JOENSUUN NORMAALIKOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN STRATEGIA 2017-2019 Työryhmä Anja Kareinen Sampo Forsström
Sisällys 1. Joensuun normaalikoulun TVT-visio... 2 2. Tieto- ja viestintäteknologian tavoitteet ja kehittämistoiminta... 2 2.1 Tieto- ja viestintäteknologia koulun toiminnassa... 3 2.2 Koulun rooli tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen varmistajana... 3 2.3 Hanketoiminta... 4 3. Toimintaedellytyksien varmistaminen... 5 3.1 Verkko... 5 3.2 Laitteet... 5 3.3 Digitaaliset ympäristöt... 6 3.4 Tukitoimet ja resurssit... 6 4. Arviointi... 7 5. Liitteet ja taustadokumentit... 7 1. Joensuun normaalikoulun TVT-visio Tieto- ja viestintäteknologia on luonnollinen osa opetusta, opiskelua ja oppimista. Joensuun normaalikoulu toimii pedagogisena asiantuntijayhteisönä tieto- ja viestintäteknologian laajaalaisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Joensuun normaalikoulu toimii myös opetusteknologian soveltamisen edelläkävijänä ja koulutuskeskuksena. Opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on hyvät valmiudet toimia yhteiskunnassa aktiivisina monimuotoisen median käyttäjinä ja tuottajina. Oppijan rooli oman oppimisensa vastuunkantajana on kasvanut. Joensuun normaalikoulun oppilaat ja opiskelijat saavat jatko-opiskelun ja työelämän kannalta tarvittavia ja monipuolisia opiskelutaitoja. Oppimisessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia ympäristöjä ja oppimista tapahtuu oppiainerajoja ylittäen. Oppimisympäristö tukee yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva ajanmukainen teknologia. Harjoittelukouluna käytämme ja kehitämme erilaisia digitaalisia oppimateriaaleja ja arviointikeinoja. Käytettävissä oleva teknologiat sekä oppimisympäristöt ovat innovatiivisia ja oppimista tukevia. Yhteistyö oman yliopiston, seutukunnallisten toimijoiden sekä harjoittelukouluverkoston kanssa on saumatonta ja tulevaisuusorientoitunutta. 2. Tieto- ja viestintäteknologian tavoitteet ja kehittämistoiminta Strategiakauden tavoitteet ovat
Jokaisella opettajalla on hyvät pedagogiset taidot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Jokainen opetusharjoittelija saa monipuolisia kokemuksia tvt:n hyödyntämisestä opetuksessa opetusharjoitteluiden aikana ja kykenee hyödyntämään oppimaansa tulevassa opetustehtävässään. Jokainen oppilas ja opiskelija saa opintojen aikana valmiuksia toimia yhteiskunnassa niin tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin. Koulussa etsitään oppilaan ja opiskelijan oppimisen, kokonaiskehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia tvt:n ja digitaalisten materiaalien sekä digitaalisen arvioinnin käyttötapoja. Strategiakaudella pyritään tilanteeseen, jossa jokaisella oppijalla on mahdollisuus käyttää tarkoituksenmukaista tvt -laitetta opiskelun apuna. Digitaalisten oppimateriaalien ja palveluiden käyttö vakiintuu käytänteeksi. Strategiakauden aikana edelleen huomioidaan sähköiseen ylioppilastutkinnon vaatimukset. 2.1 Tieto- ja viestintäteknologia koulun toiminnassa Joensuun normaalikoulussa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti tieto- ja viestintäteknologian ja yhteisöllisen median mahdollisuuksia oppimisessa ja opetuksessa. Lähtökohtina ovat erityisesti vuorovaikutus ja oppijalähtöisyys. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Tvt toimii oppimisen kohteena ja sisältönä sekä sen luontevana välineenä. Oppilaille ja opiskelijoille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja välineitä. Työskentelyssä huomioidaan ergonomia, ja käyttäjät saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle. TVT mahdollistaa tehokkaan tiedon prosessoinnin, opetuksen eriyttämisen ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen. Koulussa käytetään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärretään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. Joensuun normaalikoulussa tuetaan oppilaan ja opiskelijan omaa aktiivisuutta ja tarjotaan mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tavoitteena on, että oppijat kehittävät työskentelyään, vastuullisuuttaan ja verkostoitumistaitojaan. Koulussa otetaan käyttöön, kehitetään ja etsitään uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja oppimisen ja työskentelyn edistämiseksi ja tukemiseksi. Koulun tehtävänä on pyrkiä ennakoimaan ja tunnistamaan tulevaisuudessa tarvittavia TVTtaitoja sekä varmistamaan oppijoiden valmiudet uuden oppimiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas yltää tämän dokumentin liitteenä esitellyn taitotasokuvauksen oman ikätason mukaiseen osaamiseen. 2.2 Koulun rooli tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen varmistajana Tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen oppimista ja osaamista voidaan lähestyä harjoittelukoulussa kolmesta eri näkökulmasta harjoittelukoulun oppijoiden, opetushenkilöstön sekä opetusharjoittelijoiden näkökulmasta. Koulun tehtävänä on pyrkiä ennakoimaan ja tunnistamaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja sekä varmistaa oppijoiden valmiudet uuden oppimiseen ja soveltamiseen. Tarvittavien taitojen saavuttaminen edellyttää tieto- ja viestintäteknologian laajaa hyödyntämistä opiskelun osana
kaikissa oppiaineissa. Tieto- ja viestintäteknologian rooli on ennen kaikkea toimia luontevana osana oppimisprosessia tarjoten samalla lisäarvoa opiskeluun. Tässä yhteydessä tieto- ja viestintäteknologia ymmärretään kaikkien opettajien yhteiseksi opetussisällöksi ja välineeksi. 2.2.1 Oppijoiden tvt-taidot Itä-Suomen yliopiston Joensuun normaalikoulussa edistetään tulevaisuuden osaamista. Tieto- ja viestintäteknologia on yksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Tvt -taitoja opetetaan ensisijaisesti eri oppiaineisiin integroituna sopivilla tavoilla ja sisällöillä. Syventäviä tvt-tietoja ja -taitoja opetetaan valinnaisina ja koulukohtaisina kursseina sekä mahdollisuuksien mukaan järjestettävissä kerhoissa. Harjoittelukoulujen tieto- ja viestintäteknologian strategian liitteeksi on laadittu perusasteen oppilaiden osaamistasotavoitetaulukko. Osaamistasojen laatimisen tarkoituksena on ollut helpottaa opettajan tehtävää tieto- ja viestintäteknologian kokonaisuuden hahmottamisessa sekä oppilaiden taitotason arvioimisessa. Eri luokka-asteille purettu osaamistavoitetaulukko helpottaa myös koulun sisäisen vastuunjaon toteuttamista sekä jatkumon luomista. Samaa tarkoitusta varten strategian liitteeksi on laadittu myös ohjelmointipolku. Lukiossa ohjelmistojen käyttö ja opiskelu nivoutuvat luontevaksi osaksi aineiden opetusta. Yoja kurssikoejärjestelmän ja työvälineohjelmien käyttöä harjoitellaan opintojen eri vaiheissa. 2.2.2 Opettajien tvt-taidot ja täydennyskoulutus Henkilöstöltä edellytetään digitaalisten oppimateriaalien ja välineiden käyttöä sekä opetuksessa että opetusharjoittelun ohjauksessa. Koulu järjestää henkilöstölle mahdollisuuksia täydentää ja kehittää tvt-osaamistaan. Opettajalla tulee olla hyvät tekniset ja ennen muuta pedagogiset taidot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Jotta opettajilla on riittävät valmiudet toteuttaa tehtäväänsä tieto- ja viestintäteknologian aktiivisina hyödyntäjinä ja tulevaisuustaitojen opettajina, tarjotaan työnantajan toimesta mahdollisuus kouluttautua. Koululla on käytössä sisäinen koulutustarjotin ja koulussa kannustetaan osaamisen jakamiseen. 2.2.3 Tieto-ja viestintäteknologia ohjatussa harjoittelussa Ohjatussa harjoittelussa opettajaksi opiskelija saa monipuolisia tieto- ja viestintäteknologian pedagogisia käytto taitoja. Ohjattujen harjoittelujen aikana opettajaksi opiskeleva oppii ymmärtämään omien TVT-taitojensa jatkuvan kehittämisen tarpeellisuuden opettajan työssä. Kokemuksen myötä hän oppii myös arvioimaan kriittisesti digitaalisia materiaaleja ja välineitä. 2.3 Hanketoiminta Joensuun normaalikoulu toimii aktiivisesti hankkeissa, joiden tavoitteena on tutkia, kehittää ja kokeilla opetukseen ja oppimiseen liittyviä malleja ja käytänteitä. Hankkeita toteutetaan monenlaisissa verkostoissa niin normaalikoulujen kesken kuin paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Toimeenpanosuunnitelma - Opettajille järjestetään täydennyskoulutusta. Opetusharjoittelijat voivat osallistua joihinkin koulun tarjoamiin TVT-koulutuksiin. Koulutusmuotoina ovat mm. vertaistuki ja työpajat. - Oppilailla on käytössä henkilökohtaiset laitteet. - Oppilailla on käytössä monipuolisia verkkotyöskentelyvälineitä. - Lukion opiskelijoille tarjotaan TVT-taitojen peruskurssi. 3. Toimintaedellytyksien varmistaminen Tietoteknisen ympäristön ajanmukaisuus ja toimintavarmuus luovat osaltaan perustan tieto- ja viestintäteknologian laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tähän perustaan kuuluvat verkko, laitteistot, oppimisympäristöt, tukipalvelut sekä resurssit. 3.1 Verkko Langattomat laitteet ja verkkopalvelut tuovat yhä monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. Mobiilit laitteet ja langattomat verkot mahdollistavat koulun tilojen joustavan käytön; langattoman verkon tulee ulottua kaikkiin koulun tiloihin ja oppijoiden, opetusharjoittelijoiden ja opettajien omien laitteiden käyttö sallitaan yhteisesti sovittavilla tavoilla. Siirtyminen digitalisoituvaan ylioppilastutkintoon edellyttää, että laite- ja verkkoinfrastruktuuri on riittävä, toimiva ja luotettava. Strategiakauden aikana järjestetään opettajille joustavammat mahdollisuudet hyödyntää Abitti-järjestelmää osana arviointia. Joensuun normaalikoulun laite- ja verkkoinfrastruktuuri on soveltuvin osin osa yliopiston tietohallintokokonaisuutta. Muusta yliopistosta poikkeava koululuonne ja erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Sopivan ympäristön luomista opetus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa tuetaan. Toimintoja määritettäessä otetaan huomioon myös se, että harjoittelukouluissa on perusopetuksen oppilaita ja lukion opiskelijoita, jotka ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. 3.2 Laitteet Opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva ajanmukainen teknologia. Opettajaksi opiskelevat pääsevät kokeilemaan ohjatun harjoittelun aikana modernia teknologiaa. Laitekanta on monipuolinen ja tukee tieto- ja viestintäteknologian peruskäytön oppimista, opetussuunnitelmien toteutumista ja pedagogista kehittämistä sekä ohjatun harjoittelun sisältöjen toteutumista. Laitekanta pidetään ajanmukaisena ja hankinnoissa otetaan huomioon myös ne käyttäjät, joilla ei ole omaa päätelaitetta, kuten sijaiset ja opetusharjoittelijat. Henkilökunnalla on henkilökohtaiset laitteet riittävine ohjelmistoineen. Henkilökunnalla on riittävät ylläpito-oikeudet omiin laitteisiinsa, joilla he voivat ajasta ja paikasta riippumatta valmistella ja toteuttaa opetusta ja ohjausta. Kaikissa luokkatiloissa on päätelaite, joka mahdollistaa opetuksen toteuttamisen myös muille kuin vakituisille opettajille. Perusopetuksessa on tavoitteena 1:1-malli. Oppilaslaitteiden hankinnassa huomioidaan kestävyys, kierrätettävyys, ominaisuudet sekä laitteen mobiilikäyttö kuten kuljetettavuus ja akun
kestävyys. Laitevalinnoissa on huomioitu pedagogiset tarpeet eri ikäryhmillä. Omien laitteiden opiskelukäyttö on mahdollista. Lukio-opetuksen osalta varmistetaan, että jokaisella lukion opiskelijalla on käytössään tarkoituksenmukainen tieto- kone tai vastaava päätelaite. Laite voi olla lukiolaisen itse hankkima tai jos laite on osittain tai kokonaan oppilaitoksen rahoituksella hankittu, käyttäjällä on riittävä mahdollisuus laitteen ylläpitoon ja käyttöön oppilaitoksen ulkopuolella. Lukiolaisten laitesuosituksissa ja lukion omissa laitehankinnoissa huomioidaan sähköisen ylioppilastutkinnon vaatimukset. Lukiolaiset voivat käyttää yo-kokeessa omia laitteitaan, mutta oppilaitos kykenee tarvittaessa antamaan käyttöön päätelaitteen kokeen tekemiseksi. 3.3 Digitaaliset ympäristöt Laitteet ja verkkopalvelut mahdollistavat laajan ja laiteriippumattoman digitaalisten oppimisympäristöjen käytön. Digitaalisissa oppimisympäristöissä hyödynnetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia tarjoamia. Jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus hyödyntää pilvipalveluja. Digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat kodin ja koulun yhteistyön esimerkiksi arvioinnissa. Koulussa on käytössä verkkoympäristöjä, jotka mahdollistavat sähköisten kokeiden toteuttamisen ja monipuolisen arvioinnin. Kaikki käyttäjät ohjataan ikäkautensa ja tehtävänsä mukaisesti sosiaalisen median netikettiin, tekijänoikeuksien kunnioittamiseen, tietoturvan ja tietosuojan ylläpitämiseen ja yksityisyyden suojaamiseen. Henkilöstö saa säännöllisesti koulutusta em. asioista. 3.4 Tukitoimet ja resurssit Toimintaympäristö suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yliopiston Tietotekniikkapalvelu-yksikön (Tipa) henkilöstön kanssa. Toimivaan tukirakenteeseen koululla kuuluu keskeisesti riittävä pedagoginen ja tekninen tuki, nopea ja tehokas ylläpito, vertaistukihenkilöt sekä teknis-pedagoginen täydennyskoulutus. Joensuun normaalikoulussa on pedagoginen digitiimi, tekninen tiimi ja TVT-strategiaryhmä. Digitiimi suunnittelee koulun TVT-ratkaisut ja konsultoi koulun muita työryhmiä. Tekninen tiimi vastaa koulun palveluiden, laitteistojen ym. käyttöönotoista ja ylläpidosta. Tekninen tiimi avustaa digitiimiä TVT-ratkaisuissa. Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen ja strateginen kehittäminen työryhmä osallistuu tietostrategian kehittämiseen, seurantaan ja arviointiin. TVTstrategian toteuttaminen edellyttää jatkuvaa resursointia henkilöresursseihin, laitteisiin, palveluihin ja koulutukseen. Toimeenpanosuunnitelma - Koulun verkko päivitetään vastaamaan tulevia laitemääriä. - Lukiossa mahdollistetaan Abitti-kokeen järjestäminen kaikissa opetustiloissa ajasta riippumatta (esim. Nettiniilo). - Opiskelijoille järjestetään henkilökohtaiset laitteet kustannustehokkaasti. - Useimpiin järjestelmiin päästään samalla kirjautumistunnuksella (mpass). - Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä parannetaan ja lisätään avoimuutta. - Tukihenkilöiden tavoitettavuutta parannetaan.
- Mahdollistetaan innovatiivisten teknis-pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja testaaminen. 4. Arviointi Käsillä olevan strategian kaudeksi on määritelty 2017-2019, mutta strategiaa tarkennetaan ja kehitetään myös strategiakauden aikana. Yhteisen strategian osaksi laaditaan strategian toimeenpanosuunnitelma ja lisäksi tehdään tarkennuksia liitteisiin (esim. ohjelmointipolku ja osaamistasot). Strategiaa arvioidaan. Strategian liitteet kehittyvät jatkuvasti ja niitä voidaan muuttaa ja täydentää strategiakauden aikana ilman, että strategia käy läpi erillisen hyväksyntäprosessin. 5. Liitteet ja taustadokumentit 5.1 osaamistasot (http://www.enorssi.fi/tvt-ja-opetus/tvt-strategiat-1) 5.2 ohjelmointipolku (http://www.enorssi.fi/tvt-ja-opetus/tvt-strategiat-1)