case-työskentelystä Digitalous 2025, talousalan asiantuntijuuden organisaatiorajat kehittäminen ylittävästä digimurroksessa case-työskentelystä Tradenomikoulutuksen päivät 7.11.2018 Etunimi Sukunimi 5.11.2018 Marianne Viinikainen Lehtori Saimaan amk
2 Taloushallinto murroksessa Digitalisaatio on megatrendi, joka vaikuttaa tällä hetkellä eniten taloushallinnon työtehtävien kehitykseen (Dimitriu and Matei 2014). Käynnissä olevat kolme murrosta, digimurros, taloushallinnon palveluiden toimialan murros ja osaamisen murros, vaikuttavat laskentatoimen asiantuntijatehtäviin ja koulutukseen (Dimitriu and Matei 2014, Guthrie & Parker, 2016; Galarza, 2017). Digitalisaation myötä asiantuntijatyö automatisoituu, työvaiheita poistuu ja murrosvaiheessa eri toimijoiden roolit muuttuvat (Frey & Osborne, 2017). Sosiaalinen media ja mobiili- ja pilviteknologiat muuttavat työn tekemisen tapoja ja osaamisvaateita. Väitetään, että automaatio tulee vaikuttamaan jopa 60 prosenttia kaikista nykyisistä ammateista (McKinsey, 2017). E-learning ja uudet sukupolvet haastavat koulutusorganisaatiot uudistamaan perinteisiä opetuskäytäntöjä ja -sisältöjä.
Miten digitaalisaatio muuttaa työn tekemistä ja millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? Oppilaitoksissa valmennetaan uusia talousammattilaisia tulevaan, mutta millaiseen? Antto Soro, Taloushallintoliiton tj. 23.5.18 Digitalous 2025 loppuseminaari LUT
kehittää digitaalisen taloushallinnon ja analytiikan osaamista Etelä-Karjalan alueella 257 000 110 24 yritystä ESR 70 12 OP Digiprosessit I Digiprosessit II Talousanalytiikka I Talousanalytiikka II LUTin ja Saimaan amk:n yhteinen osaamisen kehittämishanke ajalla 1.9.2016-31.12.2018
Saimaan tradenomit ry. Yhteistyöyritykset ja -kumppanit
Hankkeen tilitoimistot Syyskuu 2016, case-vaihe Aalef Oy/Tilitoimistopalvelut Bonum / Roslund Roslund Oy Etelä-Karjalan Tili ja Isännöinti Oy Parikkalan TiliPiika Oy ProTalous Oy Saimaan Tilikeskus Oy Saimaan talous ja tieto Oy TiliAstrum Oy Visma Services Oy Elokuu 2018 Suomen Talousverkko Oy Bonum / Roslund Roslund Oy osti Tilikanava Oy:n 09/2017 Etelä-Karjalan Tili ja Isännöinti Oy Parikkalan TiliPiika Oy ProTalous Oy Rantalainen Oy Mikkeli Saimaan talous ja tieto Oy Rantalainen & Talsi Azets Insight Oy 15 ASIAKAS- YRITYSTÄ
Hankehenkilöstö Ohjausryhmä Pasi Syrjä, vastuullinen professori, kauppatiede Timo Kärri, professori, tuotantotalous Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö Ohjausryhmä Petra Yli-Kovero, koulutuspäällikkö Heikki Sintonen, yliopettaja/asiantuntija Henri Karppinen, tutkimuspäällikkö Leena Tynninen hankepäällikkö/asiantuntija Marianne Viinikainen hankevastaava/asiantuntija Asiantuntijat Helena Sjögren Tiina Sinkkonen Antero Tervonen Antti Ylä-Kujala Jatko-opiskelijat Asiantuntijat Saara Heikkonen Teija Launiainen Tarja Muikku Jukka Sirkiä
Hankkeen päävaiheet I. Hankkeen avausseminaari 28.9.2016 Saimaa amk:lla. II. Case-työskentely & kehittämistiimit: Työstetään yhteistyössä tilitoimistojen ja niiden asiakasyrityksen (aikavaraus 4 pvää) kanssa valittuja kehittämiskohteita. III. Suunnitellaan ja toteutetaan ajasta ja paikasta riippumattomat verkkoopinnot sekä digitaalisten liiketoiminta- ja palveluprosessien (Saimaan amk) että analytiikan (LUT) osaamisalueilla. Perus- ja jatkotason opintojaksot (4 kpl x 3 opintopistettä) pilotoidaan yritysosallistujien ja opiskelijoiden kanssa. IV. Rakennetaan Etelä-Karjalan talousalan osaamisverkostoa alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. V. Toteutetaan hankkeen päätöstapahtumana LUTilla talousalan seminaari Digi-iltapäivä 23.5.2018.
Case-työskentely Toteutus lukuvuonna 2016-2017 16 kehittämistiimiä ja case-aihetta Case-julkaisu
Case-aiheet valittiin asiakasyritysten tarpeiden mukaan Myynti- ja matkalaskuprosessien digitalisoiminen (case 1) Tiedonsiirto taloushallinnon järjestelmien välillä (case 2) Työväline uusasiakashankintaan (case 3) Henkilöstövuokrauksen hallinnon tehokas prosessi (case 5) Mikroyrityksen taloushallinnon digitalisoiminen (case 7) Ratkaisuja mikroyrityksen taloushallinnon helpottamiseen (case 8) Pienyrityksen sähköinen taloushallinto, uhka vai mahdollisuus (case 9) Mappiasiakkaasta digitaaliseksi asiakkaaksi (case 10) Kasvuyrityksen kassavirran hallinta (case 11) Tilitoimiston strategia ja tuotteistus digimurroksessa (case 12) Tilausprosessin mallinnus ja kehitysvaihtoehtojen kuluvertailu (case 13) Diagnostinen mittaristo käyttöasteiden seurantaan (case 14) Kassakirjanpidon selkeyttäminen (case 15) Suunnitelma sähköiseksi rahtikirjaksi (case 16) Dashboard johdon raportointiin (case 17) Reittikohtainen kustannuslaskenta (case 18)
Opiskelijoilta blogi-kirjoitukset Mitä opit casen aikana? Mikä oli tärkein oppimasi asia? Millaista oli työskentely organisaatiorajat ylittävässä kehittämistiimissä? Entä työelämälähtöisessä projektissa? Miten kehittäisit case-työskentelyä? projekti oli mielestämme erittäin opettavainen, aidot tilanteet tuo täysin uutta syvyyttä ja motivaatiota tekemiseen työskentelytapana tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen, mutta vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta homma saadaan toimimaan ryhmän kanssa toivottavasti jatkossa jokaisella taloushallinnon opiskelijalla olisi mahdollisuus osallistua vastaavanlaiseen projektiin opetti meille ryhmäläisille sen, että mahdottomaltakin tuntuva tehtävä voidaan saada suoritettua, kun siihen vain uskaltaa ryhtyä. Opiskeluajan mieleenpainuvimpia tapahtumia.
Palaute case-työskentelystä Case-vaiheen päätteeksi palaute kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin 51/93* kpl, vastausprosentti oli 55 %: Tilitoimistot 12/18 (67 %) Asiakasyritykset 6/20 (30 %) Opiskelijat 27/45 (60 %) Opettajat 6/10 (60 %) Keskimäärin case-työskentelyyn käytettiin 46 h/case/hlö (tilitoimistot 18 h, asiakasyritykset 27 h, opiskelijat 69 h, opettajat 44 h). 65 % tutustui uusin työvälineisiin ja ohjelmistoihin. 27 % vastaajista olisi kaivannut jonkin toisen alan osaamista kehittämistiimiin (it-osaaminen ja markkinointi). Suurin hyöty asiakasyrityksille ja opiskelijoille. Kouluarvosanaksi työskentelystä 8/10. 94 % suositteli osallistumista jatkossa. * Ei sisällä hankepäällikköä ja -vastaavaa.
Päähavaintoja case-työskentelystä Auttaa vaikeiden asioiden oppimisessa. Erityisesti hyöty on nähtävissä, kun alun tavoiteasettelu on epäselvä, eikä ratkaisu ole tiedossa lähtötilanteessa. Positiivisesti oppimiseen vaikuttivat: Käytetty aika Opittavan asian hyödyllisyys itselle Aiheen käytännönläheisyys Ryhmän heterogeenisuus Ryhmäläisten hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot Jokainen tiimin jäsen sai työskentelystä jotain itselleen: opiskelijat oppivat työelämäedustajilta, tilitoimistot asiakkaistaan ja toisinpäin, ja opettajat päivittivät työelämäosaamistaan.
Onnistumisia ja kehitettävää Onnistunutta case-työskentelyssä oli itse tiimityöskentely, keskustelut eri yritysten ja oppilaitosten edustajien kanssa sekä todelliset yritysten ongelmat, joihin lähdettiin etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kehityspalautteena toivottiin parempaa alkutiedotusta case-työskentelystä, projektihallinnan ja prosessien kuvaamisen koulutusta ja lisää vuorovaikutusta osapuolten kesken. Jatkossa opettajille lisää resursseja!
Yhteistoiminnallinen oppiminen (Cooperative learning) On käytetty laajasti monilla aloilla ja koulutustasoilla (Johnson & Johnson 2009). Tarkoittaa, että opiskelijat työskentelevät pienryhmissä ja auttavat toisiaan tutkittavan aiheen oppimisessa (Slavin 1991). On jäsentynyt tapa työskennellä pienryhmissä. Opiskelijat osallistuvat ja sitoutuvat opiskeluun enemmän kuin perinteisillä luennoilla (Strand Norman 2004). Pienryhmissä opiskelijat voivat suorittaa tehtäviä ja projekteja sekä ratkaista ongelmia (Opdecam, Everaert, Van Keer & Buysschaert 2014). Keskeisiä asiota ovat positiivinen, keskinäinen riippuvuus, yksilöllinen vastuullisuus, edistävä vuorovaikutus, sosiaaliset taidot, ryhmätyöskentely (Johnson, Johnson & Smith 2007; Johnson & Johnson 2009). 15
Tieteellinen julkaisu How cooperative learning can contribute to the learning process of digitalized accounting Marianne Viinikainen, Kati Pajunen, Helena Sjögrén, Pasi Syrjä, Tuuli Mirola, Leena Tynninen Esitetty EAA 2018 konferenssissa Milanossa Nyt vertaisarvioinnissa Accounting Educationissa Kirjoitus myös Yliopistopedagogiikka-lehdessä Kokeilut ja kehittäminen osiossa 2/2017 16
Joustavat työelämälähtöiset verkko-opinnot Hankkeen toisessa vaiheessa tehtiin ajasta ja paikasta riippumattomat digitaalisen taloushallinnon täydennysopinnot tilitoimistoille ja muille taloushallinnon parissa työskenteleville. Materiaalina case-työskentelyn aineistot ja kokemukset. Opinnot suuntautuvat kahdelle uudelle osaamisalueelle: Digitaaliset liiketoiminta- ja palveluprosessit sekä analytiikka. Näiden kehittäjille on tällä hetkellä työelämässä suuri tarve. Verkko-opintoja on kehitetty yhteistyössä työelämän kanssa. 17
Digiprosessit I miten ratkaistaan ongelmia talousprosessien digitalisoinnissa? Talousanalytiikka I miten digitalisoituvaa tietoa hyödynnetään liiketoiminnassa? Digiprosessit II miten luodaan digitaaliseen ympäristöön sopiva liiketoimintamalli? Talousanalytiikka II miten talousanalytiikalla luodaan asiakasarvoa?
Verkko-opintojen alku- ja loppukysely Kurssin pilotointi kesken; tähän mennessä vastaajia 59 alussa ja 24 lopussa Kysymyksiä: o Perustiedot o Oma motivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät o Keskimäärin opiskeluun käytetty aika o Oma osaamisen arviointi alussa ja lopussa o Oppimista edistäneet tekijät o Opintojakson hyöty työelämässä o Kaikkein/vähiten hyödyllisintä o Työelämätaitojen kehittyminen (oma arvio) o Onnistumisia/kehitettävää verkko-opinnoissa o Yleisarvosana 19
Havaintoja työelämälähtöisistä verkko-opinnoista Keskimäärin opiskeluun käytettiin 41 h / kurssi (vaihteluväli 10 100) Onnistumisia: monipuolinen, verkko-opiskelu, erilaiset tehtävät, Moodle-tentit, antoi tilaa erilaisille opiskelijoille ja opiskelutavoille Kehitettävää: aikataulut etukäteen, ohjeistukset tarkempia, ryhmätöitä, keskustelupalstat, vähän sekava ja vaikea, videot pitkiä Verkko-opetus kiinnostaa ja houkuttelee opiskelemaan. Käytännönläheisyyttä ja interaktiivisuutta on edelleen kehitettävä. Työelämässä jo olevien aika on kortilla. Opiskelusta saatava hyöty tulisi olla linkitettävissä omiin työtehtäviin. Kokonaisten opintojaksojen sijaan toiveena lyhyemmät täsmäkoulutukset. Lisää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä! 20
Hankkeen aikaansaannoksia + Sisältöosaaminen ja ajankohtaiset aiheet (ollaan junassa mukana) + Alueen yrityskontaktit ja -projektit sekä yhteistyötahot + Taloushallintoliiton kanssa tiiviimpi yhteistyö (Taltio, Tilisanomat, KLTtentti, Tilitoimistopäivä) + Taloushallinnon projekteja sekä seminaarit 2 kpl LUT/SAIMIAyhteistyössä + Laajapohjainen talousalan opettajien yhteistyö ja opettajatapaamiset kuukausittain + Opinnäytetöissä näkyi hankkeen vaikutukset. Enemmän aiheita prosessien kehittämisistä, ohjelmistorobotiikasta, analytiikasta jne. + Opettajien Excel raportointi ja PowerPivot koulutus sekä Moodle H5Pkoulutus + Uusien työvälineiden testaaminen (eduuni, uutiskirje, Moodle oppitunti, Moodle H5P, Echo ja Screencast-O-Matic videointi, Padlet, Mentimeter) + Julkaisut ja näkyvyys mediassa + Peda-forumit Vaasa 2017 ja Turku 2018
22 Etunimi Sukunimi 5.11.2018
case-työskentelystä organisaatiorajat ylittävästä case-työskentelystä Digitalous 2025 https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/sitepages/home.aspx Kiitos! Etunimi Sukunimi 5.11.2018