NATURA TARVEHARKINTA. EURAN PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOS, korttelit 2 ja 3

NATURA TARVEHARKINTA EURAN PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOS, korttelit 2 ja 3 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2017

SISÄLLYS 1. Hankkeen tausta 3 2. Suunnittelualue 4 3. Hankkeen vaikutukset lähimpiin Natura-alueisiin 6 4. Johtopäätökset 13 5. Kirjallisuus / viitteet 15 Kansikuva: Selkälokki on kalaisalla Pyhäjärvellä yllättävän vähälukuinen. Vuoden 2010 kartoituksessa todettiin vain yksi pesivä pari Pekka Alho 2

1. Hankkeen tausta Maanomistajat hakevat Pyhäjärven Länsirannan suunnittelualueelle, korttelit 2 ja 3, rantaasemakaavan muutosta. Voimassa olevaa kaavaa on tarpeen tarkistaa, koska sen käyttötarkoitus ei vastaa enää maanomistajien tavoitteita. Suuri osa alueesta on ollut varattuna matkailua palvelevaan rakentamiseen ja toimintaan. Matkailukäyttö ei kuitenkaan ole toteutunut. Nyt tavoitteena on loma-asumisen, puutarhaviljelyn ja loma-asumista palvelevan erityisalueen (veneen säilytystä, veneranta, varastoja) muodostama kokonaisuus. Kaavamuutoksen konsulttina toimii Rejlers Finland Oy. Suunnittelu-alue sijaitsee Eurassa, Pyhäjärven rannalla, rajautuen rantaviivassa Pyhäjärven Naturaalueeseen ja siihen sisältyvää Tapolan luonnonsuojelualueeseen. Vaikka itse suunnittelualue ei sijaitse Natura-alueella, voivat maankäytön vaikutukset ulottua Natura-alueen puolelle. Varsinais- Suomen ELY-keskus esitti kaavamuutoshankkeeseen liittyen pyynnön Natura tarveharkinnasta. Natura tarveharkinnan (Natura esiarvio) perusteella selvitetään onko tarvetta toteuttaa varsinainen Natura-arvio. Natura 2000 -alueeseen kohdistuvia vaikutuksia on tarpeen arvioida kun hanke yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 alueen valinnan perusteena olevia luonnonarvoja (Luonnonsuojelulaki 65 ). EU:n luontodirektiivissä sama asia todetaan: Jos hanke saattaa merkittävästi vaikuttaa Tämä tarveharkinta perustuu olemassa olevaan materiaaliin ja asiantuntemukseen. Alueella on tehty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä luontoselvitys (luontopeili 2013), sekä Natura tarvearvio (FCG 2014). Pyhäjärven linnustoa on kartoitettu laajasti vuonna 2010 (Yrjölä ym. 2011), sekä tätä aikaisemmin vuosina 1998 ja 1983. Pyhäjärven Natura-alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelma on julkaistu vuonna 2012 (Tarvainen 2012). Natura-alueiden yleissuunnitelmien päivitys valmistui tuoreeltaan maaliskuussa 2017. Sen mukaan suunnittelutarpeen suhteen tilanne Pyhäjärven ja Haralolanlahden Natura-alueilla on pitkälti kunnossa ja tarvittavissa suunnitelmissa on vain vähäisiä puutteita. Natura-alueiden tilan arviointi (NATA) on niin ikään käynnissä. Se on Pyhäjärven osalta vielä tekemättä ja sen tarve arvioidaan yleissuunnitelmassa kuitenkin kiireelliseksi (3-5 vuotta). Kaikissa edellä luetelluissa dokumenteissa aiheen taustoja on käsitelty laajasti. Osayleiskaavan yhteydessä tehdyn tarvearvion johtopäätös oli, ettei Natura-arviota tarvitse tehdä. Länsirannan asemakaavamuutosta kortteleissa 2 ja 3 arvioidaan näiden dokumenttien pohjalta, toistamatta kaikkea niissä kuvattua yhtä laajasti, keskittymällä kaavamuutosalueeseen ja sen lähiympäristöön. 3

2. Suunnittelualue Pyhäjärvi on suuri, kirkasvetinen ja matala järvi. Sen pinta-alasta yli 60 % on vain 4-7 metrin syvyistä. Erityisesti järven itäranta on karikkoinen ja siellä sijaitsee suuri osa saarista ja luodoista. Pyhäjärven saarettoman ulapan pituus on yli 25 kilometriä ja sitä pidetään maamme toiseksi suurimpana järvenselkänä. Pyhäjärvellä on sen pinta-alaan nähden suhteellisen pieni valuma-alue ja tärkeimmät järveen laskevat joet ovat Pyhäjoki ja Yläneenjoki. Pohjoispäässä vedet purkautuvat Eurajokeen, vajaa 3km suunnittelualueesta pohjoiseen. Pyhäjärvi on varsin merkittävä kalavesi (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu/viitattu 28.7.2017). Kolakoskenlahteen rajautuva suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa, Pyhäjärven pohjois-osassa, sen luoteisrannalla, Euran keskustasta noin 5 km etelään. Miltei koko Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 ohjelmaan ja siinä Natura-direktiivin luontotyyppiin karut kirkasvetiset järvet. Pyhäjärven Natura-alue (FI0200161) kattaa suurimman osan järvestä Euran, Säkylän ja Pöytyän kuntien alueella. Suunnittelualue rajautuu rantaviivassa juuri tähän Natura-alueeseen. Pyhäjärven Naturaalueen ulkopuolelle jäävä järven pohjoisin osa kuuluu puolestaan Harolanlahden Natura-alueeseen (FI0200026), joka on niin ikään suojeltu paitsi luontodirektiivin, myös lintudirektiivin perusteella. Harolanlahden Natura-alueen luontoarvot sijaitsevat lähimpänä suunnittelualuetta. Pyhäjärvi kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan (Luvalahti-Harolanlahti) ja kansainvälisesti arvokkaaksi tunnistettujen lintuvesien verkostoon (Important Bird Areas, IBA). Kartta 1: Euran keskustan voimassa oleva osayleiskaava suunnittelualueen rantaviivan osalla 4

Suunnittelualueelle on laadittu Pyhäjärven länsirannan rantakaava, joka on vahvistettu 26.2.1991 ja Pyhäjärven länsirannan rantakaava II, vahvistettu 20.6.1995. Euran keskustan uusi osayleiskaava ulottuu alueelle ja on jo voimassa muilta paitsi valituksen alaisilta osilta. Kartta 2: Suunnittelualueen sijainti Pyhäjärven luoteisosassa (violetti väritys), jossa sen koillisin kulma rajoittuu Tapolan luonnonsuojelualueeseen (vihreä rajaus), joka sisältyy kokonaisuudessaan Natura-rajaukseen. Koko kartalla näkyvä vesialue on osa Pyhäjärven ja Harolanlahden Naturaaluetta. 5

Suunnittelualueen eteläpuolinen rantaviiva on tiuhaan mökitetty (ks. kartta 2), mutta pohjoinen Tapolan luonnonsuojelualueesta / Natura-alueesta lähtien pääosin rakentamaton. Lähellä eteläpuolella on Kiperin yleinen uimaranta. Itse suunnittelualue on kahden kiinteistön osalta jo rakentunut ja tieyhteydet siten valmiiksi olemassa. Euran keskustan osayleiskaavassa ei ole osoitettu Harolanlahden tai Pyhäjärven Natura-alueille sijoittuvia uusia toimintoja tai uutta maankäyttöä. Kaavasta ei siten arvioitu aiheutuvan suoria pinta-alamenetyksiä Natura-alueiden suojelun perusteena oleville luontotyypeille tai suojelun perusteena olevien lajien elinympäristöille (FCG 2014). 3. Hankkeen vaikutukset lähimpiin Natura 2000 alueisiin Natura-tarveharkinta Natura 2000 -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura 2000 -verkoston alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että Natura-arvioinnilla varmistetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa, että niitä luonnonarvoja joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella, mistä tulee huomioimisen tarve tässäkin tapauksessa. Luonnonsuojelulain säännösten mukaan hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tulee vaikutukset arvioida. Lupaa ei voida Lsl:n 66 :n mukaan myöntää mikäli arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kyseeseen tulevat tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Luontodirektiivin tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. Direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeinen toimenpide on ollut Natura 2000 -alueiden perustaminen. Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luontaisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet, jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotka 6

ovat endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi. Niiden suojelusta yhteisö on erityisvastuussa. Natura tarveharkinnassa (Natura esiarvio/tarvearvio) kuvataan hanke tai suunnitelma, sen vaikutusalueella olevat Natura-alueet ja niihin kohdistuvat tai mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset, sekä niiden merkitys ja tehdään arvio vaikutuksista tai mahdollisista yhteisvaikutuksista. Tämän perusteella arvioidaan onko tarvetta varsinaiselle Natura-arvioinnille. Maankäytön vaikutukset Naturaan voivat Euran Länsirannan tapauksessa arvioitava lähtökohtaisesti melko vähäisiksi, sillä suunniteltu maankäyttö tavanomaisena loma-asutuksena ei käytännössä vaaranna suojeltujen luontotyyppien tulevaisuutta. Alueen luontotyyppien uhkatekijäksi on selvityksissä arvioitu mm. umpeenkasvu. Käytännössä kaavamuutoksella voi olla vaikutuksia kahteen Natura-alueeseen, Pyhäjärven Naturaalueeseen jonka rannalla suunnittelualue sijaitsee, sekä pohjoispuoliseen Harolanlahden Naturaalueeseen. Pyhäjärven Natura-alue (FI0200161) Linnusto Ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan Pyhäjärven saarilla tavataan runsas pesimälinnusto, joka koostuu mm. punasotkasta, tukkasotkasta, isokoskelosta ja tukkakoskelosta sekä telkästä. Iissalo ja Emäkari ovat lehtoisia saaria keskellä Pyhäjärven selkää. Ne ovat tärkeä linnuston pesimäalue ja ympäröivä vesialue on merkittävä muutonaikainen levähdyspaikka. Emäkareilla pesii noin 1000 naurulokkiparia ja lisäksi yli 200 vesilintuparia, jotka edustavat tusinaa eri lajia. Valtaosa on silkkiuikkuja ja tukkasotkia. Telkkä- ja härkälintukanta ovat järvellä suuria ja lajistoon kuuluu myös mm. kuikka, puna- ja tukkasotka. Vähänkylänlahti Säkylän puolella on tietokannan mukaan merkittävä linnuston pesimäalue ja varsinkin keväällä muuttolintujen levähdysalue. Kaikkiaan saaria on melko vähän, eivätkä ne oleellisimmilta osin sijaitse suunnittelualueen tuntumassa. Pyhäjärvi on lisäksi tärkeä pesinnänaikainen ruokailualue monille järven lähiympäristössä pesiville lajeille, sekä tärkeä muutonaikainen levähdysalue joillekin vesi- ja lokkilintulajeille. Pyhäjärven Natura-alueen linnustolliset arvot eivät edellä kuvatun, eivätkä tuoreimman linnustoselvityksen mukaan sijoitu kaavamuutosalueen osalle. Sen sijaan Pyhäjärven pohjoisimman osan, Harolanlahden linnusto- ja luontoarvot sijoittuvat suunnittelualueen mahdolliseen vaikutuspiiriin. Pyhäjärven linnustoa on viimeksi selvitetty kattavasti vuonna 2010. Linnustokartoituksen (Yrjölä ym. 2011) mukaan suunnittelualueen tuntumaan sijoittui huomionarvoisimpana yksi mustakurkkuuikun reviiri (luokiteltu kansallisessa uhanalaisluokittelussa erittäin uhanalaiseksi, EN), sekä muutama tukkakoskelon (EN) reviiri. Vuoden 2010 linnustokartoituksen perusteella tehtiin myös arvio Pyhäjärven linnustollisesti arvokkaimmista alueista. Sen mukaan suunnittelualueen edustan 7

rantavedet ja edustan vesialue kuuluivat linnustollisesti Järven huonoimpiin osa-alueisiin 12 osaalueesta vesi- ja lokkilintujen suhteellisen kokonaismäärän esiintymisen suhteen, niin kevät kuin syyspuolella. On kuitenkin huomattava, että kaikkein pohjoisin osa-alue, suunnittelualuetta pohjoisessa seuraavan Peiniemen takana eli käytännössä pitkälti Harolanalahden Natura-alue, on linnustolle huomattavasti merkityksellisempi (ks. kartta 3). Kartta 3: Pyhäjärven linnustollisesti arvokkaimmat alueet vuoden 2010 selvityksen mukaan (Yrjölä ym. 2011) / punainen viivoitus. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty sinisellä ympyrällä. Natura-tietokannan mukaan seuraavat lintudirektiivin lintulajit ovat Naturan perustana ja esiintyvät pesivänä Pyhäjärven Natura-alueella: 8

Sterna hirundo Gavia arctica Cygnus cygnus Tringa glareola Porzana porzana Podiceps auritus Circus aeruginosus Circus cyaneus Philomachus pugnax Mergus albellus kalatiira kuikka laulujoutsen liro luhtahuitti mustakurkku-uikku ruskosuohaukka sinisuohaukka suokukko uivelo Kaiken kaikkiaan Natura-tietolomakkeen lajit eivät vastaa kovin hyvin todellisuutta, sillä ylläluetelluista lajeista vain puolet kuuluu järven pesimälajistoon, eikä osaa ei ole havaittu pesivinä yhdessäkään tehdyssä linnustokartoituksessa (liro, sinisuohaukka ja suokukko). Pesivistä lajeista kalatiiraa ja ehkä kuikkaa ja mustakurkku-uikkua lukuun ottamatta muut eivät esiinny järvellä niin merkittävissä määrin, että alue voitaisiin katsoa niille tärkeäksi esiintymisalueeksi. Vuoden 2010 kartoituksessa kaavamuutosalueen tuntumasta tulkittiin pesiväksi huomionarvoisimpina yksi pari mustakurkku-uikkua. Sen sijaan kansallisen uhanalaisluokituksen näkökulmasta merkittäväksi nousee mm. järven hyvä tukkakoskelokanta, myös suunnittelualueen edustalla. Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa. Näiden lajien esiintymispaikat eivät sijoitu suunnittelualueen välittömään tuntumaan, eikä kaavan toteutuminen muuta niiden esiintymisen edellytyksiä mainittavasti. Mm. kalasääski kalastaa yleisesti lähes koko järven alueella (Yrjölä ym. 2011). Direktiivin tavoitteena on turvata suotuisa suojelutaso siinä luetelluille lintulajeille, ei niinkään yksittäisille lintupareille, joiden pesiminen ei kannan säilymisen kannalta ole yhtä oleellista. Näin ollen lajeilla joilla on Pyhäjärven alueella vahva kanta, on oleellisempi merkitys kuin satunnaisella yksittäisparilla, joka viittaa usein siihen ettei alueella ole lajille erityisen sopivaa elinympäristöä. Elinympäristön turvaaminen on oleellisin asia ja turvaa parhaiten lajin säilymisen. Kasvillisuus ja luontotyypit Pyhäjärven Natura-alue on laaja, eivätkä Länsirannan suhteellisen pienen ranta-alueen tavanomaisen kaavamuutoksen vaikutukset ulotu kovin laajalle. Siksi ei ole tarpeen käsitellä koko Pyhäjärven Natura-aluetta, vaan vain suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuvat luontoarvot. 9

Käytännössä Harolanlahden Natura-alueen eli järven pohjoisen osan luontoarvot ovat kaavamuutoksen suhteen selvästi oleellisempia kuin Pyhäjärven, vaikka alue rajautuukin laajemmin Pyhäjärven Natura-alueeseen. Kasvillisuudeltaan rehevimmät alueet sijaitsevat järven toisella rannalla, Pyhäjoen suun ja Vähäkylänlahden välisellä saarten suojaamalla alueella sekä järven länsirannan osalta Mannilanlahdella. Mannisenlahden suun pohjoisrannalla on laajahko järviruokokasvusto ja lahden perukassa Luhtaojan suun molemmin puolin leveäosmankäämi- ja sarakasvustoja. Isohierakkaa esiintyy hajallaan santaluhdalla. Kelluslehtiset muodostavat lahdelle laajan kasvuston, jonka lajisto käsittää lähes yksinomaan ulpukkaa. Muualla järven rantojen kasvillisuus on hyvin vähäistä käsittäen etupäässä pieniä järviruokokasvustoja tasaisesti pitkin rantoja. Osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan (Luontopeili 2013) Pyhäjärven Kolakoskenlahden rannalla on luonnontilaista kasvitonta hiekkarantaa, joka rajoittuu luoteissivultaan törmämäiseen noin puolen metrin korkuiseen ja kymmenen metrin levyiseen hiekkaharjanteeseen. Hiekkaharjanne on kasvillisuudeltaan tiheä ja runsaslajinen. Luontoselvityksen mukaan Kolakoskenlahden hiekkaranta on maakunnallisesti arvokas ja valtakunnallisesti vaarantunut luontotyyppi. Luontodirektiivin luontotyypit Pyhäjärven Natura-alueella Karut kirkasvetiset järvet (3110) 100 % Lehdot (9050) <1 % Luontodirektiivin liitteen II lajit Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja. Harolanlahden Natura-alue (FI0200026) Linnusto ja liito-orava Ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan Harolanlahden alueeseen kuulu Pyhäjärven linturikas pohjoisin perukka. Tärkeimmät pesimäalueet ovat Pähkinistön ja Hauttaanpellon ranta-alueilla. Pähkinistön pohjoispuolen ranta-alue on erittäin tärkeä vesilintujen pesimäalue samoin kuin Rantalinnustoon kuuluvat myös luhtahuitti, luhtakana, ruskosuohaukka sekä runsaina esiintyvät ruoko- ja rytikerttunen. Muuttoaikoina lahdella voi olla hyvinkin paljon vesilintuja levähtämässä ja ruokailemassa. Vuoden 2010 linnustoselvityksen mukaan (Yrjölä ym. 2011) tilanne oli varsin erilainen, eikä luhtahuittia, luhtakanaa tai ruskosuohaukkaa tavattu. Myöskään kerttusten esiintymistä ei voinut kuvata runsaaksi. Niin ikään levähtävän linnuston osalta alue ei ollut vuoden 2010 selvityksen perusteella erityisen merkittävä muutonaikainen levähdysalue. 10

Alueen vesilinnusto on Natura-tietokanan mukaan sekä laji- että parimäärältään runsas, etenkin härkälintu (10 paria) ja silkkiuikku (22) ovat alueelle tyypillisiä. Myös sinisorsia (19), taveja (2), haapanoita, tukka- ja punasotkia (5, 9), telkkiä (28), tukkakoskeloita (5) ja nokikanoja (25) pesii alueella useita pareja. Vuonna 2010 tehdyn linnustokartoituksen mukaan Pähkinistön edustan vesilinnusto koostui seuraavasta lajistosta (kartoitus kattoi parhaat alueet, mutta ei ilmeisesti aivan koko aluetta): Laulujoutsen, haapana ja tavi 1 pari kutakin, sinisorsa 7 paria, telkkä 3 paria, silkkiuikku 2 ja härkälintu 5 paria, sekä nokikana 4 paria. Näistä laulujoutsen on uusi direktiivilaji Haralolanlahden Natura-alueelle. Laulujoutsenkanta on kasvanut voimakkaasti, eikä laji ole Suomessa millään lailla uhanalainen. Uusimmassa linnuston uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2015) monet Pyhäjärvelläkin esiintyvät vesilintulajit arvioitiin uhanalaisluokituksessa oleellisesti taantuneiksi. Mm. kaikki sotkalajit, tukkakoskelo ja nokikana arvioitiin erittäin uhanalaisiksi (EN) ja haapana vaarantuneeksi (VU). Tältä pohjalta ehkä nokikana olisi parimäärän perusteella ollut arvokkain pesimälaji suunnittelualueen suhteen. Nämä lajit eivät kuitenkaan ole direktiivilajeja. Kahlaajista tavattiin vain metsäviklo (1 pari) ja rantasipi (2 paria). Niin ikään rantalinnuston laji- ja parimäärät vaikuttivat varsin pieniltä Pähkinistön / Harolanlahden alueella. Harolanlahden länsirannalla tai rannan lähituntumassa on useampia lehtoalueita ja muinaismuistoalue. Lehtojen linnusto on Natura tietokannan mukaan lajistoltaan monipuolinen ja paritiheys on suuri. Runsaana esiintyvät tyypilliset lehtojen ja rehevien metsien lajit kuten lehtokerttu (33 paria), mustapääkerttu (13), rastaat (60), punarinta (15), pajulintu (70) ja peippo (69). Melko yleisiä ovat myös mm. sirittäjä, puukiipijä ja punavarpunen. Lisäksi lehdoissa tavataan harmaapäätikka, pikkusieppo, kuhankeittäjä, huuhkaja, lehtopöllö ja rantaniityillä pesivä kurki. Vuoden 2010 kartoitukseen eivät varsinaisesti kuuluneet rantametsät, joten tältä osin aineisto ei ole vertailukelpoinen. Vesi- ja rantalinnuston kartoituksen ohessa havaittiin kuitenkin Harolan- Pähkinistön alueella pikkusieppo ja idänuunilintu, jotka liito-oravan ohella indikoivat arvokkaampia metsäalueita. Kiperin-Harolan-Pähkinistön metsäalueiden lajistoon kuuluu siis myös suojeltu liitoorava. Luontopeilin osayleiskaavaa varten tekemän luontoselvityksen mukaan mm. Kiperin alue on tärkeää liito-oravan esiintymisaluetta. Vaikuttaakin siltä että metsäiset luontotyypit Harolanlahden Natura-alueella ovat nykytilassaan suhteessa rantavesiä arvokkaammat. Kasvillisuus ja luontotyypit Ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan alue on eräs harvoista Pyhäjärven ruohostorantaisista osista, mikä osittain selittää alueen runsaan ja edustavan linnuston. Alue on lievästi rehevöitynyt, mikä vaikuttaa myös alueen runsaslajiseen kasvillisuuteen. Kasvistoon kuuluvat mm. harvinaiset isohierakka ja uposvesitähti. Rannat ovat pääosin ruovikkoiset ja paikoin esiintyy metsäluhtia. Harolan rehevällä diabaasialueella sijaitsee neljä lähekkäistä Harolanlahden rantaan ja peltoihin rajoittuvaa rinne- ja rantalehtoa. Tarkemmat kuvaukset Harolanlahden Natura-alueen 11

kasvillisuudesta, kasvillisuuskuvioista ja luontotyypeistä, myös havainnollisesti karttamuodossa esitettynä, löytää Pyhäjärven Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmasta (Tarvainen 2012). Alue sisältää myös Hiittenkarin maisemallisesti upean harjuniemen. Länsirannan kaavamuutoksen vaikutukset eivät kuitenkaan ulotu käytännössä Harolanlahden luontoarvoihin luontotyyppien ja kasvillisuuden osalta. Luontodirektiivin luontotyypit Karut kirkasvetiset järvet (3110) 76 % Lehdot (9050) 16 % Metsäluhdat* (9080) 3 % *priorisoitu luontotyyppi Lintudirektiivin liitteen I linnut Harolanlahden Natura-alueella Gavia arctica Circus aeruginosus Bonasa bonasia Porzana porzana Grus grus Sterna hirundo Bubo bubo Glaucidium passerinum Dryocopus martius Picus canus Ficedula parva kuikka ruskosuohaukka pyy luhtahuitti kurki kalatiira huuhkaja varpuspöllö palokärki harmaapäätikka pikkusieppo Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa. Laji ei kuitenkaan pesi Luontopeilin (2013) luontoselvityksen karttaliitteiden mukaan kaavamuutosalueen läheisyydessä. 12

Kaavamuutosta lähimmät kohteet Osayleiskaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (luontopeili 2013) kansainvälisesti arvokkaiksi kohteiksi on luokiteltu Euroopan Unionin luonnonsuojelualueverkostoon kuuluvat molemmat Natura 2000-alueet, Harolanlahti (343 ha, SCI, SPA) ja Pyhäjärvi (15 297 ha, SCI, SPA). Valtakunnallisesti arvokkaaksi oli luokiteltu Länsirannan Pähkinistöntien alkupään lehdot, joka sijaitsee kuitenkin jo varsin kaukana kaavamuutosalueelta (n. 2,5-3 km). Maakunnallisesti arvokkaaksi on arvioitu kaavamuutosalueen takamaastossa sijaitseva Kiperin metsäalue, joka on valtakunnallisesti vaarantuneen liito-oravan elinympäristöä. Alueella on kahdeksan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopivaa kolopuuta. Liito-orava-alueella ja sen itäpuolella esiintyy valtakunnallisesti vaarantunutta luontotyyppiä (saniaislehtokorpi). Paikallisesti arvokkaista kohteista Kiperin lehdot ja saniaislehtokorpi sijoittuvat osin suunnittelualueen teoreettiseen vaikutuspiiriin. Myös Kananalhon itäpuolen metsä on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 4. Johtopäätökset Natura-alueiden luonnon osalta suunnittelualueen kaavamuutoksen mahdollinen vaikutus kohdistuisi käytännössä enemmän Harolanlahden Natura-alueelle, ei niinkään Pyhäjärven Naturaalueelle, eikä varsinkaan sen arvokkaammille osille. Mahdollinen vaikutus kohdistuisi lähinnä rantavesistöön ja sitä kautta vesi- ja rantalinnustoon, ei niinkään suojeltuihin lehtoihin ja luontotyyppeihin, sillä etäisyyttä on riittävästi. Tuoreimman linnustoselvityksen mukaan (Yrjölä ym. 2010) Pyhäjärven linnustollisesti tärkeimmät alueet eivät sijaitse häiritsevästi suunnittelualueen suhteen. Myös kulku alueelle tapahtuu Natura-alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä häiritsemättä eri suunnasta, joskin Harolan suuntaan kulkee polku/metsätie tms. Huomion arvoista on, että Harolan-Kiperin alueen liito-oravametsät ja liito-oravan kulkuväylät, sekä muinaisjäännösalue ulottuvat suunnittelualueen taustamaaston tuntumaan saakka. Ennen rakentamista suositellaan liito-oravan esiintymisen tai lajille sopivan elinympäristön selvittämistä, varsinkin kaavamuutosalueelle johtavan tien pohjoispuolisella metsäalueella. Maankäytön ratkaisut saatavat edellyttää myös museoviraston hyväksyntää. Suunnittelualueen rannassa on hiekkaranta / vedenalainen hiekkasärkkä, joka näkyy hyvin ilmakuvissa myös vedenalaisen osan osalta. Natura-luontotyyppinä vedenalaiset hiekkasärkät luontotyyppi (1110) on kuvattu meri ja rannikko alueen luontotyyppinä, mutta sisävesien osalta luontotyyppiä ei erikseen tunneta. 13

Osayleiskaavan luontoselvityksen yhteydessä maakunnallisesti arvokkaaksi arvioitu Kolakoskenrannan hiekkaranta on kaavoissa merkitty suojeltavaksi jo aiemmin. Kaavamuutoksen myötä lähes koko hiekkaranta jää käytännössä lomakiinteistöjen rannaksi, jota se tosin jo on suunnittelualueen ulkopuolisten kiinteistöjen osalla. On huomattava että kaavan puitteissa ranta olisi luultavimmin tullut matkailukäyttöön, joten käyttötarkoitus olisi ollut sama, eikä tässä mielessä vaihtoehtona lähtökohtaisesti ollut rannan/ranta-alueen rauhoittaminen. Luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi hiekkarannat on luonnontilainen ja vähintään 50 m pitkä. Jälkimmäinen ehto täyttyy Kolakoskenrannan osalta helposti, sillä ilmakuvasta mitattuna ranta on yli 250 m pitkä. Siitä noin 190 m kuuluu kaava-alueeseen. Ympäristönhallinnon verkkosivujen mukaan suojellullakin hiekkarannalla saa liikkua ja oleskella vapaasti ellei sitä ole erikseen kielletty. Pyhäjärven alueella on useita muitakin hiekka- ja uimarantoja, joista lähin Kiperin yleinen uimaranta vain alle 400 metrin päässä. Kolakoskenrannan rantaan saakka metsittyneen hiekkarannan ei näin ollen voi katsoa olevan yhteisölle erityisen arvokas. Kaavassa tulee huolehtia kuitenkin siitä, ettei itse hiekkarannalle tai aivan sen välittömään rantaviivaan osoiteta rakentamista. Rantaviivassa tiheänä kasvavan puuston osittainen poisto tai harvennus saattaa olla eduksi niin virkistyskäytölle, kuin avoimen hiekkarannan säilymiselle. Mahdolliset toimenpiteet tulee kuitenkin hyväksyttää alueellisessa ELY-keskuksessa. Osayleiskaavan yhteydessä tehdyn Natura-tarvearvion mukaan (FCG 2014) voidaan yhteenvetona todeta, että Euran keskustan osayleiskaavalla ei todennäköisesti ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Harolanlahden eikä Pyhäjärven Natura-alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja Natura-alueiden eheys ei ole pitkällä aikavälillä uhattuna, mikäli kasvavan virkistyskäytön vaikutuksia ehkäiseviä ja lieventäviä toimia toteutetaan. Näillä perusteilla varsinaisen luonnonsuojelulain 65 mukaisen Natura-arvioinnin laatiminen ei ole tarpeen. Johtopäätökseen ei liity merkittävää epävarmuutta. Ottaen huomioon nyt tarkasteltavan osa-alueen koon suhteessa osayleiskaavan laajuuteen, sekä osayleiskaavasta laaditun tarveharkinnan johtopäätöksen, pitäisi suunniteltujen toimintojen tarkastelualueella olla tavalla tai toisella selvästi haitallisia, laajoja tai poikkeuksellisia, jotta tarve varsinaiseen Natura-arvioon olisi perusteltu. Epävarmuustekijöiden osalta myös aiemmassa tarveharkinnassa oli kiinnitetty huomiota Natura-tietolomakkeiden linnustoaineiston epävarmaan laatuun, mutta toisaalta ei ollut käytetty Yrjölän vuoden 2010 selvitystä tausta-aineistona. Yhteenvetona voidaan arvioida, että kaavamuutoksen vaikutukset Pyhäjärven ja Harolanlahden Natura-alueisiin jäävät kaavaluonnoksen mukaisina pieniksi ja käytännössä teoreettisiksi, eikä niiden voi katsoa heikentävän näiden Natura-alueiden perustana olevia arvoja. Esitetyn perusteella Länsirannan kaavamuutoksen vuoksi ei ole tarpeen laatia luonnon-suojelulain 65 :n tarkoittamaa Natura-arviointia. Tiedossa ei ole muita hankkeita, jolloin yhteisvaikutuksen arviointi saattaisi tulla tarpeelliseksi. Kaavamuutoksen mukainen ei käyttö aiheuta mainittavia päästöjä ilmaan tai veteen. Vesiliikenteen lisääntyminen ja meluhaitta jäävät niin ikään maltillisiksi, ottaen huomioon että edustan vesialueen osa arvioitiin linnustoselvityksessä yhdeksi järven heikoimmista, niin pesimälinnuston, kuin levähtävän vesilinnuston suhteen. Koko Pyhäjärven 14

Natura-alueilla veneilyn reunaehdot on asetettava muulla menettelyllä kuin yksittäisen rantakaavamuutoksen arviolla. Kaavamuutoksen taustakeskusteluissa on käynyt pöydällä kaksi huomioitavaa asiaa, joiden tarkempi määrittely on jäänyt osin auki: venesatama ja puutarhaviljely. Natura-arvioinnin tarve saattaisi näissä tapauksessa tulla varteenotettavaksi, mikäli suurempaa venesatamaa tukitoimintoineen kaavaillaan suunnittelualueelle. Tämä ei viittaa suunniteltujen lomakiinteistöjen yhteiseen venerantaan tai veneiden säilytykseen, vaan selvästi suurempaan, yleiseen käyttöön tulevaa venesatamaa, jolloin mm. vesiliikenteen kasvu voi jo aiheuttaa tarpeen arvioida sen merkitystä Pyhäjärven Natura-alueille. Myös tavanomaista kotitarveviljelyä laajamittaisemman puutarhaviljelyn tapauksessa tulee huomio kiinnittää kastelu/pesu/ym. vesien asianmukaiseen käsittelyyn. Maisema-arvoihin ei oteta tässä arviossa kantaa. RAISIO 15.8.2017 Pekka Alho Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 5. Kirjallisuus / viitteet Airaksinen, O., Karttunen, K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus 2001. 194s. FCG 2014: Natura tarve-arvio, Euran keskustan osayleiskaava. Raportti. FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No 18. 83 s. 15

Lampolahti, J. 1998: Pyhäjärven linnustoselvitys 1998. Pyhäjärven suojelurahaston julkaisu. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja No 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Luontopeili 2013: Euran yleiskaava-alueen luontoselvitys. Raportti. Pahtamaa, T. 1983: Säkylän Pyhäjärven pesimälinnusto v. 1983. Turun yliopiston biologian laitoksen julkaisuja n:o 6. Perkonoja, M., Salmi, P. 2013: Paimionlahden Natura 2000 -alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. ELY-keskus, raportteja 117/2013. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu nro 109. Suomen ympäristökeskus 2003, Helsinki. 196 s. Tarvainen, M. (toim.) 2012: Säkylän Pyhäjärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, Sarja B, nro 24. Tuikka, N. 2009: Euran kunnan Kiperin alueen luontoselvitys 2009. Raportti. Tmi Luontoselvitys Niina Tuikka. Yrjölä, R. ym 2011: Pyhäjärven linnusto 2010. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 17 [online] Natura-alueet: http://www.ymparisto.fi/natura?f=varsinaissuomen_elykeskus (viitattu 28.7.2017) Varsinais-Suomen ELY-keskus 2017: Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 / Varsinais-Suomen ELY-keskus. Verkkojulkaisu. 16