Taidon oppimisprosessi
Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa (jotkut kappaleet jopa 25 ääntä/s). Ihmisen on mahdotonta tietoisesti kontrolloida suoritusta, joten vaaditaan runsas rutiinivarasto, joka avautuu avainärsykkeistä.
Käytännön taitojen oppiminen on kokemusperäistä oppimista. Oppija oppii perustuen erilaisiin kokemuksiin, itse käytännössä kokemansa. - kaikki aistit mukana: näkö, kuulo, tunto ja haju 5.9.2012 Sirpa Rintala
Oppimisprosessin osia ovat - oppijan oma havainnointi - ajattelu, käsitteellistäminen ja ymmärtäminen - tiedon ja taidon soveltaminen Oppimistyylit - kuulemalla - näkemällä - kosketusaistin kautta / käsin tekemällä - liikkumalla
Oppiminen varsinkin alkuvaiheessa perustuu suurelta osin erilaisista malleista oppimiseen oppiminen erilaisilla työpaikoilla, erilaisten ohjaajien ohjauksessa. Reflektoinnilla (mieleen palauttaminen, järkeileminen) on merkitystä työskentelytekniikoiden tai -menetelmien oppimiseen. Työ opitaan vain harjoittelemalla sitä. Tavoitteena sisäinen kuva / mentaalinen malli, työn sisällöstä.
Taitojen oppiminen on tekemällä oppimista. Tekemällä opittaessa oppija on kokonaisvaltaisesti tilanteen keskellä. Varsinkin aluksi opitaan havainnointiin perustuen, ottaen mallia esimerkiksi opettajan tai kokeneemman kollegan toiminnasta ja jäljittelemällä tätä.
Vuorovaikutus toisten ja varsinkin ammatin työntekijöiden kanssa edistää oppimista. Myöhemmin itsenäisen toiminnan ja reflektion, järkeilemisen osuus kasvaa. Aito, oikea työympäristö on parhaimpia oppimisympäristöjä.
Oppimisen siirtovaikutus eli transfer Kun on opittu jokin taito, opitusta taidosta on hyötyä vasta sitten kun se osataan myös käytännön työssä. Oppimisen siirtovaikutus kuvaa sitä, miten opittu taito osataan eri olosuhteissa kuin missä se on opittu. Siirtovaikutus toisiin tilanteisiin ei ole spontaania, vaan opetuksessa tulee kiinnittää huomiota sen edistämiseksi.
Taitojen oppimisen vaiheet 1. Kognitiivinen eli tiedollinen vaihe käsitys tehtävästä tai taidon alueesta tarvittavat pohjatiedot taidon tiedollinen hahmottaminen alustava sisäinen malli
2. Assosiatiivinen eli harjoitusvaihe harjoitellaan osataitoja, niitä yhdistellään ja nivelletään toisiinsa kokeilutoimintaa, jossa oppija on valmis ottamaan vastaan uutta informaatiota palautteesta ja oppimaan kokemuksen avulla osatoiminnoista muodostuu kokonaisuuksia oppija keskittyy, ei havainnoi muuta esim. työn vaarat
3. Autonominen eli opitun taidon vaihe Harjoituksen avulla suoritus muuttuu yhä helpommaksi ja korkealaatuisemmaksi Toimintatavat säännönmukaistuvat, ja toiminta tulee entistä rationaalisemmaksi Kontrollin ja tietoisen ohjauksen tarve vähenee Korkeaan taitotasoon pyrittäessä toimintatavat tulevat persoonallisiksi, sisältäen hiljaista tietoa
Hiljainen tieto Hiljainen tieto on sellaista osaamista, josta sen haltija ei välttämättä ole tietoinen tai osaa ilmaista sitä Kokemusten vaihto tuo hiljaisen tiedon näkyväksi. Tunteiden Havaintojen Mielikuva mallien Muuntaminen Uskomusten kommunikoitavaan muotoon Kokemuksen
Mentaalinen malli Jotta koulutuksen lopputuloksena syntyvä oppijan mentaalinen malli olisi oikeanlainen oppimisen tavoitteisiin nähden, mentaalisen mallin muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät tulee ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa ja toteuttaessa.
Aistit Työn suoritusta ohjaavat eri aistiemme kautta välittyvät signaalit, jotka antavat tietoa toiminnan aikana. Aisti puutokset, pienetkin, haittaavat taidon oppimista. - esim. kuulo, = tasapaino
Työmuisti eli lyhytaikainen muisti Ihmisen työmuisti eli lyhytaikainen muisti ohjaa ja ylläpitää ihmisen päämääräsuuntautunutta toimintaa Pystymme käsittelemään työmuistissamme kerrallaan vain 5 9 hahmotusyksikköä eli asiaa. Työmuistin kapasiteetin rajallisuudesta johtuen useampien hahmotusyksiköiden yhtäaikainen mielessä pitäminen tai käsittely johtaa tiedonkäsittelyn ylikuormittamiseen, jolloin suoritus häiriintyy.
Pitkäkestoinen työmuisti Tallennamme opittuja asioita pitkäkestoiseen muistiin Kapasiteetti on lähes rajaton Muistissa oleva tieto tulee ensin aktivoida, jotta se voidaan ottaa käyttöön. Aktivoinnin nopeus riippuu siitä, miten paljon asiaa on vahvistettu harjoittelun avulla. Taidot joita käytetään vähän, aktivoituu hitaasti. Taidot joita käytetään paljon, kehittyy tai pysyy ennallaan.
Taito kehittyy epätasaisesti, tasanteiden kautta Ilmenee parhaiten monimutkaisissa työtehtävissä ja taidoissa. Miksi tasanteita syntyy? Kehitys on tapahtunut osataidoissa, mikä ei vielä näy kokonaisuudessa. Motivaatio heikkenee. Epätasainen opittava aines vaatii enemmän ponnistelua. Tasanteessa työstetään informaatiota ja osataitoja sulautetaan laajemmaksi kokonaisuudeksi.
Opiskelijan orientoitumistapa oppimistilanteissa Tehtäväkeskeisesti suuntautunut ottaa asioista ja toimintatavoista selvää, uudet asiat ovat mielenkiintoisia haasteita. Riippuvaisesti suuntautunut on kiinnostunut vain, vastaako ryhmä tai opettaja odotuksiin. Minää puolustava toimii selviytymisperiaatteella, suojautuu epäonnistumiselta oppimistilanteissa. Omistautumattomasti suuntautunut ei ole kiinnostunut oppimisesta.
Käytännöllisiä työtaitoja opitaan pääasiassa 1. Menetelmillä, jotka perustuvat tehtävän suorittamiseen eri tavoin tekemällä, todellisessa työtilanteessa tai simuloiden. 2. Menetelmillä, joissa painottuvat puhuminen, kuvittelu ja ajattelu.
Taitojen opettaminen Havaintoesityksessä = opettaja tai toinen opiskelija suorittaa työtehtävän ja opiskelija tarkkailee työsuoritusta = mentaalinen harjoitus. Parhaat tulokset saadaan yhdistämällä tekemällä harjoittelu mentaalisiin menetelmiin. Virheisiin ei ole varaa = virheellinen oppiminen.
Havaintoesityksen edut Opiskelijat ymmärtävät pelkän puheen usein väärin. Opiskelijoiden mielenkiinto saadaan herätetyksi. Opiskelijat muistavat ilmiön paremmin, kun he ovat nähneet sen. Opiskelijat voivat ankkuroida tiedon omiin havaintoihinsa ja kokemuksiin.
MENTAALISET HARJOITUSTAVAT FYYSINEN HARJOITTELU Kognitiivinen harjoittelu Verbaalinen harjoittelu Mielikuva harjoittelu Havainnointi Tekemällä harjoittelu Simulaatioharjoittelu Henkilö analysoi tehtävää hiljaa itsekseen annettujen sääntöjen avulla ja/tai sääntöjä etsien Henkilö analysoi tehtävää ääneen tai kirjoittamalla esimerkiksi työselosteeseen Henkilö kuvittelee itsensä suorittamassa työtä Henkilö havainnoi toista suorittamassa tehtävää samaistuen suoritukseen Henkilö harjoittelee tekemällä tehtävää Henkilö harjoittelee työtehtävää simulaattorin eli jäljitelmän avulla
Eikö vain? Kiitos!