Sosiaaliset taidot VASU 2016 Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisen identiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaan niin, että he oppivat toimimaan sekä käyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi. (s.21 sekä laajaalainen osaaminen, toimintaympäristö, hyvinvointi) ESIOPS 2014 Esiopetuksessa lapsilla on tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. (laaja-alainen osaaminen, toimintaympäristö, hyvinvointi)
Itsesäätely ja lapsen oman toiminnan ohjaus VK:n ja esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on opettaa lapsia hallitsemaan omia negatiivisia tunteitaan ja kehittää itsesäätelyn taitoja. (Repo 2013) Ikävuodet 2-7- herkkyyskautta Tunteiden säätelyä ja hallintaa, kykyä työskennellä tavoitteellisesti, pitää yllä ponnisteluja sekä kykyä estää ensisijaisia mielitekoja ja viivästää välitöntä tyydytystä ( Aro, Laakso & Närhi 2007) Lapsen kognitiivinen kehitys, vuorovaikutussuhteet ja ympäristön tarjoama ohjaus ja tuki Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutussuhde
Lapsiryhmä Lasten oma yhteisö Sosiaalinen toiminta on perusta minäkäsityksen muodostumiselle. Lasten sosiaalisten taitojen kehittyminen keskeisellä sijalla varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lapset rakentavat suhdetta omaan itseensä, vertaisiin ja aikuisiin. Lapset saavat kokemusta, mitä yhteisön jäsenyys on: millainen on yhteisöön kuulumisen tunne, miten yhteisöön liitytään sekä millaisia vaatimuksia ja haasteita yhteisöön liittyminen sisältää (ks. esim. Koivula 2010)
Lapsiryhmä - Vertaissuhteet uudet tilanteet mahdollistaa uusien kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittymisen ilo oppiminen kehittyminen sosiaalisen identiteetin rakentuminen emotionaalisesti merkittäviä vaikuttaa lapsen jokapäiväiseen käyttäytymiseen Leikin merkitys (Corsaro 1997; Kalliala 2008; Koivula 2010; Kyrönlampi 2007; 2010; 2014; Littleton & Miell 2004; Murphy 1999; Mäkelä & Sajaniemi 2013; Vygotsky 1976)
Lapsiryhmä Leikin maailma Lapsen luonnollinen tapa ilmaista itseään, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteita Sosiaalisten taitojen oppiminen Kasvattajien vastuu leikkiympäristön kehittämisestä Leikki liittyy aina sosiaalisiin suhteisiin Kasvattajien vastuu mallintaa lapsille, kuinka kysytään toista lasta mukaan leikkiin tai lapsi voi itse kysyä.
Lapsiryhmä - Kasvattajan merkitys Kohtaaminen (Buber 2002, Bollnow 2008; Levinas 1996) Sensitiivisyys Herkkyys ja halu kuunnella lasta Yhteisöllisyyden tunne lapsiryhmässä kehittyy hitaasti Yhteiset keskustelut ja leikki koko toimintavuoden ajaksi Kasvattajien keskinäinen vuorovaikutus Leikin merkityksen ymmärtäminen (Kalliala 2008; Koivisto 2010; Kyrönlampi 2011; Vygotsky 1978)
Mistä lapsen puhe kertoo? ku hoijossa pittää alkaa kaikkia. Niiin ne muuten sannoo opettajalle, että niin niin tuo Iida (lapsi itse) ei ala mua. Sitten ope tullee, että miks te ette ala Ullaa.
1. Kysymys tai ehdotus 2. Vastaus 3. Toiminnan kehittely ja edistäminen 4. Tulos Jaetut merkitykset, toiminnan rakentaminen, toimintaan sitoutuminen Mukaillen Koivula 2010, 140
1. Kysymys tai ehdotus 2. Vastaus 7. Toiminnan kehittely ja edistäminen 8. Tulos Jaetut merkitykset, toiminnan rakentaminen, toimintaan sitoutuminen 6. Sopiminen 3. Argumentti 4. Vasta-argumentti 5. Neuvottelu Koivula 2010, 142
Pedagogisia näkökulmia Leikki kutsuun vastaaminen (Kalliala 2008; Levinas 1996) Sosiaalisen turvan merkit (Sajamaa 2017) Läsnäoleva ja tietoinen kasvattaja (Levinas 1996; van Manen 1992) Lattia- ja/tai nojatuolipedagogiikka (esimerkki: Nätynki 2016; Puroila, Estola, Juutinen & Viljamaa 2017) Dialogia (Buber 2013) Aikuisen herkkyys ymmärtää lapsen tunteita ja tarpeita rohkaiseva ilmapiiri Leikin ja lasten vapaan toiminnan merkitys sosiaalisten taitojen oppimisen paikkana (Koivisto 2010)
Lto Heidi Nätynki Nojatuolipedagogiikka on auttanut meitä myös lasten konfliktitilanteiden selvittämisessä. Kun aikuinen on hyvin perillä mitä lapset puuhaavat, vältytään vääriltä tulkinnoilta. Konfliktitilanteiden selvittämisessä aikuinen on läsnä ja antaa lapsille mahdollisuuden itse ratkaista ongelman. Aikuinen ei tuomitse eikä rankaise syyllistä, vaan yhdessä riitapukareiden kanssa mietitään mitä asialle tehdään ja kuinka asia selvitetään. Aikuisten olisi hyvä muistaa se, että lapsilla on hyvin usein ratkaisumallit ja vastaukset useimpiin tilanteisiin, jos aikuinen vain jättää tilaa näiden ehdotuksille. Aikuisen rooli ristiriitatilanteissa on näiden lasten omien oivalluksille esiin saaminen ja luottamuksen osoittaminen lasten arviointikykyyn.
Kiire ja ajan puute voivat haitata selkeästi lapsen ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä suhdetta, jolloin kasvattajat eivät kiinnitä huomiota vertaisryhmän toimintaan. Kuinka paljon aikaa kasvattajalla menee aikaa päivittäin aikuisten kanssa keskustelemiseen. (esim. Hoschild 2001; Kyrönlampi- Kylmänen 2007;2010; Nätynki 2016) Mitä ajatuksia herättää?
Sosiaalisten taitojen vahvistaminen lapsiryhmässä Vahvistaa Lapsiryhmän ilmapiiri: leikkitilanteet intensiivisiä ja yhteisöllisyyteen perustuvia * Keskusteleva kulttuuri Jaettu emotionaalinen yhteys Yhteisten merkitysten rakentamiseen (esim. säännöt) Motivaatio ja sitoutuminen Dokumentointi Esteet Kasvattajien auktoritaarisuus Lasten keskinäinen kilpailu Puutteet sosiaalisissa taidoissa Lapsiryhmän ilmapiiriin ei kiinnitetä huomiota Minäkeskeisyys Tilat Leikin merkityksen ymmärtämättömyys
Pohdittavaksi Kun lapsella on itsesäätelyn tai oman toiminnan ohjaamisen vaikeuksia, kuinka tuet häntä siten, ettei hän leimaudu hankalaksi lapseksi? Miten lapsi, jota havainnoit, käyttäytyy silloin kun tulkitset hänellä olevan oman toiminnan ohjauksen vaikeutta? Millaisia erilaisia tapoja käytät vahvistaaksesi lapsen oman toiminnan ohjaamista?
No ku siellä ei ollu paljon kavereita Tyttö 7 vuotta siitä en tykkää ku kaverit kiusaa mua ja sitten ku ne löytää jonkun ötökän niin ne ei näytä sitä mulle. Poika 5 vuotta Yks asia on semmonen asia josta mää en tykkää. Jos mulla on reikä polvessa niin kaikki ruppee REIKÄ, REIKÄ. Se ei oo mukavaa. Poika 7 vuotta
Hyväksynnän ja torjunnan dynamiikka (Laaksonen 2010) Vertaisten hyväksyntä Kun lapsi joutuu vertaisryhmänsä kiusaamaksi, lapsi eristäytyy tai käyttäytyy aggressiivisesti Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutus Mahdollisuus vuorovaikutustaitojen harjoitteluun vähenee Vertaisten torjunta
Lapset Vanhemmat Kasvattajat Sopimukset ja säännöt luodaan yhdessä Ymmärrys Ristiriitatilanteet selvitetään huolellisesti Ollaaan kaikkien Kaveri Hyvät käytöstavat Synttärikutsuja ei jaeta päiväkodissa Pienryhmissä toimiminen Keskustelu: yhteinen linja vanhemmilla ja päiväkodilla Luottamuksellisuus Vasu- ja oppimissuunnitelmakeskustelut Aikuisen aktiivinen läsnäolo Luottamuksellinen ilmpiiri Lasten seuranta Kiusaamistilanteiden dokumentointi Lasten tasavertainen kohtelu Yhteistyö
Mitä lapsen varhaiskasvatuksen arjessa tapahtuu? Millaista vuorovaikutus on lasten kesken? Kykenevätkö aikuiset kohtaamaan lapsen herkästi, kuunnellen ja yksilölliset tarpeet huomioiden? Millaiset mahdollisuudet lapsella on osallistua ja vaikuttaa leikkiin ja leikkiympäristöön?
Mitä lapsen varhaiskasvatuksen arjessa tapahtuu? Millaista vuorovaikutus on lasten kesken? Kykenevätkö aikuiset kohtaamaan lapsen herkästi, kuunnellen ja yksilölliset tarpeet huomioiden? Millaiset mahdollisuudet lapsella on osallistua ja vaikuttaa leikkiin ja leikkiympäristöön?
KIITOS!