Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Transkriptio

1 Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

2 Omaa taustaa Piirimetsänhoitaja- suunnittelupäällikkö E-Savon piirimetsälautakunta Kenttäpäällikkö-toiminnanjohtaja E-Savon mhy-liitto Kenttäpäällikkö-toiminnanjohaja P-Suomen mo-liitto E-Savon, Koillis-Suomen, Lapin pml/mk johtokunnan jäsen Aktiivinen kemeratukien käyttäjä omassa metsässä

3 Kuitupuun käyttökapasiteetti Pohjois-Suomessa 7,3 milj m3 Kokonaiskasvu 30 milj m3 Markkinahakkuut (tukki-kuitu) ,8 milj m3 Energiapuu Metsäohjelmien hakkuutavoite 1,1 milj m3 13,7 milj m3 TUOTANTOLAITOKSET Hak Kok Hioke StE Kemi 0,5 1,7 0,4 MB Kemi 1,9 0,7 StE Oulu 2,1 0,0 SCA Mjsnd 1,0 Kb 1,4 Kappa 2,1 MB 2,6 milj3 Sokli 0,2 milj m VL 2,3 milj m3 Kuitupuun käytön lisäinvestoinnit StE Oulu m3 havua 2015 Iisalmen Biofuel m3 havua 2014 Btl Ajos 1, 8 milj m3? Oulu 2,1 milj m3 Pietarsaari 2, 8 milj m3 Perämeren kaaren selluteollisuus 14,3 milj m3 Iiisalmi

4 Kemera-tukien merkitys Vajaatuottoisia metsiä voidaan uudistaa taimikonhoitoa, kunnostusojitusta ei tehtäisi muutoin juuri ollenkaan Markkinakelvottomat ensiharvennukset voitu saada ainespuu/energiapuuhakkuiden piiriin vesien suojelu ojitusalueilla suunnitelmallisuus Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

5 Kemera-tukien merkitys Metsänhoitoyhdistykset ja muut toimijat voineet suunnata resursseja töiden markkinointiin ja toteutukseen Suunnittelu-, työnjohto- ja toteutusselvitystuella ohjaava vaikutus Haja-asutusaleiden työllisyys Aktivoi myös omatoimiseen työhön Työvoimatilanne P-Suomen mhyt Metsureita 239 Hakkuukoneketjuja 94 n. puolet ensiharvennus kohteissa Haketusyrittäjiä 9 Ojitus-ja tienrakennus 28 Muokkausyrittäjiä 58

6 Jos Kemera heikkenee Mhy-lain kanssa samaan aikaan, niin hukassa ollaan! Metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskuksien liiketoiminnan runko on kemeratöissä Mhmaksutuotto supistuu % Liiketoiminnan katetuotto, josta 30 % Kemeratöistä

7 Metsänuudistamisen tuki Kohdevalinta: vajaatuottoinen, 3 v kantorahatuloraja nyt max 1920 vrt uudistamisen kulut istutuksessa n 1000 ha Suojametsäalueiden luontainen uudistaminen ja myrskytuhot ilman kantoraharajaa Viljelyyn alle 700 dd vain erityisperusteluin Tyypilliset kohteet: kuivahkon kankaan kuusikot, hieskoivikot, kuusi-koivu-mänty sekametsät max 100 m3/ha VAIKUTTAA SUORAAN PUUN MARKKINOILLE TULOON työtuki vyöhykkeiden perusteella Uusin kemeralaki: III vyöhyke: kantoraha /ha tuki 55 %, /ha tuki 35 %, materiaalituki

8 Kemerauudistamisen osuus yksityismetsien uudistamisalasta 2011, ilman pellometsitystä ja tuhoalueita Lapin ja Koillismaan metsätaloudelle erittäin tärkeä Ilman tukea valtaosa jää metsätalouden ulkopuolelle Vähentää näiden kohteiden mukana markkinoille tulevaa muuta puuta samoilta alueilta Metsätalous ja energia työryhmän muistiossa virheellinen arvio vaikuttavuuden aikajänteestä!

9 Metsänuudistamisen tuen ehtojen sopeuttamien uuteen metsälakiin Kohdevalinta: vajaatuottoinen, Jatkuva kasvatus ei ole järkevä vaihtoehto vajaatuottoisissa kohteissa Metsälain muutoksen edellyttämät tarkistukset jos edellinen hakkuu luontainen uudistaminen tai eri-ikäisrakenteinen hakkuu - ei tukea Jos puusto kehityskelvollinen (vrt uudistamisvapaus) ei tukea

10 Taimikonhoito/nuoren metsän hoito Jäljessä tavoitteista Vaatii paljon markkinointia ja neuvontaa suhteessa tuloksiin N 60 % MHYSTEN AKTIVOIMANA Vaikeat kohteet ongelmallisimpia tukitaso ei riitä työllisyysehtoinen toimii LOPPUUKO? Mh-ohjeet ohjanneet lykkäämään liian myöhäiseksi Tarvitaan kolme tukitasoa Taimikon varhaishoito 1-3 m (pelkkä perkaus) Taimikonharvennus 3-7 m Nuoren metsän kunnostus 7+ m

11 Vyöhykejako Nykyinen vyöhykejako II III osalta pohjautuu kunnittaisiin puhtaan tuoton lukuihin Vyöhykejakoa tarkistettu viimeksi lain 544/2007 valmistelun yhteydessä Toimiva peruste edelleen Vyöhykejako ei ole hallinnollisesti kustannuskysymys, mutta tärkeä tuen vaikuttavuuden kannalta Vyöhykejaon vaikuttavuus: Kasvu- luonnonolosuhteiden huomointi Huomioi kannattavuuerot Tukea sinne missä tukea tarvitaan Tukee työllisyyttä Vaikuttaa puun saatavuuteen Aluepoliittinen näkökulma Suomen alueelliset eroavaisuudet tunnustettu EU:ssa Myös Petu-tuki tulisi saada vyöhykejaon piiriin pohjoisen enerigapuut harvennuksissa ja kuljetusmatkat kaksinkertaiset

12 12000 Päätehakkuupuuston arvo keskimäärin /ha

13 Koko maa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Rannikko Ahvenanmaa Valtion tuki puuntuotantoon euro/ha

14 Nettokulut (avustusten jälkeen) bruttokantorahatuloista

15 Keskeiset tarpeet Pohjois-Suomen näkökulmasta Vyöhykejako riittävä tukitaso Metsän uudistamisen tuki Riitävä tuki varttuneiden taimikoiden hoitoon Työllisyysehtoisen taimikonhoidon jatko? Suometsien hoito PP 40 % ojitettujen turvemaiden kasvusta ja tulevien vuosien hakkuista suometsissä ensiharvennukset Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Hallinnollisesti kevyempien toimintamallien haku