Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Samankaltaiset tiedostot
Suometsän hoito. Kemera-koulutus

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Ojitusalueiden hoito

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Tukien pääperiaatteita

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsäpolitikkafoorumi

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Kemeralain uudistaminen

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kestävää metsätaloutta turv la?

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Ojitettujen soiden ennallistaminen

METSÄ SUUNNITELMÄ

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsätalouden vesiensuojelu

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänhoito. Metsänomistajat

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsätalouden vesiensuojelu

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Heikkotuottoiset ojitusalueet

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Transkriptio:

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi Metsäojat Metsänomistajien talouskoulu Lahti 22.2.2018 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme lauri.laaksonen@mhy.fi

2 Metsänomistajan kannalta olennaisia asioita Metsäojien kunto ja merkitys tulee ottaa huomioon osana muita metsätalouden toimenpiteitä Tulevat hakkuumahdollisuudet ja hakkuut, metsän uudistaminen ja hoitotoimenpiteet, energiapuun korjuu Merkittävä osa tehokkailla metsätaloustoimenpiteillä saavutetusta puuston lisäkasvusta sijaitsee ojitetuilla soilla Ojitetuille turvemaille syntyneet puustot alkavat olla kiireellisen harvennushakkuun tarpeessa (keski-ikä n. 50 v.) Katse tulee suunnata jopa 20-25 vuoden päähän Tarpeen hahmottaa laajempi kokonaisuus - suometsänhoitohankkeen merkitys ulottuu lähes aina useampien metsätilojen vaikutusalueelle

Suometsätalouden erityispiirteitä Soilla metsänkasvua rajoittaa yleisesti liiallinen veden määrä Myös kivennäisravinteiden (fosfori, kalium) puutos on yleistä Puunkorjuun kannalta suometsät ovat tavallista vaativampia kohteita erityisesti heikon kantavuuden ja usein pitkien kuljetusmatkojen vuoksi Tyypillistä kivennäismaita pienempi hakkuukertymä sekä puuston keskijäreys Kivennäismaita korkeammat korjuukustannukset 3 Edellyttää kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja keskimäärin heikompi kannattavuus

Suometsänhoito 4 Suometsänhoito on kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji jolla tarkoitetaan ojitetun alueen kunnostamista Suometsän hoitohanke koostuu tarvittavista metsänhoitotöistä ja hakkuista maankuivatuksen kunnostamisesta (kunnostusojitus) vesiensuojelutöistä mahdollisten ravinnetalouden häiriöiden korjaamisesta (terveyslannoitus) Suometsänhoitohankkeen, erityisesti kunnostusojituksen yhteydessä tulee aina huolehtia kulkuyhteyksien järjestämisen tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia töistä Tärkeää perusteltu tarveharkinta, hyvä suunnittelu ja toteutus

Kunnostusojitus Ojitus parantaa metsän tilavuuskasvua, koska pohjavesipinta alenee ja vesien liikkuvuus paranee Ojien kunto ei yksinomaan määrää pohjavesipinnan tasoa, vaan myös puuston haihdutuksella on merkittävä vaikutus Ajan myötä metsäojat madaltuvat ja niiden kuivausteho heikkenee - suon vesitalous palautuu alkuperäiseen tilaansa, ojituksen hyöty häviää ja alueen puuston kasvu ja tuotto laskee 5 Vanhat ojitusalueet vaativat kunnostusta yleensä 20 30 vuotta ojittamisen jälkeen Kunnostaminen kannattaa tehdä silloin, kun alueen puusto vaatii harvennusta ja taimikot hoitoa

Ojituksen vaikutus kasvuun Uudisojituksella on suometsien hehtaarikohtainen vuosikasvu nostettu monella kohteella tasosta 0-2 m3 tasoon 6-7 m3 Pelkän kunnostusojituksen on arvioitu lisäävän puuston kasvua 0,2 1,8 m3/ha/vuosi seuraavan 20 vuoden aikana Ojitettujen soiden luokitus: Ojikko (nuoria ojitusalueita, suokasvillisuus) Muuttuma (puuston kasvu elpynyt, kangas- ja suokasvillisuus) 6 Turvekangas (kuivatusvaikutus huomattava, kangaskasvillisuus)

Kunnostusojitushankkeen kustannukset 7 Kustannustekijöihin vaikuttavat useat eri tekijät: Suunnittelukustannuksia voivat lisätä normaalista poikkeavien vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ja pienestä tilakoosta johtuva työmäärän lisääntyminen Toteutuksen kustannustekijöistä oleellisimpia ovat maaperäolosuhteet (kaivuvaikeustekijät) Maanomistajan päättämä varustetaso (rummut, luiskat, piennartiet ym.) vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin. Kustannuksia voivat lisätä myös tavallista vaativammat vesiensuojelutyöt Hankkeen koon kasvaessa yksikköhinta yleensä hieman laskee

8 Kunnostusojitushankkeen kustannukset Kunnostusojituksen keskikustannukset ovat 400 500 /hehtaari + alv. (280 metriä ojia / ha) (Etelä-Suomi) kustannus vaihtelee varustelutason mukaan (piennartiet, rummut ym.) suunnittelukustannukset 100 150 / ha + alv. ojien perkaus 250 300 /ha + alv. (sis. vesiensuojelurakenteet) kulkuyhteyksien parantaminen 50 - / ha + alv. Kemera-tuen jälkeen maanomistajien maksettavaksi jää 160 200 / ha + alv. Arvonlisäverovelvolliset voivat vähentää alv:n osuuden verotuksessa Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kokonaisuudessaan 15 % vuosipoistoin

Kunnostusojitushankkeen kustannukset Esimerkkilaskelma yhteishankkeen kustannuksista: Työlaji Määrä Yksikköhinta Kustannus /ha Ojan perkaus 280 m/ha 0,9-1,0 /m 255 280 / ha Vesiensuojelutyöt ym. 0,15 0,20 /m 45-60 / ha Lisäksi tarvittaessa: Piennartasanne+ ojarummut 0,00-0,20 /m 0-60 / ha Suunnittelutyöt: 0,35 /m n. 100 / ha Yhteensä /ha 400-500 / ha 9 Valtion tuki (60 %) Verovähennys omarahoitusosuudesta Metsänomistajan nettokustannus 315 350 /ha 40 45 /ha 95-105 /ha

10 Kemera-avustukset Kemera-tuettu suometsänhoitohanke voi olla yhteishanke tai yhden tilan hanke Koska tuenmaksu perustuu todellisiin kustannuksiin, maanomistajan omana työnä toteuttamalle yhden tilan hankkeelle ei voida maksaa tukea Suometsänhoitohankkeista laaditaan aina suunnitelma. Hankkeen toteutusta ei voi aloittaa, ennen kuin suunnitelma on hyväksytty metsäkeskuksessa. Valtion kemera-tuki suometsänhoitohankkeen toteutukseen on yli 5 hehtaarin hankkeilla 60 % ja tätä pienemmillä hankkeilla 30 % todellisista arvonlisäverottomista hankekustannuksista Tuen perusteena ovat KAIKKI hankkeen kustannukset ja tulot Myös puunmyyntitulot huomioidaan!

11 Kemera-tuen edellytykset Kohteen kasvun tulee olla uudisojituksen jälkeen selvästi elpynyt Toimenpiteen jälkeen kasvu keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha/v ilman toistuvia lannoituksia Kasvupaikkavaatimus: eteläinen ja keskinen Suomi kuivaa kangasta vastaava (varputurvekangas) ja pohjoisessa Suomessa kuivahkoa kangasta vastaava (puolukkaturvekangas I-II) puustossa ei pahoja kasvuhäiriöitä uudistuskypsissä metsissä vesitalouden kunnostus uudistamisen yhteydessä taimikon täytettävä metsälain vaatimukset Koko alueen puuston oltava metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa eikä hakkuu- tai hoitotöiden tarvetta ole lähimmän 5-10 vuoden aikana taikka puuston käsittely tehdään suometsänhoidon yhteydessä. Suometsänhoitohankkeen vähimmäiskoko on 2 hehtaaria, pienin kuviokoko 0,5 ha

Kunnostusojituskelpoisuus Lähtökohtana ojien kunto, puuston määrä ja kasvun taso, kasvupaikan ravinteisuus ja lämpösumma 12

Kunnostusojituskelpoisuus Kunnostusojituskelpoinen metsikkö: Oltava todellinen tarve kunnostusojitukselle! Ojien tekninen kunto huono (huom. Kuivatussyvyys sekä puuston määrä = haihdunta) Puuston kasvu on taantunut märkyyden johdosta (Pohjaveden pinta loppukesällä korkeammalla kuin 35-40 cm) Kunnostusojitusinvestointi on taloudellisesti tarkoituksenmukainen nykyisen puusukupolven kasvattamiseksi uudistuskypsäksi puustoksi 13 Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat vähintään 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun

Kunnostusojituskelpoisuus Jatkoinvestointikelpoisuus: Kasvupaikka riittävän ravinteikas Etelä-Suomessa varputurvekankaat (vastaa kuivaa kangasta) ja niitä ravinteikkaammat kohteet Kunnostusojituskelvoton: Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat alle 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun Edelleen kasvatus, kunnes saadaan puunkorjuun kannalta riittävästi käyttöpuuta? (Etelä-Suomessa vähintään markkinakelpoinen ensiharvennus) 14 Vesien- ja ympäristönsuojelun kannalta kunnostusojituskelvottomat kohteet Teknisesti kunnostusojituskelvottomat kohteet Huom! Uuden metsälain vaatimukset

Kunnostusojituskelpoisuus Jatkoinvestointikelpoisuus: Kasvupaikka riittävän ravinteikas Etelä-Suomessa varputurvekankaat (vastaa kuivaa kangasta) ja niitä ravinteikkaammat kohteet Kunnostusojituskelvoton: Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat alle 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun Edelleen kasvatus, kunnes saadaan puunkorjuun kannalta riittävästi käyttöpuuta? (Etelä-Suomessa vähintään markkinakelpoinen ensiharvennus) 15 Vesien- ja ympäristönsuojelun kannalta kunnostusojituskelvottomat kohteet Teknisesti kunnostusojituskelvottomat kohteet Huom! Uuden metsälain vaatimukset

Kunnostusojituskelpoisuus Uudistamisinvestoinnin kannattavuuden arviointi 16

Kunnostusojitushankkeen kannattavuus 17 Kustannustekijä (ei yleensä tarvetta kivennäismailla) Kannattavuus riippuu kasvupaikasta lämpösummasta ja lähtöpuuston koosta Pohjois-Suomessa olevien kohteiden perusteella on laskettu, että kunnostusojitus antaa 1,8 3,0 % tuoton sijoitukselle ilman valtion tukea. Tuki nostaa tuottoa muutamia prosentteja Sisäinen korko investoinnille 3,8-8,4% (Ahtikoski ym. 2008) Nyrkkisääntönä voi pitää, että kunnostusojituksen kustannukset saa katettua 2-3 vuoden lisäkasvulla

18

19

Kunnostusojitushankkeen kannattavuus 20 Esimerkkilaskelma kunnostusojituksen tuotos- ja talousvaikutuksista, mäntyvaltainen puolukkaturvekangas, eteläinen Suomi: Ensimmäisestä ojituksesta 35 vuotta, ojaston kunto huono Puuston valtapituus 11 m,tilavuus n. 100 m3/ha Ei välitöntä tarvetta harvennushakkuulle mutta puusto alkaa kärsiä liiallisesta märkyydestä Käsittelyvaihtoehdot: 1. Ei kunnostusojitusta, ensiharvennus 50v ja päätehakkuu 70v 2. Kunnostusojitus 35v, ensiharvennus 50v, päätehakkuu 70v 3. Kunnostusojitus 35v, ensiharvennus ja kunnostusojitus 50v, päätehakkuu 70v

Kunnostusojitushankkeen kannattavuus 21 Yksi kunnostusojitus lisää tukkipuun tuotosta 21 m3/ha ja kuitupuun tuotosta 8 m3/ha Yksi kunnostusojitus lisää loppukiertoajan nettonykyarvoa, jos tuottovaatimus on korkeintaan 5 % Toinen kunnostusojitus ei lisää nettotulojen nykyarvoa, yli 3 % tuottovaatimuksella sen vaikutus kääntyy negatiiviseksi Kunnostusojitus lisää erityisesti tukkipuun tuotosta ja parantaa puuntuottamisen kannattavuutta Kunnostusojitus voi joskus olla tarpeen tehdä jo ennen ensiharvennusta jos alkuperäinen ojasto toimii huonosti Toinen kunnostusojitus on etenkin Etelä- ja Väli-Suomen olosuhteissa yleensä tarpeeton ja kannattamaton

22

Suometsänhoitohankkeen taloudellinen kannattavuus huomioitava: ojituskustannukset metsänhoitokustannukset hakkuutulot kasvunlisäys odotusaika korko-% 23 TÄSTÄ SEURAA

Suometsänhoitohankkeen taloudellinen kannattavuus absoluuttista edullisuutta tai hyötyä varsin vaikea laskea tyydyttävä suhteelliseen edullisuusjärjestykseen ja arvioon kannattavuudesta tyydyttävä likimääräiseen listaan kannattavuuden edellytyksistä kannattamattomien kuvaus sekä poisrajaus 24