HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

Samankaltaiset tiedostot
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Haasteet elinsiirroissa

Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä. Inka Aho

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Päihteidenkäyttäjien hoitotyö Auroran infektiosairauksien poliklinikalla

HIV/HCV -koinfektio Matti Ristola

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

HIV ja ammatilliset kysymykset Matti Ristola

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

HIV ja hepatiitit HIV

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

HIV-HOIDON SEURANTAKÄYTÄNNÖT. Inka Aho HYKS, Infektiosairauksien klinikka

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Munuais- ja haimansiirrot - uusia keinoja jonojen lyhentämiseksi?

Sytomegalovirus (CMV)

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

HIV, antiretroviraaliset lääkkeet. Matti Ristola HIV-koulutus, Biomedicum

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

HIV tänään. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Suoliston alueen interventioradiologiaa

OP1. PreDP StudyPlan

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Appendisiitin diagnostiikka

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Ajankohtaista hiv-infektiosta

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Myöhään todetun HIV-potilaan. Jussi Sutinen

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Mitä tapahtui HIV-medisiinassa Matti Ristola

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro

Number of patients entitled kustannukset ( )

Sydänsiirrot Elinsiirtojen perusteet Jyri Lommi, dosentti Sydäntutkimusosasto Meilahden sairaala

Miten käytän oikein melatoniinia?

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Guideline on Similar biological medicinal products containing biotechnology-derived proteins as active substance: non-clinical and clinical issues

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-ensikäynti lääkärin näkökulmasta. XVI Valtakunnallinen HIV-koulutus Mika Halavaara, infektiolääkäri, HUS

Munuaissiirtopotilaan seuranta

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Kuka munuaissiirtolistalle kriteerit 2011

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

ELINSIIRTOPATOLOGIAA. oyl Anne Räisänen-Sokolowski, LT, dos. Transplantaatiopatologianlaboratorio, HUSLAB

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Lasten elinsiirrot. Jalanko, Hannu.

Transkriptio:

HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 1.2.2018

HIV + munuaisten vajaatoiminta HIVAN ja muut glomerulonefriitit, HCV-MPGN+cryoglobulinemia, diabetes konsensus: munuaisensiirto on paras hoito HIV+ESRD potilaille Locke et al 2016: 79% reduction in 5y-mortality HIV+RT vs HIV+dialyses USA: 1985 HIV potilaista dialyysissä 0.3%, 1992 1.5% USA: 2002 dialyysipotilaista HIV+ 1.5% ja AIDS+ 0.4% USA: HAART -> 2001-2008 HIV+ESRD 317->119/100000/y 2008 Eurosida aineisto: loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan prevalenssi HIV-potilailla 0.5% (122 potilasta) näistä 96 dialyysissä ja 26 saanut munuaisensiirron valtaosa afrikkalaista rotua olevia nuoria miehiä, 33%:lla AIDS-dg HCV coinfektio 19,3%:lla

munuaisensiirtonäkökulmia HIVinfektoituneilla Epäilykset liittyneet aiemmin siihen, että on pelätty immunosuppression edistävän HIV:n kulkua ja opportunisti-infektioiden insidenssiä US: 1987-1997 ennen HAARTia 5y patient/graft survival 71% ja 44% HAART-aikana: useissa uusimmissa tutkimuksissa 1v-, 3v- ja 5v survivalit verrannollisia non-hivpotilaiden munuaisensiirtotuloksiin (paitsi HIV+/HCV+) opportunisti-infektiot olleet hallittavissa kuten HIV-:lla, HIV:n etenemistä tai viruskontrollin pettämistä ei ole tutkimuksissa havaittu yleisvaikutelmana silti edelleen että listalle pääsy ja siirteen saaminen vaikeampaa kuin non-hiv aiemmin etenkin PI käytettäessä immunosuppression hallinta on ollut vaikeaa ja sen määrä usein liian alhainen -> menetetty siirteitä integraasiestäjät parantaneet tilannetta ymmärtämys immunosuppression määrästä parantanut ennustetta, rejektioriski silti edelleen suurempi

The NEW ENGLAND JOURNAL of MEDICINE Original article Stock PG et al 2010:363:2004 Outcomes of Kidney Transplantation in HIV-Infected Recipients toistaiseksi suurin, prospektiivinen tutkimus 150 HIV+ESRD potilasta CD4 >200, VL <50 protokollassa määriteltiin profylaksit, immunosuppressio, rejektion hoito 1y ja 3y patient survival 94.6 ± 2.0% ja 88.2 ± 3.8% 1y ja 3y graft survival 90.4% ja 73.7% enemmän akuutteja rejektioita (2x) akuutit rejektiot altistivat siirteen menetykselle Ei lisääntymistä HIViin liittyvissä haittatapahtumissa, stabiili CD4 ja HIV VL 19% HCV+, näiden ennuste huonompi myös Sawinski et al 2015 Kidney Int: HCV+HIV suurempi kuolleisuus ja huonompi grafti survival

muita A National Study of Outcomes among HIV-Infected Kidney Transplant Recipients, Locke JE et al,j Am Soc Nephrol2015 2002-2012 510 HIV+ munuaissiirtoa; grafti survival (GS) 5v ja 10v ja patient survival (PS) HIV monoinfektoituneilla sama kuin HIV-negatiivisilla HIV+/HCV+ huonompi kuin HIV-/HCV+ Renal Transplantation in HIV-Infected Patients; The Paris Experience Touzot M et al, Am J Transpl 2010 27 HIV+ kidney transplants, 2y PS and GS 98% ja 96% AR 15% (alempi kuin USA:ssa) Immusuppressiona basiliximabi (monoklonaalinen IL2-R vasta-aine) induktiossa ja Tacro+MMF+steroidi

Long-term Outcomes After Liver Transplantation Among HIV-infected Recipients Locke et al, Transplantation Jan 2016 USA koko maan rekisteri (SRTR) 2002-2011: HIV+ 180, HIV- 34 020 seuranta-aikana 4x nousu HIV+ siirroissa HIV+ potilaat keskimäärin nuorempia, miehiä, afrikkalaista rotua, HCV+ koko seuranta-aikana tulokset huonompia HIV-positiivisilla trendi kohti seuranta-ajan loppua oli että HIV+/HCV- tulokset lähestyivät HIV- resipienttien tuloksia >50v donori ja mitattavissa oleva HIVNh näyttivät huonontavan tuloksia HIV-positiivisilla

PS 1y PS 3y PS 5y PS 10y GS 1y GS 3y GS 5y GS 10y HIV+ 77.2% 62.2% 55.8% 41.0% 73.3% 58.2% 50.7% 35.4% HIV- general 88.2% 79.6% 73.4% 60.9% 85.4% 76.5% 70.1% 57.8% HIV- matched 87.7% 78.8% 72.1% 57.1% 84.9% 75.3% 68.4% 53.7%

Sydämen ja keuhkonsiirto? HIV-potilailla on suhteellisesti enemmän sydämen vajaatoimintaa kardiovaskulaarikuolema yleisin hoidetussa HIV-populaatiossa HIV ei enää virallisesti ole kontraindikaatio sydämen siirrolle edelleen vähän siirtoja 2007-2009 ensimmäiset 3 Euroopassa, samaan aikaan 27 USA:ssa kaikki keskukset eivät edelleenkään harkitse sydänsiirtoa HIVpositiivisille tutkimuksissa 1y ja 3y tulokset vertailukelpoisia

sydänsiirto HIV-positiiviselle? ISHLT (International Society of Heart and Lung Transplantation): Selected HIV-positive can didates may be considered for HT if they have no active or prior opportunistic infections(progressive multifocal leukoencephalopathy or chronic intestinal cryptosporidiosis >1 month), are clinically stable and compliant on combination antiretroviral therapy(cart)for >3 months, have undetectable HIVRNA,and have CD4 counts >200 cells/μl for >3 months Candidates with a history of primary central nervous system lymphoma and visceral Kaposi sarcoma should not be considered for HT HIV-positive candidates with other resolved neoplasms, including squamous cell carcinoma of the skin, anogenital carcinoma in situ, and other solid organ tumors considered cured may be considered after an appropriate diseasefree period

EACS guidelines: Solid Organ Transplantation (SOT) in HIV-Positive Persons HIV ei ole vasta-aihe elinsiirrolle Transplantaatiokriteerien kuuluisi olla samat kuin HIV-negatiivisilla Ei saa olla aktiivista syöpää tai opportunisti-infektiota (OI) PML/kr. cryptosporidioosi/mdr TB tai AMB/viskeraalinen Kaposi/NHL ovat poissulkevia muut syövät: kuten HIV-neg CD4 >200, maksa >100. Jos ollut OI, >200. virukset kontrolloituina abstinenssi: alko 6kk, kovat huumeet 2v. Saa olla metadonilla

EACS guidelines: ART valinta interaktio-ongelmia välttäen ja ennakoiden RTV/COBI ja NNRTI vältä (interaktiot CNI lääkkeiden kanssa) suositeltava : RAL /(DTG) + 2 NRTI hoida HCV ainakin ennen maksansiirtoa (DAA) etsi ja hoida LTBI, mielellään ennen siirtoa tautikohtaiset profylaksit kuten muillekin (esim meillä munuaisille 6kk Cotrim, 3-6kk CMV D+/R- Valcyte) immunosuppressio kuten muilla (basiliksimabi?) seuraa ak rejektion mahdollisuutta, on n. kaksinkertainen HIVnegatiivisiin verrattuna?

Omia kokemuksia Suomessa tehty 3 munuaissiirtoa HIV-positiivisille tiettävästi hyvin menee 2 potilasta dialyysissä HUS-alueella, toinen siirtolistalla 2 potilasta on ollut maksansiirtoevaluaatiossa ainakin 1 potilas on ollut sydän/keuhkosiirtoevaluaatiossa

Infektiot ja syöpä? kaikkien elinsiirtopotilaiden ongelma myös opportunisti-infektiot mahdollisia merkittävää eroa HIV+ vs HIV- ei systemaattisesti ole osoitettu, ehkä hieman enemmän TB ja sieni-infektioita joissain sarjoissa AIDS defining infektioissa ei ole ollut merkittävää lisääntymistä siirron jälkeen Kiinteän elimen siirtoihin liittyy kaikilla esim ihosyövän riski ja PTLD eli (yleensä) EBV:n liittyvä lymfoproliferatiivisen taudin riski 2012 NIH Public access: syöpäseuranta elinsiirron saaneilla HIVpotilailla kuten HIV-negatiivisilla. HPV ja anaalica mahdollisesti ansaitsee erityishuomion.

Mitä tulevaisuudessa? Sydänsiirrot lisääntynevät? HCV hoidot lisääntyvät ja parantavat luultavasti sekä maksan- että HCV+ munuaisensiirron saaneiden HIV+ potilaiden ennustetta pangenotyyppiset munuaisystävälliset DAA:t HIV-positiivinen luovuttajana HIV-positiiviselle?