Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Transkriptio

1 Metsätalouden vesiensuojelun te ta Savokaita-Riitjärvi Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus

2 Esityksen sisältö 1. Yleissuunnitelma-alue - maankäyttö - hakkuut 2. Metsätalouden vesistökuormitus, vesiensuojelun menetelmiä ja suosituksia 3. Yleissuunnitelman esimerkkejä

3 Savonkaita ja Riitjärvi Tarkasteltavan valuma-alueen pinta-ala on 30 km 2, josta vesistöjen osuus on noin 11 %

4 Maankäyttö SYKE:n Corine aineiston perusteella valuma-alueen pinta-alasta 82,5 % on metsää, 1 % maatalousalueita (29 ha), 2 % rakennettuja alueita sekä 3,5 % avosoita ja kosteikkoja

5 Pohjavesialueet Valuma-alueen itärajalla on vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta n. 35 ha alueella.

6 Maaperä Valuma-alueen kallioperä on pääosin kiillegneissiä. GTK-aineiston perusteella maapinta-alan maaperästä lähes 82 % on kivennäismaalajeja ja 18 % turvemaata. Pääasiassa kivennäismaaalueet ovat kallioita ja luokittelemattomia sekalajitteisia maalajeja

7 Hakkuut Toteutuneiden uudistushakkuiden pinta-ala koko valuma-alueella on viimeisen 10 vuoden aikana ollut keskimäärin 29 ha/v, mikä on n. 1,2 % koko valuma-alueen metsäpinta-alasta. Viim. 5 vuoden aikana uudishakkuumäärät ovat nousseet vähän, niiden ollessa alueella 30 ha/v Keskeistä on tehtyjen hakkuiden sijainti suhteessa vesistöön ja hakkuiden voimakkuus (maanmuokkaus) sekä hakkuualan maalaji Hienojakoisemmilla mailla ja vesistöjen äärellä päätehakkuut ja niiden maanmuokkaus vaativat huolellisempaa suunnittelua. Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

8 Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta Jakautuu siis ravinne- (pääasiassa fosfori ja typpi), kiintoaine-, metalli- ja happamuuskuormitukseen sekä humuskuormitusta Metsätalouden keskimääräiseksi osuus Suomen vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta n. 5 % ja kokonaistyppikuormituksesta n. 8 %. Metsätalouden kiintoaine- ja humuskuormitus ravinnekuormitusta merkittävämpiä vesistön tilaan vaikuttavia tekijöitä Metsätalouden aiheuttama kuormitus näkyy eritoten herkissä latvavesissä, lähellä kuormituslähdettä, missä muu kuormitus vähäistä.

9 Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Lähde: Vuoksen vesienhoitosuunnitelma

10 Kiintoainekuormitus

11 Kiintoainekuormitus

12 Humus ja ravinnekuormitus Humus = hajoavaa orgaanista ainetta

13 Metsätalouden vesiensuojelun ohjaus Metsätalouden vesiensuojelua ohjaa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä, vesilaki sekä -asetus. Lisäksi metsälaissa edellytetään tiettyjen luonnontilaisten tai luonnontilaisenkaltaisten pienvesien välittömän lähiympäristön ominaispiirteiden säilyttämistä Kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) ohjataan metsäojitusten tekoa. Pääasiassa vesiensuojelua kuitenkin ohjaavat suositukset (Tapion hyvän metsänhoidon suositukset - vesiensuojelu) ja metsäsertifiointi (PEFC ja FSC). Metsänomistaja voi halutessaan toteuttaa vaadittua tehokkaampaa vesiensuojelua

14 Metsätalouden vesistökuormittajat Metsänkäsittely turv la (johdetaan vesiä) Kunnostusojitus Uudistushakkuut Metsänuudistaminen Uudistushakkuut kivennäismailla, maanmuokkaus, puunkorjuun maastovauriot, lannoitus (-> kun toimitaan vesistöjen äärellä tai johdetaan vesiä)

15 Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu

16 Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu Maalaji Hienojakoiset kivennäismaat ja maatuneemmat turpeet ovat herkempiä eroosiolle Vuodenaika Kiintoainekuormitus on suurinta valumahuippujen aikaan. Keväisin suurien sulamisvesien aikaan voimakasta maanmuokkausta ja ojitusta tulisi välttää Pohjavesialueet I ja II luokan pohjavesialueille suositellaan vain kevennyttyä maanmuokkausta Ojitukset Ojat eivät saa johtaa suoraan vesistöön. Ojituksen tulee olla kannattava ja sen tarve arvioitava Kunnostusojitus tulee sovittaa hakkuiden sekä metsänhoitotoimenpiteiden yhteyteen.

17 Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu Hakkuut Maanmuokkaus ei saa ulottua vesistön rantaan asti. Muokkausjäljen suunnan tulee olla rinteen vastainen. Hakkuutähteistä vapautuu ravinteita, jotka alttiina huuhtoutumiselle vesistöihin Lannoitukset Levitys toteutettava niin, ettei lannoitetta joudu ojiin ja vesistöihin Lannoituskäsittelyksi suositellaan turv la PK-lannoitetta, johon on lisätty rautaa fosforin huuhtoutumisen estämiseksi tai hyvälaatuista puuntuhkaa. Tärkeillä pohjavesialueilla ei lannoiteta, ellei ELYltä ole erityislupa Lannoitteet levitetään ainoastaan sulan maan aikana, tuhkaa lukuun ottamatta

18 Tarvittaessa riskikohteille vesiensuojelurakenteet

19 Rantametsien hakkuut Suojavyöhyke Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävällä käsittelemättömällä suojakaistalla sidotaan ympäriltä tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojakaistan leveys esimerkiksi maanmuokkausten yhteydessä on oltava vähintään 5 metriä, leveämpi jos maa kalteva ja maalaji eroosioherkkä Rantametsässä voi maanpintaa rikkomatta suorittaa arvokkaiden tukkipuiden poimintahakkuita ja sitä voi hyvin harventaa voimakkaastikin kasvatusvaiheessa lehtipuita suosien. Kevennetty maanmuokkaus Voimakkaalla maanmuokkauksella kiintoaineen huuhtouma lisääntyy. Laikutus sopii ohutkunttaisille, karkeille moreenimaille. Äestys taas sopii ohutkunttaisille, keskikarkeille moreenimaille. Laikutus-mätästys soveltuu melko paksukunttaisillekin, keskikarkeille ja hienolajitteisille routiville maapohjille. Ojitus-mätästystä käytetään vain veden vaivaamilla ja soistuneilla mailla

20 Rusle-malli Maltti metsänhoidossa

21 Kunnostusojituksen tarveharkinta Kunnostusojituskohteet valitaan kunnostusojitustarpeen sekä kunnostusojituskelpoisuuden perusteella Kunnostusojitustarve -> puuston kasvulle riittävän kuivatustilanteen perusteella Kunnostusojituskelpoisuus ojituksen taloudellisen kannattavuuden perusteella

22 Kunnostusojituskelpoisuus Kasvupaikkatyypiltään varputurvekankaita karumpia kohteita ei ole kannattavaa ojittaa Ja varputurvekankailla ja 1-tyypin puolukkaturvekankailla vähintään 600 rungon kasvatuskelpoinen puusto. Lisäksi varputurvekankaita ei ole taloudellisesti kannattavaa uudistaa kuin luontaisesti tai kylväen. Ja yleensä näin taas ei onnistuta aina näillä paksuturpeisilla kohteilla Kitu- ja joutomaita ei ojiteta.

23 Kasvupaikkaluokat ojitusalueilla

24 Kunnostusojitustarve Maastossa tarkastellaan silmävaraisesti ojien kuntoa, suokasvillisuuden esiintymistä, puiden kasvua ja elinvoimaisuutta. Kunnostusojitustarve ilmeinen, jos ojat tukkeutuneet tai kasvaneet umpeen ja puuston kasvu on taantunut maaperän liiallisen märkyyden vuoksi. Lisääntynyt suokasvillisuus on usein merkkinä ojien heikosta kuivatustehosta. Kuusikolle ojaston ei tarvitse olla niin syvä sen hyvän haihdutuksen ja matalan juuriston ansiosta Puuston tilavuuden ylittäessä 120 m3/ha puusto jo ylläpitää itsessään riittävää haihdutusta, kunhan juuristolla sen kasvuvaiheessa yli 30 cm kuivavara

25 Puuston tilavuus ojitusalueilla

26 Kunnostusojitukset Yli 90 % metsätalouden aiheuttamasta kiintoainekuormasta Yli puolet fosforikuormasta

27 33 Natural Resources Institute Finland

28 Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Yleissuunnittelulla pyritään antamaan vesistön valumaalueella toimiville maanomistajille, metsäalan ammattilaisille ja muille alueella toimiville taustatietoa sekä käytännön esimerkkejä, miten vesiensuojelu voidaan huomioida kohteilla. Yleissuunnitelma-alueella kartoitettiin mahdollisia vesiensuojelun kriittisiä kohteita (Havaintopisteet) ja niiden pohjalta annetaan toimenpidesuosituksia

29 Havaintopisteet

30 Kuvaus Havaintopiste 1 Ojasto hyvässä kunnossa, kuivavaraa vielä 60 cm vaikka ojat sammaloituneetkin. Ei eroosion merkkejä. Puusto pääosin hyväkasvuista, lammen ympärillä heikompaa (alle 120 m3/ha) varputurvekankaan mäntymetsää. Reunaosissa puusto parempaa ja myös kasvupaikka rehevämpi. Edellisen ojituksen aikana tehty laskeutusallas toiminut hyvin (nyt varsin täysi), mutta kuormitustakaan ei enää näytä nyt olevan. Suositukset Ei vesiensuojelutarvetta tai kunnostusojitustarvetta. Laskeutusallas lähes täyttynyt, muttei kuormitustakaan enää, joten sen tyhjennyksellä ei kiirettä ennen seuraavaa ojitusta. Suoalueen karumpien keskiosien kunnostusojituksen kannattavuutta tulee seuraavan ojituksen yhteydessä miettiä. Tosin tähän kehitysluokkaan puusto kasvanut ihan kelvollisesti vielä. Uudistaessa kunnostusojitus ajankohtainen kuitenkin, jolloin altaan tyhjennys ja mitoitus suuremmaksi valuma-alueen (n. 30 ha) mukaan.

31 Kuvaus Ojasto suon yläosissa jo melko umpeen kasvanut, kuivavaraa vain noin 30 cm. Puusto kuitenkin yli 120 m3/ha ja ylläpitää haihdunnallaan tällä hetkellä kuivatusta. Kasvupaikaltaan ja puustoltaan ojituskelpoinen kohde. Lasku-uoma vesistöön syvempi ja sen pohjaan kertynyt kiintoainesta. Ei eroosiota uoman reunoissa kuitenkaan. Havaintopiste 2 Suositukset Lähestyvän harvennushakkuun yhteydessä ojitusta parannettava, kun puustomäärä laskee alle 120 m3/ha. Lasku-uomaa ei pidä perata kuitenkaan tässä yhteydessä, ainakaan kokonaan ja sen haaraan hyvä kaivaa laskeutusallas keräämään mahdollista kiintoaineskuormitusta ennen järveä.

32 Havaintopiste 3 Kuvaus Tien ali kulkeva, järveen laskeva oja. Vettä tulee kahdesta ojan haarasta, jotka varsin luontaisia. Lavaslampien suunnalta tulevassa uomassa kulkee vettä, toisessa uoman haarassa ei tällä hetkellä ainakaan. Ei merkittävää eroosiota. Metsä suoalueella nuorempaa, alle 120 m3/ha. Suositukset Ei vesiensuojelutarvetta tai kunnostusojitustarvetta.

33 Havaintopiste 4 Kuvaus Hyväkasvuista metsää, jossa puustoa yli 120 m3/ha ja ojissa hyvä kuivavara, jopa 60 cm. Voimakas virtaama ojassa, pääuomaan kootaan kaikki ojitusalueen vedet, josta sitten laskevat järveen. Pääuomassa jonkin verran eroosiota ja rannan ojanhaaraan kaivettu hieman allastilavuutta, joka täyttynyt jo varsin pitkälti. Suositukset Ei kunnostusojitustarvetta. Rannan allas tilavuudeltaan aika pieni vesiensuojeluratkaisuksi, mutta sitä voisi tyhjentää ja sen yhteyteen tehdä patoa. Myös yläpuolella soistunut lampi, jonka ohi vedet kulkevat. Tätä voisi käyttää kosteikkona, jonka kautta osaa ojitusalueen vesistä voisi mahdollisesti kierrättää mitoituksen mukaan. Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

34 Loppuyhteenveto Tulevien metsätaloustoimenpiteiden tarkan suunnittelun ja oikean ajoittamisen avulla voidaan vähentää kuormitusta vesistöihin. Pienilläkin teoilla vaikutetaan vesistöjen hyvän nykytilan säilymiseen Ojitusalueilla tulee tehdä ojituksen tarveharkintaa ja kunnostusojitusta kaipaavilla kohteilla huolehtia riittävästä vesiensuojelusta Hyväkasvuinen metsä, jossa hakkuut tehty ajallaan myös jo vesiensuojelukeino, koska hyväkasvuinen puusto haihduttaa vettä ja huolehtii näin biologisesti vesitaloudesta Vesistöjen äärellä hakkuissa muokkaamaton 5-10 metrin suojavyöhyke. Leveämpi, jos rantavyöhyke on jyrkkä. Suojavyöhykettä voi käsitellä, jopa suositeltavaa harventaa voimakkaastikin -> lehtipuusekoitusta jo ennen päätehakkuuta Apua metsätoimihenkilöt, Metsään.fi ja Metsäkeskuksen sivujen aineistot