KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSANKORTTELIN 3065 TONTILLA 2 ja 3, SANTAMÄENTIE 18 JA 20

5.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSANKORTTELIN 3065 TONTILLA 2 ja 3, SANTAMÄENTIE 18 JA 20 KAAVASELOSTUS Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla, Pictometry, Blom Oy. Seuraa suunnitteluhanketta: www.rovaniemi.fi/kaavatori

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 3. kaupunginosankorttelin 3065 tontilla 2 ja 3, Santamäentie 18 ja 20 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Sipi Hintsanen Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-3226 282 Tekninen lautakunta 12.12.2017, 198 Vireilletulovaiheen kuuleminen 22.12.2017-11.1.2018 Valmisteluvaiheen kuuleminen 6.-19.3.2018 Kaupunginhallitus xx.xx.xxxx, Julkisesti nähtävillä xx.xx.xxxx Kaupunginhallitus xx.xx.xxxx, Kaupunginvaltuusto xx.xx.xxxx, 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 3. kaupunginosassa nk. Rajavartiolaitoksen alueella. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Santamäentiehen, pohjoisessa Ruokolammen rannan metsävyöhykkeeseen. Itäinen rajanaapuri on saman korttelin kerrostalorakentamiselle asemakaavassa osoitettu tontti numero 1. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueesta käytetään nimeä 3. kaupunginosan korttelin 3065 tontit 2 ja 3, Santamäentie 18 ja 20. Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia alueelle soveltuvat asemakaavavaihtoehdot 8-osastoiselle päiväkodille sekä mahdollisuudet sijoittaa alueelle asumista kuten vaikkapa rivitalokortteli. Kaupungin varhaiskasvatuksen päiväkotiverkostosta on poistunut hiljattain päiväkoti 3. kaupunginosasta. Päiväkotitarve selittyy lisäksi tiivistyvän ja laajenevan kaupungin lapsiluvun kasvulla. Tavoitteena on luoda asemakaava, joka huomio mahdollisimman hyvin alueen ominaispiirteet, luo viihtyisän sekä turvallisen asuinympäristön ja liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. 2

1.4 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 7 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 3

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 4.4.1 Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet... 9 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 9 4.5 Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset... 9 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 10 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 12 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 4.6.1 Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen.... 13 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 13 5.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 13 5.4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan... 15 5.5 Kaavamerkinnät - ja määräykset... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 17 6.2 Nimistö... 17 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 17 4

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Voimassa oleva asemakaava Liite 2 Asemakaavaluonnos ve1, -merkinnät ja -määräykset 2018 Liite 3 Asemakaavaluonnos ve2, -merkinnät ja -määräykset 2018 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5 Rakentamistapaohjeet 29.5.2012, päivitetty xx.xx.2018, ote Liite 6 Asemakaavan seurantalomake Liite 7 Vuorovaikutuslomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2017-18 aikana. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa 12.12.2017, 198. Asemakaavan vireilletulo kuulutettiin 21.12.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 22.12.2017-11.1.2018. Valmisteluvaiheen nähtävillä olo kuulutettiin Lapin Kansassa 5.3.2018 asemakaavaluonnokset ovat olleet julkisesti nähtävillä 6.-19.3.2018. Tekninen lautakunta x.xx.xxxx ja kaupunginhallitus x.xx.xxxx ovat käsitelleet kaava-asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan x.xx.xxxx julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan. Nähtävillä pito on ilmoitettu kuulutuksella Lapin Kansassa x.xx.xxxx sekä kirjeitse alueen osallisille. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavan seurauksena osa tonteista 3-3065-2 ja -3 sekä pienestä osasta virkitysaluetta (V) muodostetaan uusi tontti, jolle osoitetaan asemakaavan muutoksella julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue päiväkotia varten (YL). Samalla pieni osa nykyistä tonttimaata liitetään osaksi virkistysaluetta (V). 5

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua voimaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A21). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Suunnittelualue on oikeusvaikutteisen Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa osoitettu rajavartioston alueeksi (ER) sekä virkistysalueeksi (V). 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Suunnittelualue on hyvin tasainen: kokonaiskorkeusero jää noin yhteen metriin. Alueen itälaita ulottuu käytöstä poistetun palloilukentän reunamille. Muutoin alue on sekametsää ja hoidettua kaupunkipuistoa. Santamäentien toisella puolella on kaukolämpölinja ja alueella on valmiina kaikki muukin yhdyskuntainfra. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Suunnittelualueen lähiympäristö Suunnittelualue rajautuu pohjoisreunaltaan kapeaan puistovyöhykkeeseen, ja Ruokolampeen. Tämä matala ja rehevähkö lampi, jonka vesi vaihtuu siihen johdetun hulevesivirtaaman takia, on kesäisin vesilintujen suosiossa. Liikenne Suunnittelualueen etelärajaa sivuava Santamäentie on matalanopeuksinen kokoojakatu ja joka lisäksi on erikoiskuljetusreitistön osa. Santamäentien ja Korkalovaartantien liittymän näkemäalueen tulisi olla parempi. Kevyenliikenteenyhteydet viereisiin kaupunginosiin ovat toimivat ja turvalliset. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Rovaniemen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 6

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A21). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Yleiskaava Suunnittelualue on oikeusvaikutteisen Rovaniemen yleiskaava 2015 mukaisesti Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu rajavartioston alue (ER) sekä virkistysalue (V). Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue on kokonaisuudessaan osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (AK). Suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV). Kerrostaloille osoitettu rakennusoikeus on 5800 kem 2 ja se jakautuu viiden rakennuspaikan kesken. Autokatos- ja -tallirakennusten rakennusoikeus on 790 kem 2. Suunnittelualueen asemakaava on tullut voimaan 26.6.2013. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 ( 35) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot Alueella ei ole suojeltuja kohteita. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Tekniset linjat Alue on kaupungin teknisten verkostojen piirissä. Ei tarvetta: Rakennushistoriallinen-, melu- ja Pilaantuneiden maiden selvitys 7

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rovaniemen kaupungin maankäyttöryhmä on etsinyt keskusta-alueen liepeiltä päiväkodille soveltuvia alueita, ja tämä tutkittavaksi valikoitunut alue on osoittautunut lupaavimmaksi sijainniltaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rovaniemen kaupunki teki aloitteen asemakaavan laatimiseksi 27.11.2017. Asemakaavan muutos käynnistettiin teknisen lautakunnan päätöksellä 12.12.2017, 198. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tunnistetut osalliset Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Kaupunginhallitus Lautakunnat (tekninen-, ympäristö-, vapaa-ajan- ja perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset Muut Napapiirin Vesi ja Energia Oy (NeVe) Alueen teleoperaattorit muut asukkaat ja kaupunkilaiset 4.3.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 12.12.2017, 198. Vireilletulosta on ilmoitettu 21.12.2017 Lapin Kansassa sekä kirjeillä asianosaisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tekninen lautakunta 12.12.2017, 198). OAS on ollut nähtävillä 22.12.2017-11.1.2018 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. 8

4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia alueelle soveltuvat asemakaavavaihtoehdot 8/10-osastoiselle päiväkodille. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta rivitalotontille. Tavoitteena on luoda asemakaava, joka huomio alueen ominaispiirteet mahdollisimman hyvin, luo viihtyisän sekä turvallisen asuinympäristön ja liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Tavoitteet ovat tarkentunet rakentamisen sijoittelun ja määrän osalta. 4.5 Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksen pohjaksi laadittiin kaksi (2) luonnosvaihtoehtoa. Viitesuunnitelmat on laatinut Rovaniemen kaupunki. Kaavamuutosalueen kaavakartta esitetään ehdotusvaiheessa. 9

4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu piha- ja leikkialueet luontoarvot VAIHTOEHTO 1 kerrosala 6770 k-m 2 (2200/Y, (4200/AK ja 370/ a/k (ei muutosta)) tonttipinta-ala Y 9566 m 2 ja AK 4732 m 2 kerrosluku II - IVu1/2 asukkaat Asunnot 120 henkilölle (tontti 1, ei muutosta voimassa olevaan) pysäköinti Tonttikohtainen maantasopysäköinti. kaupunkikuva Päiväkodin rakennusala ja henkilökunnan pysäköintialue on osoitettu alueen itäreunalle. Ruokolammen puolelta tarkasteltuna päiväkotirakennuksen pitkä yhtenäinen julkisivu (jopa 55 m) voi näyttäytyä raskaana ja muodostaa häiritsevän näkymäesteen etenkin kun otetaan huomioon rantakaistaleen (VL-1) kapeus, mitta joka on pienimmillään vain noin 12 m. alueen Päiväkotitoiminnan sujuvuuden määräävä saattoliikenne- ja pysäköintialue on ajateltu sijoitettavaksi päiväkotikorttelin länsireu- toimivuus naan, josta saattomatka saadaan hoidettua suositusten mukaisesti päiväkodin piha-alueen kautta. Päiväkodin ulkoleikkialueet sijoitetaan kangasmetsän siimekseen siten, että mahdollisimman paljon puustoa voidaan säilyttää. Puut varjostavat kesäaikaan ja ne tarjoavat leikkimahdollisuuksia. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusalojen ja rakennusoikeuden määrä on vähäisempi. Tästä seuraa, että puustoa on mahdollista säilyttää aiempaa enempi. 10

piha- ja leikkialueet luontoarvot VAIHTOEHTO 2 kerrosala 7010 k-m 2 (2200/Y ja 240/ a/k, (4200/AK ja 370/ a/k (ei muutosta)) tonttipinta-ala Y 9466 m 2 ja AK 4732 m 2 kerrosluku II - IVu1/2 asukkaat Asunnot 120 henkilölle (tontti 1, ei muutosta voimassa olevaan) pysäköinti Tonttikohtainen maantasopysäköinti. kaupunkikuva Päiväkodin rakennusala ja henkilökunnan pysäköintialue on osoitettu alueen länsireunalle. L-muotoinen rakennusala aukeaa aamuaurinkoon ja se rajaa korttelin määrätietoisesti. alueen Päiväkotitoiminnan sujuvuuden määräävä saattoliikenne- ja pysäköintialue on ajateltu sijoitettavaksi päiväkotikorttelin eteläreu- toimivuus naan, josta saattomatka saadaan hoidettua suositusten mukaisesti ja selkeästi päiväkodin piha-alueen kautta. Päiväkodin ulkoleikkialueet sijoitetaan kangasmetsän siimekseen siten, että mahdollisimman paljon puustoa voidaan säilyttää. Puut varjostavat kesäaikaan ja ne tarjoavat leikkimahdollisuuksia. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusalojen ja rakennusoikeuden määrä on vähäisempi. Tästä seuraa, että puustoa on mahdollista säilyttää aiempaa enempi. 11

4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehdot eroavat toisistaan rakennusten sijoittelun suhteen. Luonnosten kokonaisrakennusoikeus vaihtelee 6770 7010 k-m 2 välillä. Rakennusten kerroskorkeus luonnoksissa on kahdesta neljäänpuoleen siten, että niiden rakentaminen on mahdollista mutta ei pakollista. 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 4.6.1 Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Vireilletulovaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi suullinen mielipide. Viereisen korttelin asukas kiitteli kaupunkirakenteen tiivistymistä ja alueen palvelutarjonnan paranemista. TÄYDENTYY VALMISTELUVAIHEEN JÄLKEEN: 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne korttelialue tonttien lkm tonttien pinta-ala m 2 tontin rakennusoikeus k-m 2 5.1.1 Mitoitus Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin ja rakennusten kerroslukuun. ASEMAKAAVAN MUUTOS, EHDOTUS kerrosala kerrosluku asukkaat pysäköinti kaupunkikuva toimivuus piha- ja leikkialueet luontoarvot 12

5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan 5.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000). Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid., s. 12). Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaavamuutos eheyttää nykyistä keskusta-alueen kaupunkirakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne jaelinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalu- 13

eiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa 14

irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. 5.4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaehdotus poikkeaa voimassa olevasta Rovaniemen yleiskaava 2015:sta, jossa alue on merkitty rajavartioston (ER) sekä virkistysalueeksi (V).Poikkeaman perusteena on Rovaniemen kaupungin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma. Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa. Tässä asemakaavamuutoksen selostuksessa tarkastellaan yleiskaavan sisältövaatimuksia ja niiden suhdetta suunnittelualueella tulevaan poikkeamiseen. Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, 15

vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset vä- ympäristöhaittojen hentäminen mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5.5 Kaavamerkinnät - ja määräykset 16

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Nimistö Alueelle muodostuvien kahden uuden kadun nimet on ammennettu harjumuodostelmasta ja metsäisestä luonnosta. 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukaisen hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on voimassa ja rakennuslupa myönnetty. Rovaniemellä 5.3.2018 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Sipi Hintsanen kaavoitusarkkitehti 17

Liite 1 Voimassa oleva asemakaava 18

Liite 2 Asemakaavaluonnos ve1, -merkinnät ja -määräykset 2018 19

Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25

Liite 5 Rakentamistapaohjeet 29.5.2012, päivitetty xx.xx.2018, ote 30