Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Samankaltaiset tiedostot
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Kasvinviljelytila Lahdessa

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kerääjäkasvikokemuksia

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

RaHa-hankeen kokemuksia

Kylvö suoraan vai suojaan?

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kerääjä- ja aluskasvit

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Agrimarket- Viljelijäristeily

Ruis ja vehnä luomussa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kenttäkoetulokset 2017

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Luomutilojen tuki-ilta

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Reijo Käki Luomuasiantuntija

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Viljakaupan markkinakatsaus

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Mikä on muuttunut? MTT

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

SANEERAUSKASVIT 2016

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Ympäristö ja viljelyn talous

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Transkriptio:

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 Viljelyä Kokeilua Tietotöitä Matkailutöitä Yhteistyötä

Sisältö, runsaasti kuvia - Tilan viljelyhistoriaa - Miksi syyskasveja? Mitä teen? Miksi teen? Miten teen?

Toivon Tila Monitoiminen maaseutuyritys Salon Halikossa Peltoviljelyä n.70 ha Tiedon myyntiä Yhteistyötä tilojen, hankkeiden ja yritysten kanssa Syyskasvipäivä neljännen kerran ensi kesänä!

Jatkuva talvisade tulee kalliiksi tiloille Kuinka kalliiksi?? Vastauksia tarvitsemme mahdollisimman pian Valuma-alueena peltoaukea (100 %)?? /ha/vuosi Valuma-alueena metsä (95 %)

Viljelyhistoria tilallamme Aina syysvehnää, 60-luvulta lähtien Yksi kylvämätön vuosi välissä Totaalisia talvituhoja ei ole dokumentoitu, mutta niitä todella vähän Todistaa paljon syyskasvien mahdollisuuksista Aina öljykasveja (hyvin lyhyitä taukoja) Siemenviljaa 90-luvulta lähtien Kevätvehnää vähän tai ei ollenkaan Juurikasta ei 90-luvun jälkeen

Viljelyhistoria tilallamme Viljelykiertoon mukaan syyskasveista: Syysrapsi 2010 Kumina 2015/2016 Syysohra 2015 Ruis 2017 Olen viljellyt 14 puimurilla korjattaavaa kasvia Kevätkasveja 9 kpl Syyskasveja 5 kpl

Viljelykasvit 2015 ja 2016 (% puimurikasvien alasta) 2015 36 % syyskasveilla 2016 60 % syyskasveilla Syysvehnä 16 % Syysrapsi 20 % Herne 17 % Kaura 30 % Kevätvehnä 16 % (Kumina, kylvö suojakasveihin) Syysvehnä 33 % Syysohra 9 % Kumina 18 % Herne 11 % Kaura 17 % Ohra 12 %

Viljelykasvit 2017 ja 2018 (% puimurikasvien alasta) 2017 82 % syyskasveilla (sato) Syysvehnä 26 % (5,5) Syysohra 12 % (5,5) Syysrapsi 23 % (3) Kumina 21 % (1) Herne 13 % (3) Ohra 2 % Sinilupiini 3 % 2018 73 % syyskasveilla (satotavoite) Syysvehnä 32 % (6) Syysrapsi 10 % (3,5) Kumina 20 % (1,5) Syysruis 11 % (8) Herne 11 % (4) Aikainen ohra 16 % (5)

Miksi syyskasveja? Syyskasvien hyötyjä Jatkuvan kasvipeitteisyyden tuomat hyödyt, eroosion hallinta Pystyn hyödyntämään Lounais-Suomen pitkän kasvukauden Syyskasvit MAHDOLLISTAVAT asioita. Ennen kaikkea syyskasvien jatkuvan viljelyn! Viljelytyön luonne muuttuu, keväällä ei niin kiireistä, sesongit pitenee ja samalla väljenee Sosiaaliset edut. Keväästä nauttiminen

Miksi syyskasveja? Syyskasvien hyötyjä Satoi tai paistoi kasvukaudella milloin tahansa, aina joku kasveista hyötyy, vaikka toinen hiukan kärsisikin. Alus-/kerääjäkasvien viljely helpompaa Pellolla operointi onnistuu myös kosteana syksynä. Tämä vierasta kevätkasvien viljelijöille Kevään/alkukesän kuivan kauden tuomat riskit vähenevät Juurimassa isompi kuin kevätkylvöisillä kasveilla

Miten toimin onnistuakseni? Onnistumisen avaimia 1 Asenne ratkaisee kaiken Varmat lajikkeet Esikasvit oikein, viljelykierto kunnossa Toimin olosuhteiden mukaan, muokkausja kylvötapa, kasvinsuojelu Hyödynnän pitkän kylvöikkunan (2 kk!) Laitan ajalliset takarajat lajeittain Valmistaudun erityisen hyvin Suunnittelen vielä paremmin Ajoitan kaikki toimet niin oikein kun osaan Syyskasveja oltava > 60 % pa:sta

Miten toimin? Onnistumisen avaimia 2 Toimin ripeästi Turha tarkkuus pois vrt. kevätkylvö Hankin apua, kuski kiireaikaan Ostan konepalveluita ja vuokraan koneita, naapurit/urakoitsija/mms Hankin tietoa jatkuvasti lisää maailmalta Kysyn neuvoa! Hoidan/tarkkailen aktiivisesti koko syksyn ja kesän, viljelen Kokeilen uutta ja vanhaa/unohdettua

Mitä teen? Jos tuntuu että jotain kasvuston eteen pitäisi tehdä, niin teen. Käytännöt ajatuksen tasolla Tekemättömyys on yleensä väärä valinta. (Pätee myös kevätkasveihin.) Ei kaavamaisia tapoja toimia, tilanne ja olosuhteet ratkaisevat toimintatavan Kasvatan juuria (syysvehnä ei niin vaativa tämän suhteen kuin muut) Ajoitan niin oikein kuin mahdollista Maltan mieleni, syyskasvit korjaavat useinmiten tilanteen kasvun edetessä

Juuret!! Pienikin juuristo pystyy ihmeisiin!

Mitä teen? Käytännöt elävässä elämässä kuvina. Saa kysyä kuvista mitä mieleen juolahtaa!

Vaakatasoleikkuri on hyvä apu Korvaa usein yhden muokkauskerran Nopeuttaa kasvimassan lahoamista Nopea työvaihe Kuvassa syysrapsin sängen niittoa, ennen kultivointia

Syyskasvimaiden muokkaus tarpeen mukaan Öljykasvin jälkeen kultivointi tai muu kevyt pinnan muokkaus Syysvehnän jälkeen kyntö Kuvassa kuminamaan kyntöä 2017, rukiille Syysrapsi jankkurikylvetään viljan sänkeen (syysohra, ruis, syysvehnä, aikainen ohra/kaura)

Kylvötapa tilanteen ja kosteusolosuhteiden mukaan Sääennusteiden aktiivinen seuranta (Pintakerroksen) tiivistämisen välttäminen Ns. perinteinen suorakylvö syyskasveilla ei käytössäni, riskit liian suuria Kuvassa syysvehnän kylvöä kylvöäkeellä 2017

Pellolla operointi onnistuu myös hyvinkin kosteina syksyinä 2016 jankkurikylvetty rapsimaa, jota ei ole sotkettu ylimääräisesti puinnin jälkeen, läpäisee hämmästyttäviä määriä vettä. Kuvassa syysrikkatorjunta koeaineella meneillään. (kuva 2017 lokakuu)

Jankkurikylvö rapsilla on osoittautunut hyväksi tekniikaksi Lokakuu Tammikuu, ei lätäköitä!

Oikealla kierrolla ja oikeilla viljelytekniikoilla syyskasvit eivät huku Elokuun lopulla kylvetty Ruis Marraskuu Tammikuu

26.9. äeskylvetty syysvehnä Marraskuu Tammikuu

Esimerkki ääriolosuhteista 3.10. Äeskylvetty syysvehnä. Marraskuussa Tammikuussa

Satovuoden kumina on mielestäni paras eroosion(kin) kannalta Tammikuu Kasvipeitteisenä ympäri vuoden Vahva juuristo Maa saa levätä

Muotoilun tarvetta; pintavesien hallitulla ohjaamisella saadaan useita hyötyjä Mahdollistetaan syyskasvien viljelyä Talvituhojen välttäminen Ravinteiden hallinta Maa-aineksen pysyminen pellossa

Pahin lätäkkö entsisellä ongelmalohkolla Kuva otettu 5.1. jolloin vesitilanne oli aivan äärimmillään Huolimmatta POIKKEUKSELLISEN runsaista sateista ei ruispellolle ole kertynyt kasvustoa haittaavaa vettä tämän enempää, (vaikka lohkon pinnan muotoilu on vielä tekemättä). Miksi ei kerry? Syysvehnä+jankkurointi kuivissa olosuhteissa(2013), kevätrapsi, syysvehnä, kumina, kumina, ruis (syysrapsi 2018-19) Näin olen päässyt yhtäjaksoiseen (runsasta juurimassaa tuottavaan) kasvustoon 2014 keväästä lähtien Mekaanis-biologinen kuohkeutus toimii