Riittääkö ruoka ja rakkaus? Vauvan kehityksen ABC

Samankaltaiset tiedostot
Aivojen kehitys ja mentalisaatio

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Lapsen oikeus hyvään kasvuun

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen


Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Sylistä maailmaanlapsen normaali psyykkinen kehitys

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

P I K K U L A P S I P S Y K I A T R I A N E T Ä P A L V E L U T

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Ensituntien merkitys vauvalle

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

parasta aikaa päiväkodissa

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Pikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Päihteet ja vanhemmuus

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Sisällys. OSA 1 Aloitetaan itsestämme. Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38

Mielekästä ikääntymistä

LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA. Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN

Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Tupakkariippuvuus. Oulu Filha / Kristiina Salovaara

Alueellinen koulutuspäivä Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Erityislapset partiossa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Vanhemmuuden tukeminen

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Elämyksi kehittämisseminaari

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Transkriptio:

Riittääkö ruoka ja rakkaus? Vauvan kehityksen ABC Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajien verkostopäivät 8.3.2018 Lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Kaija Puura, TaY ja Tays Associate Executive Director, WAIMH Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Sisältö Maailman muuttumisesta Lapset - miten he kehittyvät Tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet Riitääkö pelkkä ruoka ja rakkaus? 2 7.3.2018

3 7.3.2018

4 7.3.2018

Uutisten määrä lisääntyy kaiken aikaa etenkin kielteisten 5 7.3.2018

6 7.3.2018

Lapsen kehityksestä 7 7.3.2018

Lapsen kehitysympäristöt Ekologinen malli (Bronfenbrenner, 1992) jatkuva muutos 8 7.3.2018

Transaktionaalinen kehitysmalli Envirotyyppi E E E Fenotyyppi F F F Genotyyppi G G G Jatkuva muutos ajan kuluessa (Sameroff, 1975) 9 7.3.2018

Lapsen kehitys - feno- ja genotyyppi vanhempien ja lapsen ominaisuudet - environtyyppi vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen määrä ja laatu muut vuorovaikutuskokemukset ja elämäntapahtumat https://www.youtube.com/watch?v=apzxgebzht0 10 7.3.2018

Lapsen kehitys - stressi- tai riski tekijät Edellis(t)en sukupolv(i)en traumat aiemmat lapsen kokemat vaikeudet nykyiset olosuhteet ja elämäntapahtumat - suojaavat tekijät ja mielen joustavuus (resilience) yksilöllinen sietokyky ja kyvykkyys sosiaalisista suhteista saatu ja saatava tuki 11 7.3.2018

Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Vuorovaikutus vanhemman kanssa on lapselle Henkiinjäämisen edellytys Perustarpeiden tyydytyksen lähde Kehitysympäristö Sosiaalisten taitojen synnyttäjä Kulttuurin välittäjä: mikä on pienen lapsen merkitys? Malli arvojen ja strategioiden välittäjä Kulttuurista ja perheestä riippuvaisia 12 7.3.2018

Aivojen toiminnallinen kehitys Aivokudoksen organisaatio raskauden loppukolmanneksesta lähtien n. 3 ikävuoteen asti synapsiverkostojen syntyminen turhien yhteyksien karsiminen = pruning -ilmiö Aivot ovat muovautuvat koko elämän ajan experience-expectant herkkyyskaudet experience-dependent ympäristöstä saadut kokemukset vaikuttavat 13 7.3.2018

Varhaisen aivojen kehityksen Hermosolut Lisääntyvät Vaeltavat periaatteet Syvemmät aivoston osat kehittyvät ensin liskoaivot eli limbinen systeemi moottori Aivokuoren osat kehittyvät viimeiseksi säätelyjärjestelmä Erilaistuvat, kypsyvät, muodostavat aksoneita ja dendriittejä, synapseja ja hey presto! Syntyy neuroniverkkoja eli konnektomeja 14 7.3.2018

Aivojen toiminnallinen kehitys Geneettinen kypsyminen - nature Oppiminen kokemusten perusteella - nurture Vuorovaikutteinen erikoistuminen aivoalueiden toimintojen tehostuminen: laajan alueen aktivoinnista pienempään Vähentää energiankulutusta aivoalueiden erikoistuminen: esim. näkökuorella oma alue ihmiskasvojen käsittelyyn 15 7.3.2018

Kanna lasta kaksi vuotta, jos et, kanna koko elämä Ensimmäisten elinvuosien aikana keskushermoston kehitys on nopeaa Aivosolujen määrä lisääntyy Solut verkostoituvat konnektomeiksi ja toimivat yhdessä kehitystasohyppäykset Käyttämättömät solut ja synapsit häviävät Mielen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten kanssa Tunteet säätelevät kehitystä aikuisen tehtävä on säädellä omia ja lapsen tunteita 16 7.3.2018

Lapsen mielen kehitys: Syntymästä 8-12 viikon ikään Non-verbaalisia muistikuvia jo loppuraskauden ajalta, ns. implisiittinen muisti jo toiminnassa Orastavan minuuden ja ihmissuhteen vaihe (Stern) Kyky, kiinnostus ja tarve inhimilliseen vuorovaikutukseen aktiivisena osapuolena Aistimusten ja kokemusten kautta jatkuva oppiminen Amodaalinen kokeminen Muoto, intensiteetti, tempo niin liikkuu pehmeä kätesi kuin vene varhain aamuisella joella Vauvat tunnistavat miltä suussa ollut esine näyttää 17 7.3.2018

Perustunteet erilaistumattomia hyvä ja paha olo, kiinnostus Vähitellen vanhemman säätelyn avulla vauva oppii tunnistamaan omia tuntemuksiaan välttämätön edellytys oman säätelykyvyn asteittaiselle kehittymiselle Toistuvat kokemukset jättävät muistijälkiä yhteyksiä solujen välille Rutiinit ja toistuvuus on tärkeää 18 7.3.2018

2-3 kuukautta-6 kuukautta Tapahtuu ns. ensimmäinen kehitystasohyppäys opittujen asioiden integroituminen neuroniverkoiksi Toistuvat vuorovaikutustilanteet muodostavat vauvan mieleen malleja (schemas-ofbeing-with) millaista on olla vuorovaikutuksessa ja eri tilanteissa Ensimmäinen intersubjektiivisuuden vaihe (Stern) opettavat ennakoimaan ja hahmottamaan aikaa Ääntely kehittyy tavujokelteluksi 19 7.3.2018

Perustunteet erilaistuvat Mielihyvä > ilo Kiinnostus > uteliaisuus ja hämmästys Paha olo > suru, kiukku ja pelko Positiivisten tunteiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen sosiaalinen hymy viimeistään 12 viikolla 20 7.3.2018

7-9 kuukautta Toinen kehitystasohyppäys Minulla on mieli ja toisella on mieli, ja voimme ymmärtää toistemme mieltä Intention jakaminen osoittaminen Kiintymyssuhde vakiintuu: omat ja vieraat ihmiset erottuvat Tunne-elämässä kehittyy pelon tunnistaminen (5)-7 kuukauden iässä Subjektiivisen minuuden ja intersubjektiivisen ihmissuhteen vaihe (Stern) 21 7.3.2018

12-24 kuukautta Kolmas kehitystasohyppäys: symbolifunktion synty sanat/merkit voivat kuvata asioita, tunteita ja tapahtumia Mielikuvitusleikin synty: esine tai toiminta voi leikisti olla jotain muuta kuin se konkreettisesti on Puhe kehittyy ja siitä tulee merkittävä kommunikaation väline verbaalisen minuuden vaihe (Stern) 22 7.3.2018

Eksplisiittinen eli sanallisesti tavoitettava muisti kehittyy autobiografinen Varhaiset eli omaelämäkerrallinen muisti alkavat syntyä 18-24 kuukauden iässä muistikuvat ovat mahdollisia yleensä johonkin voimakkaaseen tunnekokemukseen liittyen Moraaliset Empatian tunteet syntyvät Nolostuminen tai häpeä Kateus kokeminen ja tietoinen osoittaminen 23 7.3.2018

Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee Lapsi oppii säätelemään toimintaansa vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa Vanhemmuuden kolme kovaa R:ää ovat Rakkaus Rajat Rutiinit Rajat ilman rakkautta koetaan pakottamiseksi Rakkaus ilman rajoja on turvatonta Rutiinit ovat pysyviä rajoja, jotka helpottavat elämää 24 7.3.2018

Vaatii vanhemmalta vastuun ottamista tuo turvaa lapselle En mä pääse, kun meidän porukat on niin kalkkiksia Välttämättömiä itsesäätelylle ja terveelle moraalin kehitykselle Hyvä vanhempi kestää myös noita-akan tai pahan jättiläisen roolin vaikka se onkin raskasta 25 7.3.2018

Sananen vanhemmille: muistakaa ilo, hellät sanat ja leikki Parhaimmillaan leikkisyys on mukana suuressa osassa vuorovaikutusta 26 7.3.2018

Vältymme tulevaisuuden ongelmilta Rate of return to investment in human capital. Pre-School School Age Post-School SOURCE: The Heckman Curve, James Heckman, Nobel Laureate in Economics 27 7.3.2018

30% Vanhemmista kuvaa ongelmia vuorovaikutuksessa 10-26% Äideistä masentuu synnytyksen jälkeen ja vuorovaikutus vaikeutuu 5-10% Lapsista ilmenee käyttäytymishäiriöitä (Reijneveld ym. 2004; Crncec ym. 2010) (http://www.aima.fi/masennus.html; Ahlqvist-Björkroth, 25.8.2017) (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ ammattilaisille/hairiot/kayttaytymisen_hairiot/ Pages/uhmakkuus_ja_kaytoshairiot.aspx 28 7.3.2018

Uhat 29 7.3.2018

Vanhemmuus ja älylaitteet Vanhemman älylaitteen käyttö vähentää vanhemman herkkyyttä vauvan viesteille (Golen & Ventura 2015) ja vastavuoroista vuorovaikutusta lapsen kanssa (Radesky ym 2014) disconnected parenting läsnä-mutta-poissa vanhemmuus lapsen passiivinen alistuminen Häiriökäyttäytyminen https://www.youtube.com/watch?v=apzxgebzht0 30 7.3.2018

Lapset median ja älylaitteiden käyttäjinä Television katselu varhaislapsuudessa passivoi ja vie aikaa vuorovaikutukselta (Mitleer & Gronsburg, 2012) lisää kiusatuksi tulemisen riskiä, koska haittaa vuorovaikutustaitojen oppimista (Pagani ym. 2015) altistaa ikään sopimattoman sisällön näkemiselle (Fitzpatrick ym. 2012) hyödyllistä vain vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa (Richert ym 2011) 31 7.3.2018

Mahdollisuudet 32 7.3.2018

Vanhemman ja lapsen tehtävät vuorovaikutuksessa (Emde 1989) Vanhempi: sitoutuminen suojelu tarpeiden tyydytys empaattinen vastaaminen opettaminen leikki rajojen asettaminen Lapsi: kiintymys valppaus fysiologinen säätely tunteiden säätely oppiminen leikki itsesäätely 33 7.3.2018

Vastaus otsikon kysymykseen Pelkkä ruoka ei riitä, eikä rakkaus tunteena ilman tekoja Lapset tarvitsevat edelleen - ja ehkä vielä entistä enemmän vuorovaikutusta lapsista välittävien aikuisten kanssa 34 7.3.2018

Tervetuloa Roomaan toukokuussa 2018 www.waimh2018.org 35 7.3.2018