VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 25.5.2018

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 2(34) SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 4 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja kaavoitukseen 5 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 5 1.2.1 Nykyinen tie 5 1.2.2 Liikenteen ongelmat 5 1.2.3 Liikennemäärät ja ennuste 7 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö 8 1.3.1 Yleissuunnitelma 8 1.3.2 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) 9 1.3.3 Tiesuunnitelma 10 1.3.4 Tiesuunnitelman laatimisen aikana tehdyt selvitykset 10 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 10 1.4.1 Maakuntakaava 10 1.4.2 Yleiskaavat 11 1.4.3 Asemakaavat 11 1.5 Ympäristö 11 1.5.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 11 1.5.2 Kulttuuriperintö 12 1.5.3 Luonnonympäristö 12 1.5.4 Pinta- ja pohjavedet 14 1.5.5 Maa- ja kallioperä 14 1.5.6 Pilaantuneet maat 15 1.5.7 Melu 16 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet 16 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 16 2.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset 16 2.2 Hanketyöskentely ja mukana olleet tahot 17 2.3 Kytkennät kaavoitukseen sekä alueen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen 17 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen 18 2.5 Muiden omistamien laitteiden suunnittelu 18 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 18 3.1 Tiejärjestelyt 19 3.1.1 Ajoneuvoliikenne 19 3.1.2 Joukkoliikenne ja hidas liikenne 19 3.1.3 Erikoiskuljetukset 19 3.1.4 Jalankulku ja pyöräily 19 3.1.5 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt 20 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt 20 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 20 3.3.1 Teiden mitoitusnopeudet, leveydet ja päällysteet 20 3.3.2 Liikenteenohjaus ja liikenteen hallinta 21 3.3.3 Valaistus 21 3.3.4 Sillat ja tukimuurit 21 3.3.5 Kuivatus 22 3.3.6 Siirrettävät johdot ja laitteet 22 3.3.7 Väylien rakenteellinen mitoitus 22 3.3.8 Pohjanvahvistukset 22 3.3.9 Työaikaiset liikennejärjestelyt 23 3.4 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 23 3.4.1 Tieympäristön periaatteet 23 3.4.2 Väyläjaksot 23 3.4.3 Viherrakenteet ja nurmetus 23 3.4.4 Meluesteet 23 3.5 Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne 24

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 3(34) 3.6 Massatalous ja läjitysalueet 24 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 25 4.1 Melueste Vehniän koulun ja Koululammen kohdalla / Viitasammakko 25 4.2 Maa-ainesten sijoitusalue / Viitasammakko 25 5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 25 5.1 Vaikutukset liikenteeseen 25 5.1.1 Liikenneverkko 25 5.1.2 Liikenteen sujuvuus 25 5.1.3 Liikenneturvallisuus 25 5.1.4 Joukkoliikenne 26 5.1.5 Erikoiskuljetukset 26 5.1.6 Työnaikaiset järjestelyt 26 5.2 Vaikutukset kaavoitukseen 26 5.3 Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen ja elinkeinoihin 26 5.4 Vaikutukset ympäristöön 27 5.4.1 Tieliikennemelu 27 5.4.2 Ilman laatu 29 5.4.3 Kulttuuriympäristö 29 5.4.4 Kasvillisuus ja eläimistö 30 5.4.5 Pohja- ja pintavedet 31 5.4.6 Maa-ainesvarat 31 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 31 5.6 Kiinteistövaikutukset 31 5.7 Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus 31 5.8 Hankkeen vaikuttavuus 32 5.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 32 6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 33 6.1 Laskuojat ja -johdot 33 6.2 Johtojen ja laitteiden siirrot 33 7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 33 8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 33 8.1 Hyväksymisehdotus 33 8.2 Jatkotoimet 33 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 33

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 4(34) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Valtatie 4 (E75) Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä pohjoissuuntainen tieyhteys. Tieyhteys kuuluu sekä eurooppatieverkkoon (E-tiet) että yleiseurooppalaiseen TEN-T- liikenneverkkoon (Trans-European Networks). Valtatien 4 suunnittelujakso Vehniän kohdalla, sijoittuu Laukaan kunnan alueelle. Suunnittelujakso on jatkoa Kirri Tikkakoski moottoritielle, jossa Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymä korvataan uudella eritasoliittymällä. Suunnittelujakson pituus on noin kolme (3) kilometriä. Nykyinen valtatie muutetaan 2+2-kaistaiseksi 7 metrin keskialueella varustetuksi moottoritieksi nykyisen Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymän ja Vehniän uuden eritasoliittymän välillä. Tiesuunnitelma sisältää rinnakkaistien Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) välille. Valtatiestä aiheutuvaa haittaa pyritään mahdollisuuksien mukaan lieventämään mm. melusuojauksia rakentamalla. Tiesuunnitelmassa poistetaan valtatieltä 4 Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) tasoliittymät. Suunnitelma on jatkoa Vt 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa tiesuunnitelmalle, josta on saatu Liikenneviraston hyväksymispäätös 13.5.2015 (LIVI/04.01.01/2015). Suunnittelukohde on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue (Pohjakartta Karttakeskus 2016).

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 5(34) 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja kaavoitukseen Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun Tiesuunnitelmahanke pyritään toteuttamaan osana vuonna 2018 rahoituspäätöksen saanutta Valtatien 4 välillä Kirri Tikkakoski moottoritiehanketta. Koko moottoritiehankkeen kustannusarvio (rahoituspäätös) on 139 M. Tiesuunnitelmahankkeen rakentaminen ajoittunee vuosille 2019 23. Hankkeen liittyminen kaavoitukseen Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Laukaan kunnanvaltuusto (12.2.2018, 1) on hyväksynyt Vehniän eteläosan osayleiskaava. Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehniäntie (mt 6375). Lisäksi Laukaan kunnalla on tavoitteena käynnistää Vehniän pohjoisosan osayleiskaavoitus tiesuunnitelman saatua lainvoiman. 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 1.2.1 Nykyinen tie Valtatien 4 tieosuus on nykyään mäkinen kaksikaistainen sekaliikennetie, joka ei täytä merkittäville pääteille asetettuja vaatimuksia tien leveyden ja suuntauksen osalta. Valtatiellä maanteiden liittymät ovat tasoliittymiä ja tiellä on turvattomia yksityistieliittymiä. Valtatiellä (Kirri Hirvaskangas) on nykyisin olosuhteiden perusteella muuttuvat nopeusrajoitukset ja maanteiden liittymissä kiinteät 80 km/h nopeusrajoitukset. Vuoden 2018 aikana muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä muutetaan kiinteäksi 80km/h nopeusrajoitustieksi. Vilkasliikenteinen valtatie aiheuttaa myös melu- ja viihtyisyyshaittoja. Lisäksi kevyen liikenteen asema on turvaton johtuen puuttuvista kevyen liikenteen väylistä. 1.2.2 Liikenteen ongelmat Liikenteen sujuvuus Ruuhka-aikoina valtatien 4 liikenne jonoutuu. Nykyisistä tasoliittymistä on vaikea liittyä päätien jonoutuneeseen liikennevirtaan. Erityisesti pääsuunnasta ja liittymistä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa ja ajoittain jopa vaarallista. Liikenteen nopeustaso jää tien ominaisuuksien ja liikennemäärien vuoksi tavoitetason alapuolelle. Tie on erittäin häiriöherkkä. Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella on tapahtunut vuosina 2013 2017 yhteensä 15 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 5 oli henkilövahinko-onnettomuuksia. Niistä kaksi oli kuolemaan johtaneita ja kolme loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 6(34) Onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui kahdeksan henkilöä. Onnettomuusluokista suurimmat ovat olleet hirvieläinonnettomuudet 6 kpl (40 %) ja yksittäisonnettomuudet 3 kpl (20 %). Kohtaamisonnettomuuksia on tapahtunut 2 kpl (13 %). Kuva 2. Suunnitteluosuudella vuosina 2013-17 poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Valtatien suuntaisia kevyen liikenteen väyliä ei ole suunnitteluosuudella. Vehniän kylätie (yksityistie) alittaa valtatien Koululammen pohjoispuolella. Silta on tyypiltään alikulkukäytävä, jossa auto- ja maatalousliikenne on sallittu alikulkukorkeuden sallimissa rajoissa. Alikulkukäytävän yhteydessä on linja-autopysäkit. Suunnittelualueella linja-autopysäkit

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 7(34) ovat myös Vehniäntien (mt 6473) ja Jokihaarantien (mt 16701) liittymissä. Valtatiellä kevyen liikenteen kulkijat kokevat kävelyn ja pyöräilyn vaaralliseksi suuren liikennemäärän ja eteenkin raskaan liikenteen vuoksi. Linja-autoliikenne sijoittuu suunnittelualueella valtatielle 4 Vehniäntien ja Jokihaarantien liittymiin sekä Vehniän alikulkukäytävän yhteyteen. Vilkkaan ja raskasta liikennettä sisältävän valtatien varressa sijaitsevat linja-autopysäkit haittaavat valtatieliikenteen ja linjaautoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi valtatien häiriötilanteet aiheuttavat ongelmia linja-autoliikenteen aikatauluille. Turvallisuusriski koskettaa myös pysäkkejä käyttäviä koululaisia ja muita jalankulkijoita, jotka joutuvat kulkemaan valtatien ylitse sekä sen kapeilla pientareilla. Erikoiskuljetukset Valtatien 4 suunnitteluosuus kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (SEKV) runkoreitteihin. Nykyisin suunniteltavalla valtatiejaksolla ei ole kiinteitä leveys- tai korkeussuunnassa (7 x 7 x 40 m) rajoittavia esteitä. Kaksikaistaisella valtatiellä suuret erikoiskuljetukset ovat kuitenkin turvallisuusriski ja haittaavat liikenteen sujuvuutta. Vaarallisten aineiden kuljetukset (VAK) Valtatie 4 kuuluu tieosuuksiin, joilla kuljetetaan varsin paljon vaarallisia aineita. Suurin kuljetusryhmä on palavat nesteet. Jyväskylän raskaan liikenteen tutkimuksen (KeS ELY / Sito Oy, Riksroad Oy / 11.11.2013) mukaan valtatiellä Jyväskylän pohjoispuolella kulkee päivittäin arviolta 80 90 VAK kuljetusta. 1.2.3 Liikennemäärät ja ennuste Suunnittelualueen keskimääräinen vuorokausiliikenne vt 4:llä on nykytilanteessa (KVL 2016) noin 12800 13700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan vt 4:llä keskimääräinen vuorokausiliikenne vuoden 2040 tilanteessa on noin 17300 18400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rinnakkaistielle ennustetaan vuoden 2040 keskimääräiseksi vuorokausiliikennemääräksi noin 200 600 ajoneuvoa. Eritasoliittymän (E6) rampeilla vastaava liikenne-ennuste on 150 350 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatien 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 8(34) Kuva 3. Vt 4 suunnitteluosuuden liikennemäärät (KVL) vuosille 2016 ja 2040. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö 1.3.1 Yleissuunnitelma Yleissuunnitelma Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri Vehniä, Jyväskylä ja Laukaa valmistui vuonna 2009. Liikennevirasto on tehnyt yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen 27.3.2012, jonka Hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 12.6.2013 hylkäämällä tehdyt valitukset. Liikennevirasto hyväksyi valtatien 4 osuuden Kirrin eritasoliittymä Koululampi Vehniän kylän kohdalla yleissuunnitelman mukaisesti mm. seuraavasti: - Valtatietä parannetaan 16,0 kilometrin osuudella välillä Kirrin eritasoliittymä Koululampi Vehniän kylän kohdalla - Valtatie linjataan uuteen maastokäytävään noin 4,6 kilometrin matkalla Kirrin eritasoliittymän ja Makkarajoen välillä. Loppuosuus noin 11,4 kilometriä Makkarajoelta eteenpäin toteutetaan nykyiseen maastokäytävään. - Valtatie on kaksiajoratainen, ajoradat toisistaan kaiteellisella välialueella erotettu moottoritie. - Valtatielle sijoittuu kuusi eritasoliittymää mm. E6 Vehniä - Uudet rinnakkaistieosuudet M3, M5 ja M7 sekä M9 maantiehen 16701 asti toteutetaan suunnitelmakarttojen mukaisesti. - Tiejärjestelyiden hallinnolliset muutokset hyväksytään tiesuunnitelmassa Yleissuunnitelmassa esitetyt tieverkon hallinnolliset järjestelyt sekä yksityisteiden järjestelyt ovat alustavia ja ne ratkaistaan yksityiskohtaisesti jatkosuunnittelun yhteydessä.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 9(34) Yleissuunnitelman hyväksymispäätös ja hallinto-oikeuden päätös on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjoissa 1.6T-1A ja 1B. 1.3.2 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointiselostus Vt 4 Vehniä Äänekoski, valmistui vuonna 2016 (raportti 86/2016, ISBN 978-952-314-507-8 (PDF)). Arviointiselostuksessa on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa sekä 0 -vaihtoehtoa, jolloin hanketta ei toteuteta. Arviointiselostuksessa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: - Vaihtoehto 0 eli hanketta ei toteuteta. - Vaihtoehto N (VE N), jossa valtatie parannettaisiin pääosin nykyiselle paikalleen koko hankeosuudella. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Uusi rinnakkaistie on valtatien länsipuolella välillä Vehniä-Hirvaskangas ja itäpuolella välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 16,0 km. - Vaihtoehto B (VE B), jossa valtatie parannettaisiin nykyisen tien itäpuolelle Iso- Hirvasen ja Hirvasmäen väliin osuudella Vehniä-Hirvaskylä ja osuudella Hirvaskylä-Huutomäki valtatie parannettaisiin nykyiselle paikalleen. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi välillä Vehniä-Hirvaskylä ja uusi rinnakkaistie rakennetaan valtatien länsipuolelle välille Hirvaskylä-Hirvaskangas. Rinnakkaistie rakennetaan valtatien itäpuolelle välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 15,8 km. - Vaihtoehto C1 (VE C1), jossa valtatie parannettaisiin nykyisen tien ja Hirvasmäen itäpuolelle osuudella Vehniä-Hirvaskylä ja osuudella Hirvaskylä-Huutomäki valtatie parannettaisiin nykyiselle paikalleen. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi välillä Vehniä-Hirvaskylä ja uusi rinnakkaistie rakennetaan valtatien länsipuolelle välille Hirvaskylä-Hirvaskangas. Rinnakkaistie rakennetaan valtatien itäpuolelle välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 16,2 km. Yva-yhteysviranomaisena Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on antanut 6.7.2017 lausunnon, jossa todetaan mm. arviointiselostus sisältää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 :n mukaiset asiat. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon mm: - hankkeen vaikutusalueella tulee ottaa huomioon laadittujen /laadittavien kaavojen ajantasaisuus - mahdollisten maa-ainesten ottoalueiden, läjitysalueiden ja hydrologisiin oloihin vaikuttavien ojitusjärjestelmien ympäristövaikutukset tulee tarkentaa - tulee selvittää talousveden ottoon käytettävät kaivot ja lähteet - tulee tarkentaa rakennetun kulttuuriympäristön ja argeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia - tulee täydentää lentoaseman ja tieliikenteen melun yhteisvaikutuksia ottamalla huomioon Finavia Oyj laatima Jyväskylän lentoaseman lentokonemeluselvitys (21.12.2012) - liito-oravainventoinnit tulee tarkastaa - linnuston osalta tulee selvittää tärkeät linnustokohteet ja ottaa tarvittaessa mahdolliset törmäysriskien lieventämiskeinot huomioon jatkosuunnittelussa.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 10(34) YVA-yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.6T-2. 1.3.3 Tiesuunnitelma Tiesuunnitelma Valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa valmistui vuonna 2015. Liikennevirasto on tehnyt tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen 13.5.2015, jonka Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 30.8.2017 hylkäämällä tehdyt valitukset. Hyväksymispäätöksessä valtatie 4 on hyväksytty moottoritienä paalulle 14100 saakka eli noin 100 metriä Isojoen (Alasen rannan) sillasta pohjoiseen. Mikäli Vehniän eritasoliittymä voidaan toteuttaa Kiri Tikkakoski hankeen yhteydessä niin, lainvoimaisesta tiesuunnitelmasta voidaan jättää rakentamatta: - Vt 4 plv 14100 14520 - maantie M9/J9 yksityistiejärjestelyineen (nykyinen Vehniäntie) - maantie M17/Y18, silta S19 yksityistiejärjestelyineen (Vehniän kylätie) - kevyen liikenteen väylät J30, J32, J33, J34. Rinnakkaistiehen M7 plv 4600 4781 on maanomistajan esityksestä tehty linjausmuutos. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös sekä korkeimman hallinto-oikeuden ja hallintooikeuden päätökset on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjoissa 1.6T-3A, 3B ja 3C. Muutosvaikutukset hyväksyttyyn Vt 4 Kirri Tikkakoski tiesuunnitelmaan on esitetty vaikutuksia kuvaavissa selvityksissä osassa C piirustuksessa 16T-5. 1.3.4 Tiesuunnitelman laatimisen aikana tehdyt selvitykset Tiesuunnitelmavaiheessa laadittiin seuraavat selvitykset: - Tieliikennettä koskeva meluselvitys. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-2. - Luontoselvitykset, jossa selvitettiin liito-oravan, viitasammakon ja luonnontilaisten uomien esiintyminen hankkeen alueella. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3.1 16T3.3. - Hulevesiselvitys. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T- 4. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 1.4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntahallituksen (26.1.2018 6) hyväksymä maakuntakaava. Maakuntakaavassa valtatien 4 linjaus on välillä Jyväskylä - Äänekoski osoitettu moottoritai moottoriliikennetieksi. Kaavassa on merkintä valtatien 4 kehittämisakseli, millä osoitetaan Keski-Suomen strategiassa määritelty toiminnallisesti merkittävä liikennekäytävä, jonka runkona valtatie osa on EU:n TEN T -ydinliikenneverkkoa. Maakustakaavassa on suunnittelumääräys, jonka mukaan alueiden käytön suunnittelussa on kehittämisakselilla varauduttava tavoitetilaan, joka mahdollistaa valtatien kehittämisen TEN T - ydinliikenneverkon vaatimusten mukaisena.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 11(34) Maakuntakaavaote on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-1. 1.4.2 Yleiskaavat Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli (ei oikeusvaikutteinen) Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli (hyväksytty kunnanvaltuustossa 7.12.2015 47). Rakennemallin tavoitevuosi on 2040. Mallilla muodostetaan Laukaan kunnan hallitun kasvun mahdollistavan maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallissa Vehniän kylä on osoitettu kasvavana kylänä, joka kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Kehitystä edesauttavat Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajentuminen, vt4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalveluiden kehittyminen. Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-2. Vehniän eteläosan yleiskaava Vehniän eteläosan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa (12.2.2018 1). Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehniäntie. Yleiskaavan tavoitteena on osoittaa uuden ympärivuotisen- ja loma-asutuksen rakennuspaikkojen määrät kuivanmaan alueille ja ranta-alueille laadittavilla kantatilaselvityksillä. Keskeisenä tavoitteena on myös teollisuus- ja työpaikka-alueiden osoittaminen suunnittelualueen eteläosaan lentokentän ympäristöön, jonne on jo muodostunut jonkin verran teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueen sijainti on myös liikenteellisesti keskeinen, koska alue pystyy tukeutumaan valtatien perusparantamisen myötä siihen liittyvien rinnakkaistieverkkoon. Kyläyleiskaavoituksen lopputulokseksi tavoitellaan toisaalta toteutuskelpoista, maaseutumaista ja eheän kylärakenteen muodostamaa viihtyisää asuinympäristöä sekä samalla valtatien hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvan kehittyvän työpaikka- ja teollisuusalueen muodostamista. Vehniän eteläosan yleiskaava on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-3. 1.4.3 Asemakaavat 1.5 Ympäristö Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Moottoritie plv 13700 14100 rakennetaan Alasen ranta-alueen ja Isojoen kohdalla lainvoimaisen Kirri Tikkakoski -tiesuunnitelman uuden tiealueen mukaisesti. Tässä suunnitelmassa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset alkavat suunnitelman paalulta 14100 (noin 100 m nykyisestä Isojoen sillasta pohjoiseen) alkaen. 1.5.1 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue edustaa hyvin maisemamaakuntaansa, Keski-Suomen järviseutua. Toistensa lomiin työntyvät pelto-, metsä- ja vesialueet hallitsevat ympäristöä. Asutus si-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 12(34) jaitsee järvien tuntumassa viljelysten ääressä. Vesistöt seurailevat murroslinjoja, korkeuserot ovat melko suuria ja mäet metsien peittämiä. Alue on ollut pitkään maanviljely- ja metsätalouskäytössä. Peltoaukeiden rooli maisemakuvassa on edelleen keskeinen. Suunnittelualueen metsät ovat pirstoutuneet melko pieniksi saarekkeiksi peltojen, teiden ja asutuksen väliin. Metsät, joista suurin osa on talousmetsiä, ovat pääosin ikääntyviä kuusivaltaisia tuoreen kangastyypin metsiä tai soistuvia korpimaita. Aarniometsiä alueella ei ole, mutta alueella esiintyvät ikääntyneimmät Korpimetsät ovat harvinaistumassa Etelä-Suomessa. Suunnittelualueen eteläosassa uusi rakennettava rinnakkaistie sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään Suonpään viljelyalueiden itäpuolen metsäiselle alueelle. Rinnakkaistie sivuaa paikallisesti arvokasta Alasen Suonpään maisema-aluetta. Eritasoliittymän jälkeen rinnakkaistie sijoittuu Vehniän alueella rakennettavan moottoritien länsipuolelle. Tällä osuudella rinnakkaistie halkoo laajempaa viljelyaluetta, joka on myös paikallisesti arvokas maisema-alue. 1.5.2 Kulttuuriperintö Muinaisjäännökset Himman pyyntikuopat Paikka sijaitsee Jokihaarantien varrella välittömästi valtatiestä 4 länteen. Alue on osittain teiden ja hiekkakuoppien rikkomaa. Alueella on noin 200 metriä pitkällä ja 30 m leveällä alueella on ainakin 27 hyvin säilynyttä ja selvää pyyntikuoppaa. Lisäksi ympäristössä on joukko epämääräisempiä kuoppia, joita ei ole kartoitettu. Vanha Laukaantie Kohde sijaitsee Nelostien ja Laukaan Kylätien risteyksen lounaispuolella. Kohteessa on noin 70 metrin matkalta käytöstä pois jäänyttä Vanhan Laukaantien linjaa. Tosin tätä tienjäännöstä käytetään pellolle vievänä tienä. Laukaan (nyk. Äänekosken) Koivistonkylästä Pirkanmaalle ja Hämeeseen vievää tieuraa kutsutaan Vanhaksi Laukaantieksi. Vanha Laukaantie on Keski-Suomen vanhin maantie. Vanhan Laukaantien reittiä noudatteleva kulkuväylä on mahdollisesti ollut olemassa jo keskiajalla, mutta reitin talviura mainitaan ensimmäisen kerran vasta keväällä 1640, jolloin Pietari Brahe matkusti sitä pitkin Rautalammilta Muuramen kautta Turkuun. Kesätienä se on merkitty kartalle ainakin vuonna 1696. Rakennukset Nujula 1:135 Kohde sijaitsee valtatien 4 ja Jokihaarantien liittymän eteläpuolella noin 30 m metrin etäisyydellä valtatiestä. Kyseinen kohde on tilan vanha päärakennus ja se on tällä hetkellä asumaton. 1.5.3 Luonnonympäristö Hankkeeseen liittyviä luontoarvoja on inventoitu useaan otteeseen 2000-luvulla Laukaan kunnan kaavoitushankkeiden sekä tiehankkeen YVA-prosessin aikana. Myös tiesuunnitelmatyön aikana tehtiin täydentäviä luontoselvityksiä. Aikaisemmin on laadittu seuraavat luontoselvitykset: - Vehniä, luonto- ja maisemaselvitys liitteineen vuodelta 2003 - Vehniän osayleiskaavan liito-oravaselvitys vuodelta 2005 - Vehniän osayleiskaavan liito-oravaselvityksen täydennys vuodelta 2007 - Valtatie 4 kehittäminen välillä Vehniä-Äänekoski, luonto- ja ympäristöselvitys vuodelta 2010 - Vt 4 Vehniä Äänekoski YVA, luontoselvitys 2016.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 13(34) Merkittävimmät luontokohteet on esitetty ympäristökohteet suunnitelmakartoilla tiesuunnitelman osassa C piirustuksessa 16T-2. Natura 2000 -alueet Suunnitteluosuudelle tai lähialueelle ei sijoittuu luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelmatai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Liito-oravat Liito-orava kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin, jonka suojelusta on säädetty Luonnonsuojelulain 49 :ssä. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ELY-keskus voi kuitenkin myöntää Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Suunnittelualueelle tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen keväällä 2018. Selvityksen perusteella suunnitellun tielinjauksen lähiympäristössä on kolme (3) liito-oravan elinpiiriä (ruokailu-, lisääntymis- tai levähdyspaikkoja): 1. Heikinkallio 2. Harjula 3. Nuottimäki Vanha aikaisemmin tunnetusta liito-oravan elinpiiristä Puntassuosta ei kevään 2018 maastotarkastelussa saatu jätöshavaintoja. Liito-oravaselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3. Viitasammakko Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyä. Alueellinen ELY-keskus voi kuitenkin myöntää Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Laji ei Suomessa kuitenkaan ole uhanalainen, vaikkakin erityisesti monet pienten kosteikoiden esiintymät ovat hävinneet mm. rakentamisen ja metsäojitusten vuoksi. Suunnittelualueella potentiaalisena viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkiona ovat Koululammen ranta-alueet, Koululammesta laskevan puron alkuosa ja pieni lampare puron pohjoispuolella. Lisäksi potentiaalisena viitasammakkopaikkana on myös Alasen ranta-alueet sekä Niemelän ja Suopuron/Isojoen luhta. Viitasammakkoselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3. Linnusto Alanen on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI). Kohde on luhta- ja peltorantainen lintujärvi, johon liittyy myös sen päissä sijaitsevat luhta-alueet, jotka ovat tärkeitä lintujen pesimä- ja ruokailualueita. Kohteella on merkitystä erityisesti kevätmuuton aikaisena levähdysalueena. Kohteen linnustoarvojen säilymisen kannalta keskeisenä pidetään umpeenkasvun estämistä ja ympäröivien peltoalueiden säilymistä (KSLY 2013). Alasen pohjoispuoleiselle peltoalueelle sijoittuvan rinnakkaistien halkomalla peltoalueella on havaittu runsaasti huomionarvoisia kahlaajalajeja etenkin muuttoaikoina, mutta alueella on havaittu myös pesimäaikaan tuulihaukkoja, sarvipöllöjä, isokuoveja, kottaraisia, kivitaskuja ja muita huomionarvoisia maatalousympäristön pesimälajeja. Uusi rinnakkaistie ja liikenne aiheuttaa linnuille törmäysriskin, vähentää hieman lajeille soveltuvaa elinympäristöä.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 14(34) 1.5.4 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Koululampi Koululampi on pieni lampi (6,9 ha) Vehniän kohdalla nykyisen valtatien 4 varressa. Lammen suurin syvyys on 4,5 m. Pienen valuma-alueen (1,45 km2) maankäyttö on suurelta osin maataloutta. Koululammesta laskee puro Alanen -järveen. Koululammesta ei ole määritetty kloridipitoisuutta. Lammen vedenlaatu on maatalousvaltaisen valumaalueen kuormituksesta johtuen hyvin rehevä ja ajoittaista hapettomuutta ilmenee. Alanen Alanen on matala (keskisyvyys noin 1 m ja suurin syvyys noin 2 m) ja pieni (56 ha) järvi suunnittelualueen eteläosassa nykyisen valtatien 4 länsipuolella. Järven valuma-alueen pinta-ala on noin 15 km2. Järven vesitilavuus on pieni (0,53 Mm3) ja laskennallinen viipymä on noin 1 kk. Järveen tulee pintavaluntaa maatalousvaltaiselta Iso-Hirvasen eteläpuoleiselta suunnittelualueelta, Perälänjoesta ja Koululammesta sekä järven länsipuoleiselta suo- ja metsätalousvaltaiselta alueelta. Alasen kaakkoispäästä vedet valuvat kohti etelää Isojokeen, Kuokanjokeen ja edelleen Tervajoen kautta Lehesjärveen. Alanen kuuluu ympäristöhallinnon vesienhoidon suunnittelun mukaan tyyppiin matalat runsashumuksiset järvet ja se on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaa johtuen korkeista ravinnepitoisuuksista (fosfori ja typpi). Järven kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi, johtuen arvioidusta elohopean kaukokulkeumariskistä ja luonnon olosuhteista. Järven kloridipitoisuuksia ei ole määritetty, mutta kloridikuormitukseen viittaavia kohonneita sähkönjohtavuuksia ei vuosina 1980 2013 otetuissa vesinäytteissä ole ilmennyt. Veden ph-arvon mediaani vuosina 2005 2013 on ollut 6,7 ja sameus koholla (keskiarvo 2005 2013: 8,2 FNU). Matalan järven vesimassan hapettomuus on ollut tulosten mukaan satunnaista. Pohjavedet Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. 1.5.5 Maa- ja kallioperä Moottoritieosuus Tehtyjen maaperätutkimusten mukaan suunnitelmaosuuden maaperä eteläpäässä on pääasiassa kantavaa moreenia. Aivan suunnitteluosuuden alussa moreenin päällä on kuivahkoa silttiä 4-6 m. Alkuosuuden jälkeen vt 4 leikkautuu moreenimäkeen. Kaivannon syvyys on suurimmillaan 8-9 m ja paikka paikoin tierakenteen alapinta leikkautuu porakonekairauksilla varmistettuun kallion pintaosaan. Leikkausosuudella pohjavesiputkesta havaittu pohjaveden pinta vaihtele maalis-huhtikuussa 2018 noin tasovälillä +123,2 +124,1. Vehniän eritasoliittymän alueella, suunnitellun risteyssillan eteläpuolella, suunniteltu vt4 tasaus nousee nykyisen tien tasoon. Suunnitellun tien oikea ajorata sijoittuu nykyisen tien kohdalle ja vasen ajorata luonnonmaalle. Penkereen alla on pääasiassa keskitiivistä tai tiivistä silttiä 1-2 m. Tämän alla on pääasiassa löyhää, mutta kuivaa silttiä 3-5 m. Siltin alla on moreenia. Risteyssillan pohjoispuolella kallio on lähellä vt4 rakennekerroksen alapintaa ja eritasoliittymän pohjoisosassa rakenne sijoittuu osittain matalaan kallioleikkaukseen. Eritasoliittymän ramppien osuuksilla pohjamaa on vaihtelevaa. Ramppi R1 sijoittuu peltoalueelle. Eteläosan leikkausosuuden jälkeen rampin tasaus nousee pohjoisosalla suurimmillaan noin 8 m penkereelle. Peltoalueen siltti on maanäytteiden mukaan varsin kuivaa. Pintaosan 2-4 m paksuinen silttikerros on pääasiassa keskitiivistä, mutta tämän alla on ohut 1-1,5 m paksuudelta löyhää silttiä. Alla on moreenia. Vaikka ramppi R2 sijoittuu noin 100 m osuudeltaan suolle, rampin eteläosa on kantavalla moreenimäellä. Suoosuudella rampin pengerkorkeus on 6-8 m ja turvekerroksen paksuus vaihtelee 4-6 m.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 15(34) Turpeen alla on märkää ja löyhää silttiä 2-4 m, jonka vesipitoisuus on suurimmillaan lähes 90 % kuiva-aineksesta mitattuna. Siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus vaihtelee 2-5 kpa. Löyhän siltin alla on tiiviimpi silttikerros paksuudeltaan 2-5 m ja siipikairaleikkauslujuudeltaan 10-15 kpa. Alla on moreenia. Puristinheijarikairaukset ovat enimmillään noin 15 m pituisia. Rampin pohjoisosassa maaperän pintaosassa on jälleen 2-3 m keskitiivistä silttiä. Em. kerroksen alla on löyhempää silttiä 3-6 m. Molempien kerrosten siltit ovat varsin kuivia. Ramppi R3 sijoittuu pääasiassa kallioleikkaukseen tai kantavapohjaiseen moreenimäkeen. Ramppi R4 sijoittuu pohjoisosalla kantavapohjaiseen moreenimäkeen. Eteläisemmällä peltoalueella pohjamaa on pääasiassa kuivaa silttiä. Pintaosan 2-4 m paksuinen siltti on keskitiivistä, mutta tämän alla on ohut 1-1,5 m paksuudelta löyhää silttiä. Alla on moreenia. Eritasoliittymän pohjoispuolella noin 100 m kallio-osuuden jälkeen pohjamaa on jälleen pääasiassa kuivaa silttiä. Pinnassa on 2-3 m keskitiivistä silttiä, paikoin tiivistä. Tämän alla löyhää silttiä 3-6 m. Alinna on moreenia. Vehniän risteyssilta Siltapaikalla on tehty puristinheijari- ja porakonekairauksia sekä otettu häirittyjä maanäytteitä tukilinjojen kohdalta. Siltapaikan luoteispuolelle on asennettu pohjavesiputki. Tutkimusten mukaan luonnonmaa on pintaosaltaan 4-6 m syvyyteen pääasiassa savista silttiä. Tämän alapuolella on pääasiassa moreenia. Moreeni on alaosaltaan tiivistä ja kivistä. Porakonekairauksilla kallion pinta on varmistettu vaihtelevan itäosan noin tasosta +118,5 länsipuolen noin tasolle +125. Laboratoriotutkimusten perusteella savisen siltin vesipitoisuus vaihtelee 18-28 % kuiva-aineksesta mitattuna. Maaperä on routivaa erityisesti pintaosaltaan. Pohjaveden pinta on mitattu huhtikuussa 2018 noin tasolle +128. Korroosion kannalta pohjamaata ei voi tulkita tavanomaisesta poikkeavaksi. Rinnakkaistieosuus Maaperä tien eteläosassa on pääasiassa kantavaa moreenia, jonka pinnassa on ohuehko kerros humusta. Aivan suunnitteluosuuden alussa maan pinnalla on kuivakuorimainen 2-3 m paksuinen kerros silttiä, jonka alla on 1-2 m paksuinen pehmeämpi savinen maakerros. Alinna on moreenia. Moreeni on pääasiassa routivaa. Muutamissa kohdissa kallion pinta on vajaan 3 m syvyydellä maanpinnasta. Nykyisen vt4:n itäpuolella on noin 100 m osuudella peltoalue, jonka maaperä on erittäin pehmeä. Pinnassa on monin paikoin turvetta enimmillään 5-6 m. Turpeen alla on savisia ja silltisiä maakerroksia 5-10 m. Em. maakerroksissa siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on pienimmillään 2-6 kpa ja vesipitoisuus yli 100 %. Vt 4 kohdalla maan pintaosassa on kuivaa silttiä enimmillään n. 6 m. Siltin alla on moreenia. Kallion syvyys nykyisestä maanpinnasta vaihtelee 3-8 m. Nykyisen vt4:n länsipuolella on laaja kalliomäki, jossa on useita kalliopaljastumia. Kallioisen alueen länsipuolella on kumpare, jonka pinnassa on silttiä noin 3 m ja alla on moreenia 10-12 m. Tielinjan pelto-osuudella maan pinnassa on humuskerroksen alla silttiä. Silttikerros on pääasiassa kuivahkoa ja paksuus vaihtelee 1-4 m. Siltin alla on moreenia. Tutkittujen maanäytteiden perusteella siltin vesipitoisuus on enimmillään n. 35 %. Pohjoiseen mentäessä siltin paksuus on 10-15 m. Aivan suunnitteluosuuden pohjoisosassa silttikerros ohenee ja pohjamaa on pääasiassa kantavapohjaista moreenia. Moreeni on routivaa. 1.5.6 Pilaantuneet maat Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia pilaantuneen maan riskikohteita.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 16(34) 1.5.7 Melu Liikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa vuonna 2016 sekä ennustetilanteessa vuonna 2040. Laskennat on tehty päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) melutilanteista. Meluntorjuntasuunnitelma on tehty tiesuunnitelman Vt 4 paaluvälille 13700 16400. Nykytilanteessa (2016) valtatie 4 liikenteen lähtömelutaso (LAeq 10 m) on tehtyjen laskentojen tulosten mukaan päivällä 74 76 db ja yöllä 67 68 db. Liikenteen melu leviää maaston muodoista riippuen niin, että lähinnä nelostietä sijaitsevat asuinkiinteistöt Koululammen kohdalla, nelostien länsipuolella, ovat melutason ohjearvon 55 / 50 db (päivä / yö) ylittävällä vyöhykkeellä. Vehniän koulun alueella koulurakennus muodostaa meluvarjon rakennuksen länsipuolelle, muutoin melutaso ylittää koulun pihalla 55 db ja osin 60 db (L Aeq 7-22). Nykytilanteessa tieliikenteen päiväajan melutason ohjearvon 55 db (LAeq 7-22) ylittävillä meluvyöhykkeillä on yhteensä 26 asukasta. Nykytilanteessa tieliikenteen yöajan melutason ohjearvon 50 db (LAeq 22-7) ylittävillä meluvyöhykkeillä on yhteensä 12 asukasta. Loma-asuntoja ei meluntorjuntasuunnitelman alueella ole. Taulukko 1. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 55 db päivällä (LAeq 7-22). Taulukko 2. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 50 db yöllä (LAeq 22-7). 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeelle asetetut tavoitteet perustuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä seudullisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Hankkeen tavoitteena on parantaa valtatien 4 liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta erottamalla ajosuunnat toisistaan sekä lisäämällä ohitusmahdollisuuksia. Lisäksi paranee työmatkaliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja kuljetusketjujen matka-ajan ennustettavuus. Valtatiestä aiheutuvaa haittaa pyritään mahdollisuuksien mukaan lieventämään mm. melusuojauksia lisäämällä. Pyritään yhteiskuntataloudellisesti kannattavaan ratkaisuun kohdistamalla ja mitoittamalla tarvittavat toimenpiteet kustannustehokkaasti. 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset Tiesuunnitelman laatiminen perustuu yleissuunnitelmaan Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri Vehniä, Jyväskylä ja Laukaa, joka valmistui vuonna 2009. Liikennevirasto on

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 17(34) tehnyt yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen 27.3.2012, jonka Hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 12.6.2013 hylkäämällä tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Vt 4 Vehniä Äänekoski, valmistui vuonna 2016. Tiesuunnitelma sijoittuu arviointiselostuksen eteläpäähän. Tiesuunnitelma Valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa valmistui vuonna 2015. Liikennevirasto on tehnyt tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen 13.5.2015, jonka Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 30.8.2017 hylkäämällä tehdyt valitukset. Tämä tiesuunnitelma on jatkoa Kirri Tikkakoski moottoritielle, jossa Vehniäntien tasoliittymä korvataan uudella eritasoliittymällä. 2.2 Hanketyöskentely ja mukana olleet tahot Yleistä Tiesuunnitelma laatiminen aloitettiin syksyllä 2017. Syksyllä kilpailutettiin maastotyöt (mittaukset ja maaperätutkimukset), jotka saatiin pääasiassa tehtyä tammikuun 2018 loppuun mennessä. Luontoselvitykset tehtiin maastossa huhti-toukokuun 2018 aikana. Hankeryhmä Hankeryhmä on vastannut suunnittelun ohjaukseen ja sisältöön sekä tiedottamisen ja muun vuorovaikutuksen toteuttamiseen liittyvästä päätöksenteosta. Hankeryhmä kokoontui tiesuunnitelman laadinnan aikana kolme (3) kertaa. Hankeryhmään kuuluivat: - Kari Komi, KeS ELY L-vastuualue, puheenjohtaja - Pasi Pirtala, KeS ELY L-vastuualue - Auvo Hamarus, KeS ELY Y-vastuualue - Arja Koistinen, KeS ELY Y-vastuualue - Matti Ryynänen, Liikennevirasta - Ari Mäkelä, Liikennevirasto - Jarmo Niskanen, Liikennevirasto - Mari Holmstedt, Laukaan kunta - Ari Heikkinen, Laukaan kunta - Miikka Kumpulainen, Keski-Suomen museo - Hanna Kunttu, Keski-Suomen liitto - Pekka Karhinen, Destia Oy, projektipäällikkö - Jonne Kurkinen, Destia Oy, projektisihteeri Hankeryhmään tuotavia suunnitteluasioita on valmisteltu pienryhmäkokouksissa, joita on pidetty neljä (4) kertaa. Suunnittelutyötä ovat lisäksi ohjanneet mm: - Kari Keski-Luopa KeS ELY L-vastuualue - Aulis Jämsä, KeS ELY Y-vastuualue. 2.3 Kytkennät kaavoitukseen sekä alueen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen Kaavoitus Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 18(34) Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Laukaan kunnanvaltuusto (12.2.2018, 1) on hyväksynyt Vehniän eteläosan osayleiskaava. Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehiäntie (mt 6375). Lisäksi Laukaan kunnalla on tavoitteena käynnistää Vehniän pohjoisosan osayleiskaavoituksen tiesuunnitelman saatua lainvoiman. Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen Tiesuunnitelmahanke pyritään toteuttamaan osana vuonna 2018 rahoituspäätöksen saanutta Valtatien 4 välillä Kirri Tikkakoski moottoritiehanketta. Moottoritiehankkeelle on myönnetty rahoituspäätöksessä 139 M. Moottoritiehankkeen rakentaminen ajoittunee vuosille 2019 22. 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen Tiesuunnitelman aloittamisesta ilmoitettiin maantielain edellyttämällä tavalla. Aloituskuulutus julkaistiin 1.11.2017 Keskisuomalaisessa ja Laukaa Konnevesi -lehdessä. Tiesuunnitelmavaiheessa järjestettiin yksi yleisötilaisuus, joka pidettiin 21.3.2018. Yleisötilaisuus järjestettiin Vehniän koululla iltatilaisuutena. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin Keskisuomalaisessa 12.3.2018 ja Laukaa Konnevesi -lehdessä 14.3.2018. Yleisötilaisuuksissa koottiin sekä kirjallista että suullista palautetta tilaisuuteen osallistujilta. Muistio yleisötilaisuudesta on esitetty suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-6. Tiesuunnitelman aikaisen vuoropuhelun aikana muodostui käsitys, että hankkeella on varsin laaja hyväksyntä alueen maanomistajien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. 2.5 Muiden omistamien laitteiden suunnittelu Suunnittelualueella on mm. seuraavien toimittajien johtoja, kaapeleita, putkia ja laitteita: - Telia Oyj - Elisa Oyj - Elenia Oy - Vehniän vesiosuuskunta Laitteiden omistajilta on saatu alustavat siirtokustannukset ja esitys kustannusjaosta. Operaattorikohtaiset alustavat siirtokustannukset on esitetty kustannusarvioihin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.5T-2 1.5T-5. Operaattorikohtaiset johtosiirtokartat on esitetty tiesuunnitelman täydennysaineistossa osassa D piirustuksissa 6TT. 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tiesuunnitelma alkaa valtatie 4 paalulta 13700. Valtatien 4 plv 13700 14100 pohjanvahvistus, kuivatus, silta (S18) ja meluesteet rakennetaan lainvoimaisen Kirri Tikkakoski -tiesuunnitelman mukaisesti. Vt 4 plv 13700 14100 ei Kirri- Tikkakoski tiesuunnitelmassa määritettyyn uuteen tiealueeseen esitetä muutosta.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 19(34) Lisäksi Kirri- Tikkakoski tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä moottoritie päättyy paalulle 14100. 3.1 Tiejärjestelyt 3.1.1 Ajoneuvoliikenne Päätie Nykyinen valtatie muutetaan 2+2-kaistaiseksi 7 metrin keskialueella varustetuksi moottoritieksi nykyisen Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymän ja Vehniän uuden eritasoliittymän välillä. Liittymäjärjestelyt Uudelle moottoritielle ei sallita tasoliittymä. Suunnitteluosuudelle rakennetaan uusi Vehniän eritasoliittymä (E6). Nykyinen valtatien 4 ja Jokihaarantien (mt 16701) tasoliittymä puretaan. E6, Vehniän eritasoliittymä - eteläpuolen rampit (R1, R4) ovat moottoritien ramppeja - pohjoispuolen rampit (R2, R3) ovat valtatien ramppeja, josta hidas ja kevyt liikenne siirtyy pohjoisen suunnasta rinnakkaistielle - eritasoliittymässä linja-autopysäkit, saatto- ja liityntäpysäköintialueineen - alikulkukorkeus 5,5 m, rampeilla huomioitava erikoiskuljetukset. Maantie 16701 Rantala, Jokihaarantie - Jokihaarantien liittymä puretaan - valtatien vasemmalle kääntyvien kaista poistetaan ajoratamaalauksin - valtatien linja-autopysäkit säilyvät - Hirvasmäentien liittymä valtatiellä säilyy. 3.1.2 Joukkoliikenne ja hidas liikenne Vehniän eritasoliittymään rakennetaan uudet linja-autopysäkit. Nykyiset pysäkit Vehniäntien liittymästä ja Vehniän koulun kohdalta poistetaan. Muutoin valtatien nykyisiin linja-autopysäkkeihin (Vehniän alikulkukäytävä ja Jokihaarantien / Hirvasmäentien liittymä) ei esitetä muutoksia. Rinnakkaistielle (M21) esitetään pysäkit rakennettavaksi Vehniäntien liittymään (M22), eritasoliittymään ja Alasentien liittymään. Moottoritielle kuulumaton hidas tai jalankulku ja pyöräilijät käyttää rinnakkaisteitä (M21). Vehniän eritasoliittymästä pohjoisen suuntaan tai pohjoisen suunnasta hidas liikenne käyttää ramppeja R2 ja R3. 3.1.3 Erikoiskuljetukset Tiesuunnitelmassa ei esitetä muutoksia nykyisiin erikoiskuljetusten kulkureitteihin. Valtatien 4 suunnitteluosuus kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (SEKV) runkoreittiin. Vehniän eritasoliittymän risteyssillan alikulkukorkeus on 5,5 metriä ja ramppien suunnittelussa (leveys ja liittymät) huomioidaan erikoiskuljetusten tarpeet. 3.1.4 Jalankulku ja pyöräily Kevyen liikenteen kulku moottoritiellä on kielletty. Tiesuunnitelma sisältään kevyen liikenteen väylän rinnakkaistien varteen.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 20(34) 3.1.5 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt Hallinnolliset järjestelyt ja muutokset on esitetty yleiskartoilla tiesuunnitelman osassa B asiakirjassa 2.1T-1. Tiejärjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla ja pituusleikkauksissa tiesuunnitelman osassa B asiakirjoissa 3T ja 5T. Moottoritie Vt 4 välillä Kirri Tikkakoski on hyväksytty moottoritienä paalulle tiesuunnitelman paalulle 14100 saakka. Moottoritie jatkuu Vehniän eritasoliittymään saakka paalulle 15300. Uuden moottoritieosuuden pituus on noin 1,2 kilometriä. Vehniän eritasoliittymän (E6) rampit R1 ja R4 ovat osa moottoritietä. Valtatie Moottoritie kavennetaan yksiajorataiseksi eli liitetään nykyiseen valtatiehen tiesuunnitelman paalulla 16120. Uuden valtatieosuuden pituus on 0,82 kilometriä. Tiesuunnitelmassa esitetty melueste (valli) valtatien 4 länsipuolella päätetään Venhiän alikulkukäytävän eteläpuolelle noin paalulle 16340. Lisäksi myös riista-aita molemmin puolin valtatietä päätetään Vehniän alikulkukäytävään noin paalulle 16400. Maantiet Maantie 6375 Vehniä Laukaa, Vehniäntie Maantie 6375 lakkaa yleisenä tienä väliltä valtatie 4 uusi Vehniäntie M22 ja muuttuu yksityistieksi Y80 ja Y91. Maantie 16701 Rantala, Jokihaarantie Maantie 16701 lakkaa yleisenä tienä väliltä valtatie 4 uusi rinnakkaistie M21 ja muuttuu yksityistieksi Y90 yksityistiehen Y9001 (Yläpohjantie) saakka. Maantie välillä Yläpohjantie valtatie 4 tiepohja varataan myöhemmin rakennettavan Hirvasmäentien tarpeeseen eli luovutetaan yksityistiealueeksi. Muutoin syrjään jääviltä osin maantie puretaan. 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla ja pituusleikkauksissa osassa B 3T ja 5T. Kaikille kiinteistöille on yhteydet maanteiden tai yksityisteiden kautta. Valtatielle 4 (plv 13700 16400) ei sallita yksityisten teiden liittymiä tai maatalousliittymiä. 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.3.1 Teiden mitoitusnopeudet, leveydet ja päällysteet Mitoitusnopeudet ja -ajoneuvot Moottoritieosuudella mitoitusnopeutena on moottoritieosuudella käytetty 100 km/h- Moottoritien nopeusrajoitus on läpi vuoden 100 km/h. Valtatien nopeusrajoitus on läpi vuoden kiinteä 80 km/h. Muiden yleisten teiden mitoitusnopeutena on käytetty 60 km/h. Mitoitusajoneuvona yleisellä tieverkolla on ollut 25 metriä pitkä moduulirekka. Erikoiskuljetusreitin mitoitus on tehty mitoitusajoneuvolla, jonka maksimi leveys on 7,0 metriä ja alikulkukorkeusvaatimus 7,0 metriä sekä pituus 40 metriä.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 21(34) Väylien leveydet ja päällysteet Moottoritien poikkileikkaus on tyypiltään 2 x 11,25 m / 7,5 m + ka 7 m. Moottoritiellä on 7 metrin keskialue, ajorata on 7,5 metrin levyinen suuntaansa sekä tien kokonaisleveys on 11,25 metriä ja tie on kestopäällystetty. Valtatien poikkileikkaus on tyypiltään 10,5 m / 7,5 m. Tien kokonaisleveys on 10,5 metriä, ajorata on 7,5 metriä. Eritasoliittymän ramppien poikkileikkaus on tyypiltään 6,5 m /4,5 m. Ramppien kokonaisleveys on 6,5 metriä ja ajorata 4,5 metriä. Rinnakkaistien poikkileikkaus on tyypiltään välillä Vehniäntie Vehniä etl R3 9 m / 7 m sekä Vehniän etl R3 jälkeen 8 m / 7 m. Rinnakkaistien kevyen liikenteen väylän poikkileikkaus on 3,5 m / 3 m. Vehniäntien (M22) poikkileikkaus on tyypiltään 8 m / 7 m. Yksityisteiden poikkileikkaus leveys vaihtelee 4,5 m 6,0 m välillä. Väylien leveydet on esitetty liikenneteknisissä poikkileikkauksissa tiesuunnitelman osassa B asiakirjoissa 4T. 3.3.2 Liikenteenohjaus ja liikenteen hallinta Liikenteen ohjaus Kiinteä liikenteenohjaus on esitetty tiesuunnitelman osassa C yleiskartoilla 12T-1. Rinnakkaistien tienumero on maantie 624. Opastintaulujen rakenteet toteutetaan myötäävinä eli törmäysturvallisena. 3.3.3 Valaistus Tiesuunnitelmakartassa 11T-1 on esitetty kaikki valaistavat tiet ja alueet sekä sillat vaadittavine valaistusluokkineen ja valaistusperiaatteineen. Valtatien 4 nykyinen valaistus sekä suunnitelmakartassa esitettyjen katkaistavien Vehniäntien ja Jokihaarantien liittymien valaistukset puretaan. Vehniän kylätien valaistuksia joudutaan siirtämään M21:n liittymäjärjestelyjen osalta. Uudet valaistuskeskukset ovat kotelointiluokan IP34 keskuksia, jotka asennetaan jakokaappeihin. Keskuksissa tulee olla omilla pääkytkimillään erotettavat tievalaistus- ja telematiikka kiskostot sekä kaksi M2 mittariristikkoa, toinen kwh mittarille ja toinen CA- VERION Finland Oy:n tievalopäätteelle. Pylväiden sekä niiden perustamistavan on oltava Liikenneviraston hyväksymiä. Puupylväitä ei saa asentaa sellaisenaan maahan kaivamalla. Valaisimien tulee olla Liikenneviraston hyväksymiä LED -valaisimia. Rakennussuunnitteluvaiheessa etsitään valaistusteknisin laskelmin taloudellisin toteutustapa. Käytettävän valaistuslaskentaohjelman tulee täyttää standardin SFS-EN 13201-3 vaatimukset. 3.3.4 Sillat ja tukimuurit Tiesuunnitelma sisältää yhden uuden sillan Vehniän risteyssillan S31. Silta on tyypiltään jännitetty teräsbetonin jatkuva ulokepalkkisilta, jonka jännemitat ovat 2,5+29+28+2,5 m ja hyötyleveys 11,75. Silta perustetaan porapaalujen varaan. Kirri Tikkakoski moottoritieosuudella on silta (S18) Alasen rannan silta. Silta rakennetaan KIrri-Tikkakoski suunnitelman mukaisesti. Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen Vehniän alikulkukäytävä, johon ei tiesuunnitelmassa esitetä muutoksia. Vehniän risteyssillasta on esitetty ympäristökuva tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 7.2T-1

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 22(34) 3.3.5 Kuivatus Tiesuunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt eivät juurikaan muuta alueen kuivatusjärjestelyjä. Valtatien nykyiset rummut on suunniteltu uusittavaksi paalulle 16100 saakka. Tiesuunnittelussa on tehty hulevesiselvitys, jonka perusteella on mitoitettu Koululammesta lähtevän puron (1400 mm) ja Perälänjoen (1400 mm ja 1600 mm) rummut. Lisäksi Savisillanpuron rumpukooksi on valuma-alueen ja lumen sulamisen perusteella mitoitettu 1200 mm. Suunnittelualueella em. puroissa ja joessa olevat nykyiset yksityisteiden rummut ovat kokoluokkaa 800 1000 mm. Tiesuunnitelma ei sisällä pumppaamoita. Tiesuunnitelman osassa B suunnitelmakartat 3T-1 3T-4 on esitetty oleellisimmat rummut sekä tarvittavat laskuojat ja niiden alueet. 3.3.6 Siirrettävät johdot ja laitteet Suunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt edellyttävät olemassa olevien johtojen ja laitteiden suojaamista ja siirtoa. Johtojen ja laitteiden omistajat ovat laatineet alustavat siirto- ja suojaussuunnitelmat sekä niille kustannusarviot ja kustannusjakoesitykset. Kustannusjaosta ei ole sopimuksia vaan ne vaativat vielä neuvotteluja ja lisäselvityksiä. Omistajien laatimat kustannusarviot ja kustannusjakoesitykset on esitetty tiesuunnitelman osassa A asiakirjoissa 1.5T. Nykyisen johdot ja kaapelit on esitetty tiesuunnitelman osassa C piirustukset 6T sekä operaattorikohtaiset alustavat siirtosuunnitelmat ovat esitetty tiesuunnitelman täydennysosassa D piirustuksissa 6TT. 3.3.7 Väylien rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Tiehallinnon Tierakenteen suunnittelu - ohjeen (TIEH 2100029-04) mukaisesti. Mitoitus on tehty kuormituskestävyyden suhteen sallitun laskennallisen routanousun perusteella. Valtatie 4, moottoritie on mitoitettu kuormitusluokkaan 25,0 AB ja vaatimusluokkaan V1. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta. Eritasoliittymän rampit ovat mitoitettu kuormitusluokkaan 2,0 AB ja vaatimusluokkaan V2. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta. Rinnakkaistie (M21, M22) on mitoitettu kuormitusluokkaan 2,0 AB ja vaatimusluokkaan V4. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta. Yksityistiet ovat mitoitettu rakenneluokkaan 60 80 Sr tien vilkkaudesta riippuen. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. hiekkarakennetta. 3.3.8 Pohjanvahvistukset Esitetyt arvioidut pohjanvahvistustoimenpiteet on tehty tiesuunnitelman laatimista varten tiesuunnitelmatarkkuudella kustannusten selvittämiseksi ja ne perustuvat tehtyihin kairauksiin. Pohjasuhteet voivat poiketa esitetystä kairauspisteiden ulkopuolella. Tiepenkereiden pohjanvahvistuksiksi on määritetty paalulaattarakennetta ja massanvaihtoa. Vehniän risteyssilta (S31) perustetaan porapaalujen varaan.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 23(34) Taulukko 3. Pohjanvahvistus kohteet ja alustavat määrätiedot Massanvaihdon kaivun kokonaismäärä on noin 9 000 m 3. 3.3.9 Työaikaiset liikennejärjestelyt Rakentamistoimenpiteet edellyttävät nykyisten yksityisteiden käyttöä työmaakuljetuksiin ja tilapäisten kulkuyhteyksien järjestämistä varten. Yksityistiet palautetaan käytön jälkeen vähintään entiseen kuntoonsa. Tarvittavat työnaikaiset aluevaraukset on esitetty tiesuunnitelman osassa B teemakartalla 2.2T-1. 3.4 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 3.4.1 Tieympäristön periaatteet Väyläympäristön viimeistelyssä on huomioitu ratkaisujen ekologisuus ja taloudellisuus, riittävän selkeät ratkaisut, paikalta saatavien materiaalien hyödyntäminen ja mahdollisimman luonnonmukainen ja hoidon resurssit huomioon ottava viherrakentaminen. 3.4.2 Väyläjaksot Suunnittelujakso on koko osuudeltaan maaseutumaisessa ympäristössä taajaman ulkopuolisella haja-asutusalueella. Toistensa lomiin työntyvät pelto-, metsä- ja vesialueet hallitsevat ympäristöä. Asutus sijaitsee järvien tuntumassa viljelysten ääressä. Vesistöt seurailevat murroslinjoja, korkeuserot ovat melko suuria ja mäet metsien peittämiä. Alue on ollut pitkään maanviljely- ja metsätalouskäytössä. Peltoaukeiden rooli maisemakuvassa on edelleen keskeinen. Suunnittelualueen metsät ovat pirstoutuneet melko pieniksi saarekkeiksi peltojen, teiden ja asutuksen väliin. 3.4.3 Viherrakenteet ja nurmetus Istutuksilla sovitetaan tierakenteita ympäröivään maastoon ja parannetaan väyläympäristön viihtyisyyttä ja ilmettä. Meluvallien takaluiskat ja osin etuluiskat metsitetään. Lisäksi tehdään pienissä määrin paikkausistutuksia. Lajivalinnoissa suositaan kotimaisia puulajeja mäntyä, koivua ja haapaa, jotka ovat talvenkestäviä ja soveltuvat vaativiin tieympäristön olosuhteisiin. Muutoin toimenpiteenä on luiskien nurmetus. Moottoritien keskikaistalle ja eritasoliittymien alueen väylien sisäluiskiin kylvetään maisemanurmi M1 ja muualle maisemanurmi M2. Viherrakenteet on esitetty tiesuunnitelman osassa C piirustuksissa 7.1T. 3.4.4 Meluesteet Meluesteet ovat näkyvä osa sekä tienkäyttäjän että tienvarren ulkopuolista maisemaa.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 24(34) Pääperiaatteena on ollut suojata ympäröivää asutusta melulta käyttäen meluvalleja kaikissa niissä kohteissa, joissa se on ollut tilan ja muiden olosuhteiden puolesta mahdollista. Meluvallit Valtatien vierialueelle sijoittuvien meluvallien (korkeus 3 metriä) luiskakaltevuutena on käytetty 1:2. Meluvallit viimeistellään metsittämällä ne tien lähiympäristöön soveltuvilla puulajeilla. Meluaidat Alasen kohdalle Kirri-Tikkakoski hankkeen moottoritieosuudelle on esitetty rakennettavaksi läpinäkyvät meluaidat (korkeus 3 metriä). Melukaide Koululammen kohdalle valtatien länsipuolelle on esitetty rakennettavaksi betoninen melukaide (korkeus 1,6 metriä). Esteet on hyväksytty Kirri-Tikkakoski tiesuunnitelmassa. Taulukko 4. Meluesteet sijainti, tyyppi, korkeus ja pituus Meluesteet on esitetty tiesuunnitelman osassa B piirustuksissa 3T-1-3T-4. 3.5 Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne Valtatiellä 4 moottoritiejaksolla ei sallita hitaan liikenteen (mm. traktorit) ja kevyen liikenteen liikkumista. 3.6 Massatalous ja läjitysalueet Massatalous Hankkeella syntyy maanleikkausta noin 475 000 m 3 ja kallioleikkausta noin 48 000 m 3 sekä massavaihtoja ja -täyttöjä noin 9 000 m 3. Hankkeella tehdään maapengertä noin 130 000 m 3 sekä meluvalleja ja luiskatäyttöjä noin 130 000 m 3. Louherakennetta hankkeella tehdään noin 240 000 m 3 Maa-ainesten sijoittaminen eritasoliittymän ramppien välialueelle Eritasoliittymien välialueelle (tiealueelle) voidaan sijoittaa hankkeen ylijäämämaita. Täyttötasot suunnitellaan rakennussuunnittelun yhteydessä, kun massamäärä on selvillä. Täytöllä voidaan poistaa rampeilta tiekaiteen tarve, joka parantaa mm. erikoiskuljetusten toimintaedellytyksiä. Sijoitusalueen suunnitelmakartat ja poikkileikkaukset on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjoissa 7.5T.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 25(34) 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 4.1 Melueste Vehniän koulun ja Koululammen kohdalla / Viitasammakko Vehniän koulun ja kylän asutuksen suojaamiseksi tieliikennemelusta tarvitaan valtatien länsipuolelle melueste. Tiesuunnitelmassa tutkittiin ensisijaisesti meluesteen rakentamista hankkeen ylijäämämassoilla, joka olisi ollut kustannustehokas ratkaisu. Meluvallin alle jäisi keväällä 2018 havainnoitu Viitasammakon lisääntymisalueena oleva pieni vesilampare. Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Vesilampareen tuhoutumisen estämiseksi maavalli korvattiin tiesuunnitelmassa betonisella rengasmelukaiteella (h =1,6 m). Rengasmelukaiteella saadaan käytännössä aikaan vastaava suojausteho kuin maavallilla. 4.2 Maa-ainesten sijoitusalue / Viitasammakko Vehniän koulun tontille nykyisen kentän viereen tehtiin suunnitelma hankkeen ylijäämämaiden sijoittamiseksi alueelle. Täyttösuunnitelmalla oli myös tavoitteena kyläläisten ja koululaisten hiihtouran elävöittäminen tekemällä alueelle ylijäämämaista nousuja ja laskuja sekä muutoin joutomaana olevan alueen siistiminen. Keväällä 2018 tehdyn Viitasammakkoselvityksessä kyseinen sijoitusalue todettiin Viitasammakolle soveliaaksi kesäaikaiseksi elinympäristöksi. Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tiesuunnitelmassa luovuttiin kyseisestä maa-aineisten sijoitusalueesta. 5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset liikenteeseen 5.1.1 Liikenneverkko Valtatien 4 rakentaminen moottoritieksi parantaa päätieverkkoon kuuluvan valtatieosuuden liikenteen välityskykyä ja turvallisuutta. Hanke (moottoritie Kirristä Vehniälle) parantaa valtatieosuuden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi, jolloin mm. tavaraliikenteen toimintavarmuus ja matkaaikojen ennustettavuus paranevat. Seudullisesti alueen kuntien välisten työ- ja asiointimatkojen nopeutuminen parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luo uusia kehittymismahdollisuuksia. Toimivat ja sujuvat tiejärjestelyt tukevat yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämismahdollisuuksia. 5.1.2 Liikenteen sujuvuus Tiejärjestelyjen rakentamisella varmistetaan valtatiejakson (Kirri Vehniä) liikenteen sujuvuus ja hyvä palvelutaso pitkälle tulevaisuuteen. Häiriötilanteiden vähentyessä matkaajan ennustettavuus on erittäin hyvä. Uusi eritasoliittymä ja rinnakkaistie sujuvoittaa liittymistä tai erkanemista valtatieltä 4. Lisäksi Vehniäntien ja Jokihaarantien tasoliittymien poistaminen lisää valtatien 4 liikenteen sujuvuutta. 5.1.3 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus paranee tiesuunnitelman toimenpiteillä mm. moottoritien keskialueen vakavia ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia vähentävästä vaikutuksesta. Lisäksi tasoliittymien poistaminen vähentää vakavia kohtaamisonnettomuuksia.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 26(34) Vehniäntien ja Jokihaarantien tasoliittymien poistaminen lisää liikenneturvallisuutta. Toimenpiteet vähentävät laskennallisesti (Tarva 5.5) 0,386 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. 5.1.4 Joukkoliikenne Hanke (Kirri Vehniä) parantaa joukkoliikenteen olosuhteita nopeuttamalla liikennöintiä ja vähentämällä liikenteellisiä häiriöitä. Valtatien 4 linja-autoliikenteestä osa tulee käyttämään moottoritietä ja osa tulee siirtymään uudelle rinnakkaistielle. Hankkeessa on huomioitu joukkoliikenteen Jyväskylä Äänekoski laatukäytäväsuunnitelmat, joka tarkoittaa eritasoliittymissä varaudutaan rakentamaan korkeatasoiset pysäkkiparit ja erilliset liitännäis- ja saattoliikenteen pysäköintialueet. Rinnakkaistielle rakennetaan pysäkkiparit moottoritien poikittaisyhteyksien liittymiin sekä vilkkaimpien yksityistieliittymien yhteyteen. Järjestelyt parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja matkustajien viihtyvyyttä sekä tieliikenteestä ja tieliikenteelle aiheutuvat häiriöt vähenevät. Hanke (Kirri Tikkakoski) parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita luomalla turvalliset muusta liikenteestä erotetut kevyen liikenteen reitit Vehniän kylältä Tikkakosken, Kirrin ja Palokan kaupunginosiin sekä Jyväskylän keskustaan saakka. 5.1.5 Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusten reitteihin ei tiesuunnitelmalla ole vaikutusta. 5.1.6 Työnaikaiset järjestelyt Työn toteutuksen aikana tarvittavat kiertotiet ja erityisjärjestelyt voidaan toteuttaa pääsääntöisesti tiesuunnitelmalla haltuun otettavan uuden tiealueen puitteissa. Muutoin työaikaiset järjestelyt aiheuttavat vähäistä haittaa rinnakkaisteiden ja yksityisteiden käytön myötä. 5.2 Vaikutukset kaavoitukseen Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ovat oikeusvaikutteisen maakuntakaavan mukaisia. Ratkaisut ovat myös oikeusvaikutteisten yleiskaavojen mukaisia. 5.3 Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen ja elinkeinoihin Uudet tiejärjestelyt antavat erinomaiset lähtökohdat koko seudun maankäytön ja elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Lisäksi uudet tiejärjestelyt edesauttaa Vehniän kylän kehittymistä kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Uusien tiejärjestelyjen alle jää nykyisiä talousmetsiä ja viljeltyjä peltoja sekä liittymien karsiminen aiheuttaa hieman kiertohaittaa. Nämä osaltaan vaikeuttaa maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Vaikutukset liikkumiseen Moottoritien rakentaminen mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet valtakunnalliselle ja seudulliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle. Väestön saamat keskeiset hyödyt parantuvasta valtatieyhteydestä liittyvät matkaaikasäästöihin seudullisilla työ- ja asiointimatkoilla.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 27(34) Työssäkäynti ja asiointi Jyväskylän ja Vehniän välillä nopeutuvat ja tulevat turvallisemmiksi. Vaikutus yltää myös pohjoisempaan Keski-Suomeen. Lisäksi myös matka-ajan vaihtelevuus pienenee. Saavutettavuuden parantuminen lisää hankkeen vaikutusalueen houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä ylläpitää tai parantaa samalla työvoiman saatavuutta paikalliselle yritystoiminnalle. Uuden moottoritien rakentaminen parantaa suunnittelualueen sisäisiä liikenneoloja ja liikkumismahdollisuuksia alueen eri osien välillä. Merkittävä estevaikutuksen vähentyminen lisää turvallisuutta ja luo mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Haittojen vähentyminen lisää myös asumisviihtyvyyttä. Järjestelyt parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja matkustajien viihtyvyyttä sekä tieliikenteestä ja tieliikenteelle aiheutuvat häiriöt vähenevät. Kattavat kevyen liikenteen reitit parantavat kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Vehniän kylältä muodostuu turvalliset muusta liikenteestä erotetut kevyen liikenteen reitit Tikkakosken, Kirrin ja Palokan kaupunginosiin sekä Jyväskylän keskustaan saakka. Vaikutukset elinkeinoihin ja palveluihin ja kauppaan Hyvät liikenneyhteydet luovat edellytyksiä uuden kehityskykyisen teollisuus- ja palvelutoiminnan sijoittumiselle tien vaikutuspiiriin. Luotettavat ja sujuvat liikenneyhteydet parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Vaikutukset virkistyskäyttöalueisiin ja reitteihin Toimivat tiejärjestelyt lisää ulkoilualueiden kuten mm Venhiän koulun kentän ja pururadan saavutettavuutta sekä jokamiesten oikeuksiin kuuluvaa melonta, marjastus ja samoilu mahdollisuuksia. 5.4 Vaikutukset ympäristöön 5.4.1 Tieliikennemelu Meluvaikutuksia on selvitetty tieliikennemelun osalta erikseen päiväaikaisen (klo 7-22) ja yöaikaisen (klo 22-7) melun suhteen. Liikenteen päivä/yö -jakautumasta johtuen päiväajan melutilanne on ns. kriittinen eli ohjearvo 55 db ylittyy päivällä herkemmin kuin 50 db yöllä. Tieverkon suhteen meluvaikutuksia on tarkasteltu nykyverkon ja tavoiteverkon osalta. Tarkasteluajankohtana on ollut ennustetilanne vuonna 2040. Tiesuunnitelman melutorjuntaratkaisuna esitetään sekä meluaitoja että meluvalleja. Tiesuunnitelmassa valtatielle kohdistuvat tierakennustoimenpiteet päättyvät Vehniän alikulkukäytävän eteläpuolelle. Suunnittelualueen alkuosassa, eritasoliittymän eteläpuolella meluesteillä saavutetaan melulaskennan tulosten perusteella tilanne, jossa tieliikenteen aiheuttama melutaso (LAeq) ei ylitä asuinkiinteistöillä valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja päivällä (55 db) eikä yöllä (50 db). Eritasoliittymän pohjoispuolella, valtatien 4 länsipuolella, kolme asuinkiinteistöä jää ohjearvotason ylittävälle meluvyöhykkeelle kokonaan tai osittain. Ohjearvotason ylittävälle meluvyöhykkeelle jää seuraavat asuinkiinteistöt: - Lahjarinne rno 1:708 yhdistetty asuin- ja teollisuusrakennus. Kiinteistö sijaitsee Vehniän koulun pohjoispuolella noin 50 metrin etäisyydellä valtatien keskilinjasta. Kiinteistön osalta ohjearvojen (< 55 db) saavuttaminen ei ollut mahdollista toteuttaa realistisilla meluntorjunnan ratkaisuilla, ilman kohtuuttomia estekorkeuksia, korkeita kustannuksia ja merkittävää maisemahaittaa. Meluvallilla saavutetaan kiinteistön melutilanteeseen kuitenkin selkeä parannus (> 5 db) nykyiseen tieliikenteen aiheuttamaan melutilanteeseen verrattuna - Niininen rno 1:683. Kiinteistölle tuleva melu aiheutuu suurelta osin tierakennustoi-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 28(34) menpiteiden ulkopuolelta ja tilanne korjautuu, kun moottoritien rakentamista jatketaan Vehniältä pohjoisen suuntaan. Meluvallilla saavutetaan kiinteistön melutilanteeseen kuitenkin selkeä parannus (noin 5 db) nykyiseen tieliikenteen aiheuttamaan melutilanteeseen verrattuna. - Kyrönkulma rno 1:682. Kiinteistölle tuleva melu aiheutuu suurelta osin tierakennustoimenpiteiden ulkopuolelta ja tilanne korjautuu, kun moottoritien rakentamista jatketaan Vehniältä pohjoisen suuntaan. Meluvalli ei juurikaan vähennä päiväajan melutasoa nykytilanteeseen verrattuna. Liikenteen ennustetilanteessa 2040, kun tiesuunnitelman ratkaisu ja suunnitellut meluesteet on toteutettu, päiväajan melutason ohjearvon 55 db (LAeq 7-22) ylittävälle meluvyöhykkeille jääviä asukkaita on yhteensä seitsemän (7). Liikenteen ennustetilanteessa 2040, kun tiesuunnitelman ratkaisu ja suunnitellut meluesteet on toteutettu, yöajan melutason ohjearvon 50 db (LAeq 22-7) ylittävälle meluvyöhykkeille jääviä asukkaita on yhteensä yksi (1). Taulukko 5. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 55 db päivällä (LAeq 7-22) Taulukko 6. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 50 db yöllä (LAeq 22-7). Lentoliikenteen melualueet Vuoden 2015 alusta Suomessa annettava sotilasilmailun alkeis- ja jatkolentokoulutus on keskitetty Jyväskylän lentoasemalla sijaitsevaan tukikohtaan ja vuonna 2016 Hawksuihkuharjoituskoneiden lentotoiminta siirtyi kokonaisuudessaan Tikkakoskelle. Muutoksen taustalla on Puolustusvoimauudistus, jonka myötä Ilmavoimat sijoittaa kalustoaan uudelleen olemassa oleviin tukikohtiin. Hawk-koulutustoiminta päättyy Kauhavalla ja toiminnot yhdistetään Tikkakosken Ilmasotakouluun. Vaihtelevan lentotoiminnan aiheuttaman melun kuvaamiseen käytetään melusuuretta, joka yhdistää melutapahtumien hetkellisen tason ja sen vaihtelun ylilennon aikana sekä tapahtumien lukumäärän. Koko vuorokauden lentojen yhteensä muodostama äänienergia kuvaa melun kokonaismäärää. Tätä äänitasoa kutsutaan keskiäänitasoksi Leq (ekvivalenttitaso). Jos koko tarkastelujakson ajan olisi tarkastelupaikalla jatkuvasti havaittavissa keskiäänitason osoittama äänen voimakkuus, olisi sen akustinen energia sama kuin kaikkien erillisten tapahtumien yhteensä. Keskiäänitasoa käytetään yleisesti kuvaamaan ympäristömelun suuruutta. Käytännössä havaittava äänitaso vaihtelee koko ajan ilma-alusten kohdalla erityisen selvästi, sillä melutapahtumien määrä voi olla vähäinen ja tapahtuminen välillä ilma-aluksen melua ei esiinny lainkaan. Vilkkaan tien läheisyydessä melu muodostuu autoliikenteen ohiajoista, ja ääni voidaan kokea lähes jat-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 29(34) kuvana ja saman suuruisena. Finavia Oyj laatiman lentokonemeluselvityksen (2012) mukaan lentoliikenteen kokovuoden keskimääräisen vuorokausiliikenteen vuoden 2030 melutasot Lden 55 db jää kaikissa konetyypeissä Alasen etelä-länsipuolelle ja näin tiesuunnitelma-alueen ulkopuolelle. Kuva 4. Lentokonemelutilanteiden vertailu. Vuosien 2025 ja 2030 tilanteet koko vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne päivä-ilta-yömelutasot Lden 55, 60 db (Lähde: Finavia Oy lentokonemeluselvitys 2012). 5.4.2 Ilman laatu Ajoneuvojen nopeustason nousu ja liikenteen lisääntyminen kasvattaa pakokaasupäästöjä, mutta sujuvampi liikenne ehkäisee ruuhkia ja tulevaisuudessa kehittyvä autojen moottoritekniikka vähentävät pakokaasupäästöjä, jolloin hankkeella ei juurikaan ole vaikutusta ilman laatuun. 5.4.3 Kulttuuriympäristö Maisema Hankkeen toteuttamisen selkeimmät maisemavaikutukset muodostuvat uudesta rakennettavasta rinnakkaistiestä Vehniän alueelle Nelostien länsipuolelle, jossa se sijoittuu eteläosaltaan keskelle maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Rinnakkaistie pirstoo Alanen - järven pohjoispuolisen asutun viljelyalueen rakennetta ja vaikuttaa kyläkuvaan ja paikallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön heikentävästi. Uuden rinnakkaistien rakentaminen aiheuttaa muutoksia myös viljelysalueen asuintalojen maisemakuvassa. Moottoritielinjauksesta aiheutuvat maisemamuutokset jäävät pääosin vähäiseksi, sillä linjaus noudattelee nykyistä valtatien linjausta. Moottoritien levennys ja rakenteet kuitenkin lisäävät hieman nykyisiä maisemavaikutuksia mm. paikallisesti arvokkaalla Vehniän maisema-alueilla. Vehniän eritasoliittymä sijoittuu avoimen peltoalueen pohjoisreunaan.