Lautakunnille, ja kuntakonsernin tytäryhtiöille TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE VUOSILLE 2019-2021 1. Kunnanhallituksen talousarviosuunnitelma 25.6.20 8 Toimintakatteen arvioidaan ensi vuonna heikkenevän 2,1 miljoonaa euroa -106,5 milj. euroon kasvun ollessa 2,0 % vuoden 2018 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Verorahoituksen (115 milj. euroa) ennakoidaan kasvavan 4,8 milj. euroa, muutos tilinpäätösennusteeseen on 4,4 %. Verotulotäydennyksen kasvu nostaa valtionosuutta 28,5 milj. euroon. Veroprosentit säilyvät nykyisen suuruisina. Vuosikate kasvaa 9,3 milj. euroon, 436 euroon per asukas kattaen suunnitelmapoistot 116 %. Tilikauden tulos on 1,3 milj. euroa. Uutta lainaa nostetaan netto 11,5 milj. euroa 15 milj. euron investointien rahoittamiseen. Kunnan lainakanta kasvaa 80,6 milj. euroon ja nousee asukasta kohden 3 800 euroon. Valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa tulee investointien kestävästä tulorahoituksesta huolehtia ja velkaantuminen pitää hallinnassa pitkällä aikavälillä. 1.1. Talousarviolaadinnan perusteet Talousarvio laaditaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian tavoitteiden ja toimialan palvelutarveanalyysin pohjalta. Kuntastrategian (kv 12/2016) tavoiteasetannasta johdetaan talousarvion eri tulosalueille tavoitteet ja toimenpiteet/keinot - asukkaiden hyvinvointiin - talouteen - kuntalaisten palveluihin - asumiseen ja määnkäyttöön sekä - elinkeinoihin ja työllisyyteen Talousarvion laskentaperusteet ovat vuodelle 2019:
Kunta-alan uusi työ- ja virkaehtosopimuskausi on voimassa 1.2.2018 31.3.2020. Sopimuskaudella KVTES -palkkoja korotetaan 1.25 % (1.5.2018), järjestelyvaraerä 1,2 % (1.1.2019) ja 1 % (1.4.2019) Lomaraha budjetoidaan täysimääräisenä 1.4.2019 alkaen. Palkkahallinto on laskenut touko-kesäkuussa vakinaisen henkilöstöstön vuosipalkat materiaalin toimialojen käyttöön. Laskettuihin vuosipalkkoihin ei sisälly 1,2 prosentin järjeslyvaraerää, joka varataan henkilöstöpalveluiden tulosyksikköön keskitetysti. Paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 1.1.2019 kirjataan vuoden 2018 palkkausmenoksi, vaikka maksaminen tapahtuuu vuoden 2019 puolella. Soten osalta maksuajankohta on mahdollisesti joulukuu 2018. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut alenevat (-0,52 %) ja ovat keskimäärin 24,77 % (ennakkotieto), josta o sairasvakuutusmaksu 0,75% o työttömyysvakuutusmaksu on 2,60 %, taloudellinen tuki 0,035 % ja lakisääteinen tapaturmavakuutus 0,15 %. o palkkaperusteisesta KTEL maksu 16,15 % (arvio) o vuodesta 2019 alkaen uusi työkyvyttömyysmaksu korvaa varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Työkyvyttömyysmaksu lasketaan etukäteen prosenttina palkkasummasta ja peritään osana jäsenyhteisönpalkkaperusteista eläkemaksua. Vuoden 2019 työkyvyttömyysmaksun laskennassa huomioidaan vuosina 2016 ja 2017 alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutukset, vuosina 2015 2017 alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet. Keva julkaisee tätä maksua koskevan budjetointiohjeen kesäkuun loppuun mennessä. o eläkemenoperusteisen maksun alustava arvio tehdään tarkistamalla vuoden 2018 ennakkomaksut kertoimella 1,08. o opettajien VaEL-maksu 16,39 % vuodelle 2019, maksu tulee tarkistaa syksyllä. STM vahvistaa sosiaaliturvamaksuprosentit lopullisesti marraskuussa. Kuluttajahintaindeksin muutos on vuonna 2019
arviolta 1,4 % ja peruspalvelujen hintaindeksin muutos 0,7 % (2017; -1,7 %). Suunnitelmavuodet 2020-2021 Suunnitelmavuosien 2020 2021 pohjana käytetään talousarviovuotta 2019, johon tehdään ja perustellaan reaaliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Suunnitelmavuodet esitetään vuoden 2019 rahanarvossa, jotta suunnitelmavuodet ovat vertailukelpoiset talousarviovuoden kanssa. Merkittävät toiminnalliset muutokset kustannusvaikutuksineen tulee budjetoida. Budjetointi suunnitteluvuosille tehdään normaalisti ilman maakunta- ja soteuudistusta. 2. Käyttötalous 2.1. Talousarvion 2019 tulosalueiden valmistelu Toimielinten talousarvioehdotukset esitetään tulosalueittain toimintatuotot ja -kulut (ulkoiset ja sisäiset) sekä toimintakate muodossa. Toimielimet laativat tulosalueittain ehdotukset taloussuunnitteluohjelmaan sarakkeeseen TOE 2019, TOE 2020 ja TOE 2021. TOE 2019 täytetään (100) euron tarkkuudella ja suunnitelmavuodet 2020-2021 (1000) euron tarkkuudella. Talousarvion tekstiosassa esitetään tulosalueittain seuraavat asiat: 1. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2019-2021 - merkittävät lainsäädännön muutokset - merkittävät toiminnalliset muutokset 2. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2019 3. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2019 2021 Tavoitteita voidaan asettaa taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle, kehittämiselle ja riskienhallinnalle. Asetettujen tavoitteiden tulee keskeisesti tukea ja edesauttaa kunnan
strategisten tavoitteiden saavuttamista ja huomioida riskienhallintaan liittyvät näkökohdat tai kysymykset. Tavoitteita voidaan asettaa seuraavista näkökulmista: - vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin - kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta - kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja - ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja - ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa - edistävät kunnan menestymistä tehtävissään - huomioivat ja parantavat riskienhallintaa - ovat mittavissa! 4. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Millaisia riskejä tai epävarmuustekijöitä mahdollisesti tavoitteiden saavuttamiseen sisältyy ja millaisia toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen edellyttää ------ Tulosalueittain tulee esittää ns. infotietona merkittävien toiminta- ja tehtäväalueiden suorite- ja tunnuslukutiedot edelliseltä tilinpäätösvuodelta, kuluvalta talousarviovuodelta sekä suunnitelmavuosilta 2019 2021. 2.2. Lautakuntien käyttösuunnitelma (yksityiskohtainen suunnitelma talousarvioksi) Käyttösuunnitelma on talousarvioon sisältyvä yksityiskohtainen, tulosyksikkökohtainen vuosibudjetti, joka muodostuu numeraalisesta ja kirjallisesta osasta. Talousarvion ja käyttösuunnitelman tulee olla yhtäpitävät ja tämän varmistamiseksi ne tulee valmistella samanaikaisesti. Kustannuspaikat muodostavat talousarvion ja käyttösuunnitelman alimman tason, jolle määrärahat ja tuloarviot on tarkoituksenmukaista kohdentaa budjettiseurantaa varten. Pääprosesseja hyvin tukeva käyttösuunnitelma on budjetoinnin ja määrärahaseurannan peruspilari. 1. Tulosyksikön tavoitteet
Tulosyksikköjen tavoitteet perustuvat ylemmän tason tulosaluetavoitteille tukien niiden toteuttamista. Tulosyksiköiden tavoitteissa korostuu toiminnan operatiivnen ohjaaminen ja organisaation toiminnan johtaminen, tulosyksikkökohtaiset tavoitteet ovat osaltaan työnjohdollisia. Käyttösuunnitelma ja talousarvio tuottavat taloussuunnitteluun, päätöksentekoon ja talousseurantaan toisiaan täydentävää informaatiota organisaation toiminnasta. Valtuuston tulosaluetavoitteet tarkentuvat alemman tason tavoitteissa (tulosyksikkö 1 ja 2 tasoilla) ja edelleen esimies- ja alaiskeskusteluissa. 2. Tulosyksikön toiminnan painopisteet ja oleelliset muutokset talousarviovuoden aikana Tarvittaessa, vapaamuotoinen 3. Numeraalinen osa Käyttösuunnitelman numeraalinen osa tallennetaan kustannuspaikkatasolla taloussuunnitteluohjelmaan. Käyttösuunnitelma täsmäytetään taloussuunnitteluohjelmassa kustannuspaikka- ja tilitasolla. Talousarvion/käyttösuunnitelman laadintaraportit tulostetaan taloussuunnitteluohjelmasta talousarvion tasapainotusta varten. Talousarviovuoden kaikki toimintakulut ja toimintatuotot arvioidaan ja budjetoidaan talousarvioon ja käyttösuunnitelmiin bruttoperiaatteella. 2.3. Muut käyttötalouden ohjeet Maksut ja taksat Toimialojen tulee päivittää maksut ja taksat vastaamaan kustannustason muutosta. Maksujen ja taksojen yleinen tarkistusperusteena käyteään viranomaispäätöksiä ja määräyksiä sekä omakustannus perustetta.
Sisäiset vuokrat ja ruoka- ja siivouspalvelut Tekninen toimiala valmistelee sisäiset vuokrat suoraan käyttösuunnitelmiin ja talousarvioon viimeistään elokuun alkuun mennessä. Sote kuntayhtymän tuotantoon siirtyminen muuttaa laskentaa siten, että nykyisistä soten sisäisista vuokrista tulee ulkoisia vuokratuloja, joista tehdään vuokrasopimukset kunnan ja sotekuntayhtymän välillä. Sisäinen vuokra sisältää tällä hetkellä 1) pääomavuokraosuuden, johon sisältyy 4 %:n korkokustannus rakennuksen tekniselle arvolle sekä 1,75 % korjausvastuu rakennuksen jälleenhankintaarvolle. Samoin vuokraan sisältyy 2) ylläpitovuokra, joka muodostuu kunnossapidosta, kiinteistönhoidosta, käyttökuluista ja muista käyttäjäpalvelueristä. Siivouspalvelut budjetoidaan ja laskutetaan erikseen. Tilavuokrista ja sisäisten vuokrien budjetoinnista saa lisätietoa Soile Karhiselta puh. 5432. Jokaiselle keittiölle tai toimipisteelle tehdään oma budjetti, jossa arvioidaan tuotettava suoritemäärä ja sen perusteella lasketaan kunkin yksikön yksikköhinta. Yksikköhinnan ja toteutuviksi arvioitujen suoritemäärien perusteella lasketaan yksikön ruokailupalvelujen ostomääräraha vuodelle 2019. Ruokailupalveluiden valmistellaan alustavasti 30.6. ja lopullisesti 15.8.2019 mennessä, jossa huomioidaan ruokapalveluiden myynti ulkoisena myyntitulona sote kuntayhtymälle. Toimialat arvioivat alkukesän aikana aterioiden ostomäärät vuodelle 2019. Palvelupäällikkö valmistelee toimialojen kanssa ruokapalveluiden sisäiset ja ulkoiset ostot ja myynnit. Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymälle myytävistä ruokapalveluista tulee valmistella erilliset palvelusopimukset. Lisätietoja antaa Irma Virtanen puh. 5479. Numeraalisten tietojen tallennus taloussuunnitteluohjelmaan Käyttösuunnitelman/talousarvion laadintapohjat tehdään FPM - taloussuunnitteluohjelmaan. Numeraaliset tiedot tallennetaan laskelmatyypille toimielimien esitys 2019 (TOE
2019). Henkilöstösuunnittelussa/budjetoinnissa käytetään apuna Pegasos ohjelmaa (HENSU). Hallintokunnat tallentavat sekä käyttötalousosan että investointiosan eurotiedot. Suunnitelmavuodet 2019 ja 2020 tallennetaan laskelmatyyppeihin TOE 2019 ja 2020. Tallennustaso Eurotiedot tallennetaan seuraaville tasoille: Käyttötalousosa: tili, kustannuspaikka, vapaavalintaiset toiminto-, seuranta1 ja seuranta2 tunnistetasot Investointiosa: tili, kustannuspaikka, investointikohde Sisäiset menot ja tulot: kukin toimiala vastaa omien sisäisten tulojen meno- ja tuloerien budjetoinnista. Talousarvioehdotukset tehdään 100 euron tarkkuudella. Suunnitelmavuodet esitetään taulukossa 1000 euron tarkkuudella. Henkilöstösuunnitelma Talousarvion ja -suunnitelman liitteeksi laaditaan henkilöstösuunnitelma. Henkilöstöjohtaja lähettää henkilöstösuunnitelman laadintaa varten hallintokunnille erillisen ohjeen. Henkilöstösuunnitelmaehdotus palautetaan talousarvion yhteydessä kunnanhallitukselle ja henkilöstöjohtajalle. Henkilöstösuunnitelma on osa talousarvioehdotuksen sisältöä. Suunnitelmasta tulee selvitä henkilöstömuutokset aikavälillä TP 2017, TPE 2018, TA 2019 ja TS 2020-2021. 3. Investoinnit Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja 10 000, sitä pienemmät hankinnat ovat lähtökohtaisesti käyttömenoja. Tulkinta ei ole yksiselitteinen ja kannattaa keskusteluttaa/tarkistaa esim. taloushallinnossa, koska yksityiskohtaisten tarkkojen tulkintaohjeiden antaminen etukäteen ei ole mahdollista. Jos hankkeen tai sen osan toteuttaminen viivästyy kuluvan vuoden arvioidusta aikataulusta
ja talousarvioon varattu määräraha jää käyttämättä, esitetään investoinnin rahoitustarve uudelleen seuraaville vuosille arvioidun käytön mukaisena. 4. Tytäryhtiöt Kuntakonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden tulee esittää näitä ohjeita soveltaen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka tukevat kuntasstrategian päämäärien saavuttamista. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista seurataan talousarviovuoden aikana niin, että yhtiöt raportoivat eri toimialojen tapaan tavoitteiden toteutumisesta osavuosikatsausten ja konsernitilinpäätöksen yhteydessä. Tytäryhtiöiden tulee laatia vähintään kolmevuotinen talousarvio ja taloussuunnitelma sisältäen tulos- ja rahoituslaskelman sekä investointiohjelman vuosille 2018-2020 samanaikaisesti kunnan kanssa. Laskelmiin tulee sisältyä TP 2017, TA 2018, TPE 2018, TA 2019 ja TS 2020 ja TS 2021 tulosja rahoituslaskelma sekä investointiohjelma. Kuntastrategiasta johdettujen valtuuston asettamien tavoitteiden on keskeisessä asemassa tytäryhtiöiden budjettitavoitteiden asetannassa. 5. Strategiset ohjelmat Kunnan strategiset ohjelmat (henkilöstöpoliittiset periaatteet, elinkeino-, asunto- ja maankäyttö- yms. suunnitelmat) tulee valmistella samanaikaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman kanssa liitettäväksi talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. 6. Palautus Lautakuntien talousarvioehdotukset tulee toimittaa kunnanhallitukselle 28.9.2018 mennessä. Palautettavaan materiaaliin tulee liittää erillisenä asiakirjana talousarvion käyttösuunnitelma. Tytäryhtiöiden talousarvioesitykset palautetaan 21.9.2018 mennessä kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen ja valtuuston talousarvioseminaarit pidetään elo syyskuussa. Lisäksi kunnanhallitus antaa
elokuussa tarkennettuja lisäohjeita VM:n budjettiesityksen julkistamisen jälkeen talousarvion valmisteluun. Kunnanjohtajan ehdotus julkaistaan torstaina 2.11.2018. Kunnanvaltuusto päättää tulovero- ja kiinteistöveroprosenteista viimeistään marraskuun valtuuston kokouksessa ja lopullisesta talousarviosta 10.12.2018 kokouksessa. Lisätietoja talousarvion ja -suunnitelman laadinnasta saa kunnanjohtajalta ja talousjohtajalta. MÄNTSÄLÄN KUNNANHALLITUS Liitteet V-aseman hakemisto TA 2018/ Liite!; Kunnanhallituksen taloussuunnitelma 2019 2021 Liite 2; Tulosalueen talousarvioehdotus (mallipohja) valmistellaan 30.6.2018 mennessä Liite 3; Investointisuunnitelma 2019 2021 (-2023) Jakelu Kairesalo Esko Siikaluoma Esa Lindgren Mika Laakknen Ari Komulainen Satu Karhinen Soile Lintonen Pekka Virolainen Jarkko Fager-Pintilä Noora Gummerus Vesa Gustafsson-Kaipainen Riitta Virtanen Irma Kuune Saija Mäntsälän Yrityskehitys Oy/Kari Harri Nivos Oy/Muukka Esa Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy/Ohvo Rauni Mäntsälän Jäähalli Oy/Taljavaara Jorma
Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo/rauni Ohvo