Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Samankaltaiset tiedostot
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Keltasipuli Borettana

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Hedelmän- ja marjanviljely

Mansikan lajikeseuranta tiloilla LOPPURAPORTTI

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Vadelman pensasmaiset satotaimet

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Avomaan vihannesviljely

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Biologinen kasvinsuojelu

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen.

Karhunvadelman viljely

Vinkkejä lajikevalintoihin Perunakauppa Luonnosta Oy

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Mansikan härmä: miten elää ja miten torjutaan

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Marjanviljely elinkeinona

Taudinaiheuttajat siemenillä

Ratkaisuja mansikantuotannossa Belgiassa

Lippujen hinnat Allegrossa ( ) Hintataso 1 Pietariin 1. lk 2. lk Viipuriin 1. lk 2. lk

Tuotteet Horeca ja suurkeittiötuotteet

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Suomen makein mainosluettelo. Perusvalikoima 2014

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski Maiju Pesonen

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

2003 JALOSTUSTARKASTETTU ISOSVEITSINPAIMENKOIRA

Transkriptio:

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista 2016-2017 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 4.4.2018

Tietoja ja kokemuksia koetilalla 2016-17 viljellyistä Graminorin mansikkajalosteista Seuraavilla dioilla on tietoja Marjanviljelyn koetilalla vv.2016-17 viljellyistä Graminorin jalosteista. Taimet saatiin kesäkuussa 2016. Ne olivat pottitaimia ja ne istutettiin 10.6. Ensimmäinen sato saatiin kesällä 2017. Dioilla on tietoa jalosteista ja Futurian elintarvikeihmisten makuraadin arvioita marjoista Lajikkeiden arvioitiin kuudella eri kriteerillä: 1. Muoto: 1=kartiomainen, 2=pitkänpyöreä, 3=pyöreä, 4=litteänpyöreä, 5=munuaismainen 2. Väri: 0=valkea..10=tumma punavioletti 3. Maku: 0=erittäin heikko 10=erittäin hyvä 4. Happamuus: 0=erittäin hapan 10=imelän makea 5. Siementen sijainti: 0=syvä 10=ulkoneva 6. Marjan kiinteys: 0=erittäin pehmeä 10=erittäin kiinteä 7. Verhiön (=kannan) irtoaminen: 0=vaikea 10=helppo Sivu 2 4.4.2018

Nobel (GN 1196.15) Nobel on näistä jalosteista selkeästi aikaisin. Jalostaja vertaa sitä Koronaan ja Sonataan ja mainitsee Nobelin olevan vähintään viisi päivää aikaisemman kuin em. lajikkeet, mutta marjakoko saattaa olla pienempi kuin niillä. Nobelin kasvutapa on pysty, mikä vähentää alttiutta harmaahomeelle. Nobel on ihanteellinen tuoremarjaksi, koska sillä on hyvä väritys, marjan muoto ja säilyvyys. Myös härmän kestävyys on osoittautunut hyväksi. Koetilalla saatiin satoa kesällä 2017 tainta kohden 793 grammaa. Kukkavarsia oli runsaasti; lähes 20 tainta kohti. Kesällä 2017 saatu sato oli hyvä ja harmaahome ei muodostunut ongelmaksi, vaikka oli sateista. Futurian makuraati arvioi Nobelin marjan rakenteen ja värin hyväksi. Myös marjojen tasalaatuisuus sai plussaa. Kanta irtoaa marjasta hyvin. Marjojen kokovaihtelu oli melko suurta ja koko jäikin melko pieneksi. Myöhemmin tuli mieleen, että olisiko kukkavarsia pitänyt harventaa. 15000 10000 5000 marjan koko (10 marjan 0 verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri Nobel 0 1 2 3 4 5 6 sato Nobel avomaa 2017 hyvät huonot

Saga (GN 1189.3) Saga on keskiaikainen lajike, joka on tarkoitettu tuorekäyttöön tai ehkä paremmin jatkojalostukseen. Sillä on suhteellisen hyvä härmän kestävyys. Koetilalla Saga tuotti satoa kesällä 2017 tainta kohden 425 grammaa, mikä oli toiseksi paras sato Nobelin jälkeen. Myös muiden omainaisuuksien puolesta Saga arvioitiin toiseksi parhaaksi. Sagassa oli hometta enemmän kuin Nobelissa. Makuraati arvioi Sagan marjan kiinteämmäksi kuin Nobelin. Huonona pidettiin siementen sijaintia liian pinnassa ja suurta vaihtelua maussa. 10000 8000 6000 4000 2000 0 marjan koko (10 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri Saga 0 1 2 3 4 5 6 sato Saga avomaa 2017 hyvät huonot

GN 1103 GN 1103 on myös keskiaikainen tai aikainen. Jalostaja mainitsee plussana marjojen kiinteyden sekä hyvän värin ja maun. GN 1103 talvehti huonoiten näistä jalosteista ja sen ruudut näyttivät muutenkin heikkokasvuisilta. Marjojen makua pidettiin mietona, mutta ulkomuotoa kauniina. Se voisi sopia koristeeksi. 10000 8000 6000 4000 2000 0 marjan koko (10 marjan kiinteys 1=erittäin GN 1103 (pun) verhiön siementen Brix-arvo maku väri 0 1 2 3 4 5 sato 1113 avomaa 2017 hyvät huonot

SNORRE (GN 1197.12) Snorre on myös keskiaikainen, jolla on hyvä maku ja marjojen kiinteys. Koetilalla siitä saatu sato oli melko heikko. Makuraati kuvasi Snorren makua karvaaksi. marjan koko (10 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri GN 1197,12 (Snorre) 0 1 2 3 4 5 sato Snorre avomaa 2017 8000 6000 4000 2000 0 hyvät huonot

EDDA (GN 1112.3) Edda on lähinnä teollisuuden käyttöön jalostettu lajike. Sen marjat ovat hyvin tummat väriltään, mikä voi olla huono ominaisuus tuorekaupassa. Sillä on todettu olevan suhteellisen hyvä härmän kestävyys. Koetilan makuraati piti Eddan mausta. Marjojen tummaa väriä pidettiin negatiivisena ominaisuutena. Myös marjojen iso ydin ja kannan huono irtoaminen voivat olla esteitä tämän lajikkeen suosiossa. Koetilalla saatu sato oli myös näiden jalosteiden heikoin. marjan koko (10 marjan 4000 3000 2000 1000 0 kiinteys 1=erittäin GN 1112,3 (Edda) verhiön siementen Brix-arvo maku väri 0 1 2 3 4 5 6 sato Edda avomaa 2017 hyvät huonot

10 mansikan paino keskimäärin 10 mansikan paino Vibrant Sunsation Saga Nobel Malling Centenary GN 1197,12 (Snorre) GN 1112,3 (Edda) GN 1103 FF 1602 (Allegro) FF 1503 Faith Clery 10-81-17 0 50 100 150 200 250 300

Marjan väri väri (1-8, 1=vaalea, 8=tumma) Vibrant Sunsation Saga Polwiina Nobel Murano Malling Centenary GN 1197,12 (harm) GN 1112,3 (oranssi) GN 1103 (pun) Fleurette Flair FF 1602 (Allegro) FF 1503 Faith Elianny Clery 10-81-17 0 1 2 3 4 5 6 7 8

Brix-arvot kesällä 2017 Brix-arvo 2017 (sokeri) puhdas marja Vibrant Sunsation Saga Polwiina Nobel Murano Malling Centenary GN 1197,12 (harm) GN 1112,3 (oranssi) GN 1103 (pun) Fleurette Flair FF 1602 (Allegro) FF 1503 Faith Elianny Clery 10-81-17 0 2 4 6 8 10 12 14 16

Sato tainta kohti 2017 Avomaa taimia keväällä 2017 yht. Sato/g sato g/taimi hyviä hyviä g/taimi Nobel 80 63477 793 47859 598 Saga 80 34027 425 23457 293 GN 1103 79 35250 446 21751 275 Snorre 67 15130 226 10582 158 Edda 76 18382 242 11888 156