GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SUORITETUT TUTKINIUKSET Lohkare-etsintä ja geologinen kartoitus Geofysikaaliset maastomittaukset Moreenitutkimukset Syväkairaukset AIHEEN ARVIOINTI LIITELUETTELO LIITTYY 3 3 3 4 4 4 5 6 6 LIITTEET (5 KPL)
4 Geofysikaaliset maastomittaukset Talvella 1986 tehtiin Tuohilahdessa sekä magneettiset että sähkömagneettiset (Slingram) mittaukset 8.5 km 2 :n alueella. Kiisupitoisten grafiittiliuskeiden ansiosta mittauksilla saatiin kairausten suunnitteluun tarvittavaa rakenteellista tietoa, mutta viitteitä massiivisista kiisubreksioista ei havaittu. Mittauksissa käytettiin luodekaakkoista LK-koordinaatistoa, jonka yhteinen piste XY-koordinaatiston kanssa on: X= 6884.00, Y =3552.00 ja L= 113.00,K= 202.00. Moreenitutkimukset Tuohilahden alueella tehtiin sekä maaperätutkimuksia että moreenigeokemiallisia tutkimuksia. Maaperätutkimukset tehtiin monttututkimuksina malminetsintää palvelevan maaperätutkimusryhmän toimesta kesällä 1988. Kaivinkonemonttuja tehtiin 22 kpl, joista tehtiin maaperähavainnot ja havainnot mielenkiintoisista lohkareista sekä otettiin näytteet raskasmineraalitutkimuksiin ja geokemiallisiin tutkimuksiin. Yksittäisiä kultahippuja löytyi 5 kaivannosta, mutta vain aihelohkareiden kohtaan tehdyssä montussa oli useampia hippuja. Moreenin hienoaineksessa ei esiintynyt anomaalisia metallipitoisuuksia, mutta raskasmineraaliuvassa metallipitoisuudet kohosivat lohkareiden lähiympäristössä 10-15 -kertaisiksi taustapitoisuuksiin nähden. Tarkemmin tutkimustulokset on esitetty raportissa P.23.4.006. Moreenigeokemiallisia tutkimuksia tehtiin neljässä eri vaiheessa. Cobra-kalustolla otettiin talvella 1987 166 pistettä (166 näytettä) ja talvella -88-89 lisää 73 pistettä (73 näyt.) lohkareiden luoteispuoliselta alueelta. Koska näytteenoton jälkeen todettiin suurimman osan pisteistä jääneen vaikeista moreeniolosuhteista johtuen moreenipatjan yläosaan, päätettiin tehdä vielä lohkareiden etumaastoon ohjelma järeämmällä kalustolla. Kesällä -89 kairattiin GTK:n Lumikko-kalustolla iskuporauksena 35 pistettä, joista pyrittiin ottamaan sekä moreeniettä kallionäyte (yht. 52 näytettä). Vielä vuoden 1991 alussa Tamrockin Geocommandokaluston testauksen yhteydessä otettiin 19 moreeninäytettä eri syvyyksiltä 8 pisteestä. Moreenitutkimuksissa ei ilmennyt mitään selvästi kulta-anomaalisia alueita, mutta aivan aihelohkareiden etumaastoon tuli heikko Bi-anomalia (liitteet 4 ja 5). Keskeiset tuloskartat ovat liittyy-aineistossa. Syväkairaukset Tuohilahdessa tehtiin syväkairauksia kahdessa eri vaiheessa: syyskesällä 1987 ja keväällä 1992. Ensimmäisessä vaiheessa kairattiin 4 reikää yhteispituudeltaan 677.25 m GTK:n omalla koneella ja toisessa vaiheessa 6 reikää (581.50 m) Suomen Malmi OY:n kalustolla (taulukko 2 ja liite 3). Kivilajit kairatuissa rei'issä olivat toisaalta vulkaniittivoittoisia (R 306 ja 308) ja toisaalta grauvakka- ja mustaliuskevoittoisia. Erilaisia juonikiviä oli yleisesti ja mustaliuske oli normaalisti kiisuuntunut. Paikoin mustaliusketta voisi kutsua mieluummin grafiittibreksiaksi.
5 Taulukko 2. Luettelo Tuohilahden kairanrei'istä. Reikä 305 306 307 308 X-koord 6897.541 6897.707 6897.840 6897.637 Y-koord 3538.812 3538.413 3538.404 3538.342 Suunta/kalt 45/46.5 45/47.2 45/46.8 45/44.9 Syvyys 194.00 151.55 152.10 179.60 Maata 9.40 14.00 13.60 7.40 422 423 424 425 426 427 6897.546 6897.746 6897.817 6897.944 6897.902 6897.846 3538.535 3538.593 3538.523 3538.367 3538.325 3538.339 45/48.2 45/45.4 45/42.0 45/45.9 45/44.9 45/46.0 88.40 93.70 77.60 99.70 102.80 119.30 16.00 5.00 7.60 8.60 8.80 14.80 Vain kahdessa analyysipätkässä oli kohonneita kultapitoisuuksia. R 305:ssä välillä 9.40-11.40 on analyysin (menetelmä 519A) mukaan 0.19 ppm ja R 426:ssa välillä 27.50-28.50 (522U) 0.13 ppm kultaa. Kummassakin tapauksessa kulta on ilmeisesti kvartsijuonessa tai -juonissa- Jälkimmäisestä lävistyksestä tehdyssä hieessä ei näkynyt kultaa, mutta sensijaan jotakin Bi- Te-mineraalia oli sulfidien lisäksi. AIHEEN ARVIOINTI Kairauksilla löydettiin lohkareiden kaltainen kivilajiassosiaatio, mutta lohkareiden korkeita kultapitoisuuksia ei tavattu. Lohkaretyyppi sinänsä on mielenkiintoinen, sillä Ruotsissa tunnetaan subekonominen Ersmarksbergetin kultaesiintymä, jonka kivilajisto suuresti muistuttaa Tuohilahden malmilohkareiden kivilajeja. Hankalat maaperäolosuhteet ja suhteellisen harva kairaus vaikeuttavat saatujen tulosten käyttöä tutkitun alueen malmipotentiaalisuutta arvioitaessa. Päätellen toisaalta malmilohkareiden vähäisyydestä (2 kpl) ja toisaalta niiden korkeista kultapitoisuuksista aihe edustaisi suhteellisen pienialaista, mutta mahdollisesti runsaskultaista esiintymää, jonka löytäminen on siten tavallistakin vaikeampaa. Jatkossa tutkimukset tulisikin suorittaa esiin. tiheällä profiilikairauksella rakenteellisesti suotuisissa kohdissa (poimunharjat tai kylkisiirrokset). Koska tehdyillä tutkimuksilla ei valtausalueelta löydetty etsittyä kultamineralisaatiota, Tuohilahti 1 -nimisestä valtauksesta päätettiin luopua. 1 Olavi Kontoniemi Geologi