistä hakeutuu varhaiskasvatuspalveluiden piiriin vaihteleva määrä riippuen mm. kuntien elinkeinorakenteesta, palvelutarjonnasta ja työssäkäyntiasteesta. Oulun seudun kunnissa kuntakohtainen päivähoidon kattavuus vaihtelee 24,8 % - 64 %, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. 1.9.2008 Haukiputaan kunnan päivähoidon kattavuus kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa yhteensä oli 62,2% ikäluokasta. Taulukko 2. Oulun seudun kuntien 0-6 -vuotiaiden määrä 1.1.2008 ja lasten määrä varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 1.9.2008 (Lähde: kuntien omat ilmoitukset). Kunta 0-6 v Kunnalli nen päiväho ito (fr) Kunnalli nen päiväho ito (%) Ostopalvelut (fr) Yksityisen hoidon tuki (fr.) Päivähoit opalvelui ssa yhteensä (%) Avoin varhaiskasvatus (fr) Kaikissa varhaispal velussa (%) Hailuoto 65 42 64 - - 64-64 Haukipudas 2224 1116 50,2-200 59,2 67 62,2 Kempele 1956 931 47,6 3 103 53-53 Kiiminki 2001 650 32,5 92 118 43 70 46,5 Liminka 1487 546 36,7 4 138 46,3-46,3 Lumijoki 241 84 34,9 - - 34,9-34,9 Muhos 1052 351 33,3 2 106 43,4-43,4 Oulu(+Ylikii 11 112 5 576 50,2 5 847 57,8 501 62,4 minki) Oulunsalo 1340 431 32,2 45 215 51,6-51,6 Tyrnävä 923 276 29,9-33 33,5-33,5 Haukiputaalla päivähoidon tarve näyttää olevan edelleen kasvusuunnassa. Osittain tämä johtuu päivähoitopalvelujen käyttötavassa tapahtuneesta muutoksesta, päivähoitopaikka säilytetään vaikka työstä tai opiskelusta johtuvaa päivähoidon tarvetta ei olisi. Osittain tämä johtuu hyvästä työllisyystilanteesta. Tällä hetkellä kunnan työttömyysprosentti on noususuuntainen, mutta päivähoidon kysyntään työttömyyden lisääntymisellä ei ole vielä ollut vaikutusta (tilanne huhtikuussa 2008). Perhepäivähoidon osuus on edelleen vähenemässä hoitajien eläköitymisen vuoksi. Toisaalta Haukiputaalla on viime vuosina aloittanut uusia perhepäivähoitajia ja erityisesti yksityisten perhepäivähoitajien määrä on kasvanut.

10 Alla olevasta kuviosta 3 ilmenee kunnan tuottamien (v. 2006 mukana myös yksityisiltä ostetut päivähoitopaikat) päivähoitopaikkojen, kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten lukumäärän kehitys vuosina 2006-2009 tammikuun tilanteen mukaan. HOIDOSSA 1/2006 1/2009 LKM Kunnan tukemat ja hankkimat 1000 900 864 904 881 846 800 700 600 725 698 659 610 500 400 300 200 100 139 206 222 236 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 Kunnan tukemat/hankkimat, yht. Kotihoidon tuki (koti) Yksityisen hoidon tuki (koti ja yksityinen yritys) Päivähoito kunnan jr 24.3.2009 tk 4 Kuvio 3: Lasten määrän jakautuminen eri palveluntuottajien mukaan vuosina 2006-2009 Seuraavassa kuviossa 4 on kuvattuna hoidossa olevien lasten määrän kehitys eri päivähoitomuotojen välillä vuosina 2006-2009 (tammikuun tilanne). Lasten määrä perhepäivähoidossa on pysynyt samalla tasolla, mutta päiväkoti- ja ryhmäperhepäiväkotihoidon määrä on kasvanut.

11 HOIDOSSA 1/2006 1/2009 LKM KUNNAN TUOTTAMAT 1400 1200 1148 1000 1026 1015 1054 800 600 577 622 679 756 400 313 283 273 289 200 136 110 102 103 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 Päiväkodit ja ryhmikset Esiopetus Kunnallinen perhepäivähoito Yhteensä Päivähoito kunnan jr 24.3.2009 tk 5 Kuvio 4: Päivähoidossa olevien lasten määrän jakautuminen eri palvelumuotojen välillä vv. 2006-2009 Tarkasteltaessa väestöennusteen 7-16 vuotiaiden ikäluokkaa vv. 2006-2025, voidaan todeta ennusteen olevan vuosittain kasvava. Oppilasmäärä ko. ikäluokassa kasvaa vuoteen 2025 lähes 700 oppilasta eli edellyttäisi nykyisiin tiloihin verrattuna yhden Länsituulen kokoisen kouluyksikön perustamista.

12 VÄESTÖENNUSTE 7-16 -VUOTIAAT 2006-2025 4500 4000 3500 3000 4018 3878 3691 3818 3560 3615 3715 3466 3384 3300 3476 3517 3578 3174 3206 3385 3308 2979 3028 3048 3092 3241 3146 3157 2979 3022 3031 3065 2500 2000 7-16 tilastokeskus 7-16 kunta 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2020 2025 Kuvio 5: Haukiputaan kunnan väestöennuste 7-16 -vuotiaat vuosina 2006-2025 6. PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKO 6.1. Kunnalliset päiväkodit ja perhepäiväkodit Haukiputaan kunnassa on 10 kunnan omissa kiinteistöissä toimivaa kokopäivähoitoa antavaa päiväkotia; Martinniemen päiväkoti (v.2000), Aseman päiväkoti (v.2002), Proomupuiston päiväkoti (v.1999), Huvipolun päiväkoti (v.1975 ), Päiväkoti Jatulin Tarha (v. 2007), Kellon päiväkoti (perusparannus v. 2005), Koivulan päiväkoti (v.1931), Nuottatien päiväkoti (v.1974), Kiviniemen päiväkoti (v. 2000) ja Simppulankartanon päiväkoti (perusparannus v. 1979). Kaksi päiväkotia toimii vuokratiloissa; Hukanpesän päiväkoti (Kiinteistö Oy Simppulanhaka) ja Suo-Ukon päiväkoti (Haukiputaan Kehitys Oy). Mainittujen päiväkotien lisäksi on v. 2008 otettu käyttöön ns. pikapäiväkotiratkaisuina Vönsterin tilat (Haukiputaan Kehitys Oy), Aseman päiväkodin yksi osasto (yksityiset tilat) ja v. 2009 alkuvuodesta on laajennettu Suo-Ukon päiväkodin tiloja (Haukiputaan Kehitys Oy). Proomupuiston päiväkodin laajennus- ja muutostyöt tehdään vuonna 2009. Martinniemen

13 päiväkodin laajennuksen hankesuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2009-2010. Haukiputaalla on kaksi avointa päiväkotia, joista toinen on vuokratiloissa (Pajumaankuja 3) ja toinen kirkonkylän keskustassa kunnan omistamassa Harjukodin kiinteistössä. Avoin päiväkotitoiminta on vaihtoehtoinen päivähoitomuoto kotona hoidettaville lapsille ja heidän perheilleen. Avoimessa päiväkodissa toimii kolme ohjattua varhaiskasvatusryhmää, perheryhmä ja esikkoryhmä. Ohjatut varhaiskasvatusryhmät, jotka kokoontuvat 2 kertaa viikossa 2,5-3 tuntia kerrallaan, on tarkoitettu 3-5 -vuotiaille lapsille. Perheryhmään vanhemmat voivat tulla yhdessä lastensa kanssa. Lapsille ja vanhemmille on järjestetty ohjattua toimintaa ja lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus keskustella vertaisryhmässä ja saada tukea kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Esikkoryhmä on tarkoitettu esikoisvauvoille ja heidän vanhemmilleen. Toiminnan sisältö ja tavoitteet ovat samat kuin perheryhmässä. Kaikissa ryhmissä noudatetaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Avoimen päiväkodin toimintaan osallistuminen ei vaikuta kotihoidon tukeen. Ryhmäperhepäiväkoteja on viisi, joista neljä (Huvipolku, Kiviniemi, Suo-Ukko ja Suovilla) toimivat päiväkotien yhteydessä ja yksi (Kaverikammari) erillisenä yksikkönä vuokratiloissa. Kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa järjestetään ympärivuorokautista hoitoa ja kahdessa jatkettua päivähoitoa. 6.1.1. Varhainen ja erityinen tuki päivähoidossa Varhaiskasvatuksessa tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Lapsen yksilöllisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen tapahtuu ensisijaisesti siinä päivähoitoryhmässä, jossa lapsi on hoidossa. Päivähoidon kuntouttavia elementtejä ovat muun muassa selkeät rakenteet arjen toiminnoissa, vertaisryhmä ja hyvä vuorovaikutus kasvattajien ja lasten välillä. Varhaiskasvatuksessa lapsen varhainen tukeminen on päivittäisen kasvatustoiminnan ja lapsen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen ympäristön suunnittelua ja järjestämistä lapselle sopivaksi.

14 Varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi ottaminen on saatu työkäytännöksi koko henkilöstön kattavan kouluttautumisen jälkeen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat (tällä hetkellä kolme) tukevat alueensa hoito- ja kasvatustiimejä ja osallistuvat vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin. Pienryhmiä on kaksi; integroitu erityisryhmä kielen kehityksessä tukea tarvitseville lapsille ja tuetun esiopetuksen ryhmä. Vakituisia avustajia on yhdeksän ja määräaikaisia avustajia tarpeen mukaan. Viime vuosina tarve on ollut 13-14 avustajaa. 6.2. Yksityinen päivähoito Yksityisiä päiväkoteja kunnassa on seitsemän (7); Vaahterapuu (Kello), Pikkupursi (Kiviniemi), Wanha Saha (Martinniemi), Aurinkotupa (Santaholma), Wilhelmiina (Haapakangas), Taikametsäntarha (Asema) ja Pelle Torppa (kirkonkylä). Haukipudas ei osta päivähoitopalveluita vaan yksityinen päivähoito hoidetaan Kelan kautta maksettavilla yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä. Lakisääteisen yksityisen hoidon tuen (hoitoraha max 160 /lapsi/kk) lisäksi kunta maksaa kokopäivähoitoon harkinnanvaraista yksityisen hoidon kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee päivähoitomuodon ja lapsen iän mukaan seuraavasti; alle kolmevuotiaat 523, yli kolmevuotiaat 300, esiopetus + päivähoito 425, perhepäivähoito 220. Yksityisellä perhepäivähoidolla on merkittävä osa Haukiputaan päivähoitotarjonnassa. Yksityisenä yrittäjänä toimii kunnassa 21 perhepäivähoitajaa, jotka kunta on hyväksynyt haastattelun ja hoitoympäristön tarkastuksen jälkeen palvelun tuottajaksi. Kunta myös valvoo kotonaan työskentelevän yksityisen perhepäivähoitajan toimintaa. Perheet voivat myös palkata työsuhteisen hoitajan, jonka työnantaja perhe on. Kunta hyväksyy myös perheiden palkkaamat perhepäivähoitajat, mutta ei valvo tätä hoitomuotoa. Lasten kotona hoitavia perhepäivähoitajia on vaihdellen 15-20. Perhepäivähoitajat ovat myös oikeutettuja yksityisen kotihoidon tukeen (hoitoraha max 160 ) sekä kuntalisään, jonka suuruus on 220.

15 Yksityiset päiväkodit ovat osa alueensa päivähoitotarjontaa ja niiden valvonta on alueen päivähoidonohjaajalla. Yksityisissä päiväkodeissa järjestetään myös esiopetusta, joka noudattaa Haukiputaan kunnan esiopetussuunnitelmaa. 6.3. Kotihoidon tuki Kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona vanhemmat voivat valita lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisen hoidon tuen tai alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidon tuen, joka maksetaan kuntien varoista, toimeenpanijana Kela. Harkinnanvaraisen kotihoidon tuen kuntalisän (Haukipudaslisä) suuruus on 143 / alle 2- vuotias lapsi. Kuntalisään on oikeutettu, mikäli huoltaja keskeyttää opiskelun, jää palkattomalle hoitovapaalle vakinaisesta työstään tai työstä, joka välittömästi ennen äitiysloman alkua on määräaikaisena jatkunut vähintään 10 kk. Perusturvalautakunta päättää vuosittain kuntalisän maksamisesta. Joulukuussa 2008 oli kotihoidon tuen piirissä 636 lasta, joista 93 oli alle kaksivuotiasta kotihoidon tuen kuntalisään oikeuttavaa lasta. Osittaisen hoidon piirissä oli 42 lasta. 6.4 Esiopetus 6.4.1. Esiopetuspaikat ja aika Haukiputaalla tarjotaan perusopetuslain mukaista esiopetusta päiväkodeissa ja esikouluissa sekä yksityisissä päiväkodeissa. Esikouluja on viisi (Aseman esikoulu, Jokikylän esikoulu, Parkumäen esikoulu, Esikoulu Punahilkka, Esikoulu Ihmemaa). Lisäksi useimmissa päiväkodeissa järjestetään esiopetusta päivähoitoa tarvitseville lapsille. Esiopetusta tarjotaan päivittäin 4 t/ pv (700 h/lukuvuosi) ja siihen osallistuu 100 % esiopetusikäluokasta. Esiopetuksessa noudatetaan kunnan esiopetussuunnitelmaa, joka pohjautuu valtakunnalliseen esiopetussuunnitelman perusteisiin ja jota päivitetään säännöllisesti. Esiopetuksen työajasta ja paikoista päätetään vuosittain perusturvalautakunnassa.

16 6.4.2. Esiopetuksen kuljetus Perusopetuslain 32 :n mukainen maksuton koulumatkaetu koskee myös esioppilasta kun hänen matkansa kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi tai matka muodostuu lapsen ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapselle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Haukiputaalla esioppilas on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen, mikäli matka pituus on yli kaksi kilometriä tai matka muutoin on laissa mainitun kaltainen. Matkan turvallisuuden/ vaarallisuuden märittelyssä huomioidaan Haukiputaan kihlakunnan poliisilaitoksen 27.7.2006 antama lausunto esikoulumatkojen vaarallisuudesta. Kuljetuksen saamisen edellytyksenä on, että lapsi osallistuu vain päivittäiseen neljän tunnin esiopetukseen. Esikoululaisten vanhemmat anovat kuljetusta, josta päivähoidonohjaaja tekee päätöksen. 7. PÄIVÄHOIDON JA KOULUTOIMEN INVESTOINTIOHJELMAT Päivähoito- ja koulupalveluiden turvaaminen asiallisissa tiloissa edellyttää paitsi tilojen määrällistä lisäämistä, myös niiden peruskorjausta. Hallintokuntien esittämät päivähoito- ja koulutilojen tarpeet vuosille 2009-2014 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3: Haukiputaan kunnan päivähoito- ja koulutilatarpeet vuosille 2009-2014 (Taulukko perustuu vastuualueiden tarveselvityksiin eikä siis noudata tarkalleen tämänhetkistä hyväksyttyä investointiohjelmaa.) Kokonais- Hankkustannus- keen arvio Ta valtion 1 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 osuus Koulut, yht. 24167 5983 250 7750 8784 1400 0 Aseman koulun D-rakennuksen pk 100 100 Länsipuolen koulu (14.033 ) 5783 5783 2807,3 Kiviniemen koulun lisärakennus 5884 50 200 2700 2934 Lukion uudisrakennus 7280 50 4000 3230 Haukiputaan yk:n saneeraus 2950 50 1500 1400 Kirkonkylän koulun peruskorjaus 2170 50 1000 1120 Päiväkodit, yht. 15282 1688 4100 1207 3002 4110 1175 Martinniemen päiväkoti 3200 1000 2200 Sipilän päiväkoti 2417 67 1175 1175 Proomupuiston päiväkoti 288 288 Haapakankaan päiväkoti 3340 400 1900 1040

17 Vaajatien pk (yksityinen hanke) Hätälän/Kiviniemen päiväkoti 2419 67 1176 1176 Länsipuolen päiväkoti 3618 100 1759 1759 Koulut- ja päiväkodit, yht. 39449 7671 4350 8957 11786 5510 1175 Tarveselvitykset ja hankesuunnittelut on tehty Haukiputaan kunnan tilahankkeiden suunnitteluohjeiden (PHK, 6/ 2005) mukaisesti. Viimeisin päivähoidon tarveselvitys on hyväksytty perusturvalautakunnassa 19.6.2007 108. Sivistyspalveluiden tarpeita on kartoitettu kouluverkkoselvityksessä v. 2006, yhtenäisen perusopetuksen projektisuunnitelmassa 2008 ja näihin perustuvissa valtuuston hyväksymissä tarve- ja hankesuunnitelmissa, joista viimeksi on hyväksytty Kiviniemen koulun saneerauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma kunnanvaltuustossa 13.12.2008. Lukion hankesuunnitelma valmistuu kevään 2009 aikana. Päivähoidon tarveselvityksessä on kuvattu alueittain (Kello, Kirkonkylä, Kiiminkijoen pohjoispuoli) nykytilanne, tarkasteltu maankäytön ja kaavoituksen tuomia muutoksia ja listattu vaihtoehtoisia tilaratkaisuja sekä valittu niiden pohjalta tilahankkeet. Tarkastelujakso on ollut n. 10 vuotta. Päivähoidossa olevan lapsimäärän kasvuksi on arvioitu 50 lasta vuodessa. Toisena lähtökohtana on ollut, että yksityisesti tuotetun hoidon määrä kasvaa 10 %:sta n. 17 %:in. Vuoden 2007 tilanteeseen verrattuna se merkitsee n. 120 kunnallisesti tuotetun hoitopaikan siirtymistä yksityisesti tuotetuksi. Arvioitu päivähoitotarpeen kasvu (500 hoitopaikkaa) jakaantuisi niin, että kunnallisesti tuotettaisiin 240 ja muutoin 261 (kotiin tukeminen ja yksityinen päivähoito). Tarveselvityksessä on tilavaihtoehtojen mitoitusperusteet laadittu rakennettujen päiväkotien kokemusten perusteella. Lähtökohtana on ollut, aikaisempien vuosien tapaan, että päiväkotirakentamista keskitetään nykyisten päiväkotien ja koulujen yhteyteen. Lisäksi tavoitteena on ollut pyrkiä kooltaan vähintään 3-osastoisiin päiväkoteihin. Valittu linja mahdollistaa eräiden pienten päiväkotiyksiköiden lakkauttamisen. Tarkastelu on suoritettu niin, että päivähoito olisi edelleen ensisijaisesti lähipalvelua koulupalvelujen tapaan. Perusturvalautakunta on esittänyt rakennettavaksi seuraavat kohteet: Martinniemen päiväkodin laajennus Sipilän päiväkodin rakentaminen (uudisrakennus) Proomupuiston (Santaholma) muutostyöt

18 Haapakankaan päiväkoti (uudisrakennus) Länsipuolen päiväkoti (uudisrakennus) Vaajatien päiväkoti (uudisrakennus) - Vaajatien päiväkodin rakentaminen toteutettaisiin työryhmän ehdotuksen mukaisesti niin, että päiväkodin rakentamisen toteuttaa Haukiputaan kunta/teknisen palvelut ja päivähoidon järjestäminen annetaan kilpailutuksen kautta yksityiselle palveluntuottajalle. Hätälän päiväkoti/kiviniemen päiväkodin laajennus (vaihtoehtoisesti) ja lakkautettavaksi seuraavat päiväkodit: Nuottatien päiväkoti (Kiviniemi) Hukanpesän päiväkoti (Kirkonkylä) Huvipolun päiväkoti (Kirkonkylä) Suo-Ukon päiväkoti (Kirkonkylä) tai ainakin osa siitä 8. PÄIVÄHOIDON HENKILÖSTÖ Haukiputaan kunnan taloussuunnitelman 2009-2012 mukaan päivähoidon tulosalueella oli 252 henkilön vakanssipohjat. Kesken vuoden 2008 saaduista 25 vakanssista oli täyttämättä 14 tointa, koska kaikki suunnittelut tilaratkaisut eivät ko. vuonna toteutuneet. Toimia täytettiin maaliskuun alusta kahteen avattavaan päiväkotiryhmään seitsemän, joista yksi oli laitoshuoltajan toimi. Henkilöstö tulosalueella jakaantuu seuraavasti: Hallinto 6 - päivähoidon johtaja 1 - päivähoitosihteeri 2 - erityislastentarhanopettaja (nimikemuutos varhaiskasvatuksen erityisopettaja v. 2009) 3 Päiväkodit ja perhepäivähoito 246 - päivähoidon ohjaaja 6 - erityislastentarhanopettaja (nimikemuutos varhaiskasvatuksen erityisopettaja v. 2009) 1 - lastentarhanopettaja 78 - päivä-/lastenhoitaja 79

19 - emäntä-keittäjä 1 - ravitsemustyöntekijä 5 - laitoshuoltaja 5 - laitosapulainen 2 - avustaja 9 - perhepäivähoitaja - kotona 27 - päiväkodeissa 9 - ryhmäperhepäiväkodeissa 24 Kunnallisen eläkevakuutuksen tilastojen perusteella Haukiputaan päivähoidosta on siirtymässä vuosien 2009-2015 aikana eläkkeelle 45 työntekijää. Samaan aikaan koko Oulun seudulla päivähoitohenkilöstöä siirtyy eläkkeelle 387 henkilöä. Päivähoidon henkilöstöstä eläkkeelle siirtyvät vv. 2009-2015 80 70 60 50 40 30 20 10 0 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v.2015 Haukipudas Oulun seutu Kuvio 6: Päivähoidon henkilöstöstä eläkkeelle siirtyvien määrä Haukiputaalla ja Oulun seudulla vuosina 2009-2015 (Lähde: Keva) Sivistyspalvelujen henkilöstö rakentuu taloussuunnitelman 2009-2012 mukaan seuraavasti: Hallinto ja tukipalvelut 24 Opetustoimi 251 Vapaa-aikapalvelut 29 Sivistyspalvelut yhteensä 304

20 Mikäli päivähoito liitettäisiiin sivistyspalveluihin nykyisessä organisaatiomuodossa, muodostaisivat päivähoito ja sivistyspalvelut henkilöstömäärältään yhteensä 556 vakanssin vastuualueen. 9. PÄIVÄHOIDON KUSTANNUKSET Seuraavasta taulukosta käy ilmi päivähoidon kustannukset tilinpäätöksessä 2007-2008 ja talousarviossa vuonna 2009. Taulukko 4: Päivähoidon ja sivistyspalvelujen talous vuosina 2007-2009 sekä Päivähoidon ja sivistyspalvelujen yhdistetty taloussuunnitelma 4500 PÄIVÄHOITO Tp-2007 Tp-2008 Ta-2009 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 2 056 4 275 3 000 3200 Maksutuotot 1 218 321 1 359 803 1 688 800 3300 Tuet ja avustukset 40 794 25 049 28 150 3400 Muut toimintatuotot 385-1 926 3000 TOIMINTATUOTOT 1 261 556 1 387 201 1 719 950 4000 TOIMINTAKULUT 4002 Palkat ja palkkiot -5 312 920-5 807 142-6 992 850 4100 Henkilösivukulut -1 687 486-2 040 362-2 206 050 4300 Palvelujen ostot -690 560-692 923-786 482 4500 Aineet, tarvikkeet -149 948-280 815-214 980 4700 Avustukset -2 560 320-2 609 634-2 845 000 4800 Muut toimintakulut -1 133 347-1 208 561-1 361 179 4000 TOIMINTAKULUT -11 534 581-12 639 437-14 406 541 4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -10 273 025-11 252 236-12 686 591 6999 VUOSIKATE -10 273 025-11 252 236-12 686 591 7000 Poistot ja arvonalennukset -92 812-92 993-90 100 8499 TILIKAUDEN TULOS -10 365 837-11 345 228-12 776 691 8800 TILIKAUDEN YLI-/ALIJ -10 365 837-11 345 228-12 776 691 500 SIVISTYSPALVELUT Tp-2007 Tp-2008 Ta-2009 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 332 694 389 073 352 500 3200 Maksutuotot 87 482 127 819 161 900 3300 Tuet ja avustukset 32 661 147 981 76 100 3400 Muut toimintatuotot 97 251 56 675 77 860 3000 TOIMINTATUOTOT 550 088 721 549 668 360 4000 TOIMINTAKULUT 4002 Palkat ja palkkiot -10 322 227-10 884 286-11 672 571 4100 Henkilösivukulut -3 057 833-3 604 908-3 386 901

21 4300 Palvelujen ostot -2 267 019-2 445 862-2 625 884 4500 Aineet, tarvikkeet -750 051-808 058-860 460 4700 Avustukset -284 168-294 806-313 000 4800 Muut toimintakulut -4 619 544-4 930 375-5 381 488 4000 TOIMINTAKULUT -21 300 842-22 968 295-24 240 304 4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -20 750 754-22 246 747-23 571 944 6999 VUOSIKATE -20 750 754-22 246 747-23 571 944 7000 Poistot ja arvonalennukset -183 486-190 192-177 465 8499 TILIKAUDEN TULOS -20 934 240-22 436 939-23 749 409 8800 TILIKAUDEN YLI-/ALIJ -20 934 240-22 436 939-23 749 409 PÄIVÄHOITO JA SIVIPA Tp-2007 Tp-2008 Ta-2009 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 334 750 393 348 355 500 3200 Maksutuotot 1 305 803 1 487 622 1 850 700 3300 Tuet ja avustukset 73 455 173 030 104 250 3400 Muut toimintatuotot 97 636 54 749 77 860 3000 TOIMINTATUOTOT 1 811 644 2 108 750 2 388 310 4000 TOIMINTAKULUT 4002 Palkat ja palkkiot -15 635 147-16 691 428-18 665 421 4100 Henkilösivukulut -4 745 319-5 645 270-5 592 951 4300 Palvelujen ostot -2 957 579-3 138 785-3 412 366 4500 Aineet, tarvikkeet -899 999-1 088 873-1 075 440 4700 Avustukset -2 844 488-2 904 440-3 158 000 4800 Muut toimintakulut -5 752 891-6 138 936-6 742 667 4000 TOIMINTAKULUT -32 835 423-35 607 732-38 646 845 0 0 0 4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -31 023 779-33 498 983-36 258 535 0 0 0 6999 VUOSIKATE -31 023 779-33 498 983-36 258 535 7000 Poistot ja arvonalennukset -276 298-283 185-267 565 8499 TILIKAUDEN TULOS -31 300 077-33 782 167-36 526 100 8800 TILIKAUDEN YLI-/ALIJ -31 300 077-33 782 167-36 526 100 8800 Koko kunnan toimintakate/jäämä -64 960 519-71 131 970-75 090 983 Päivähoito+sivipa % 47,8 % 47,1 % 48,3 % Haukiputaan kunnan päivähoito on ollut mukana Vertikal oy:n ja Balustrade oy:n päivähoidon kustannusvertailuhankkeessa. Hankkeeseen on osallistunut yhteensä 63 kuntaa. Alla olevista kuvioista on esitetty vertailutietoa (raportti 23.3.2009) mukana olevista kunnista. Tiedot ovat vuodelta 2007. Haukiputaan verrokkikuntina ovat hankkeessa mukana olevat muut keskisuuret kunnat.

22 Kuvio 7: Päivähoidon hinta vuodessa /hoidossa ollut lapsi Kuvio 8: Kuntatason hinta alle 3-vuotiaan hoidossa

23 Kuvio 9: Kuntatason hinta yli 3-vuotiaan hoidossa Kuvio 10: Kuntatason hinta päiväkodeissa alle 3-vuotiailla

24 Kuvio 11: Kuntatason hinta päiväkodeissa yli 3-vuotiaan hoidossa Kuvio 12: Kunnittainen esiopetuksen hinta

25 Kuvio 13: Kunnittainen kotona tapahtuvan perhepäivähoidon hinta Kustannusvertailu osoittaa, että Haukiputaan päivähoito on toteutettu kustannustehokkaasti. 10. PÄIVÄHOIDON SIJOITTUMISESTA ERI HALLINTOKUNTIIN Päivähoidon hallinnollisen muutoksen lähtökohtana tulee olla lasten ja perheiden tarpeet. Hallinto ja palvelut muodostavat kokonaisuuden. Hallinto on toiminnan ohjauksen väline, jonka tulee linjata, visioida ja luoda edellytyksiä toiminnan kehittämiselle. Hallinnon uudelleenjärjestelyssä tulisi tavoitteena olla palvelujen järjestäminen entistä paremmin vastaamaan kuntalaisten tarpeita. Sen vuoksi on oleellista pohtia, miten päivähoitoa, esiopetusta ja pienten lasten hoidon tukijärjestelmää kehitetään paremmin vastaamaan lasten ja perheiden tarpeita. Myös hallinnon tulee omalta osaltaan tukea lasten kasvuolojen parantamista. Perheiden kannalta tärkeintä on toimiva palvelujärjestelmä ja palvelujen saatavuus. Tavoitteen saavuttamiseksi on oleellista, että kunnan eri toimialat tekevät yhteistyötä. Sekä perusturvapalveluilla että sivistyspalveluilla on omat

26 vahvuutensa varhaiskasvatuksen näkökulmasta ja kun uhat tiedostetaan, se voidaan kummassakin hallintokunnassa muuttaa vahvuuksiksi. Hallintokunnasta riippumatta päivähoito sekä lasten kotihoidon ja yksityisen tuki ovat edelleen sosiaalipalvelua ja niiden lainsäädännöllinen, rahoituksellinen ja muu ohjaus sekä valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. Myös kaikki sosiaalihuoltoa koskevat säännökset koskevat edelleen lasten päivähoitoa. Päivähoidon henkilöstön ja päivähoidon hallintoviranomaisten toiminta on edelleen sosiaalihuoltolain mukaista. Samoin päivähoidon sääntely hallintoa lukuun ottamatta on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa. Vaikka päivähoidosta vastaisi muu, kuin muusta sosiaalihuollosta vastaava toimielin, ei sillä ole vaikutusta päivähoidon sisällöllisiin tavoitteisiin eikä se myöskään vaikuta henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Perheiden kannalta ei yleensä ole merkitystä sillä, miten päivähoidon hallinto on järjestetty. Heidän kannaltaan on tärkeää, että varhaiskasvatuspalvelut on tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja että ne ovat saatavissa lähipalveluina joko kodin tai työpaikan läheisyydestä. Perheen yksilölliset päivähoitoratkaisut voidaan tehdä vain perheen kanssa keskustellen. 10.1. Päivähoito perusturvapalveluissa Päivähoidon säilymistä perusturvapalveluissa voidaan perustella sillä, että perusturvapalveluissa otetaan huomioon ihmisten elämäntilanne laajasti sekä siihen vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset. Päivähoito ymmärretään kokonaisvaltaisena lasten ja perheiden palveluna, jossa päivähoidon ja muun sosiaalihuollon yhteistyön säilyttämisen vahvuutena on kokonaisvaltainen näkemys lapsesta. Päivähoidon varhaiskasvatuksessa yhdistyvät hoito, kasvatus ja opetus. Päivähoidon tehtävä on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidossa tärkein yhteistyö on lapsen vanhemmat. Yhteistyö tukee vastuullista vanhemmuutta ja päivähoidon kasvatustehtävää. Parhaimmillaan päivähoito voi tukea vanhempia heidän kasvatustyössään niin, että perheen ja lapsen syrjäytyminen estyvät.

27 Päivähoito on lisäksi osa lastensuojelulaissa tarkoitettua rakenteellista lastensuojelua ja se on keskeinen lastensuojelun avohuollon tukimuoto. Sitä käytetään lapsen ja perheen tukena tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat selviytyä lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat eri syistä heikot. Näissä tapauksissa päivähoitopaikka voidaan osoittaa lapselle lastensuojelulain mukaisena maksuttomana sosiaalihuollon palveluna. Työmarkkinoiden muutokset vaativat päivähoidon eri toimintamuodoilta joustavuutta ja kykyä vastata muuttuneisiin tarpeisiin. Vuorohoidossa lasten hoitojaksot saattavat olla hyvinkin pitkiä. Näissä tilanteissa päivähoidon hoito ja huolenpito, vastuu lapsen kokonaisvaltaisesta kasvusta ja kehityksestä korostuu. Päivähoidossa on myös kasvava määrä lapsia, joilla on erilaisia psykososiaalisia ongelmia. Perheiden kannalta on tärkeää ehyt moniammatillinen järjestelmä. Päivähoidon tehtävänä erityiskasvatuksen osalta ovat lasten ongelmien ennaltaehkäisy, havaitseminen, ilmeneviin ongelmiin puuttuminen ja niiden hoitaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päivähoito on osa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten kuntoutustoimintaa. Tehtävää tukevat päivähoidon läheiset kontaktit muun muassa lasten- ja perheneuvolaan sekä lastensuojeluun. Päivähoidon kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat myös terveydenhuolto, kotipalvelu ja sosiaalityö. Päivähoito toteuttaa siten ennaltaehkäisevää sosiaalipolitiikkaa, jolla voidaan varhain tarttua ongelmiin ja vähentää tarvetta taloudellisesti huomattavasti kalliimpiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulun erityispalveluihin. Päivähoidon säilyttäminen perusturvapalveluissa on nähty uhkana elinikäisen oppimisen jatkumolle, vahaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen saumattomalle toisiinsa kytkeytymiselle. Nähdään, että lasten ja perheiden palvelujärjestelmässä ei saisi olla tarpeetonta saumakohtaa, jossa opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennainen tieto ei siirtyisi päivähoidon ja koulun välillä, mikäli ne ovat eri hallintokunnissa. Haukiputaalla on pitkät perinteet päivähoidon ja alkuopetuksen yhteistyössä. Varhaiskasvatussuunnitelma sekä esi- ja alkuopetussuunnitelmat on tehty yhteistyössä. Moniammatillisissa yhteistyöryhmissä ja erilaisissa hankkeissa on pureuduttu siirtymävaiheen nivelkohtiin. Päiväkotien ja erityisesti esiopetustilojen suunnittelu ja rakentaminen joko koulutilojen yhteyteen tai välittömään läheisyyteen on edistänyt jatkuvaa, säännöllistä yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä.

28 10.2. Päivähoito sivistyspalveluissa Valtioneuvoston 28.2.2002 Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista antaman periaatepäätöksen mukaan varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee muodostaa saumaton kokonaisuus, joka kasvatuksen ja koulutuksen kaikissa vaiheissa tukee joustavasti jokaisen lapsen yksiköllisiä kehityspiirteitä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lapsen kasvua ja oppimista edistävän yhtenäisen kokonaisuuden. Vuonna 1996 päivähoito tuli lapsen ehdottomaksi oikeudeksi, mikä vaikutti siihen, että päivähoidosta on muotoutunut osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Yhtenäisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän edellytyksenä on, että kasvatus- ja koulutuskokonaisuudessa on mukana myös alle kouluikäisten lasten palvelut ja että sen osien välillä ei ole hallinnollisia, kulttuurisia eikä pedagogisia esteitä. Lasten ja perheiden palvelujärjestelmässä ei tulisi olla tarpeetonta saumakohtaa, jossa opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennainen tieto lasta ja hänen perhettään koskevista seikoista ei siirry hallinnollisten rajojen vuoksi päivähoidon ja koulun välillä. (Hallinnon muutos ei kuitenkaan vaikuta tietosuojasäännöksiin, josta enemmän kohdassa 10.4. Tietosuoja). OAJ:n ja Lastentarhan Opettajaliiton selvityksessä v. 2006 (Kohti varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhteistä hallintoa Selvitys päivähoidon hallinnonalan muutoksesta) todetaan, että päivähoidon muutoksen sivistyspalvelujen hallinnon alaisuuteen toteuttaneissa kunnissa koettiin yhteisen hallinnon helpottaneen päiväkodin ja koulun välistä tiedonsiirtoa sekä siirtäneen varhaispedagogiikalle ominaisia arvoja ja menetelmiä koulun puolelle. Yhteinen hallinto näytti lisäävän joustavaa tilojen ja välineiden yhteiskäyttöä päiväkotien ja koulujen kesken sekä myös henkilökunnan vahvuuksien hyödyntämistä yhteisenä voimavarana. Päivähoidon ja perusopetuksen hallinnon yhtenäistämisen katsotaan mahdollistavan paremmin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisen opetussuunnitelmatyön ja siten vahvistavan opetussuunnitelman yhteen nivomista, arviointia ja kehittämistyötä. Hallinnon yhdistämisellä voidaan myös edistää kasvatusjärjestelmän eri tasoilla työskentelevien

29 ammattiryhmien yhteistoimintaa, yhteisen täydennyskoulutuksen järjestämistä ja henkilöstön yhteiskäyttöä. Yhtenäisessä kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä kasvatustavoitteet, sisällöt ja menetelmät nivoutuvat kokonaisuudeksi. Tilanne korostuu lasten kohdalla, joilla ennakoidaan tai havaitaan oppimisen ongelmia. Päivähoidon ja perusopetuksen yhteisen hallinnonalan nähdään tukevan lapsen kasvuympäristöjen keskinäistä yhteistyötä ja lapsen joustavaa siirtymistä oppimisympäristöstä toiseen. Päivähoidon hallinnon siirtämiselle sivistystoimeen nähdään olevan vaikutusta myös opetustoimen uudenlaiseen työotteeseen. Päivähoidon siirtämiselle sivistystoimeen on nähty uhkana, että opetuksellinen puoli korostuu huolenpitotehtävän ja vanhempien tukemisen kustannuksella. Pelkona siis on varhaiskasvatuksen muuttuminen tiedollisesti painottuneeksi ja oppimista korostavaksi. Päivähoidon siirtyessä sivistystoimeen, sivistystoimelle tulee sellaisia tehtäviä, joiden hoitamisesta hallinnonalalla ei ole traditiota kuten asiakasmaksujen määritys ja perintä, lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen ohjeistus, kuntalisistä päättäminen sekä yksityisen päivähoidon valvonta. Toisaalta on myös muistettava, että päivähoidossa olevien lasten kanssa työskentelee sama, hyvin koulutettu henkilökunta, vaikka hallintokunta muuttuisikin ja että yhteistyö perustuu ennen kaikkea hallintokuntien ja henkilöstön valmiuteen tehdä yhteistyötä. 10.3. Pienten lasten hoitojärjestelmän hallintomuutoksen kustannusvaikutukset Päivähoidon toiminnan kustannukset eivät muutu, vaikka toiminnasta vastaava hallintokunta muuttuisi. Kustannussäästöjä voidaan arvioida saatavan erilaisten välineiden yhteiskäytöllä sekä käyttämällä tiloja tehokkaammin. Säästöä voitaisiin saada myös uusien tilojen tarkoituksenmukaisella yhteissuunnittelulla, mikä samalla mahdollistaisi entistä monipuolisemman toiminnan. Toisaalta toimintojen sijaitseminen eri hallintokunnissa ei estä tilojen yhteiskäyttöä, mikäli yhteinen tahtotila löytyy. Tällä hetkellä toteutuneet ja suunnitellut viimeaikaiset hankkeet sijoittuvat koulujen välittömään läheisyyteen. Hallintomuutosten kustannussäästöjä on usein perusteltu myös yhteisillä materiaalihankinnoilla, yhteisillä tukitoimilla, esimerkiksi ruoka-, laitos- ja kiinteistöhuolto

30 sekä yhteiskuljetuksilla ja järjestämällä henkilöstön koulutus yhteisesti. Haukiputaalla materiaalihankinnat ja tukipalvelut on keskitetty, yhteiskuljetus on kilpailutettu ja koulutusta järjestetään yli hallintokuntarajojen. 10.4. Tietosuoja Päivähoidon hallinnon siirtäminen sivistystoimeen ei lisää millä tavoin päivähoidossa työskentelevien oikeutta luovuttaa lasta tai hänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja opetusviranomaiselle. Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 17 turvaa kuitenkin mahdollisuuden luovuttaa lasta koskevia arkaluonteisia tietoja päivähoidosta vastoin lapsen huoltajien tahtoakin, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi tai hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi. Jos päivähoito toteutetaan kunnassa muun kuin sosiaalitoimen alaisuudessa, sovelletaan päivähoitoon ja päivähoidon tehtäviä hoitaviin henkilöihin eri säännöksiä esimerkiksi salassapitoa, henkilörekistereitä ja asiakirjahallintoa koskevissa kysymyksissä kuin asianomaisella hallinnonalalla muutoin. Esimerkiksi päivähoidon asiakkaita koskevat asiakirjat muodostavat edelleen henkilötietolaissa (532/1999) tarkoitetun sosiaalihuollon henkilörekisterin, jota koskevat henkilötietolaissa säädetty käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate. Siten muun muassa tietojen luovutus opetusviranomaisille tai muille päivähoidon hallinnosta mahdollisesti vastaavan hallintokunnan viranomaisille voidaan toteuttaa vain sosiaalihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti. (erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva- Lahti, STM) 11. TYÖRYHMÄN ESITYS Kunnalla on laaja mahdollisuus organisoida varhaiskasvatuspalvelut perheitä parhaiten palvelemalla tavalla. Työryhmän mielestä on oleellista pohtia, miten päivähoitoa, esiopetusta ja pienten lasten hoidon tukijärjestelmää kehitetään paremmin vastaamaan lasten ja perheiden tarpeita. Työryhmän mielestä hallinto tulee nähdä ohjauksenvälineenä, joka linjaa ja luo edellytyksiä toiminnalle ja työn kehittämiselle. Päivähoidon hallinnolliset järjestelyt tulee arvioida suhteessa päivähoidolle asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin.

31 Työryhmän mielestä päivähoidon hallintokunnan valinta ei ole ainoastaan tekninen asia, vaan ennen kaikkea arvovalinta. Esimerkiksi tehtäessä valintaa perusturvapalvelujen ja sivistyspalvelujen välillä joudutaan miettimään, painotetaanko päivähoidon sosiaalipoliittista/hoivaperustaista vai koulutuspoliittista/oppimisperusteista näkökulmaa. Työryhmän näkemys on, että päivähoidon mekaanisella siirtämisellä perusturvapalveluista sivistystoimeen ei ole saavutettavissa tässä vaiheessa merkittäviä toiminnallisia- tai kustannushyötyjä. Työryhmä esittää, että päivähoitoa ei siirretä sivistystoimeen valtuustoaloitteen mukaisesti mahdollisimman pian, vaan päivähoidon hallinnollinen sijainti ratkaistaan osana kunnan palvelutuotannon organisoimista kunnassa vuonna 2009 käynnistyvän strategiatyön pohjalta ja erityisesti strategiatyön yhteydessä käytyyn arvokeskusteluun perustuen. Haukiputaan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 16.4.2009 35 kunnan osallistumisesta monikuntaliitosselvitykseen. Päätettäessä päivähoidon hallinnollisesta sijainnista tulee työryhmän mielestä huomioida myös monikuntaliitosselvityksen vaikutukset asiaan.