Kirkkonummen kunta. Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Osavuosikatsaus

2 Osavuosikatsaus SISÄLLYSLUETTELO Kunnan yleiset sitovat tavoitteet 1 Konserniyhteisöille asettavat tavoitteet 3 Kirkkonummen kunnan toimintaympäristö 5 Käyttötalousosa 10 Yleishallinto 13 Perusturva 19 Sivistystoimi 39 Kuntatekniikka 65 Investointiosa 87 Kirkkonummen Vesi liikelaitos 90 LIITE 1 Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy osavuosikatsaus

3 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2018 Kuntastrategian toteuttamiseksi vuodelle 2018 asetetaan valtuustoon nähden sitovia toiminnallisia tavoitteita kuntatasolla sekä lautakuntatasolla. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään talousarviokirjassa. Lautakuntiin nähden sitovat, strategiaa tukevat sekä muut palveluja kuvaavat, tavoitteet esitetään käyttösuunnitelmissa. Kuntatasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Kuntaa kehitetään elinvoimaisena ja haluttavana asuinyhteisönä Toimenpide Mittari Toteuma Luodaan edellytykset noin 2 % väestönkasvulle Kunnan ja erityisesti kuntakeskuksen vetovoimaisuuden parantaminen Kirkkonummi-brändin luominen MAL-sopimusten mukaisten asemakaavojen ja asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen Kuntakeskuksen kaavamuutosten eteneminen Brändin viitekehys rakennettu vuoden 2018 aikana ja kuntastrategian mukaisia toimenpiteitä toteutettu brändin vahvistamiseksi Asuntorakentamisen kem 2 uusissa asemakaavoissa (lainvoimaiset asemakaavat) 4250 k-m2 (MAL tavoite 2018: k-m2) Valmistuneet asunnot 83 kpl (MAL tavoite 2018: 396 kpl) Liikekeskustassa on vireillä Tallinmäen ja Keskustan urheilupuiston asemakaavahankkeet sekä kortteli 108 asemakaavamuutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat hyväksytty lautakunnassa. Kunnan visuaalisen ilmeen yhdenmukaistaminen työstettävänä. Lisäksi kunnan tunnettavuutta ja houkuttelevuutta lisäävä mainosvideo -kampanjaa valmistelussa; julkistus elo-syyskuussa Strateginen tavoite: Asiakaslähtöinen kuntalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen Toimenpide Päivitetään tarvittavilta osin kunnan palvelutuotantoa ohjaava palveluverkkosuunnitelma kiinteistöstrategian ns. välimallin pohjalta Palveluprosessien digitalisointi Mittari Palveluverkkosuunnitelman päivityksen valmistuminen mennessä Digitaalisten palvelujen käyttöaste raportoidaan toimialoittain lähtötaso huomioiden Toteuma Määräaikaa jatkettu saakka (kh ). Kehittämistoimenpiteitä toteutettu kaikilla toimialoilla: -kirjastossa opastus kuntalaisille digipalveluiden käyttöön. Laaja tarjonta e-kirjoja ja e-lehtiä. -robotiikkaa käytetään tietohallinnossa, mm. palvelussuhdeasiat -infran kokonaisuudistus käynnis-

4 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet tynyt: otetaan käyttöön uutta teknologiaa -otettu käyttöön älylomakkeita kaikilla toimialoilla -otettu käyttöön lokitusjärjestelmä Kirkkonummen sote-palveluiden turvaaminen sote-uudistuksessa Valmistellaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollinen rakenne ja toimintamalli kuntaan olemassa olevilla resursseilla Aktiivinen vaikuttaminen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiseen Uudellamaalla Poikkihallinnollinen toimintamalli ja rakenne suunniteltu vuoden 2018 aikana Sote-uudistuksen valmisteluun Perusturvapalvelujen toimialan viranhaltijat ovat osallistuneet edelleen aktiivisesti vuonna Sote-virkamieskoordinaatioryhmä on aloittanut työskentelynsä joulukuussa 2016 ja työskentely jatkuu edelleen. Ryhmän ohjauksessa toimivat valmisteluryhmät järjestäytyivät helmikuun 2017 aikana, joissa Kirkkonummen edustajia ollut myös vuonna 2018 aktiivisesti mukana. Myös muiden toimialojen virkamiehet ovat osallistuneet oman asiantuntijuuden mukaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden strategian vuosille Strategiassa tavoitellaan Kirkkonummen vetovoiman merkittävää parantamista sekä hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Kevään 2018 aikana on valmisteltu poikkihallinnollisia Elinvoima- ja Hyvinvointiohjelmia, jotka perustuvat vahvasti strategian arvioihin ja päämäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää Hyvinvointikertomusta työstetään yhdessä Hyvinvointiohjelman kanssa. Strateginen tavoite: Kuntalaisten osallistamisen vahvistaminen Toimenpide Uusien osallistamistapojen käyttöönotto Mittari Kuntalaispalaute Uudet käyttöönotetut toimintatavat toimialoittain Toteuma Raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Otettu käyttöön useita sähköisiä osallistamismenetelmiä, esimerkiksi lupapiste.fi.

5 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Strateginen tavoite: Kestävä kuntatalous Toimenpide Investointien pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatiminen Selkeästi jäsennelty ja systemaattinen kuntastrategiaan perustuva talousarvio vuodelle 2019 Mittari Suunnitelma on valmis mennessä Tavoitteet, toimenpiteet ja arviointikriteerit ovat toimialoittain yhteneväisesti ja strategian mukaisesti kirjatut Toteuma KH:n käsittelemän ja hyväksymän investointien rahoitussuunnitelman päivitys on käynnissä. Valmistelu käynnistynyt kunnanhallituksen hyväksymän linjauksen mukaisesti. KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite: Kehittyvät palvelut Toimenpide KVA Oy / Peruskorjaukset mahdollistavan kassavirran turvaaminen. KVA Oy / Vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 98 % Edistetään julkisessa rakentamisessa toimenpiteitä CO2- päästöjen vähentämiseksi Mittari Kunnanhallitukselle tuodaan KVA:n osavuosikatsaus vähintään kaksi kertaa vuodessa Puurakentamisen määrä Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen Hiilijalanjäljen arvioiminen ja arvioinnin kehittäminen hankintoja arvioitaessa ja kilpailutettaessa Toteuma KVA:n osavuosikatsaus on KH:lle tuodun osavuosikatsauksen liitteenä. Käyttöaste on tilastoitu viimeksi toukokuussa ja on 98,13 %. KV-An seuraava uudisrakennushanke on puukerrostalot 2 kpl Masalaan. Vuonna 2015 valmistui kaksi kerrostaloa, 48 asuntoa käsittävä kiinteistö, jonka lämmitysmuoto on maalämpö muutetaan suorasähkölämmitteinen kiinteistö Jolkbyssä maalämpöön ja Veikkolassa sijaitsevat kaksi rivitalokiinteistöä vaihtavat lämmitysmuotonsa öljylämmityksestä ilmalämpöpumppuihin. Vuoden 2017 alusta kaikki kiinteistöt liitettiin kaukovalvontaan ja osaan huoneistoja asennettiin etäluettavat lämpöanturit. Lämmityksessä saatava säästö on arviolta 3-5%. KV-A aloitti vuoden 2016 syksyllä vedensäästöhankkeen, joka on vuoden 2017 loppuun säästänyt vettä kiinteistöissämme.

6 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy on Kirkkonummen kunnan omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö. Yhtiön toimintaperiaatteena on ylläpitää ja rakennuttaa laadukkaita ja edullisia vuokra-asuntoja, joissa asuvilla on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö tarpeellisine palveluineen. Asunnot on rakennettu pääasiassa aravalainoilla ja kunnan tuella. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori on Kirkkonummen kunnan ja Senaattikiinteistöjen omistama vuokrataloyhtiö, jonka vuokratalo sijaitsee Upinniemessä. Yhtiön osakkeista kunta omistaa 149 kpl ja Senaattikiinteistöt 1 kpl. Kiinteistö Oy Kirkkonummen keskustapysäköinti Kirkkonummen kunta omistaa 64,7 % Kiinteistö Oy Kirkkonummen keskustapysäköinnin osakekannasta. Yhtiö omistaa Ervastintie 9:ssä sijaitsevan pysäköintitalon. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Pankkitalo Kiinteistö Oy Kirkkonummen Pankkitalo on 100 % Kirkkonummen kunnan omistama tytäryhteisö.

7 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet KIRKKONUMMEN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleinen taloudellinen tilanne Kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Kuntatalouden tila keväällä 2017 on pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni noin 50 milj. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 842 milj. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna Lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä niin sanotun syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Kuntayhtymissä lainakannan kasvu oli hitaampaa. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien sisäisistä eristä puhdistettu lainakanta nousi 18,0 mrd. euroon. Lainakanta kasvoi yhä 3,6 prosenttia, mutta velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei noussut. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Suomen talouden noustessa BKT:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, tosin hivenen hidastuen. Hyvä talouskasvu ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden ongelmia, sillä työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanut maahanmuutto on lisännyt kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan heikkenevän kuluvasta vuodesta, mikä on seurausta verotulojen vaatimattomasta kasvusta sekä valtionapujen leikkauksista. Kuntatalouden toimintamenot kasvavat vuonna 2018 maltillisesti menopaineista huolimatta. Kuntaliitto selvitti hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimien vaikutuksia touko-kesäkuun vaihteessa tehdyllä kyselyllä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa. Kyselyn vastausten perusteella hallitusohjelman toimenpiteiden kuntataloutta vahvistava vaikutus on jäämässä arvioita huomattavasti matalammaksi. Siksi kehitysurassa huomioituja hallitusohjelman liitteen 6 sopeutustoimenpiteiden säästövaikutuksia on madallettu vuosille noin 160 milj. eurolla ja asiakasmaksutuloja laskettu noin 50 milj. eurolla keväällä tehtyyn kehitysuraan nähden. Sopeutustoimien vaikutuksia on pääasiassa siirretty myöhemmille vuosille, mutta esimerkiksi perhehoidon kehittämisen tuloksena odotettua säästöarviota on laskettu kehitysarviossa yhteensä noin 100 milj. eurolla vuosina Myöskään kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksestä arvioituja säästöjä ei olla kyselyn tulosten mukaan saavuttamassa ainakaan aikaisemmin arvioidussa ajassa. Työajan pidennys tuo säästöä, jos henkilöstön määrää vähennetään sen ansiosta. Kuntatyönantajien kunnilla teettämien säästökyselyiden mukaan kunnat ovat säästäneet henkilöstömenoissaan viime vuosina merkittävät määrät. Vuonna 2017 kunnat ovat ilmoittaneet jatkavansa henkilöstösopeutustoimia noin 360 milj. eurolla. Arvion ei pitäisi sisältää kilpailukykysopimuksen vaikutuksia, mutta käytännössä rajanveto kuntien ja kuntayhtymien omien henkilöstösäästöjen ja valtakunnallisten toimenpiteiden mahdollistamien henkilöstösäästöjen välillä voi olla häilyvä. Kuntatalouden kehitysurassa vuosityöajan pidennyksen on arvioitu pienentävän henkilöstömenoja yhteensä 148 milj. eurolla vuonna 2018 eli aikaisempaa arviota on laskettu alaspäin ja lykätty säästöjä seuraaville vuosille. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden toimintamenoja, mutta alentaa myös kuntien verotuloja ja valtionosuuksia. Nettovaikutukseltaan sopimus on vuonna 2018 kuntataloutta heikentävä.

8 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet VÄESTÖNKASVU Vuoden 2017 lopullinen Kirkkonummen asukasluku on henkeä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoden 2018 huhtikuun lopussa kunnan asukasluku on henkeä eli kasvua tammi-huhtikuun aikana on 136 henkeä (0,3 %). Lähde: Tilastokeskus / väestönmuutosten kuukausitiedot Kirkkonummi *4/2018 Väestönlisäys Väkiluku Väestönmuutos 2,5 % 2,4 % 2,2 % 2,4 % 1,5 % 1,2 % 0,7 % 1,0 % 0,9 % 0,8 % 1,1 % 1,0 % 0,4 % 0,3 % *Vuoden 2018 tiedot ovat ennakkotietoja tammi-huhtikuulta

9 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet TYÖLLISYYS Kirkkonummen kunnassa työttömyysaste huhtikuun 2018 lopussa oli 7,5 %, 1482 henkilöä, vuotta aiemmin työttömänä oli 1703 henkilöä. Koko maan työttömyysaste oli 9,7 %. Työttömyysaste Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli huhtikuun 2018 lopussa 8,5 %. Työttömyyden kehitys vuosina (tilanne ): Tilanne : /2018 Työttömät työnhakijat Pitkäaikaistyöttömät Alle 25-v. työttömät /2018 Kirkkonummi 5,4 7,4 6,2 5,5 6,5 8,2 9,5 10,9 10,3 8,3 7,5 Uusimaa 5,5 7,7 7,1 6,9 7,5 9,6 11,1 11,9 11,3 9,6 8,5 Koko maa 8,8 11,3 10,3 9,7 10,7 12,6 13,9 14,4 13,6 11,2 9,7

10 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään talousarvion yleisperusteluissa otsikon Sitovat tavoitteet vuodelle 2018 sekä käyttötalousosan tehtävien perusteluissa otsikon Sitovat toiminnalliset tavoitteet alla. Lautakunnan/johtokunnan käyttösuunnitelmassa sitovat tavoitteet voidaan tarvittaessa jakaa edelleen toimintaa ohjaaviksi osatavoitteiksi. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT: vuoden 2018 tilinpäätösennuste Tuloslaskelma / ULKOISET ERÄT Tammikuu-huhtikuu Kirkkonummen kunta TOT 2016 TOT2017 TA2018 ENNUSTE 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Käyttöom.myyntivoitot Maank äyttösop.k orvauk set Vuosikate II Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) Tämän hetkisen ennusteen mukaan vuoden 2018 tulos on talousarvion 2018 mukainen.

11 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Tuloslaskelma / ULKOISET ERÄT Tammikuu-huhtikuu Kirkkonummen kunta TOT 2017 TA2018 TOT 4/2018 TOT 4/2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate I Käyttöom.myyntivoitot Maank äyttösop.k orvauk set Vuosikate II Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alij.)

12 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma Tammikuu-huhtikuu % 570 Kirkkonummen kunta SISÄISET JA ULKOISET ERÄT TA2018 TOT 4/2018 TOT-% TOT 4/2017 Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Verotulot % Valtionosuudet % Rahoitustuotot ja -kulut % Vuosikate I % Käyttöom.myyntivoitot % Maank äyttösop.k orvauk set % 0 Vuosikate II % Poistot ja arvonalentumiset % , Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) Käyttötalouden kokonaistulot huhtikuun lopussa ovat toteutuneet 20 % ja kokonaismenot 30 %. Edellisvuoteen verrattuna tuloja on toteutunut 0,5 milj. euroa vähemmän ja menoja 4,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Tästä johtuen huhtikuun toimintakate on 4,5 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Toimintakatteen toteutumisprosentti on 33 %. Verotulot ovat toteutuneet 3,8 milj. euroa paremmin kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Valtionosuudet ovat toteutuneet vuoden takaiseen ajankohtaan nähden 0,4 milj. euroa heikompana.

13 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet Tuotot/kulut Tammikuu-huhtikuu 2018 Tuotot ja kulut sisältävät sisäiset erät TA 2018 TOT 4/2018 TOT-% TOT 4/ Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut % Netto % Kunnanhallitus Tuotot % Kulut % Netto % Perusturvalautakunta Tuotot % Erik oissairaanhoidon k ulut % Muut kulut % Netto % Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tuotot % 604 Kulut % Netto % Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja op-jaosto Tuotot % Kulut % Netto % Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja op-jaosto Tuotot % Kulut % Netto % Vapaa-aikajaosto Tuotot % Kulut % Netto % Kuntatekniikan lautakunta Tuotot % HSL kulut % Muut kulut % Netto %

14 Osavuosikatsaus 1-4 / Kunnan yhteiset sitovat tavoitteet 650 Rakennus- ja ympäristölautakunta Tuotot % Kulut % Netto % Palvelutuotannon jaosto Tuotot % Palo- ja pelastustoimi menot % Muut kulut % Netto % Tiejaosto Tuotot Kulut % Netto % Vesi-liikelaitoksen johtokunta Tuotot % Kulut % Netto % RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot % Kulut % Netto % Lautakunnat ovat pysyneet talousarviossa. Erikoissairaanhoidon kustannusten toteutumisprosentti huhtikuussa 2018 on 37 prosenttia. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin euroa korkeammat kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Palvelutuotannon jaoston tuotoista on toteutunut 12 % talousarvioon 2018 nähden.

15 Osavuosikatsaus Yleishallinto YLEISHALLINTO Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus

16 Osavuosikatsaus Yleishallinto YLEISHALLINTO TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos% Toimintatuotot ,7 236,82 Myyntituotot ,2 101,02 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,7 155,82 Muut toimintatuotot ,0 367,12 Toimintakulut ,6 22,67 Henkilöstökulut ,9 83,69 Palkat ja palkkiot ,1 76,10 Henkilösivukulut ,1 119,18 Palvelujen ostot ,9-6,01 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5-5,77 Avustukset ,9 10,82 Muut toimintakulut ,1 118,25 *Toimintakate (S) ,7 19,41 josta Sisäiset tulot ,8 Sisäiset menot ,5 756,3 TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos% Tarkastuslautakunta Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,3-57,0 Kunnanhallitus Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,9 19,7 Taloudellinen tuloksellisuus TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 *Asukasmäärä euroa per asukas

17 Osavuosikatsaus Yleishallinto Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on muun muassa valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla (kuntalaki 121 ). Valtuuston valitseman tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös (kuntalaki 123 ). Kunnanhallitus Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja vastaa kuntalaissa säädetyistä tehtävistä (hallintosääntö 41 ). Konsernihallinto Konsernihallinnon tehtävänä on tukea toimialojen tuloksellista toimintaa, ohjata ja seurata tavoitteiden toteutumista, antaa asiantuntijapalveluita kunnan päätöksenteon ja johtamisen tueksi, vastata kunnan strategisesta suunnittelusta sekä huolehtia lisäksi kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen jaostojen valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Konsernihallinto tuottaa sisäisiä tukipalveluita, hallintopalveluita, talouspalveluita, henkilöstöpalveluita sekä kunnan elinvoimaisuutta edistäviä kehityspalveluita (hallintosääntö 51 ). Talousarvio 2018 Kunnanvaltuustoon nähden sitovat määrärahat Vesihuollon kehittämiseen on varattu euron määräraha. Määräraha kohdennetaan vuonna 2018 vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämiseen ( euroa) ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan ( euroa). Toiminnan painopistealueet Työllisyyden edistäminen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja työttömyyden kokonaiskustannusten pienentämiseksi. Kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden edistäminen. Sisäisten palveluiden ja hallinnon kokonaistarkastelun jatkaminen sote- ja maakuntauudistus huomioon ottaen. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen kuntalain mukaisesti avoimuutta ja osallisuutta edistäväksi. Henkilöstön palkitsemisen kokonaisuuden kehittäminen. Laaditaan suunnitelma maanhankintarahaston perustamisesta. Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuudesta siirretään euroa käytettäväksi työkykyisten iäkkäiden henkilöiden sekä kuntouttavasta työtoiminnasta palkattavien pitkäaikaistyöttömien palkkakustannuksiin. Heidät palkataan kunnan toimialojen eri tehtäviin yhdeksän kuukauden määräajaksi. Toimialojen ei tarvitse käyttää näihin yhdeksän kuukauden määräaikaisiin tehtäviin olemassa olevia vakansseja. Kuntakehitysjaosto käynnistää palkkatuen yhdistyksille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä TE-keskuksen palkkatuella työllistämisvaroin. Sekä lautakuntien että jaostojen esityslistat ja pöytäkirjat käännetään molemmille kotimaisille kielille lukuun ottamatta suomenkielistä varhaiskasvatus- ja opetusjaostoa sekä ruotsinkielistä varhaiskasvatus- ja opetusjaostoa.

18 Osavuosikatsaus Yleishallinto Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Elinvoimaisuus Toimenpide Työllisyyden edistämiseen panostetaan Mittari Kunnan ns. sakkorahan suuruus pienenee 40 % vuoden 2017 TP verrattuna Kierrätyskeskus aloittaa toimintansa Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Toteuma Kunnan toimialoille on palkattu 40 pitkäaikaistyötöntä. Yhteistyössä Työmajakka Ry:n kanssa on etsitty työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille. Plus 50 Oy on järjestänyt työllistä itse itsesi - valmennuksia 30 työttömälle. Kierrätyskeskuksen kanssa on neuvoteltu toimitiloista. Ns. sakkorahan suuruus on edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta pysynyt edellisvuoden tasolla, eli noin euroa per kuukausi. Strateginen tavoite: Kehittyvät palvelut Toimenpide Mittari Toteuma Sisäisten palveluiden kehittämistä jatketaan mahdollinen sote- ja maakuntauudistus huomioiden Sisäisten palveluiden henkilöstöorganisaatio rakennetaan vuoden 2018 aikana Henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä työnantajamielikuvan kehittäminen Sisäisten palveluiden palveluprosesseja kehitetään digitalisaatiolähtöisesti Sisäisten palveluiden kehittämissuunnitelma valmistuu 8/2018 mennessä Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Valmistellaan palkitsemisen lisäksi muita työhyvinvointia ja työnantajamielikuvaa parantavia toimenpiteitä Työtyytyväisyyskyselyn käytettävissä olevat tulokset, sairaspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Nykyiset neljä Taitoan liittymää Kehittämissuunnitelma on valmisteilla aikataulun mukaisesti. Puheenjohtajiston evästykset ja johtoryhmävalmistelu Henkilöstöjaosto päättää palkitsemisen kokonaislinjauksista syksyllä Työhyvinvoinnin kehittämistilaisuudet on pidetty kaikille esimiehille ja henkilöstölle 3/2018. Aktiivisen tuen malli on päivitetty 5/2018. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 6,3 % verrattuna tilanteeseen 1-4/2017. Tulovaihtuvuus 1-4/2018 on 4,85 % ja lähtövaihtuvuus 2,57 % vakituisen henkilöstön osalta.

19 Osavuosikatsaus Yleishallinto Kassajärjestelmä uudistetaan nykyistä digitalisaatiokehitystä vastaavaksi Lokitusjärjestelmä uudistetaan tietosuoja-asetusten määräysten huomioimiseksi: - tietoverkon tapahtumia ja kuormitusta voidaan seurata direktiivin mukaisesti - yksittäiselle henkilölle voidaan antaa täsmällisesti tieto siitä, missä järjestelmissä on häntä koskevia tietoja Suomi.fi -palvelun käyttöönottoa laajennetaan ns. kapalainsäädännön mukaiseksi - paperipostin korvaaminen sähköisellä asioinnilla - turvapostin käyttölisenssien tarve vähenee korvataan yhdellä liittymällä viimeistään 2/2018 Verkkomaksaminen otetaan käyttöön viimeistään 3/2018 Lähtökohta: kunnassa ei ole EUdirektiivin mukaista seurantajärjestelmää. Järjestelmä saatetaan direktiivin mukaiselle tasolle viimeistään 6/2018 Palvelun viestit-osio ja asiointiosio otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Vastuuhenkilö: tietohallintopäällikkö Toteutettu: kassajärjestelmä on vaihdettu ja aiemmat neljä liittymää on korvattu yhdellä liittymällä. Verkkomaksamisen valmistelu on käynnissä. Käyttövalmis elokuussa Otettu käyttöön 5/2018. Tunnistaminen-osio on otettu käyttöön. Liittymiä rakennetaan eri järjestelmiin. Strateginen tavoite: Osallistaminen Toimenpide Mittari Toteuma Kunnan sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään kuntalain mukaisesti vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä edistäväksi Kunnan viestinnän yleisohje valmistellaan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi maaliskuuhun 2018 mennessä Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen uudenlaisten osallisuutta vahvistavien toimintamallien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi Lähtökohta: kunnassa ei ole viestinnän yleisohjetta. Kuntaliiton ohjeen mukainen yleisohje valmistellaan kunnanhallituksen päätettäväksi 5/2018 mennessä. Vastuuhenkilöt: hallintojohtaja ja kehitysjohtaja Toimenpiteet toteutettu vuoden 2018 aikana Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Valmistuu kunnanhallituksen päätettäväksi 6/2018. Toteutettu koulutussuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi kevään 2018 aikana on järjestetty GPRS-koulutukset verkkokoulutuksina.

20 Osavuosikatsaus Yleishallinto Strateginen tavoite: Hyvinvoiva henkilöstö Toimenpide Kehityskeskustelujen kattavuus henkilöstön kanssa 100%. Mittari Kehityskeskustelujen kattavuusaste (%) Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Toteuma Toteuma 65 %.

21 Osavuosikatsaus Perusturva Perusturvalautakunta TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos % Toimintatuotot ,2 2,4 Myyntituotot ,7 69,0 Maksutuotot ,9-1,6 Tuet ja avustukset ,4-19,0 Muut toimintatuotot ,5 5,5 Toimintakulut ,2 10,1 Henkilöstökulut ,5 6,5 Palkat ja palkkiot ,3 2,7 Henkilösivukulut ,2 22,3 Palvelujen ostot ,3 9,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4-4,8 Avustukset ,3-4,5 Muut toimintakulut ,4 378,3 *Toimintakate (S) ,6 10,6 josta Sisäiset tulot Sisäiset menot Tulosyksiköt TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 Tot % Muutos % Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,7-13,5 Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,3 3 Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,2 7,9 Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,9 1,3 Toimintakyvyn tukipalvelut

22 Osavuosikatsaus Perusturva Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,2 10,6 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate ,0 30,6 Taloudellinen tuloksellisuus TP 2017 TOT 4/2017 TA 2018 TOT 4/2018 *Asukasmäärä euroa per asukas Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvellut Erikoissairaanhoito Toimintakyvyn palvelut Ikäihmisten hyvinvointipalv Neljän ensimmäisen kuukauden toteuman perusteella keskeisimmät ylitykset aiheutuvat lastensuojelukustannusten 0,7 milj. euron eli 34,9 % kasvusta sekä ikäihmisten 0,7 milj. euron eli 45,9 %:n hoiva- ja sairaalapalvelujen ostojen kasvusta. Huhtikuulle ei ole vielä kirjattu kaikkia tarkastelujaksolle kuuluvia suuria ostopalvelulaskuja, jonka toimiala on ottanut tarkemmassa vuosiennusteessa huomioon. Perusturvan oman toiminnan ylitys koko vuoden aikana ennakoidaan olevan noin 2,2 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoidaan puolestaan alittuvan koko vuoden aikana n. 1,0 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi koko perusturvan toimintakatteen osalta yhteensä 1,2 miljoonan euron ylitystä ja 3,2 prosentin kasvua edellisen vuoden toteumaan nähden. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen monialainen kehittäminen ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen Keskeinen toimintaympäristön muutostekijä on lähivuosina kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutos. Uusimaa2019 -hankkeen johtamista ja organisointia on uudistettu. Maakuntahallitus on päättänyt perustaa Uusimaa2019 -hankkeen strategisen johtoryhmän (SJR). Näin vahvistetaan keskeisten sidosryhmien (erityisesti kuntien) hyvää yhteyttä hankkeen suunnitteluun ja sen sisältöön muun muassa hankkeelle esitettävän strategisen johtoryhmän (SJR) ja sen kokoonpanon kautta. Maakunnan väliaikainen toimielin (VATE) ja

23 Osavuosikatsaus Perusturva SJR ovat erillisiä toimielimiä. Mahdollista on, että VATE:n kokoonpano tulee osittain vastaamaan SJR:n kokoonpanoa, mikä tarkentuu asiaa koskevissa neuvotteluissa. Mikäli VATE:n toiminta käynnistyy voimaanpanolain tultua voimaan, lakkaa Uusimaa2019 -hankkeessa tehtävä maakunnan esivalmistelu lukuun ottamatta kuukauden mittaista siirtymäaikaa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan johtaja. Kirkkonummea edustaa strategisessa johtoryhmässä Espoon perusturvajohtaja. Sote-uudistuksen valmisteluun Kirkkonummen viranhaltijat ovat osallistuneet edelleen aktiivisesti vuonna Sote-virkamieskoordinaatioryhmä on aloittanut työskentelynsä joulukuussa 2016 ja työskentely jatkuu edelleen. Ryhmän ohjauksessa toimivat valmisteluryhmät järjestäytyivät helmikuun 2017 aikana. Perustettuna on 11 sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmää, joissa Kirkkonummen edustajia on mukana. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt haun valinnanvapausmallien pilotointiin. Hakuaika päättyi Pilotoinnit aloitetaan kesällä 2018 sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt maakunta- ja sote - uudistuksen lakipaketin. Pilotteihin on varattu valtion talousarviossa 100 miljoonaa euroa vuodelle Hankkeessa on mahdollista pilotoida neljää valinnanvapauden elementtiä tai osaa niistä: sote-keskuksia, suunhoidon yksiköitä, asiakasseteliä ja/tai henkilökohtaista budjettia. Kirkkonummi on mukana pilottiha-kemuksessa yhdessä muiden Uudenmaan kuntien kanssa ja ilmoittanut kiinnostuksen kohteeksi sote-keskuksen, suunhoidon yksikön ja asiakassetelin. Kirkkonummi on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönoton valmistelussa. Perusturvan neljä työntekijää ovat jatkaneet hankkeessa työskentelyään osaaikaisina asiantuntijoina. Järjestelmän lääketieteellisen, hoitotyön ja sosiaalihuollon sisältöä rakennetaan erinäisissä työpajoissa kesään 2018 asti. Käyttöönoton valmiuden arviointitilaisuudet jatkuvat kesäkuusta eteenpäin kuukauden välein käyttöönottoon saakka. Kesälomien jälkeen päästään hyväksymistestauksiin, joihin osallistuu myös niitä järjestelmän käyttäjiä, jotka eivät ole osallistuneet sen rakentamiseen. Apottijärjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa marraskuussa Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna Kirkkonummi on osallistunut PKS LAPEn Lapsen paras yhdessä enemmän hankkeeseen Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurankuntien kanssa. Kirkkonummen henkilöstöä on osallistunut perhekeskuskokonaisuudessa hankkeen työryhmiin: vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroauttaminen ja sovinnollinen yhteisvanhemmuus sekä monikulttuurinen työ perhekeskuksessa. Tammikuussa Kirkkonummella on järjestetty sivistystoimen, perusturvan sekä järjestöjen ja seurakunnan edustajille yhteinen Kick off-tilaisuus jonka työpajoissa työstettiin yhteistyön rajapintoja. Kirkkonummen painopisteenä LAPE-hankkeessa on yhteistyön kehittäminen sivistystoimen, perusturvan sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyössä järjestöjen kanssa on keväällä järjestetty: puhutaan erosta-illat sekä avoimen kohtaamispaikan pilotti. Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän ja Pelastakaa lasten työntekijöiden toimesta Kirkkonummella järjestettiin työpaja henkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden näkemysten esille nostamiseksi. Kirkkonummi on osallistunut Kasvun tuki hankkeen koulutuksiin: Lapset puheeksi kouluttajakoulutukseen, - perheinterventiokoulutukseen sekä Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmän ohjaajakoulutukseen. Kaikkiin koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä sivistystoimesta sekä perusturvasta ja näiden juurruttamisen suhteen tehdään suunnitelma yhteistyössä esimiesten ja johdon kanssa. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmät olivat aiemmin erillisiä ryhmiä ja ne yhdistettiin kunnan johtajan päätöksellä. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä on kunnan monialainen asiantuntijaryhmä, joka on tarkoitettu 0-21-vuotiaille lapsille ja nuorille. Työryhmässä arvioidaan monialaisesti lapsen/nuoren ja perheen tilannetta. Lisäksi kunnassa kokoontuu säännöllisesti lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseksi monialainen ryhmä, jossa on perusturvapalvelujen toimialan ja sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen toimialan esimiehiä. Ryhmän tavoitteena on miettiä haastavia asiakastilanteita ja kehittää yhteistyötä entistä monialaisemmaksi ja toimivammaksi. Ryhmän toimintaa kehitetään edelleen vuoden 2018 aikana. Lastenpsykiatrian kanssa on yhteistyörakenteita täsmennetty kevään aikana.

24 Osavuosikatsaus Perusturva Kirkkonummen sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstö (terveyspalvelut, toimintakyvyntukipalvelu ja ikäihmisten palvelut) järjestivät yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja Omnian oppilaiden kanssa kuntalaisille hyvinvointipäivän Päivä sisälsi toimintojen esittelyä, erilaisia mittauksia ja hoitoja, fyysisiä harjoitteita, asiakkaiden tekemien tuotteiden myyntiä sekä ruokatarjoilua ja maistiaisia. Päivän aikana Sotekeskuksessa kävi n. 300 kuntalaista. Kuntalaisten palaute oli erittäin positiivista, joten jatkossa vastaavanlaisia päiviä pyritään järjestämään vuosittain. Perusturvapalvelujen toimialan esimiehet ovat osallistuneet aktiivisesti Hyvinvointikeskus-hankkeen suunnitteluun yhdessä kuntatekniikan ja arkkitehtien kanssa. L2 vaiheen suunnitelmien hyväksymisen palvelutuotannon jaosto jätti pöydälle, kunnes sote -ja maakunta-lainsäädäntö on käsitelty eduskunnassa ja maakunnan kanssa on sen jälkeen käyty lisänneuvotteluja. Perusturvapalvelujen toimialalla on käytetty eräänä kehittämistyömenetelmänä Leania lähinnä terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Vuonna 2018 HUS:n järjestämään Lean-menetelmäkoulutukseen osallistui neljä tulosalueiden vastuuhenkilöä, joista yhden koulutus käynnistyi jo vuoden 2017 puolella. Perusturvapalveluista yksi viranhaltija on aloittanut Lean-valmentajakoulutuksen syksyllä Koulutus päättyy keväällä Näin menetelmän käyttö voi laajentua laajemmin osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Perusturvapalvelujen toimialan kaikki esimiehet osallistuvat kevään 2018 aikana yhteiseen dialogiseen koulutukseen (kuusi kokoontumista). Koulutuksessa keskitytään päivittäiseen johtamiseen, muutoksen tuomaan epävarmuuteen ja sen hallintaan dialogin avulla. Keskeisenä teemana on myös yhdessä tekeminen ja yhteistyön kehittäminen. Kirkkonummen kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen vuonna 2017 on tuottanut uudenlaisia yhteistyörakenteita konserninhallinnon kanssa. Yhteistyökäytänteiden rakentaminen jatkuu vuonna Toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen sekä erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Toimenpide Kotikuntoutuksen sekä fysioterapian avokuntoutuksen vakiinnuttaminen sekä Espoon uuden sairaalan ja perusturvan yhteisen toimintamallin kehittäminen Arviointikriteerit/mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäyntien määrä (fysioterapeutit ja lähihoitajat) ennuste Tavoite Fysioterapian avokäyntien määrä (yli 65-vuotiaat) (ilman kotikuntoutusta) Ennuste Tavoite Sairaalahoitojaksojen keskimääräinen pituus 2016 (oma sairaala) 22,1 vrk Ennuste 2017 (Espoon sairaala) 9,3 vrk Tavoite 2018 (Espoon sairaala) 9,0 vrk Toteuma /2018: Ft-käynnit lhkäynnit 677 yht. 840 käyntiä 1-4/2018 fysioterapian avokäyntejä yli 65-vuotiailla oli /2018 hoitopäivien keskiarvo oli ja 4/

25 Osavuosikatsaus Perusturva HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65- vuotiasta asukasta kohti / 65-v. täyttänyt Ennuste / 65-v. täyttänyt Tavoite / 65-v. täyttänyt Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, ikäihmisten hyvinvointipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65- vuotiasta asukasta kohti on tammi-huhtikuussa 2018 ollut 417 / yli 65-vuotias asukas (tammi-huhtikuussa 2017 vastaava luku on ollut 470 / yli 65- vuotias asukas). Tavoite on toteutumassa. Espoon sairaalan sekä osastojen siirtymisen yhteydessä vahvistettujen kuntoutuspalvelujen ja kotihoidon avulla on voitu panostaa enemmän ennalta ehkäisyyn sekä kuntoutukseen. Potilaiden kotona pärjäämistä on voitu tukea riittävästi ja hoitopaikat ovat olleet asiakkaan hoidon tarpeeseen nähden tarkoituksenmukaiset. Tämä on näkynyt vähentyneenä erikoissairaanhoidon tarpeena. Strateginen tavoite: Perustason avopalvelujen saatavuuden parantaminen lapsille, nuorille ja lapsiperheille, jotta kohderyhmän hyvinvointi lisääntyy ja jotta lastensuojelun kiireelliset sijoitukset ja ostopalveluvuorokausien määrä saadaan vähenemään. Toimenpide Toimintamallien kehittäminen monialaisesti sekä lasten ja lapsiperheiden palvelujen vahvistaminen (11 uutta vakanssia vuonna 2018 ja 2 vuonna 2019). Arviointikriteerit/mittarit Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä vrk vrk vrk Ennuste vrk Tavoitetaso vrk* *mikäli avoresursseja ei lisätä, ostovuorokausien määrä on vuoden 2017 ennusteen suuruinen Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, sosiaalipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt Toteuma Lastensuojelun ostopalveluvuorokausia on tammi-huhtikuussa 2018 ollut 5956 (vuonna 2017 vastaava luku oli 5355 vuorokautta).

26 Osavuosikatsaus Perusturva Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö ja asumisneuvonta), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta), lastensuojelu sekä velkaneuvonta. Suoritteet / tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 2017 Tot 4/2017 TA 2018 Tot 4/2018 Tot % Muutos % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia ,1-12,6 Maahanmuuttopalvelut Asiakkaiden määrä* ,0 - Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset ,5-1,8 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret ,3 7,9 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t ,2 11,2 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t ,6 11,6 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit ,7 42,7 Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja ,9 2 Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä ,9-8,2 *Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina ovat alle kolme vuotta Suomessa asuneet kotouttamislain piirissä olevat Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Luodaan kuntaan monialainen toimintamalli asunnottomuuden, häätöjen ja tuetun asumisen hoitamiseksi yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Typ-palvelupisteen, päihdehuollon, terveyspalveluiden, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhteistyössä. Luodaan yhteinen asiakaslähtöinen toimintamalli yhteistyössä päihdepalveluiden, terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa (Sosiaali- ja terveyskeskuksen pilotti). Painopisteenä on luoda toimintamalli paljon palveluita tarvitseville asiakkaille. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja toimitaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Perhepalvelut Luodaan toimintamalli lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen käsittelemiseksi monialaisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa yhteistyössä perheneuvolan, hyvinvointiaseman ja muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa. osallistutaan perhekeskusmallin kehittämiseen kunnassa (Lape-hanke ja hyvinvointikeskus) kehitetään lapsiperheiden kotipalveluun uusia toimintamuotoja, esimerkiksi lasten ryhmähoitoa yhteistyössä asukaspuistojen kanssa Lastensuojelu Käynnistetään systeemisen lastensuojelun toimintamalli THL:n tukemana ja osana Lape-hankkeen erityisen ja vaativan tason palveluita. kehitetään Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema) Velkaneuvonta Valmistaudutaan vuoden 2019 alussa tapahtuvaan velkaneuvontatoiminnan valtiollistamiseen osallistumalla sähköisten palveluiden työpajaan.

27 Osavuosikatsaus Perusturva Perhepalvelut ja lastensuojelu Lasten ja perheiden palveluiden sote-valmistelussa on yhtenä kokonaisuutena sisällytetty lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta. Kehittämisen yhteydessä puhutaan sosiaalityön toimintamallista, joka hyödyntää systeemisyyttä pyrkiessään auttamaan perheitä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on valmistellut systeemisen mallin pilotointia jo pidemmän aikaa. Suomessa mallin pilotointi aloitetaan kuluvan vuoden aikana lähes kaikissa maakunnissa osana LAPE-muutosohjelmaa. Kirkkonummi on mukana systeemisen mallin pilotoinnissa sekä lastensuojelun että perhepalveluiden osalta. Koko henkilöstö koulutettiin mallin toteuttamiseen loppuvuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana. Systeemistä mallia pilotoidaan aluksi näissä kahdessa tiimissä pienimuotoisesti ja työmuotoa laajennetaan koko ajan mahdollisuuksien mukaan. Malliin ei voida kokonaisuudessaan siirtyä yhdellä kertaa, sillä mallin käyttöönotto edellyttää kohtuullista asiakasmäärää. Yhdellä työntekijällä voisi mallin toteutuksessa olla asiakasperhettä. Tällä hetkellä asiakkaita on lastensuojelussa lasta / sosiaalityöntekijä ja perhepalveluissa asiakasta / sosiaalityöntekijä. Uudet vakanssit saadaan kokonaan täytetyiksi 23.5., jolloin aloittaa lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä ja sen jälkeen asiakasmäärä saadaan tasaantumaan. Haasteena on ollut löytää pilottitiimeihin kliinikoita, jotka ovat perheterapiakoulutuksen saaneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Jokaisessa asiakastiimissä tulisi viikoittain olla mukana kliinikko pohtimassa muiden ammattilaisten kanssa ratkaisuja asiakasperheen tilanteeseen. Sosiaalipalveluissa on kehitetty Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita pääkaupunkiseudun yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden kirkkonummelaisten toimijoiden kanssa (lastensuojelu, perhepalvelut, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema, oppilashuollon palvelut). Perusturvan ja sivistystoimen lasten ja nuorten parissa työskentelevien esimiehet ovat aloittaneet ns. kopinottaja-tiimin työskentelyn. Tiimin tarkoituksena on tarjota entistä varhaisempaa tukea perheille ja päästä pois lähetteistä ja lähettämisen kulttuurista kohti yhteistä työtä. Laajemmin pyritään uudenlaiseen hallinnonalat ja yksiköt ylittävään työpariuteen ja sujuviin palveluketjuihin. Tiimin toiminta on aloitettu esimiestasolta, mutta sen on tarkoitus laajentua työntekijöiden väliseksi työmuodoksi. Perhepalvelut muuttivat uusiin toimitiloihin Toritie 3, 2 krs 1.3. alkaen, sillä kunnantalon kakkoskerroksen remontin valmistuminen on siirtynyt. Lapsiperheiden kotipalvelu muutti Nissnikun kuntoutumiskeskuksesta kunnantaloon 1.4. alkaen. Lastensuojelu työskentelee edelleen Swegonissa, osoite Purokummuntie 1. Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä on edelleenkin korkea eli 11,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Niin ikään perhehoidon vuorokaudet ovat kasvaneet 11.6 % edellisvuodesta. Perhepalveluiden ja lastensuojelun työmäärää kasvattaa ilmoitusten korkea määrä. Lastensuojeluilmoituksia ja palvelutarpeenarviointipyyntöjä tuli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 489 kpl. Vuonna 2017 ilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä oli tullut huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 405 eli tänä vuonna määrä oli 84 kpl enemmän. THL:n käsittelyaikoja koskevassa tietojen keruussa ajalta Kirkkonummen perhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnit tehtiin 84 %:sti 3 kuukauden määräajassa. Uusista sosiaalityöntekijävakansseista (4 kpl) 2 aloitti helmikuussa, yksi maaliskuussa ja yksi aloittaa vasta toukokuun lopulla, joten määräaikojen ylittyminen johtui liian vähäisistä henkilöstöresursseista työmäärään nähden tutkimusajankohtana. Rekrytointien viivästyminen on johtunut sosiaalityöntekijähakijoiden vähäisestä määrästä ja rekrytointeja on jouduttu tekemään uudelleen pätevien hakijoiden saamiseksi. Perhepalveluissa palvelutarpeenarviointeja tehtiin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 78 kpl. Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit ovat kasvaneet 42,7 % edelliseen vuoteen nähden. Tähän on syynä se, että vuonna 2017 henkilökunnan sairaslomapäiviä oli yhteensä 57 kpl ja vuonna 2018 niitä oli vain 11 kpl. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on vähentynyt 1,8 %. Tähän on syynä se, että lapsia ja nuoria autetaan tällä hetkellä varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat nykyisin enenevässä määrin perhepalveluiden asiakkuudessa eli he saavat apua sosiaalihuoltolain nojalla. Perhepalveluiden päivystyskäytäntöä on kehitetty alkuvuoden aikana. Päivystystiimiin kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. He tilastoivat päivystykseen saapuvia ilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä