Liite perusturvalautakunta 31.5.218 KIRDno-218-115 Perusturvan ensimmäinen osavuosikatsaus 218 PTL 31.5.218
PERUSTURVAN ENSIMMÄINEN OSAVUOSIKATSAUS 218 Sisällys Perusturvalautakunta...1 Sosiaalipalvelut...6 Terveyspalvelut...9 Erikoissairaanhoito...12 Toimintakyvyn tukipalvelut...13 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut...17 Käyttösuunnitelmatavoitteet...2 Perusturvan investoinnit...25 Liite 1. Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 218...26
Perusturvalautakunta Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut *Toimintakate (S) josta Sisäiset tulot Sisäiset menot Tulosyksiköt Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate TP 217 TOT 4/217 8 741 941 2 293 69 1 143 32 179 88 5 986 77 1 69 53 982 919 265 756 629 624 158 793 TA 218 TOT 4/218 8 329 19 2 348 198 1 52 889 32 574 5 955 192 1 662 948 848 6 215 215 472 338 167 461-17 81 49-33 15 744-25 942 219-7 975 617-2 46 736-6 456 141-5 895 483-1 519 476-73 39 17-23 119 942-19 376 111-36 338 98-26 932 16-8 49 425-21 168 97-6 632 691-5 763 19-1 857 734-74 52 792-25 46 79-2 796 419-2 626 966-3 54 428-927 641-832 996-159 548-99 68 18-3 722 54 228 332-4 792 734 7 29-548 978 TP 217 TOT 4/217 Tot % Muutos % 28,2 2,4 28,7 69, 27,9-1,6 25,4-19, 35,5 5,5 33,2 31,5 31,3 32,2 34,3 1,1 6,5 2,7 22,3 9,9-883 15-795 57-763 99 31,4 29,3 26,4-4,8-4,5 378,3-11 47 92-33 99 71 33,6 1,6-2 89 616-2 714 46-2 887 497-4 265 565 15 215-682 141 TA 218 TOT 4/218 Tot % Muutos % 24 788-858 65-317 151-1 15 428 1 699-31 947-4 22-34 27 6 83-887 55-184 464-1 65 139 19 4-257 475-24 65-263 76 24,7-13,5 1 289 6-1 192 764-481 173-9 384 877 41 321-2 89 179-34 755-2 514 613 1 171 946-9 96 57-528 981-9 263 542 482 455-3 612 77-139 26-3 268 882 35,3 3, 2 273 664 3 899-13 746 398-922 592-12 391 427 689 976 1 227-4 65 26-59 827-3 433 65 2 389 672-14 652 274-875 337-13 137 939 719 197-4 274 647-15 849-3 76 299 28,2 7,9 47 487-38 586 272-14 224 786-38 538 785-14 224 786 36,9 1,3-37 953 44-14 47 43-37 953 44-14 47 43 1
Toimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Taloudellinen tuloksellisuus *Asukasmäärä 31.12. euroa per asukas Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvellut Erikoissairaanhoito Toimintakyvyn palvelut Ikäihmisten hyvinvointipalv. 693 257 176 367-18 671 27-991 735-18 793 318 9 159 27 396-5 49 965-53 223-5 426 633 73 445-19 138 125-858 524-19 266 24 12 636 12 131-5 912 898-25 117-6 3 248 31,2 1,6 4 232 84 48 66-21 595 442-2 8 84-19 394 62 1 31 326 41 586-5 671 247-397 151-4 995 486 3 982 639-21 939 863-1 818 259-19 775 483 1 9 69 3 84-7 374 885-162 31-6 524 421 33, 3,6 TP 217 TOT 4/217 39 17 39 17-1 444-413 -29-8 -24-64 -316-88 -969-359 -48-139 -495-128 TA 218 TOT 4/218 39 361 39 361-1 48-485 -27-7 -235-83 -334-94 -979-361 -489-153 -52-166 Neljän ensimmäisen kuukauden toteuman perusteella keskeisimmät ylitykset aiheutuvat lastensuojelukustannusten,7 milj. euron eli 34,9 % kasvusta sekä ikäihmisten,7 milj. euron eli 45,9 %:n hoiva- ja sairaalapalvelujen ostojen kasvusta. Huhtikuulle ei ole vielä kirjattu kaikkia tarkastelujaksolle kuuluvia suuria ostopalvelulaskuja, jonka toimiala on ottanut tarkemmassa vuosiennusteessa huomioon. Perusturvan oman toiminnan ylitys koko vuoden aikana ennakoidaan olevan noin 2,2 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoidaan puolestaan alittuvan koko vuoden aikana n. 1, miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi koko perusturvan toimintakatteen osalta yhteensä 1,2 miljoonan euron ylitystä ja 3,2 prosentin kasvua edellisen vuoden toteumaan nähden. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen monialainen kehittäminen ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen Keskeinen toimintaympäristön muutostekijä on lähivuosina kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutos. Uusimaa219 -hankkeen johtamista ja organisointia on uudistettu. Maakuntahallitus on päättänyt 13.3.218 perustaa Uusimaa219 -hankkeen strategisen johtoryhmän (SJR). Näin vahvistetaan keskeisten sidosryhmien 2
(erityisesti kuntien) hyvää yhteyttä hankkeen suunnitteluun ja sen sisältöön muun muassa hankkeelle esitettävän strategisen johtoryhmän (SJR) ja sen kokoonpanon kautta. Maakunnan väliaikainen toimielin (VATE) ja SJR ovat erillisiä toimielimiä. Mahdollista on, että VATE:n kokoonpano tulee osittain vastaamaan SJR:n kokoonpanoa, mikä tarkentuu asiaa koskevissa neuvotteluissa. Mikäli VATE:n toiminta käynnistyy voimaanpanolain tultua voimaan, lakkaa Uusimaa219 -hankkeessa tehtävä maakunnan esivalmistelu lukuun ottamatta kuukauden mittaista siirtymäaikaa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin sosiaalija terveystoimialan johtaja. Kirkkonummea edustaa strategisessa johtoryhmässä Espoon perusturvajohtaja. Sote-uudistuksen valmisteluun Kirkkonummen viranhaltijat ovat osallistuneet edelleen aktiivisesti vuonna 218. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä on aloittanut työskentelynsä joulukuussa 216 ja työskentely jatkuu edelleen. Ryhmän ohjauksessa toimivat valmisteluryhmät järjestäytyivät helmikuun 217 aikana. Perustettuna on 11 sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmää, joissa Kirkkonummen edustajia on mukana. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt haun valinnanvapausmallien pilotointiin. Hakuaika päättyi 15.3.218. Pilotoinnit aloitetaan kesällä 218 sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt maakunta- ja sote - uudistuksen lakipaketin. Pilotteihin on varattu valtion talousarviossa 1 miljoonaa euroa vuodelle 218. Hankkeessa on mahdollista pilotoida neljää valinnanvapauden elementtiä tai osaa niistä: sote-keskuksia, suunhoidon yksiköitä, asiakasseteliä ja/tai henkilökohtaista budjettia. Kirkkonummi on mukana pilottihakemuksessa yhdessä muiden Uudenmaan kuntien kanssa ja ilmoittanut kiinnostuksen kohteeksi sotekeskuksen, suunhoidon yksikön ja asiakassetelin. Kirkkonummi on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönoton valmistelussa. Perusturvan neljä työntekijää ovat jatkaneet hankkeessa työskentelyään osaaikaisina asiantuntijoina. Järjestelmän lääketieteellisen, hoitotyön ja sosiaalihuollon sisältöä rakennetaan erinäisissä työpajoissa kesään 218 asti. Käyttöönoton valmiuden arviointitilaisuudet jatkuvat kesäkuusta eteenpäin kuukauden välein käyttöönottoon saakka. Kesälomien jälkeen päästään hyväksymistestauksiin, joihin osallistuu myös niitä järjestelmän käyttäjiä, jotka eivät ole osallistuneet sen rakentamiseen. Apottijärjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa marraskuussa 218. Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna 22. Kirkkonummi on osallistunut PKS LAPEn Lapsen paras yhdessä enemmän hankkeeseen Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurankuntien kanssa. Kirkkonummen henkilöstöä on osallistunut perhekeskuskokonaisuudessa hankkeen työryhmiin: vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroauttaminen ja sovinnollinen yhteisvanhemmuus sekä monikulttuurinen työ perhekeskuksessa. Tammikuussa Kirkkonummella on järjestetty sivistystoimen, perusturvan sekä järjestöjen ja seurakunnan edustajille yhteinen Kick off-tilaisuus jonka työpajoissa työstettiin yhteistyön rajapintoja. Kirkkonummen painopisteenä LAPE-hankkeessa on yhteistyön kehittäminen sivistystoimen, perusturvan sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyössä järjestöjen kanssa on keväällä järjestetty: puhutaan erosta-illat sekä avoimen kohtaamispaikan pilotti. Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän ja Pelastakaa lasten työntekijöiden toimesta Kirkkonummella järjestettiin työpaja henkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden näkemysten esille nostamiseksi. Kirkkonummi on osallistunut Kasvun tuki hankkeen koulutuksiin: Lapset puheeksi kouluttajakoulutukseen, - perheinterventiokoulutukseen sekä Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmän ohjaajakoulutukseen. Kaikkiin koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä sivistystoimesta sekä perusturvasta ja näiden juurruttamisen suhteen tehdään suunnitelma yhteistyössä esimiesten ja johdon kanssa. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmät olivat aiemmin erillisiä ryhmiä ja ne yhdistettiin 18.4.218 kunnan johtajan päätöksellä. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä on kunnan monialainen asiantuntijaryhmä, joka on tarkoitettu -21-vuotiaille lapsille ja nuorille. Työryhmässä arvioidaan monialaisesti lapsen/nuoren ja perheen tilannetta. Lisäksi kunnassa kokoontuu säännöllisesti lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseksi monialainen ryhmä, jossa on perusturvapalvelujen toimialan ja sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen toimialan esimiehiä. Ryhmän tavoitteena on miettiä haastavia asiakastilanteita ja kehittää yhteistyötä entistä monialaisemmaksi ja toimivammaksi. Ryhmän toimintaa kehitetään edelleen vuoden 218 aikana. Lastenpsykiatrian kanssa on yhteistyörakenteita täsmennetty kevään aikana. 3
Kirkkonummen sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstö (terveyspalvelut, toimintakyvyntukipalvelu ja ikäihmisten palvelut) järjestivät yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja Omnian oppilaiden kanssa kuntalaisille hyvinvointipäivän 25.4.218. Päivä sisälsi toimintojen esittelyä, erilaisia mittauksia ja hoitoja, fyysisiä harjoitteita, asiakkaiden tekemien tuotteiden myyntiä sekä ruokatarjoilua ja maistiaisia. Päivän aikana Sote-keskuksessa kävi n. 3 kuntalaista. Kuntalaisten palaute oli erittäin positiivista, joten jatkossa vastaavanlaisia päiviä pyritään järjestämään vuosittain. Perusturvapalvelujen toimialan esimiehet ovat osallistuneet aktiivisesti Hyvinvointikeskus-hankkeen suunnitteluun yhdessä kuntatekniikan ja arkkitehtien kanssa. L2 vaiheen suunnitelmien hyväksymisen palvelutuotannon jaosto jätti pöydälle, kunnes sote -ja maakunta-lainsäädäntö on käsitelty eduskunnassa ja maakunnan kanssa on sen jälkeen käyty lisänneuvotteluja. Perusturvapalvelujen toimialalla on käytetty eräänä kehittämistyömenetelmänä Leania lähinnä terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Vuonna 218 HUS:n järjestämään Leanmenetelmäkoulutukseen osallistui neljä tulosalueiden vastuuhenkilöä, joista yhden koulutus käynnistyi jo vuoden 217 puolella. Perusturvapalveluista yksi viranhaltija on aloittanut Lean-valmentajakoulutuksen syksyllä 217. Koulutus päättyy keväällä 218. Näin menetelmän käyttö voi laajentua laajemmin osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Perusturvapalvelujen toimialan kaikki esimiehet osallistuvat kevään 218 aikana yhteiseen dialogiseen koulutukseen (kuusi kokoontumista). Koulutuksessa keskitytään päivittäiseen johtamiseen, muutoksen tuomaan epävarmuuteen ja sen hallintaan dialogin avulla. Keskeisenä teemana on myös yhdessä tekeminen ja yhteistyön kehittäminen. Kirkkonummen kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen vuonna 217 on tuottanut uudenlaisia yhteistyörakenteita konserninhallinnon kanssa. Yhteistyökäytänteiden rakentaminen jatkuu vuonna 218. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen sekä erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Toimenpide Kotikuntoutuksen sekä fysioterapian avokuntoutuksen vakiinnuttaminen sekä Espoon uuden sairaalan ja perusturvan yhteisen toimintamallin kehittäminen Arviointikriteerit/mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäyntien määrä (fysioterapeutit ja lähihoitajat) 216 738 ennuste 217 16 Tavoite 218 198 Toteuma 3.4.218 1-4/218: Ft-käynnit 163 + lhkäynnit 677 yht. 84 käyntiä Fysioterapian avokäyntien määrä (yli 65-vuotiaat) (ilman kotikuntoutusta) 216 239 Ennuste 217 21 Tavoite 218 228 1-4/218 fysioterapian avokäyntejä yli 65-vuotiailla oli 788. Sairaalahoitojaksojen keskimääräinen pituus 216 (oma sairaala) 22,1 vrk Ennuste 217 (Espoon sairaala) 9,3 vrk 1-3/218 hoitopäivien keskiarvo oli 14.48 ja 4/218 14.42. 4
Tavoite 218 (Espoon sairaala) 9, vrk HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65vuotiasta asukasta kohti 216 1 47 / 65-v. täyttänyt Ennuste 217 1 43 / 65-v. täyttänyt Tavoite 218 1 375 / 65-v. täyttänyt Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, ikäihmisten hyvinvointipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65vuotiasta asukasta kohti on tammi-huhtikuussa 218 ollut 417 / yli 65-vuotias asukas (tammi-huhtikuussa 217 vastaava luku on ollut 47 / yli 65-vuotias asukas). Tavoite on toteutumassa. Espoon sairaalan sekä osastojen siirtymisen yhteydessä vahvistettujen kuntoutuspalvelujen ja kotihoidon avulla on voitu panostaa enemmän ennalta ehkäisyyn sekä kuntoutukseen. Potilaiden kotona pärjäämistä on voitu tukea riittävästi ja hoitopaikat ovat olleet asiakkaan hoidon tarpeeseen nähden tarkoituksenmukaiset. Tämä on näkynyt vähentyneenä erikoissairaanhoidon tarpeena. Strateginen tavoite: Perustason avopalvelujen saatavuuden parantaminen lapsille, nuorille ja lapsiperheille, jotta kohderyhmän hyvinvointi lisääntyy ja jotta lastensuojelun kiireelliset sijoitukset ja ostopalveluvuorokausien määrä saadaan vähenemään. Toimenpide Toimintamallien kehittäminen monialaisesti sekä lasten ja lapsiperheiden palvelujen vahvistaminen (11 uutta vakanssia vuonna 218 ja 2 vuonna 219). Arviointikriteerit/mittarit Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä 214 13 564 vrk 215 1 72 vrk 216 9 987 vrk Ennuste 217 17 2 vrk Tavoitetaso 218 15 vrk* Toteuma 3.4.218 Lastensuojelun ostopalveluvuorokausia on tammi-huhtikuussa 218 ollut 5956 (vuonna 217 vastaava luku oli 5355 vuorokautta). *mikäli avoresursseja ei lisätä, ostovuorokausien määrä on vuoden 217 ennusteen suuruinen Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, sosiaalipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt 5
Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö ja asumisneuvonta), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta), lastensuojelu sekä velkaneuvonta. Suoritteet / tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 217 Tot 4/217 TA 218 Tot 4/218 Tot % Muutos % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia 927 485 9 424 47,1-12,6 15 138 92, - 2 165 82,5-1,8 Maahanmuuttopalvelut Asiakkaiden määrä* Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset Jälkihuollon piirissä olevat nuoret 195 168 62 63 6 68 113,3 7,9 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t 17 47 5 355 12 1 5 956 49,2 11,2 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t 13 931 4 161 9 4 645 51,6 11,6 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit 1 45 37 1 5 438 41,7 42,7 254 65 17 78 45,9 2, 24 85 23 78 33,9-8,2 Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä *Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina ovat alle kolme vuotta Suomessa asuneet kotouttamislain piirissä olevat Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Luodaan kuntaan monialainen toimintamalli asunnottomuuden, häätöjen ja tuetun asumisen hoitamiseksi yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Typ-palvelupisteen, päihdehuollon, terveyspalveluiden, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhteistyössä. Luodaan yhteinen asiakaslähtöinen toimintamalli yhteistyössä päihdepalveluiden, terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa (Sosiaali- ja terveyskeskuksen pilotti). Painopisteenä on luoda toimintamalli paljon palveluita tarvitseville asiakkaille. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja toimitaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Perhepalvelut Luodaan toimintamalli lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen käsittelemiseksi monialaisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa yhteistyössä perheneuvolan, hyvinvointiaseman ja muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa. osallistutaan perhekeskusmallin kehittämiseen kunnassa (Lape-hanke ja hyvinvointikeskus) kehitetään lapsiperheiden kotipalveluun uusia toimintamuotoja, esimerkiksi lasten ryhmähoitoa yhteistyössä asukaspuistojen kanssa Lastensuojelu Käynnistetään systeemisen lastensuojelun toimintamalli THL:n tukemana ja osana Lape-hankkeen erityisen ja vaativan tason palveluita. kehitetään Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema) Velkaneuvonta 6
Valmistaudutaan vuoden 219 alussa tapahtuvaan velkaneuvontatoiminnan valtiollistamiseen osallistumalla sähköisten palveluiden työpajaan. Perhepalvelut ja lastensuojelu Lasten ja perheiden palveluiden sote-valmistelussa on yhtenä kokonaisuutena sisällytetty lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta. Kehittämisen yhteydessä puhutaan sosiaalityön toimintamallista, joka hyödyntää systeemisyyttä pyrkiessään auttamaan perheitä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on valmistellut systeemisen mallin pilotointia jo pidemmän aikaa. Suomessa mallin pilotointi aloitetaan kuluvan vuoden aikana lähes kaikissa maakunnissa osana LAPE-muutosohjelmaa. Kirkkonummi on mukana systeemisen mallin pilotoinnissa sekä lastensuojelun että perhepalveluiden osalta. Koko henkilöstö koulutettiin mallin toteuttamiseen loppuvuoden 217 ja alkuvuoden 218 aikana. Systeemistä mallia pilotoidaan aluksi näissä kahdessa tiimissä pienimuotoisesti ja työmuotoa laajennetaan koko ajan mahdollisuuksien mukaan. Malliin ei voida kokonaisuudessaan siirtyä yhdellä kertaa, sillä mallin käyttöönotto edellyttää kohtuullista asiakasmäärää. Yhdellä työntekijällä voisi mallin toteutuksessa olla 152 asiakasperhettä. Tällä hetkellä asiakkaita on lastensuojelussa 25-3 lasta / sosiaalityöntekijä ja perhepalveluissa 38-43 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Uudet vakanssit saadaan kokonaan täytetyiksi 23.5., jolloin aloittaa lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä ja sen jälkeen asiakasmäärä saadaan tasaantumaan. Haasteena on ollut löytää pilottitiimeihin kliinikoita, jotka ovat perheterapiakoulutuksen saaneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Jokaisessa asiakastiimissä tulisi viikoittain olla mukana kliinikko pohtimassa muiden ammattilaisten kanssa ratkaisuja asiakasperheen tilanteeseen. Sosiaalipalveluissa on kehitetty Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita pääkaupunkiseudun yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden kirkkonummelaisten toimijoiden kanssa (lastensuojelu, perhepalvelut, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema, oppilashuollon palvelut). Perusturvan ja sivistystoimen lasten ja nuorten parissa työskentelevien esimiehet ovat aloittaneet ns. kopinottaja-tiimin työskentelyn. Tiimin tarkoituksena on tarjota entistä varhaisempaa tukea perheille ja päästä pois lähetteistä ja lähettämisen kulttuurista kohti yhteistä työtä. Laajemmin pyritään uudenlaiseen hallinnonalat ja yksiköt ylittävään työpariuteen ja sujuviin palveluketjuihin. Tiimin toiminta on aloitettu esimiestasolta, mutta sen on tarkoitus laajentua työntekijöiden väliseksi työmuodoksi. Perhepalvelut muuttivat uusiin toimitiloihin Toritie 3, 2 krs 1.3. alkaen, sillä kunnantalon kakkoskerroksen remontin valmistuminen on siirtynyt. Lapsiperheiden kotipalvelu muutti Nissnikun kuntoutumiskeskuksesta kunnantaloon 1.4. alkaen. Lastensuojelu työskentelee edelleen Swegonissa, osoite Purokummuntie 1. Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä on edelleenkin korkea eli 11,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Niin ikään perhehoidon vuorokaudet ovat kasvaneet 11.6 % edellisvuodesta. Perhepalveluiden ja lastensuojelun työmäärää kasvattaa ilmoitusten korkea määrä. Lastensuojeluilmoituksia ja palvelutarpeenarviointipyyntöjä tuli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 489 kpl. Vuonna 217 ilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä oli tullut huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 45 eli tänä vuonna määrä oli 84 kpl enemmän. THL:n käsittelyaikoja koskevassa tietojen keruussa ajalta 1.1.217-31.3.218 Kirkkonummen perhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnit tehtiin 84 %:sti 3 kuukauden määräajassa. Uusista sosiaalityöntekijävakansseista (4 kpl) 2 aloitti helmikuussa, yksi maaliskuussa ja yksi aloittaa vasta toukokuun lopulla, joten määräaikojen ylittyminen johtui liian vähäisistä henkilöstöresursseista työmäärään nähden tutkimusajankohtana. Rekrytointien viivästyminen on johtunut sosiaalityöntekijähakijoiden vähäisestä määrästä ja rekrytointeja on jouduttu tekemään uudelleen pätevien hakijoiden saamiseksi. Perhepalveluissa palvelutarpeenarviointeja tehtiin 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 78 kpl. Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit ovat kasvaneet 42,7 % edelliseen vuoteen nähden. Tähän on syynä se, että vuonna 217 henkilökunnan sairaslomapäiviä oli yhteensä 57 kpl ja vuonna 218 niitä oli vain 11 kpl. 7
Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on vähentynyt 1,8 %. Tähän on syynä se, että lapsia ja nuoria autetaan tällä hetkellä varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat nykyisin enenevässä määrin perhepalveluiden asiakkuudessa eli he saavat apua sosiaalihuoltolain nojalla. Perhepalveluiden päivystyskäytäntöä on kehitetty alkuvuoden aikana. Päivystystiimiin kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. He tilastoivat päivystykseen saapuvia ilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä sähköisen työkalun avulla. Tällä tilastomenetelmällä saadaan arvokasta tietoa tulevaisuuden sote-valmistelun ja palvelujen suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö käynnisti maaliskuussa ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) osittain rahoittaman asumisen tuen hankkeen. Yhteistyökumppaneina 3-vuotisessa hankkeessa ovat KVA (Kirkkonummen Vuokraasunnot Oy) ja Espoon diakoniasäätiö. Hankkeen tavoitteena on häätöjen ehkäisy ja asumisen tukitoiminnan kehittäminen Kirkkonummella monialaisena yhteistyönä. Hankkeen ensimmäiseen iltapäiväseminaariin huhtikuussa osallistui n. 2 eri kunnan ja KVA:n työntekijää. Hanke on jo ensimmäisen kahden kuukauden toiminnan aikana onnistunut ehkäisemään häätöjä ja tarjoamaan tukea asunnottomille ja asumisen tukea tarvitseville. Hankkeessa työskentelee 2 asumisneuvojaa, joista toinen määräaikaisessa palkkatukityössä. Aikuissosiaalityössä käynnistettiin sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta syksyllä 217 ja toinen pilottiryhmä kokoontui alkuvuoden aikana. Ryhmään osallistuvat antoivat positiivisen palautteen ryhmän toiminnasta ja vertaistuen vaikutuksista elämäänsä. Toiminta on tavoittanut ne asiakkaat, jotka muutoin olisivat jääneet sosiaalipalveluiden tuen ja aktivointitoimenpiteiden ulkopuolelle. Toiminnan avulla aktivoidaan ja motivoidaan uudella tavalla monialaisesti heikossa asemassa olevia kuntalaisia. Maahanmuuttajatyössä on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa isoja ryhmäinfotilaisuuksia kuntaan muuttaneille pakolaisille ja muille ulkomaalaisille. Infotilaisuuksissa on kerrottu tulkkien välityksellä mm. asumisesta, asunnon hankinnasta, ravinnosta, seksuaaliterveydestä, Kelan etuisuuksista, turvallisuudesta sekä poliisin toiminnasta. Tämä toimintamuoto on tavoittanut kerrallaan useita kymmeniä osallistujia. Kirkkonummelle on muuttanut jälkihuoltoiässä olevia nuoria pakolaisia, joiden tuen tarvetta on kartoitettu ja tukitoimintaa toteutettu yhteistyössä Ehjä ry:n kanssa. Velkaneuvonta Velkaneuvonnassa valmistauduttiin vuoden 219 alusta tapahtuvaan toiminnan valtiollistamiseen. Toinen velkaneuvojista työskentelee 1.3.-31.12.218 5 %:sti oikeusministeriön alaisuudessa uuden tietojärjestelmän kehittämistyössä. Toiminnan siirtyminen valtiolle edellyttää sähköisen arkistoinnin kehittämistä, jotta tarvittava asiakasaineisto on käytettävissä myös toiminnan valtiollistamisen jälkeisessä työssä. Sähköisen arkistoinnin kehittäminen on aloitettu alkuvuoden aikana ja se tullaan saattamaan loppuun syksyn aikana. 8
Terveyspalvelut Terveyspalvelujen tulosalueeseen kuuluvat terveydenhoitopalvelut, vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto Suoritteet / tunnusluvut Terveydenhuoltopalvelut Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä Neuvolakäynnit perheohjaajilla Käynnit kouluterveydenhoitajalla Käynnit koululääkärillä Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen Lääkärikäyntejä vastaanotoilla Lääkäreiden puhelinkontaktit Suun terveydenhuolto Asiakkaita Käyntejä TP 217 16 63 4 92 Tot 4/217 5 422 1 496 5 56 982 TA 218 17 5 4 5 79 13 5 2 3 Tot 4/218 5 118 1 426 3 4 822 989 13 429 2 174 Tot % Muutos % 29,2-5,6 31,7-4,7,4 35,7-4,6 43,,7 29 55 38 97 25 151 8 533 13 351 8 45 27 5 42 34 9 313 14 384 8 495 33,9 34,2 25, 9,1 7,7,5 14 279 37 95 7 76 12 573 15 6 37 7 7 35 12 644 45,1 33,5 -,6,6 Toiminnan painopistealueet jatketaan palveluketjujen ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon kuntalaisten tarpeet sekä kuntalaisilta ja työntekijöiltä toiminnasta saatu palaute osallistutaan Lean-koulutuksiin ja kehittämistyötä jatketaan terveyspalveluiden toiminnoissa leanperiaatteet huomioiden selvitetään lääkäripalveluiden järjestämistä uudella tavalla tasa-arvoisten palvelujen varmistamiseksi jatketaan vastaanottotoiminnassa kiireellisen hoidon hoitajavastaanottoja jatketaan ryhmäohjausmalleja, osassa ryhmiä voidaan hyödyntää myös modernia teknologiaa (mm. painonhallinta) kehitetään ravitsemusterapeutin ja kotihoidon yhteistyötä jatketaan perusturvan sähköisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöä kannustetaan potilaita jokaisella käynnillä käyttämään Omakantaa omahoidon tukemisessa kehitetään sähköistä ajanvarausta potilastietojärjestelmän sallimissa rajoissa. jatketaan ulkoisen viestinnän kehittämistä ottaen huomioon erityisesti viestinnän potilas/asiakasystävällisyys. Yhdenmukaistetaan viestintää ja hyödynnetään mm. info-tv:tä sekä internetsivuja yhteisessä viestinnässä nykyistä enemmän. vahvistetaan perheille varhain annettavaa lisätukea, tuetaan vanhempia huolenpito- ja kasvatustehtävässä sekä lisätään vanhempien toimintakykyä vahvistamalla terveydenhoitopalveluita perheohjaajilla tuetaan oikea-aikaisesti yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa erityistä tukea tarvitsevia lapsiperheitä (Lape-hankkeen, ja hyvinvointikeskuksen ja Apotin palvelumallin kehittäminen) otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa ja ennaltaehkäisyssä kuntalaisten rokotuskattavuus jatketaan suun terveydenhuollossa Kerralla kuntoon mallia aikuisten kiireettömän hoidon toteutuksessa osallistutaan Apotin, maakunta- ja soteuudistuksen sekä Hyvinvointikeskushankkeen työryhmiin Terveydenhoitopalveluissa suoritemäärät ovat viime vuoteen nähden hieman alhaisemmat, mutta asetuksen mukaiset terveystarkastukset on tehty. Alkuvuodesta on ollut hieman tavallista enemmän ennalta suunnittelematonta henkilöstöresurssin vajetta, mikä selittänee eron viime vuoteen. Syntyvyys näyttää alkuvuoden osalta olevan aavistuksen viime vuotta alempi. Lapsiperheitä on muuttanut erityisesti Masalan alueelle. 9
Vastaanottotoiminnassa on jatkettu potilaiden hoitoon ohjautumisen kehittämistä. Kiireellisen hoidontarpeen arviointia kehitettiin siten, että tietyt määritellyt potilasryhmät ohjataan ensisijaisesti hoitajalle ja hoitajalla on lääkärin konsultaatiomahdollisuus. Potilaan läpikulku päivystyksessä on tämän myötä sujuvoitunut ja se myös selittää 9,1% lisäyksen hoitajakäyntien määrässä. Suun terveydenhuollossa asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet viime vuoden tasolla, vaikka henkilöstöresursseissa oli tammi-maaliskuun ajan rekrytoinneista johtuvaa vajetta. Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoitopalveluiden neuvolatyössä on hyödynnetty yliopistollisten keskussairaaloiden kehittämän verkkosivusto Naistalon sivuja, joista löytyy tietoa sekä potilaille että ammattilaisille. Tammikuusta lähtien sivujen kautta on myös ollut mahdollisuus varata sähköisesti aika erikoissairaanhoitoon sikiöseulontoihin. Neuvolan asiakkaille on suositeltu sivuja sekä niiden sähköisiä palveluja. Kuuden kuukauden ryhmäneuvolakäynnin sisältöä ja käytäntöjä on päivitetty ja ryhmäneuvolaan osallistuu neuvolan terveydenhoitajan sekä suun terveydenhuollon työntekijän lisäksi myös asukaspuiston ja seurakunnan työntekijät sekä perheohjaaja. Palveluja on myös viety lähemmäs asiakkaita: Masalan asukaspuistossa on kokeiltu terveydenhoitajan imetystukiaamupäivää perheille ja samanlainen aamupäivä on suunnitteilla myös keskustan asukaspuistoon. Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset valmistuivat loppusyksystä 217. Koulukohtaiset tulokset ovat tulleet alkuvuodesta 218. Tuloksia hyödynnetään toiminnan ja erityisesti ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Raittius on lisääntynyt, mutta huumeiden kokeilu toisen asteen opiskelijoiden kohdalla on korkeampi, kun mitä maassa yleensä. Neuvolan kaksi uutta perheohjaaja aloittivat huhtikuun puolivälissä. Neuvolan perhetyö käynnistyy vähitellen, huhtikuussa työntekijät ovat perehtyneet kuntaan ja suunnitelleet toimintaa. THL:n tekemä Lasten terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt helmikuussa 4vuotiaiden perheille. Neuvolakäynnillä perheiltä kysytään halukkuutta osallistua tutkimukseen ja perheet vastaavat kyselyyn kotona. Lasten ja nuorten palveluketjujen kehittämistä yhdessä muiden perusturvan toimijoiden sekä sivistystoimen kanssa on jatkettu. Terveydenhoitajia on osallistunut Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LA-PE) matalan kynnyksen palveluiden kokonaisuuteen sekä Perhekeskustoimintamallin ja Varhaiskasvatus sekä koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -ryhmien työskentelyyn. Vastaanottotoiminta Kuntalaisbarometrissa kysymys asiantuntevasta hoidosta terveyskeskuksissa koettiin yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä. Tyytyväisyys terveyskeskukseen, ajanvaraukseen, asiantuntevuuteen ja palvelun sujuvuuteen onkin noussut kolmessa viimeisessä barometrimittauksessa. Maaliskuussa 217 vuodeosasto muutti Espooseen ja tällä on myös ollut vaikutusta vastaanottotoimintaan. Tiedonsiirto organisaatioiden välillä potilasturvallisesti vaatii tarkkuutta ja erityishuomiota. Vuodeosastojen hoitojaksojen pituuksien tavoite on olla lääketieteellisesti perusteltuja ja mahdollisimman tehokkaita ja tarpeenmukaisia. Tämän myötä kotihoitoon siirtyvien ja siellä olevien potilaiden hoito on aiempaa vaativampaa. Resurssitarve heijastuu myös vastaanottotoimintaan. Terveyskeskusrakennuksessa on tehty pintaremontointia viime vuosien aikana ja muutettu tiloja uusien toimintojen tarpeiden mukaisiksi. Henkilökunnan sisäilmaoireilu jatkuu edelleen, mikä aiheuttaa päivittäisen toiminnan järjestelyyn haasteita. Lisäksi olemme saaneet tietoomme, että LVI-puolella on korjaustarpeita. 1
Vuodeosastojen siirtymisen myötä vapautuneisiin tiloihin muutti mm. päihde- ja mielenterveyspalveluita ja yhteiset tilat mahdollistavat aiempaa tiiviimmän yhteistyön. Potilaiden omahoidon ohjauksessa on pidetty myös ryhmäohjauksia mm. heikentyneen sokerinsiedon-, INRomahoidon-, tupakanvieroituksen-, painonhallinnan ja diabeteksen hoidon eri teemoista. Ryhmäohjaustoimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Lisäksi omahoidon tukemiseksi käytössä on kaikilla terveysasemilla omahoitopisteet. Potilaita ohjataan yhä enemmän sähköisten palveluiden käyttöön. Viime vuonna pilotoitu sähköinen ajanvaraustoiminta influenssarokotuksiin otetaan käyttöön Masalassa ja Veikkolassa ja selvitetään mahdollisuutta keskustan osalta. Iltavastaanottotoiminta jatkuu. Hoitajien ja lääkäreiden yhteistyötä potilaan saaman palvelun sujuvoittamiseksi parannetaan edelleen. Keväällä on käynnistetty kuukausittaiset yhteistyöpalaverit, joissa teemoina on ollut sähköinen asiointi ja pitkäaikaissairaan hoitoprosessi. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palveluissa on aloitettu lean-kehittämistyö, jossa tavoitteena on sujuvoittaa prosesseja jatkuvan parantamisen periaatteella. Välittömän yhteydensaannin (ajanvarauksen) prosessissa on mm. tehty tilajärjestelyjä puhelinpalvelun ja henkilökohtaisen asioinnin parantamiseksi. Lisäksi on tehty useita pieniä muutoksia ja suunnitteilla on myös mittaukset, joilla voidaan arvioida ajanvarauksen resursointi vastaamaan paremmin kysyntää. Myös lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) suun terveydenhuollon palveluprosessien lean-kehittämistyö on alkanut. Aikuisten kiireettömässä hoidossa perinteisen hoitomallin lisäksi jatkuu myös Kerralla kuntoon malli. Haasteena on ollut edelleen sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen että Gesterbyn hammashoitolan sisäilmaongelmat. Ne vaikuttavat henkilöstön sijoitteluun ja osaltaan myös henkilöstön vaihtuvuuteen. Suun terveydenhuollossa otettiin viime vuoden lopulla käyttöön potilasjärjestelmän uusi Kanta-palveluihin soveltuva versio. Versiossa on ollut huomattavan paljon ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet myös työn sujuvuuteen. Huhtikuussa käyttöön tulleet uudet vakanssit ja hyvin sujuneet rekrytoinnit ovat helpottaneet alkuvuoden resurssivajetta. Aikuisten kiireettömässä hoidossa on pysytty hoitotakuussa ja uuden kiireettömän ajan saa noin kahden kuukauden päähän. Kysyntä vaikuttaisi kuitenkin jonkin verran kasvaneen. Jonojen purun jälkeen kysynnästä ei ole ollut enää saatavilla tarkkoja tietoja, mutta erillinen kysynnän mittaus on tarkoitus aloittaa kesän jälkeen. Maakunnan sote-valmistelutyöryhmät ovat jatkaneet työskentelyä ja suun terveydenhuolto on osallistunut niihin yhdessä aktiivisesti muiden terveyspalvelujen edustajien kanssa. Lisäksi suun terveydenhuolto ja vastaanottotoiminta olivat mukana Helsingin ja Keski-Uudenmaan koordinoimien valinnanvapauspilottihakemuksien suunnittelussa. 11
Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon määrärahojen toteutumista seurataan HUS:n oman kuukausiseurantajärjestelmän avulla, sillä kuntalaskutus perustuu muutaman kerran vuodessa oikaistaviin ennakkolaskuihin. Erikoissairaanhoidon toimintakate vuonna 217 oli 37,95 milj. euroa. Huhtikuun 218 tilanteen mukainen toteumaennuste vuodelle 217 on 37,5 milj. euroa eli noin miljoona euroa alle budjetoidun. Erikoissairaanhoidossa kustannukset ovat laskeneet merkittävimmin nuortenpsykiatriassa, jossa kustannukset ovat peräti 345 euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät. Kustannusten lasku johtuu hoitopäivien laskemisesta 36 vuorokaudesta 27 vuorokauteen ja poliklinikkakäyntien vähenemisestä 1247:stä 797:ään. Yli 1 euron kustannusten alenemiset edellisvuoteen nähden tapahtuivat myös korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa, lastentaudeissa, kirurgiassa ja neurokirurgiassa. Yli 1 euron kustannusten kasvuja edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden tapahtui puolestaan sisätaudeissa, keuhkosairauksissa, hengityshalvaushoidoissa ja neurologiassa. Sisätaudeissa poliklinikkakäyntien määrä ei juurikaan kasvanut ja hoitovuorokausien määrä pikemminkin laski edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kustannusten kasvu johtuu sisätaudeissa täten kalliimmista hoidoista kuin itse volyymin kasvamisesta. Muissa kasvukohteissa kasvun selitys löytyy sekä poliklinikkakäyntien että hoitovuorokausien määrän kasvuna. 12
Toimintakyvyn tukipalvelut Toimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueeseen kuuluvat kuntoutuspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut sekä kuntouttava työtoiminta. mielenterveyspalvelut, Suoritteet / tunnusluvut Kuntoutuspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä yht. Ostopalvelukäynnit TP 217 Tot 4/217 TA 218 Tot 4/218 Tot % Muutos % 1 675 3 624 11 55 3 517 3,5-3, 3 534 563 3 2 758 23,7 34,6 1 491 467 1 9 617 32,5 32,1 754 316 9 224 24,9-29,1 4 925 1 662 4 1 846 46,2 11,1 778 428 1 2 261 21,8-39, Mielenterveyspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä Päihdehuolto Päihdepalvelut, avo käyntejä Avokuntoutus Luotsi, hoitopäiviä Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä 1 383 72 6 118 19,7 63,9 Hoitopäiviä 1 378 23 1 3 62 46,3 196,6 2 14 714 2 1 672 32, -5,9 3 341 1 185 4 8 1 59 31,4 27,3 11 972 932 Ankkuri Toimintapäiviä Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä 12 5 4 31 34,4 361,5 Asiakkaat 35 11 31,4 - TYP-asiakkuudet 3 174 58, 7,4 Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä 7 697 2 742 9 2 946 32,7 22 654 7 321 28 7 666 27,4 4,7 3 346 1 144 2 734 36,7-35,8 Palveluasuminen, asiakkaita 45 38 45 44 97,8 15,8 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita 756 754 75 78 14, 3,4 Henkilökohtainen apu, asiakkaita 194 168 19 195 12,6 16,1 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat 116 114 125 113 9,4 -,9 Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk Lakisääteinen vammaishuolto: Toiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut Kotikuntoutuksen vakiinnuttaminen ja kehittäminen yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden kanssa Vuoden 217 lopulla alkaneen fysioterapian suoravastaanottotoiminnan kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa Lasten pääsy oikea-aikaisesti toimintaterapiapalvelujen piiriin sekä arviointien ja terapioiden lisääminen omana toimintana Mielenterveyspalvelut Monialainen palvelutarpeenarviointi mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä terveyspalvelujen kanssa yhteistyössä Matalan kynnyksen lapsi ja perhepalvelujen saatavuuden parantaminen Päihdepalvelut Monialainen palvelutarpeenarviointi mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä terveyspalvelujen kanssa yhteistyössä 13
Päivystysvastaanoton ja päivätoimintakeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Avopalveluiden kehittäminen ja ehkäisevän työn lisääminen Vammaispalvelut Vammaisten asumisyksikön suunnittelu ja sinne muuttavien asiakkaiden valmennus yhteistyössä Rinnekodin RK-asuntojen kanssa Vammaispalvelun lasten, nuorten ja heidän lähiomaistensa palveluohjauksen ja sosiaalityön vahvistaminen Kuntouttava työtoiminta TYP-toiminnan kohderyhmien selkeyttäminen sekä kuntoutuksen sisällön kehittäminen yhteistyössä aikuissosiaalityön ja TE-toimistojen kanssa. Työtä vailla olevien terveystarkastusten sisällön ja työkyvyn arviointien prosessien syventäminen. Kuntoutuneiden työtä vailla olevien asiakkaiden jatkopolkujen suunnittelu yhdessä kunnan työllisyyspalveluiden sekä muiden sidosryhmien kanssa (konsernihallinto, muut työllistymistä edistävät yhdistykset ja yhteisöt) Toimintakyvyn tukipalvelun työntekijät ovat olleet keskeisesti mukana monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämistyössä kunnan sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Valtakunnalliseen kehittämistyöhön on osallistuttu mm. Apotissa Palvelumallityöryhmässä, hallituksen kärkihankkeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) sekä Sote-tiimin alaisissa valmisteluryhmissä (vammaispalvelu sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut). Toimintakyvyn tukipalvelut ovat osallistuneet vahvasti kunnan työllisyyden edistämiseen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja työttömyyden kokonaiskustannusten pienentämiseksi. Tulosalueelle on kevään 218 aikana palkattu palkkatuettuun työsuhteisiin kuntouttavaan työtoimintaan 12 henkilöä ja eri tulosyksiköihin 7 henkilöä. Kuntoutuspalvelut Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta tuki- ja liikuntaelinvaivaisille käynnistyi loppuvuodesta 217 yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Yhteistyötä hoidontarpeen arvioijien kanssa on tehostettu ja perusteita tarkennettu fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan käyttöasteen kohottamiseksi. Tehostettu kotikuntoutus on näyttänyt vuoden aikana tarpeellisuutensa ja yhteistyössä ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen kanssa toiminta on vakiintunut hyvin. Fysioterapeutit ovat tukeneet koulutushetkillä kotikuntouttajien osaamista kotikuntoutuksen vahvistamiseksi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluiden henkilöstön tueksi fysioterapeuttien vetämä koulutus Asiakasta aktivoiva hoitotyö on jatkunut kevään aikana. Kuntalaisten kotona selviytymisen tueksi on fysio- ja toimintaterapeuttien yksilövastaanotto- ja kotikäyntien lisäksi tarjolla ryhmätoimintaa, apuvälinepalveluita ja asunnonmuutostöihin liittyvää arviointia. Kaikissa em. palveluissa kysyntä, tarve ja tarjonta ovat olleet kasvussa tuettaessa kuntalaisia yhä enenevässä määrin selviytymään mahdollisimman omatoimisesti kodeissaan ja kodinomaisessa asumisessa. Lasten toimintaterapiassa jo pidemmän aikaa syntynyttä jonoa on saatu kriittisiltä osin purettua, mutta vielä on jouduttu turvautumaan runsaasti ostopalveluterapiaan. Ostopalveluterapioiden tunnusluvussa on nähtävissä käyntikertojen lisääntymistä, kun erityisesti lasten toiminta- ja puheterapiajonojen purku ja lisääntynyt kysyntä lymfaterapiaan ovat synnyttäneet lisätarvetta ostopalveluiden käyttöön. Mielenterveyspalvelut ja puheterapia 14
Vuoden 218 alussa jatkettiin lapsi ja perhepalvelujen saatavuuden parantamista perheneuvolan ja Nuorten Hyvinvointiaseman tiiviinä yhteistyönä sekä työryhmien omia toimintatapoja kehittämällä. Perheneuvolassa on pilotoitu Oiva mallia, joka soveltuu perheille, joissa ongelma on lievä. Toimintamallin periaatteisiin kuuluu oikea-aikaisuus, lyhytkestoisuus ja perheen omien voimavarojen löytäminen. Vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana perheneuvolan käyntisuoritteet lisääntyivät lähes 3 % mutta tästä huolimatta 3.4.18 jonotilanne perheneuvolaan on n. 5 asiakasta ja Nuorten Hyvinvointiasemalle n. 3 asiakasta. Odotusajat ovat tavoiteltuja pidempiä (perheneuvolassa pisimmillään n. 5 kuukautta ja Nuorten Hyvinvointiasemalla n. 3 kuukautta). Vaikka sekä perheneuvolan että Nuorten Hyvinvointiaseman henkilöstötilanne on vakiintunut, on palvelujen lisääntynyt kysyntä vaikeuttanut jonojen suunniteltua purkamista. Lisäresurssina saatu perheneuvoja aloitti työnsä 1.4.218, joten resurssilisäyksen vaikutukset eivät vielä näy jonotilanteessa. Välillisesti myös lapsiin ja perheisiin myönteisesti vaikuttava seikka on, että aikuisten mielenterveyspalveluissa on resurssinlisäykseen liittyen onnistuttu saavuttamaan käytännössä jonoton tilanne. Puheterapian osalta kevään 218 aikana tapahtui merkittävä palvelujen organisatorinen muutos. Kaikki kunnan puheterapiapalvelut päätettiin 1.3.218 alkaen siirtää perusturvan vastuulle. Perusturvaan siirtyi kolme puheterapeutin vakanssia (kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen), mutta myös sivistystoimen jonossa olleet 25 suomenkielistä asiakasta. Varhaiskasvatuksen jo aloittamat rekrytoinnit onnistuttiin viemään päätökseen siten että toimet saatiin huhtikuun aikana täytettyä pätevillä hakijoilla. Maalis huhtikuussa puheterapiajonon (yhteensä n. 3 asiakasta) selvittäminen ja palvelutarpeenpriorisointi sekä uusien työntekijöiden vastaanottaminen ja perehdyttäminen ovat olleet toiminnan fokuksessa. Lyhyellä aikavälillä muutos on lisännyt puheterapiakuntoutukseen suunnattujen maksusitoumusten tarvetta. Mikäli henkilöstötilanne säilyy vakaana, on näköpiirissä, että syksyn aikana enenevästi kuntoutustakin voidaan tehdä omana työnä. Päihdepalvelut Päihdepalveluiden painopiste on vahvasti avopalveluissa ja ehkäisevän työotteen sekä varhaisen puuttumisen toimintamalleissa. Tässä toimintamallissa monialainen verkostotyö ja palvelutarpeen (hoidontarpeen) arviointi on keskeisessä asemassa. Päihdepalveluiden avopalveluiden hyvä resursointi ja päivystyksen aukiolojen lisääminen ovat selkeästi lisänneet käyntien määrää, joka jatkaa melko huimaa kasvua edelleen. Avokuntoutus Luotsin toiminta on vakiinnuttamassa paikkansa osana kuntouttavaa avopalvelua. Palvelun saatavuus ja saavutettavuus ovat parantuneet keskustan alueelle siirtymisen myötä. Alkuvuodesta asiakasmäärä on jäänyt hieman ennakoitua pienemmäksi, osin asiakkaiden keskeyttämisen vuoksi. Ehkäisevän päihdetyön osalta olemme nimenneet yhden työntekijän kokopäiväisesti ehkäisevään työhön. Työ on ollut paljolti verkostoitumista ja erilaisien kampanjoiden suunnittelua ja toteutusta (mm. Tipaton tammikuu). Nuorten päihteiden käyttöön ja erityisesti kannabiksen käyttöön on pyritty puuttumaan tiiviillä yhteistyöllä koulujen ja oppilashuollon, nuorisotoimen sekä sosiaalitoimen kanssa. Tavoitteena on tehostaa ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia ja toimintamalleja. Ostopalveluiden osalta avopalveluiden käynnit koostuvat edelleen pääosin sosiaali- ja terveysneuvontapiste Linkin käynneistä sekä Espoon selviämishoitoaseman käynneistä. Talousarvioon on jäänyt väärä luku (oikea olisi 13 käyntiä). Käyntien määrä vaihtelee vuosittain 1 15 välillä, eikä ole juurikaan riippuvainen Kirkkonummen päihdepalveluiden toiminnasta. Päihdepalveluiden ostopalveluiden hoitopäivien määrä on kasvanut reilusti. Tähän on osin vaikuttanut avopalveluiden käyntien määrän huomattava kasvu ja sitä kautta tehdyt hoidontarpeen arviot. Vammaispalvelut Rinnekotisäätiön RK-asuntojen asumispalveluyksikön rakentaminen Kirkkonummelle käynnistyi syksyllä ja asumispalveluyksikön arvioidaan valmistuvan syksyllä 218. Tulevien asukkaiden asumisvalmennus alkoi alkuvuodesta 218 yhteistyössä asiakkaiden, läheisten ja Rinnekodin työntekijöiden kanssa. Rinnekoti 15
suunnittelee myös päivätoimintayksikön perustamista Kirkkonummella ja tarkoituksena olisi, että se olisi paljon tukea tarvitseville kehitysvammaisille asiakkaille. Myös Aspa-palvelut ovat rakentamassa yksikköä Kirkkonummelle, joka valmistuu lokakuussa 218. Paikkoja olisi vähemmän tukea tarvitseville kehitysvammaisille ja vammaisille asiakkaille noin 5-1. Lokakuussa aloittaa uusi sosiaaliohjaaja, joka tulee ohjaamaan nuoria asiakkaita, mutta myös vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheitä. Ohjaus tapahtuisi pääasiassa asiakkaiden kotona ja lähiympäristössä. Ohjauksen kautta voidaan puuttua mm. arjenhallintaongelmiin, mutta myös tukemaan perheitä ja nuoria uusissa elämäntilanteissa. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärän kasvusta johtuen myöntämisperusteita arvioidaan ja pyritään järjestämään asiakkaille ensisijaisia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Tehtävänjakoa ja palvelun tarjontaa liittyen lastenhoitoon, kotipalveluun, tukiperheiden, tukihenkilöiden, sosiaaliseen kuntoutukseen ym. sosiaalihuoltolain mahdollistamiin palveluihin kehitetään yhdessä muiden tulosalueiden kanssa. Kehitysvammaisten laitoshoidon hoitovuorokausien väheneminen vastaa valtakunnallisia tavoitteita. Vammaispalvelun palveluasumisen asiakasmäärä on korkeampi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, mutta samalla tasolla vuoden 217 toteuman ja vuodelle 218 asetetun tavoitteen kanssa. Kuntouttava työtoiminta TYP-toiminta on alkuvuodesta ollut kunnan puolesta vähäistä, koska TYP-työntekijän rekrytointi on ollut ongelmallista. Kuitenkin vuoden alussa asetetut painopistealueet tullaan pitämään entisellään ja aktivointityötä aikuissosiaalityön kanssa jatketaan. Alkuvuoden aikana on aloitettu terveyspalveluiden kanssa yhteistyö asiakasohjauksen sujuvoitumiseksi. Tavoitteena on, että PPT (paljon palveluja tarvitsevat) -asiakkaat ohjataan perusterveydenhuoltoon ja työllistymiseen motivoituneet käyvät Toimarin terveystarkastusprosessin läpi. Kelan kanssa tehtävä yhteistyö on alkanut hyvin mm. niin, että Kelan työkykyneuvojalla on vastaanotto Toimarissa kaksi kertaa kuukaudessa. Massa-aktivointipäiviä on alkuvuodesta pidetty yksi, johon kutsuttiin 77 asiakasta. Päivän aikana tehtiin 43 aktivointi- tai työllistymissuunnitelmaa. Kuntouttavan työtoiminnan aloitti 1, eläkeselvitykseen siirtyi 15 ja muihin palveluihin 18 asiakasta. Tämän vuoden aikana järjestetään vielä kolme vastaavaa päivää. Kunnan työllisyyspalveluihin on varattu vuodelle 218 5. :n määräraha, jonka turvin on voitu palkata kuntaan 4 työntekijää määräaikaisiin työtehtäviin. Eri toimialat ovat olleet aktiivisesti mukana ja Toimari on ohjannut työkykyisiä työntekijöitä eri toimipisteisiin haastateltaviksi. Toimari on ollut myös mukana palkkatuen hakemiseen liittyvässä prosessissa ja pyrkinyt auttamaan työnantajia rekrytoinnissa. Toimarin ja kuntatekniikan välinen perinteinen yhteistyö alkaa vasta toukokuun aikana. Toiminnalla saavutetut kuntaosuuslaskun säästöt näkyvät viiveellä tulevien 2-3 kuukauden kuluessa. 16
Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueen palvelut jakautuvat kotona selviytymistä tukeviin palveluihin sekä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin. Suoritteet / tunnusluvut Kotona asumista tukevat palvelut Säännöllisen kotihoidon asiakkaita Tilapäisen kotihoidon asiakkaita Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita Vols-kodin päivätoiminta Hoitovuorokausien määrä Kotisairaala Hoitokäyntien määrä Intervallihoito Lehmuskartano, hoitovuorokausien määrä Vols-koti, hoitovrk määrä (sisältää myös kriisipaikat) Ympärivuorokautinen hoiva Lehmuskartano (laitos), hoitovuorokausien määrä Lehmuskartano (tehostettu palveluasuminen), hoitovrk Palvelutalo (palveluasunnot), hoitopäivien määrä Palvelutalo (ryhmäkodit), hoitopäivien määrä Volskoti, hoitopäivien määrä Ostopalvelut Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorokausien määrä Espoon sairaala, hoitovuorokausien määrä Espoon sairaala, hoitojakson keskimääräinen pituus TP 217 246 117 212 149 13 Tot 4/217 252 98 188 137 TA 218 4 4 16 16 Tot 4/218 246 19 221 153 Tot % Muutos % 61,5-2,4 27,3 11,2 138,1 17,6 95,6 11,7 1 58 137 8,7-3 5 82 23,4-1 38 2 8 435 611 31,5 29,4-6 8 11 5 9 2 5 2 12 4 2 287 2 683 2 934 1 666 4 58 33,6 23,3 31,9 32, 32,7-3 11 7 9 6 994 2 977 14 23,3 25,4 16, - Toiminnan painopistealueet Palvelujen sujuvuuden varmentaminen ja parantaminen: kehitetään tulosalueen asiakasprosesseja hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten ja hoitoketjuselvityksen perusteella. Kuntoutuspainotteinen toimintatapa kaikissa toiminnoissa Kotikuntoutusmallin kehittämistyön jatkaminen Kotisairaalan toiminnan kehittäminen kotiutusten turvaamiseksi jatkuu RAI-mittariston hyödyntäminen johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa Tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden tulosalueen kanssa suunnitelma sosiaalihuoltolain mukaisesta monialaista verkostotyöstä ikäihmisten osalta. Kotona selviytymistä tukevat palvelut Kotona selviytymistä tukevien palvelujen palvelu- ja hoitoketjuja kehitetään, jotta asiakasprosessit olisivat mahdollisimman joustavia ja yhteensopivia tulevan hyvinvointikeskuksen asiakasprosessien kanssa. Ikäihmisten neuvontaa ja ohjausta tarjoava Palvelunumero ei tavoittanut kuntalaisia riittävän hyvin eikä sen nimeä pidetty selkeänä. Puhelinneuvonnan toiminta-ajatusta kehitettiin yhdessä mm. vanhusneuvoston kanssa ja sille saatiin nimikilpailun avulla uusi nimi: Seniorilinja - Seniorlinjen. Samalla neuvontapuhelimen palvelua tehtiin tunnetuksi. Kotiutustiimi tukee sairaalasta kotiutuvaa potilasta, kun kotiutuminen ei suju itsenäisesti. Tavoitteena on, että jokainen tukea ja apua tarvitseva saa apua reaaliajassa. Kotiutustiimi tuottaa kahden viikon pituisia arviointijaksoja, jonka aikana kartoitetaan asiakkaan tuen ja palvelujen tarve jatkossa. Kotiutustiimin toiminta tukee myös kotihoitoa niin, että mm. kotiutukset tulevat suoraan kotiutustiimin tehtäväksi, minkä ansiosta kotihoidon kuormitus tasoittuu. Kotiutustiimin asiakkuudet ovat tilapäisiä, mikä näkyy toimintatilastossa tilapäisen kotihoidon asiakasmäärän nousuna. 17