Hankehakemus 1 (11) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki 1. Avustusta hakeva koulutuksen järjestäjä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Puh. 020 7984000 Osoite: Toripuistikko 5-7, 3 krs, 96200 ROVANIEMI Tilinumero: Nordea 11340-605742 Yhdyshenkilö: Rauni Kemppainen Nuorten koulutuksen koordinaattori 020 7984332 rauni.kemppainen@lao.fi 2. Hankesuunnitelma 2.1 Kehittämisen kohde: Laajennetun työssäoppimisen kokeilut 2.2 Esitykset valtionavustuksella tehtävistä laajennetun työssäoppimisen kokeiluista Toimenpide 1: Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen, työelämälähtöiseen toteuttamiseen. LAO-Tekniikka, rakennusalan perustutkinto. Toimenpiteellä vastataan seuraavaan työssäoppimisen kehittämistavoitteeseen: Tavoitteena on kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamalleja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työn vuorottelun ja tukevat koko tutkinnon suorittamista. Hankkeella pyritään kannustamaan työnantajia laajempaan osallistumiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. Kehittämistyössä rakennetaan tiivis ja toimiva yhteistyöverkosto oppilaitoksen ja työnantajien välillä. Yhdessä alan toimijoiden kanssa (työ- ja elinkeinoelämä, oppilaitos) kehitetään toimintamalli, jonka avulla rakennusalan perustutkinnon opetusta voidaan toteuttaa ajantasaisemmin ja työelämälähtöisesti. Rakennusalan toimijoiden rakentamisaikataulut selvitetään ja opetuksen toteuttamissuunnitelmat valmistellaan tältä pohjalta tulevia syys- ja kevätlukukausia ajatellen. Eli opetuksessa opiskeltaisiin oikeita asioita oikeaan aikaan ja opiskelija pääsisi nopeasti työelämään oppimaan uutta ja harjoittelemaan oppimaansa asiaa.
Hankehakemus 2 (11) Toimintamalli toimii opettajille työkaluna ja siitä he näkevät lähes reaaliajassa sen hetkisen rakennusyrittäjien aikataulun. Opetussuunnitelman toteuttamissuunnitelmaa muutetaan joustavasti työelämän aikataulujen mukaiseksi ja opiskelu saadaan vastaamaan näin paremmin reaalielämän tilanteita. Kosketus työelämään parantuu ja tulee läheisemmäksi. Työssäoppimisen toteuttamiseen luodaan näin laadukkaampi ja hallitumpi toteutustapa nykyiseen verrattuna. Myös opiskelijat oppivat ymmärtämään paremmin aikataulujen ja tavoitteiden merkityksen omassa opiskelussaan ja tulevassa työssään. Toimintamallia aletaan kehittämään syksyllä 2008 aloittavan opiskelijaryhmän kanssa. Työssäoppiminen ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Aloittava ryhmä voisi alustavan suunnitelman mukaan olla työssäoppimassa 2ov syksyllä 2008 ja 4 ov keväällä 2009, 4 ov syksyllä 2009 ja 4 ov keväällä 2010. Viimeisenä vuotena 8 ov sekä syksyllä että keväällä. Eli työssäoppimisen määrä lisääntyy nykyisestä 24 ov yhteensä 30 ov. Toimintamallia on kokeiluvaiheen jälkeen tarkoitus käyttää soveltuvin osin myös muilla koulutuksen aloille suunniteltaessa ja toteutettaessa työssäoppimisen toteutusta yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kehittämistyön kustannusarvio, joka muodostuu suunnittelu- ja toteutuskustannuksista on yhteensä 20000, josta OPH:lta haetaan 70 % eli 14000. Oppilaitoksen omarahoituksen osuus on 6000. Toimenpide 2: Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallilla. Levi-instituutti, matkailualan perustutkinto: Toimenpiteellä vastataan seuraavaan työssäoppimisen kehittämistavoitteeseen: Tavoitteena on edistää uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpanoa kehittämällä koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmia ja niiden ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukevaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista. Osa matkailualan työtehtävistä on sellaisia, joihin yritykset työllistävät omaaloitteisia ja innovatiivisia henkilöitä ilman, että heillä on ammatillisia tutkintoja. Tunturi-Lapin alueella matkailun kasvu on runsasta (kaudella 07-08 Levin alueella 20%) ja uusia työntekijöitä alueella on arvioitu vuosittain tarvittavan noin sata. Matkailun kasvu on niin runsasta, että alueella on jo menneellä kaudella ilmennyt vaikeuksia rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa. Hankkeen kehitystavoitteena on koulutus- ja opetussuunnittelun tekeminen niin, että se mahdollistaa koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelun. Matkailualan opiskelijoista myös yhä useampi lähtisi työelämään noin 1-1,5 vuotta opiskeluaan, jolloin on suuri vaara, että tutkinnon suorittaminen jää kesken.
Hankehakemus 3 (11) Kehittämistyön välittömänä tavoitteena on koota ja rakentaa matkailualan koulutuksen opetussuunnittelu siten, että tutkinnon osien seuraavat keskeiset sisällöt opiskellaan oppilaitoksessa: 1. Työprosessin hallinnan ammatillisen kokonaisuuden perusteet 2. Perusteet työmenetelmien ja välineiden hallinnassa 3. Perusteena olevan tiedon hallinta Työpaikalla opiskellaan 1. Työn perustana olevan tiedon soveltaminen käytäntöön ja työpro sessien kehittäminen 2. Ammatillisten työprosessien työmenetelmien ja välineiden hallinta 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ohjaus on keskeinen oppimisen edistymisen perusta. Ohjaukseen kehitetään opiskelijalle ja työpaikalle sopiva yhdistelmä: Kaikilla työpaikoilla ei ole tietokone- ja verkkoyhteysmahdollisuuksia ja osa työpaikoista voi edellyttää ja toivoa opettajan ohjaavan myös työpaikalla. Ohjauksen menetelmät ja mahdollisuudet katsotaan tässä vaiheessa avoimiksi mutta pakollisiksi tutkinnon loppuun suorittamisen turvaamiseksi. Tulokset: Kehittämistyön tuloksena opetuksen järjestämisen suunnitelmallisuus lisääntyy mahdollistaen työn tekemisen ja opiskelun vuorottelun. Opiskelijaa tuetaan ja oppiminen mahdollistetaan entistä paremmin ja suunnitelmallisemmin tutkinnon suorittamiseen loppuun saakka, vaikka hänelle tarjottaisiinkin työtä ja/tai työpaikka kesken ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Toisena mahdollisuutena on koko tutkinnon suorittaminen siten, että keskeinen osaaminen ja/tai perusteet opiskellaan oppilaitoksessa ja muu työpaikalla. Tuotosten mallista ja/tai malleista tehdään sellaisia että se ovat sovellettavissa myös muuhun ammatilliseen tutkinnon suorittamiseen. Tämän varmistamiseksi tutkintojen osien oppimisessa ja ohjauksessa on otettu lähtökohdaksi työprosessin hallinta, työmenetelmien ja välineiden hallinta, työn perustana olevan tiedon hallinta ja elinikäisen oppimisen avaintaidot on suunniteltu oppimisprosessin työpaikalla opittaviin taitoihin. Oletukset: Opiskelijat opiskelevat ammatillisen tutkinnon työvaltaisesti tutkinnon osa tai osat kerrallaan loogisesti edeten niin, että työn tekeminen ja opiskelu oppilaitoksessa vuorottelevat kunkin opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Työelämä saa ammattitaitoista työvoimaa sen sijaan, että tukeutuu ilman koulutusta vailla oleviin työntekijöihin. Riskinä on, että matkailualan työnteon sesonkimaisuus ja kiire työtahti hämärtää tutkinnon osien ja ammatillisen tutkinnon koko laajuutta ja vaadittavaa osaamista; tavoite on kuitenkin koko tutkinnon suorittamisessa.
Hankehakemus 4 (11) Toimenpiteet, panokset ja kustannukset Matkailualan tutkinnon perusteista tutkinnon osista erotellaan työprosessin hallinnasta, työmenetelmien ja välineiden käytöstä ja työssä tarvittavan tiedon hallinnan keskeinen osaaminen niin, että sen perusteella voidaan laatia opiskelijan kanssa opiskelusuunnitelma (henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa myös työpaikan ohjaaja mukana) Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun matkailualalla tarvitaan opiskelijat, joille on tarjottu työpaikkaa tai tehtäviä; heille suunnitellaan ja rakennetaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (sisällöt ja aikataulutus). Toinen mahdollisuus on tarjota vuorottelevaa tutkinnon suorittamistapaa opiskelijoille, joilla ei riitä ns. koulussa opiskeluun riittävästi motivaatiota ja halua. Kustannukset muodostuvat seuraavasti: 1. Keskeisten työprosessien, työmenetelmien, materiaalien hallinnan ja työn perustana olevan tiedon jäsentäminen vuosisuunnitteluun 5000,00 2. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekeminen 3000,00 3. Ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen työpaikalla (opettajat ja työpaikan ohjaaja) 8000,00 4. Arviointi ja opetuksen järjestämisen mallin tekeminen 3000,00 Kehittämistyön kustannusarvio on yht. 19 000,00, josta OPH:lta haetaan 70% rahoitusta eli 13300. Omarahoituksen osuus on 5700. Toimenpide 3: Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2+1. LAO- Sodankylä, rakennusalan perustutkinto Toimenpiteellä vastataan seuraaviin työssäoppimisen kehittämistavoitteisiin: Tavoitteena on kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja opiskelijoille, joilla on valmiuksia edetä opinnoissa ja uralla yksilöllisesti yhä haasteellisempiin työelämän tehtäviin sekä samalla kykyä vastata työelämän uusiin haasteisiin Tavoitteena on edistää opettajien laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen sekä osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena Kehittämistyössä kokeillaan koulutuksen järjestämismallia 2+1, jossa opiskellaan kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa ja kolmas vuosi pääsääntöisesti työssäoppien työpaikoilla. 1-2 vuosina opiskellaan oppilaitoksessa valinnaisia opintoja ja ammatillisia opintoja täydentäviä opintoja. Ammatillisten perusopintojen näytöt toteutetaan oppilaitoksen työsaleissa ja opetustyömailla. Kolmas vuosi opiskellaan pääsääntöisesti työssäoppien ammatillisia opintoja. Näihin opintoihin liittyvät ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työpaikoilla.
Hankehakemus 5 (11) Kolmantena vuonna pidetään oppilaitoksella joitakin ohjaavia lähiopetuspäiviä, joilla varmistetaan tietoperustan hallinnan kehittyminen (oppisopimuskoulutuksen mukaisesti). Kokeilu ei ole tarkoitettu vain erityisryhmille, vaan koko opiskelijaryhmälle. Kehittämistyön edut: Opiskelijoiden motivaatio riittäisi näin koko koulutuksen ajalle. Kolmas vuosi nykysysteemissä on vaikea. Opiskelijat olisivat myös lähes kaikki 18 vuotta täyttäneitä (työturvallisuus). Kokeilu ehkäisisi opiskelun keskeyttämisiä, sillä nykysysteemissä työnantajat voivat houkutella opiskelijoita opintojen välillä olevien työssäoppisjaksojen jälkeen jäämään töihin. Työssäoppimisen voisi aloittaa jo toisen lukuvuoden jälkeen kesän alussa, jolloin opiskelijan valmistuminen nopeutuisi. Työnantajat saisivat pätevämpiä työntekijöitä työelämään ja nopeammin. Oppilaitoksen toimenpiteet: Yksi opettaja voi ohjata työssäoppimisen koko ryhmälle tai useammalle ryhmälle. Ihanne tilanne olisi se, että opiskelijoita olisi niin paljon (noin 20), että opettajan opetusvelvollisuus tulisi täyteen pelkästään työssäoppimisesta. Silloin ajankäyttö ammattiosaamisen näyttöihin ja työssäoppimisen ohjaukseen olisi joustavaa. Jos samaan aikaan on koko ajan opetustunteja, ne sitovat aikataulun, ja silloin ei ole mahdollista päästä työmaalle, kun työpaikoilla olisi opettajan ohjauksen tarvetta. Samoin muutamat teoriapäivät voidaan pitää joustavasti. Työnantajat tulevat tutuiksi ja ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen tulee hyvin hoidettua. Kehittämistyön kustannusarvio, joka muodostuu suunnittelu- ja toteutuskustannuksista on 20 000,00, josta OPH:lta haetaan 70% rahoitusta eli 14000. Omarahoituksen osuus on 6000. Toimenpide 4: Työssäoppimisen kehittäminen ja laajentaminen luonto- ja ympäristöalalla, AIDOSTI LUONNON VARASSA. LAO - Luonto- ja ympäristöala, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Kehittämistyöllä vastataan seuraaviin työssäoppimisen kehittämistavoitteisiin: Tavoitteena on kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamalleja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työn vuorottelun ja tukevat koko tutkinnon suorittamista Tavoitteena on kannustaa työnantajia laajempaan osallistumiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämiseen mm. kehittämällä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen tukimuotoja yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa
Hankehakemus 6 (11) Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon kuuluu ympäristönhoito, luontoyrittäminen ja porotalousyrittäminen. Luontoala laajenee kahden tutkintonimikkeen verran syksyllä 2009. Alalla on paljon pieniä yrityksiä ja toiminta keskittyy opastuksen talvisesongin lisäksi sulan maan aikaan kevääseen ja syksyyn sekä opetuksettomaan aikaan kesällä. Luonto- ja ympäristöalan ensimmäinen lukuvuosi on hyvin monipuolinen yhteisten ammatillisten opintojen (tutkinnon osien) toteutusaikaa. Työssäoppimisjakson pituus on ensimmäisenä lukuvuonna 3 7 ov sijoittuen keväälle ja kesäkuun alkuun. Laajennettu henkilökohtainen työssäoppiminen ja kesäajan mukaan lukeminen tehostaa oppimista ja suuntaa sitä kohti oppipoika kisällijärjestelmää. Perusosaamisen tai perustaitojen (20 30 ov) opintokokonaisuuden aikana opiskelija valmentautuu ammatillisten opintojen työssäoppimisjaksoille. Ensimmäisen vuoden opetusmenetelmät ovat projekti- ja työnopetusta. Työssäoppimista on pääsääntöisesti opetusmaatilalla. Hankkeessa kehitetään ja laajennetaan työssäoppimisen toteuttamista siten, että muodostetaan pienten työnantajien yrityksistä (1-2 - hengen yrityksiä) työelämäverkko, joissa opiskelija työssäoppii kiertämällä yritysten välillä ja palaamalla aina työelämäkokonaisuuden mukaiseen yritykseen. Toimipaikkojen välillä, valtakunnallisessa yhteistyössä sekä työssäoppimispaikkarekisterin hyödyntämisessä käytetään verkkopedagogiikan menetelmiä niitä edelleen kehittäen. Hankkeessa hyödynnetään myös Virtuaalikylä hanketta ja Suomen maatalousopetuksen kehittämistrategian toimeenpanohankkeen verkostoja. Tulisi siis olemaan sekä työelämäverkko että myös oppilaitosverkko ja lisäksi opiskelijat osallistuisivat aktiivisemmin toimintaan. 1. Hakeva vaihe: Työpaikka-analyysi. Sopivien työpaikkojen valinta. Valitaan kuusi työpaikkaa, kaksi jokaista koulutusohjelmaa kohti. Työpaikoilla / yrityksillä tulee olla 2 ov koulutuksen saanut ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja. Työssäoppimispaikkoihin valitaan jokaiseen kaksi opiskelijaa. Opiskelijat ja valvovat opettajat kiertävät työpaikasta toiseen työelämän tehtäväkokonaisuuksien mukaisesti. Yksi työpaikoista voi olla opetusmaatila. Hakumenettely. 2. Ensimmäisen lukuvuoden työssäoppiminen. Laajuus 8 ov Tutustumisvaihe keväällä. Työelämän säännöt ja yhteistyö. Työmenetelmät. Koneiden ja laitteiden käyttö ja asiakaspalvelu tehtävät 3 Toisen lukuvuoden työssäoppiminen. Laajuus 24 ov: Valitun työelämäkokonaisuuden suorittaminen kokonaan työssäoppimisena. Kokonaisuus voi sisältää osia eri opintokokonaisuuksista valittujen työpaikkojen mukaisesti. Suunnitelma. Ammattiosaamisen näyttö. Työpaikkaohjaa-
Hankehakemus 7 (11) jan rooli. Valvovan asiantuntijaopettajan rooli ja osallistuminen. 4 Kesäjakson työssäoppiminen. Laajuus : 8 ov Toisen kesän toteutus. Ammatillisten valinnaisten työssäoppiminen. Ohjausjärjestelmän luominen. Raportointikäytännön luominen. Ajoituksen jakaminen 4 + 4 vk. Kesänäytön järjestäminen. Opiskelijat valmistuvat henkilökohtaisten ohjelmiensa mukaisesti syyskuussa tai maaliskuun lopulla. Työssäoppimista yhteensä 40 ov Kustannukset muodostuvat seuraavasti: 1. henkilöstökulut, suunnittelija 9 000 2. matkat, selvitystyö, mahdollisuuksien kartoittaminen, valmentautuminen 5 000 3. ohjaajien rooli 3 000 4. valvojien rooli, työn suunnittelutaito 6 000 5. kesäjakson toteutus, kokemukset eri koulutuksen järjestäjiltä 6 000 Kehittämistyön kustannusarvio on 29 000,00, josta OPH:lta haetaan 70% rahoitusta eli 20300. Omarahoituksen osuus on 8700. Toimenpide 5: Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogikan lähtökohtien mukaiseksi. LAO-H, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Toimenpiteellä vastataan seuraaviin työssäoppimisen kehittämistavoitteisiin: Tavoitteena on kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamalleja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työn vuorottelun ja tukevat koko tutkinnon suorittamista. Hankkeella pyritään kannustamaan työnantajia laajempaan osallistumiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. Tavoitteena kehittää työssäoppimisen laadunvarmistuksen ja laadun jatkuvan parantamisen menettelyjä yhdessä koulutuksen järjestäjien, opetushenkilöstön, työpaikkojen ja opiskelijoiden kanssa
Hankehakemus 8 (11) Taustaa: n hyvinvointialalla opiskellaan ongelmaperustaisen oppimisen (Problem Based Learning - PBL) lähtökohdista, jolloin ongelmaperustainen pedagogiikka nähdään vastauksena koulutuksen ja työn lähentämisen haasteisiin. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohdista rakennetaan tavoitteellisesti siltaa koulutuksen ja työn välille, jolloin oppimistoiminnan lähtökohtana ovat ammatillisista käytänteistä, työelämästä ja yhteiskunnan todellisuudesta nousevat ongelmat. Koska työelämän ongelmat eivät noudata oppiaineiden jakoa, koulutuksessa opitaan ratkaisemaan ongelmia luonnollisella tavalla, sellaisessa muodossa kuin niitä kohdataan ammatillisissa käytännöissä. Oppilaitoksessa koulutusta ja työelämää pyritään lähentämään toisiinsa opetus-, oppimis- ja työkäytäntöjen integroinnin avulla. Opetuksen tehtävänä on ohjata työelämän käytänteistä nousevien ongelmien käsittelyä siten, että niiden ratkaisussa tarvittava teoria- ja käytäntötieto kyetään yhdistämään koulutuksen aikaisissa oppimisen ja osaamisen prosesseissa. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohdista rakennetuilla oppimis- ja osaamisprosesseilla varmistetaan opiskelijalle ammatillisen pätevyyden, ydinosaamisen ja yhteisten sisällöllisten painotuksien mukainen oppiminen sekä valmiudet jatkuvalle, elinikäiselle oppimiselle. Ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuvassa pedagogiikassa oppiminen tapahtuu perinteisen luokkahuonetyöskentelyn lisäksi koko oppilaitosyhteisössä, tietoverkoissa ja muissa informaatioympäristöissä sekä sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä opintokäynnein ja erityisesti työssä oppimalla. Opiskelu on opiskelijoille henkilökohtaista opiskelua, yhteistoiminnallista työskentelyä ja verkko-opetukseen osallistumista. Työtavat valitaan niin, että ne tukevat opiskelijan yksilöllistä kasvua, vastuullisen ja itsenäisen toiminnan sekä sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Yhteistoiminnallisesti työskennellen tuetaan opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja sekä vahvistetaan sosiaalista aktiivisuutta. Oppimiskokemukset järjestetään mielekkäiksi mahdollistamalla oppiminen myös tunteiden, kokemusten ja elämysten kautta. Sitoutuminen ongelmaperustaisen oppimisen teoreettisiin lähtökohtiin näkyy oppilaitoksen päivittäisessä opetuksessa ja ohjauksessa. Erityisen tärkeää on, että opetussuunnitelma nähdään perinteisen asiakirjan sijasta laajemmin tieto- ja oppimisympäristönä. Koulutuksen arjessa se tarkoittaa, että työelämän ammatillisista käytännöistä lähtevien ongelmien ratkaisu edellyttää opiskelijoilta monipuolisen tiedonhankinnan ja itsenäisen opiskelun taitojen systemaattista kehittämistä sekä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä erilaisissa tieto- ja oppimisympäristöissä. Opiskelijan näkökulma ja oppimisen konteksti ovat aina opetuksen keskiössä Opiskelijoille tarjottavissa oppimisympäristöissä korostuvat opiskelijan rooli aktiivisena tiedon hankkijana ja konstruoijana, oppimiskontekstin merkitys ymmärtämisessä ja kokemuksen merkitys oppimisessa.
Hankehakemus 9 (11) Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohdista integroida oppilaitoksen opetussuunnitelman tieto- ja oppimisympäristöistä työssäoppiminen palvelemaan työelämän ammatillisista käytännöistä lähtevien ongelmien ratkaisua siten, että hankkeeseen valitut oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelijoille monipuolisen tiedonhankinnan ja itsenäisen opiskelun taitojen systemaattisen kehittämisen sekä vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa asiakkaiden/potilaiden, työpaikkaohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Lähihoitajakoulutuksen koulutusohjelmaopintojen aikana ensihoitoon, mielenterveys- ja päihdetyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon sekä vanhustyöhön suuntaavat opiskelijat työssäoppivat erikoissairaanhoidon eri yksiköissä. Käytössä olevat erikoissairaanhoidon yksiköt ovat myös ammattikorkeakoulussa opiskelevien ensisijaisia ohjatun harjoittelun paikkoja, jolloin lähihoitajaopiskelijoiden mahdollisuus sijoittua samoihin työssäoppimisen paikkoihin vähenee huomattavasti. Erikoissairaanhoitoa ei pidetä valmistuvien lähihoitajaopiskelijoiden ensisijaisena työllistymispaikkana, mutta koulutuksen aikana erikoissairaanhoidossa hankitut akuutin hoitotyön valmiudet ovat erityisen tärkeitä taitoja myös perusterveydenhuollossa ja kotihoidossa, jossa hoidetaan entistä enemmän yhä sairaampia asiakkaita/potilaita. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa opiskellaan perinteisesti siten, että oppilaitoksessa opiskeltujen teoriaopintojen jälkeen siirrytään työpaikoille, jonka seurauksena työpaikkojen opiskelijavaraukset kasaantuvat tietyille viikoille ja vastaavasti erityisesti lukukauden alku- ja loppuajankohdilla ei näissä yksiköissä juurikaan ole työssäoppijoita. Yhtenä ratkaisuna kasautuvien kenttäkuormitusten purkamiseen on kannustaa työnantajia laajempaan osallistumiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämiseen mm. kehittämällä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen eri muotoja yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa sekä edistää opettajien laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, ohjaamiseen, toteuttamiseen ja osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena. Tämän hankkeen tavoitteena on yhdessä oppilaitoksen opettajien ja käytössä olevien erikoisairaanhoidon yksiköiden kanssa kehittää laajennettu työssäoppimisen malli, joka mahdollistaa edellä kuvatun kaltaisen kasaantumien purkamisen ja opiskelijoiden sijoittumisen työssäoppimispaikkoihin tasaisesti koko lukukauden ajaksi. Laajennetun työssäoppimisen mallin avulla ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikka jalkautetaan työpaikoille yhteistyössä valittujen erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa seuraavasti: 1. Koulutetaan valituista yksiköistä 1-2 työpaikkaohjaajaa / opiskelijavastaavaa ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikkaan käyttämällä sitä myös didaktisesti perehdytyksen aikana.
Hankehakemus 10 (11) 2. Varmistetaan ongelmaperustaisen oppimisen ydin työelämälähtöi syys rakentamalla oppimisen käynnistäjät (työelämälähtöiset on gelmat) yhteistyössä koulutusohjelmista vastaavien (ensihoito, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, vanhustyö) opettajien ja työpaikkaohjaajien /opiskelijavastaavien kanssa. Näin tehtävä työelämälähtöisyyden varmistaminen palvelee samalla yhtenä työssäoppimisen laadunvarmistuksen ja laadun jatkuvan parantamisen menettelynä, jota toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen, opettajien, työpaikkojen ja opiskelijoiden kanssa 3. Rakennetaan laajennettu työssäoppimisen malli, jossa opiskelijan oppimisen ja osaamisen prosessi etenee samanaikaisesti oppilaitoksessa ja työssä oppimalla, ja jonka jäsentäjänä toimivat, edellä kuvatun mukaisesti rakennetut, työelämänkäytänteistä nousevat oppimisen käynnistäjät (ongelmat). Laajennetun mallin tavoitteena on mahdollistaa pitempi erikoissairaanhoidon työssäoppimisjakso, jonka aikana opiskelija hankkii osaamistaan kustakin ajanjaksolle ajoittuvasta viikosta osan oppilaitoksessa ja osan työssäoppimispaikalla. Kunkin viikon oppimisen jäsentäjänä toimii etukäteen laadittu, työn todellisuudesta nouseva ongelma. Lähihoitajakoulutusta toteutetaan myös Sodankylä instituutissa. Jotta turvataan ongelmaperusteisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukainen laajennettu työssäoppiminen myös maakuntayksikössä opiskeleville opiskelijoille, järjestetään Sodankylässä työpaikkaohjaajille 2.0 ov Taitava ohjaajakoulutus. Koulutusohjelman perusteena ovat OPH:n työpaikkaohjaajan koulutusohjelman perusteet. Koulutus toteutetaan ongelmaperusteisen oppimisen pedagogiikkaa käyttäen. Kustannukset muodostuvat seuraavasti: 1. Valittujen erikoissairaanhoidon yksiköiden (6 kpl) 1-2 työpaikkaohjaajan/opiskelijavastaavan kouluttaminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikkaan käyttämällä sitä myös didaktisesti perehdytyksen aikana, 18000 2. Opettajien työpanos (6 opettajaa), 10000 6. Mallin rakentaminen, 10000 7. Koulutus Sodankylässä matkakustannuksineen 4000 8. Muut kustannukset, 2000 Kehittämistyön kustannusarvio on 44 000,00, josta OPH:lta haetaan 70% rahoitusta eli 30800. Omarahoituksen osuus on 13200.
Hankehakemus 11 (11) 2.3. Kustannukset yhteensä Edellä kuvattujen toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset ovat yhteensä 132000 2.4. Määrärahaesitys OPH:lle Tällä hakemuksella haemme Opetushallitukselta valtionavustusta laajennetun työssäoppimisen kokeiluihin 70 % toimenpiteiden aiheuttamista kokonaiskustannuksista eli yhteensä 92400 2.5 Kokeilun aikataulu 1.8.2008 31.12.2009 2.6 Selvitys koulutuksenjärjestäjän saamista muista aiheeseen liittyvistä avustuksista Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on saanut Opetushallitukselta työssäoppimisen kehittämisen tukimäärärahan vuonna 2007.( 5.7.2007, 204/518/2007). Työssäoppimista kehittäviä ESR hankkeita ei ole tällä hetkellä käynnissä (päättyivät vuoden 2007 lopussa). 2.7 Muiden avustusten määrä yhteensä 25000 Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Rovaniemellä / 2008 Arto Ylitalo, johtaja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä