MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01
|
|
- Aino Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01 Pvm Dnro /633/2001 Voimassaoloaika toistaiseksi Kumoaa MMM:n määräykset nro 51/99, Dnro 1561/633/99 Valtuussäännökset Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996, muut.1286/1997, 350/2001) 6 :n 2 mom. ja 7 :n 2 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN NOJALLA PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEKSI TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ 1 Yleistä Maa- ja metsätalousministeriö on tänään päättänyt antaa seuraavat määräykset kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain, jäljempänä rahoituslaki, (1094/1996, muut. 1286/1997, 350/2001) 6 :n 2 momentin ja 7 :n 2 momentin perusteella valtion varoin osaksi tai kokonaan rahoitettavien työlajien rajauksesta ja sisällöstä sekä töiden yleisistä vaatimuksista. Se mitä näissä määräyksissä sanotaan valtion varoista, koskee rahoituslain nojalla käytettävien valtion varojen lisäksi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta saatavia varoja. Rahoituslain 7 :n 1 momentin mukaan töiden on oltava taloudellisesti tarkoituksenmukaisia ottaen kuitenkin huomioon sen, että töiden tulee olla sekä metsäluonnonhoidon ja ympäristönhoidon samoin kuin metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia eikä niillä saa aiheuttaa kohtuudella vältettävissä olevaa haittaa muulle ympäristölle. Työt on suunniteltava siten, että kokonaiskustannukset muodostuvat laissa määritellyt tekijät huomioon ottaen mahdollisimman edullisiksi. Töiden suunnittelun ja toteutuksen tulee laadullisesti täyttää metsätaloudessa yleisesti hyväksytyt vaatimukset.
2 2 Rahoituslain 15 :n mukaan metsänuudistamis-, kunnostusojitus- ja metsätiehankkeiden hoito- ja kunnossapitovelvollisuus on 15 vuotta rahoituksen loppuun maksamisesta. Kyseiset työt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että valtion rahoituksen saajat pystyvät täyttämään hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden ilman, että he joutuvat rahoittamaan jälkikäteen kokonaan omin varoin sellaisia toimenpiteitä, joiden olisi tullut sisältyä rahoituslain mukaisten toimenpiteiden alkuperäiseen suunnitelmaan ja sen toteutukseen. Rahoitettavien töiden kohdevalinnan ja työmenetelmien tulee perustua yleisesti yksityismetsätaloudessa käytettäviin metsänhoitosuosituksiin, ellei näistä seikoista jäljempänä ole jonkin työlajin osalta erikseen muuta mainittu. 2 Metsänuudistaminen Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen, jäljempänä rahoitusasetus, (1311/1996, muut. 1020/2000) 3 :n 1 kohdassa tarkoitettuna keskimääräistä uudistusalaa suurempana, yhtenäisenä alueena pidetään rahoitusasetuksen 4 :ssä säädettyihin I ja II tukivyöhykkeisiin kuuluvissa valtioneuvoston päätöksessä nro 1175/1999 tarkoitetuissa saaristokunnissa yli 0,5 hehtaarin suuruista, yhtenäistä aluetta sekä muualla I ja II tukivyöhykkeillä yli 1,0 hehtaarin suuruista, yhtenäistä aluetta. Tilusjaotukseltaan epäsuotuisilla alueilla yhtenäisenä uudistusalueena pidetään rahoitusasetuksen 4 :ssä säädettyihin I ja II tukivyöhykkeisiin kuuluvissa valtioneuvoston päätöksessä nro 1175/1999 tarkoitetuissa saaristokunnissa yli 0,5 hehtaarin suuruista metsänuudistamishanketta sekä muualla I ja II tukivyöhykkeillä yli 1,0 hehtaarin suuruista metsänuudistamishanketta. Rahoitusasetuksen 3 :n kohdissa 2-5 tarkoitetuissa tapauksissa metsänuudistamishankkeen koon tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria. Rahoitusasetuksen 3 :n 1 ja 2 kohdissa tarkoitettu puuston kantoraha-arvo määritetään kauppahinnan perusteella tai hakkuun aloittamisen ajankohdan hintatason mukaisesti. Hinnoittelun perusteena käytetään paikkakunnan käypää kantohintatasoa. Keskimääräisinä metsänviljelykustannuksina käytetään uudistamistoimenpiteeseen tähtäävän hakkuun aloittamisen ajankohtana voimassa olevia, maa- ja metsätalousministeriön rahoitusasetuksen 3 :n perusteella vuosittain vahvistamia keskimääräisiä metsänuudistamiskustannuksia. Metsänviljelyssä käytettävän metsänviljelyaineiston tulee täyttää metsänviljelyaineiston kaupasta annetuissa säädöksissä ja määräyksissä esitetyt vaatimukset. Kitumailla ja alueilla, joilla lämpösumma on alle 700 d.d., ei valtion rahoitusta myönnetä metsänviljelyyn. Mikäli metsän luontaiselle uudistumiselle ei ole edellytyksiä rahoitusasetuksen 3 :n 5 kohdassa mainituissa tapauksissa alueilla, joilla lämpösumma jää alle 700 d.d., voidaan valtion rahoitusta kuitenkin myöntää. Metsänuudistamiseen liittyvässä maanpinnan muokkauksessa tulee käyttää kohteeseen soveltuvaa, mahdollisimman kevyttä maanpinnan käsittelymenetelmää. Rahoitettavaan metsänuudistamiseen voidaan käyttää aurausta turv la sekä soistuneilla tai paksukuntaisilla kivennäismailla silloin, kun muuta tuloksellista ja taloudellista maanmuokkausmenetelmää ei ole käytettävissä. Kivennäismaan auraussyvyys ei saa kohdekohtaisesti ylittää keskimäärin 25 cm.
3 3 Tarpeelliset vesiensuojelutoimet, esim. muokkauskatkot ja suojakaistat, tulee huomioida muokkausta toteutettaessa. Luontaisen uudistumisen edistäminen katsotaan rahoitettavaksi toimenpiteeksi silloin, kun alueella tehdään uudistumista edistäviä töitä kuten raivausta ja maanpinnan käsittelyä. Taimikko katsotaan syntyneeksi silloin, kun metsälain (1093/1996, muut. 1224/1998) nojalla vaaditut metsänuudistamistyöt on hyväksyttävällä tavalla tehty tai metsänuudistaminen on tehty rahoituslain mukaista hyväksyttyä suunnitelmaa noudattaen. Harkittaessa metsänuudistamista alueella, josta taimikko on maanomistajasta riippumattomasta syystä tuhoutunut, on otettava huomioon, etteivät maanomistajasta riippumattomia tuhon syitä ole esimerkiksi huonosta viljelytyöstä tai sopimattomasta metsänviljelyaineistosta taikka ruohon-, heinän- ja vesakontorjunnan laiminlyönnistä aiheutuneet tuhot. Mikäli luonnontuho koskee aiemmin valtion varoin rahoitettua metsänuudistamista, tulee alkuperäisen metsänuudistamishankkeen toteutus olla loppuun saatettu, rahoituslain 26 :ssä tarkoitettu toteutusilmoitus tehty metsäkeskukselle ja viranomaispäällikön tulee olla hyväksynyt sen ennen kuin luonnontuhohankkeen suunnitteluun ja toteutukseen voidaan myöntää valtion varoja. Metsänuudistamiseen ei myönnetä rahoitusta silloin, kun alue on luontaisesti metsänkasvatukseen soveltumaton, metsitys on muun lain nojalla kielletty tai maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annettujen säännösten tarkoittamaa pellonmetsitystukea koskeva rahoitushakemus on alueen osalta rakennepoliittisista tai maisemallisista syistä hylätty. Rahoituslain nojalla perustetun taimikon täydentämiseen voidaan käyttää valtion varoja samoin rahoitusehdoin ja -edellytyksin kuin metsänuudistamiseen. Luonnontuhon johdosta voidaan valtion varoja myöntää vain kerran metsänuudistamisen täydentämiseen tai uusimiseen. 3 Kulotus Kulotuksen toteuttajan pitää varmistua tai huolehtia siitä, että kulotusta varten on otettu tarvittava vakuutus. Kulotuksessa tarpeellisten vakuutusten aiheuttamat menot korvataan laskun perusteella. Mikäli toteuttajalla on useita kulotushankkeita toteutettavana saman kalenterivuoden aikana metsäkeskuksen toimialueella, tulee näitä varten ottaa koko kulotusaluetta koskeva vakuutus. Mikäli kulotuksen toteuttajalla on riittävän kattava vastuuvakuutus, maksetaan valtion tuella kaksi prosenttia kulotuksen työkustannusten määrästä korvauksena vastuuvakuutusmaksuista edellyttäen, ettei erillistä kulotusvakuutusta ole otettu. Rahoitettavan kulotusalueen koon tulee olla vähintään 2 hehtaaria. Mikäli kulotettava alue koostuu kahden tai useamman omistajan uudistusaloista, voidaan yhteiskulotuksen osakkaalle myöntää tukea, vaikka kulotusala osakkaan osalta olisikin alle 2 hehtaaria.
4 4 4 Nuoren metsän hoito Rahoituslain mukaisena nuoren metsän hoitona voidaan rahoittaa taimikonhoitoa sekä 2. kehitysluokan metsässä puuston harvennusta ja sen yhteydessä tapahtuvaa puun korjuuta haittaavan pieniläpimittaisen puuston poistamista ja pystypuiden karsintaa silloin, kun tällaiselle työlle on selvä metsänhoidollinen tarve. Nuoren metsän hoitona ei voida rahoittaa ennen harvennusta suoritettavaa pelkkää alueen raivausta. Nuoren metsän hoitona voidaan rahoittaa myös verhopuuston poistoa tai harvennusta silloin, kun toimenpiteen toteuttamisen ei katsota kuuluvan metsälain 8 :ssä tarkoitetuksi uuden puuston aikaansaamista koskevaksi maanomistajan velvollisuudeksi. Rahoitettavan nuoren metsän hoitohankkeen koon tulee olla vähintään 1 hehtaari. Taimikonhoitokohteen puuston tulee olla kehitettäväksi kelvollinen. Taimikon perkaus ja harvennus tulee ajoittaa sen kehityksen kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Valtion varoja voidaan käyttää taimikonhoitotyöhön sen jälkeen, kun metsälain 8 :n 1 momentissa tarkoitettu taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko on saatu aikaan. Hyvin tiheässä kasvaneissa taimikoissa sekä alueilla, joilla hirvi-, lumi- tai muu luonnontuhon riski on huomattava, taimikot voidaan jättää silloin, kun se on metsän suotuisan kehittymisen kannalta välttämätöntä, jossakin määrin yleisesti hyväksyttyjä vaatimuksia tiheämmiksi. Taimikonhoidon jälkeinen puuston tiheys on tällöin enintään kpl/ha. Nuoren metsän hoitotyönä 2. kehitysluokan metsässä toteutetun harvennuksen jälkeen kohteelle ei saa jäädä välitöntä ensiharvennustarvetta. Kasvatettavan puuston pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta tulee käsittelyn jälkeen olla alle 16 cm. Työn lopputuloksen arvioinnissa käytetään metsänhoitosuositusten harvennusmalleja soveltuvin osin. Mikäli lähtöpuusto on ylitiheä ja sen harvennus aiheuttaa tuhoriskejä, saa kasvamaan jätettävän puuston tiheys olla 2. kehitysluokan kohteissa enintään kpl/ha. Rahoituslain 6 :n 3 kohdassa tarkoitetuksi myyntikelpoiseksi leimikoksi katsotaan kohde, jonka puuston valtapituus ala- ja laatuharvennuksella tehdyn käsittelyn jälkeen on havupuumetsiköissä yli 14 metriä ja lehtimetsissä yli 15 metriä. Mikäli korjattava puu käytetään kokonaan energiapuuksi, voi puuston valtapituus olla edellä mainittua suurempi. Taloudellinen tarkoituksenmukaisuus edellyttää, että taimikonhoidossa poistetaan runkoja vähintään kpl/ha tai että 2. kehitysluokan metsän harvennuksessa kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm olevia runkoja poistetaan vähintään kpl/ha taikka että verhopuustosta poistetaan runkoja vähintään kpl/ha. Pystypuiden karsintakohteita ovat ensisijaisesti tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden sekä vastaavien ojitettujen turvemaiden männiköt. Lehtomaisten kankaiden ja vastaavien ojitettujen turvemaiden männiköt voidaan valita karsintakohteiksi, mikäli niiden puusto muutoin täyttää pystypuiden karsintakohteelle asetettavat vaatimukset. Karsittaviksi soveltuvat myös mänty- ja koivuvaltaiset sekametsiköt sekä lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden rauduskoivikot. Pystypuiden karsintaa ei rahoiteta alueilla, joilla lämpösumma on alle 750 d.d.
5 5 Karsittavan metsikön puuston pitää olla terve, kasvuisa sekä tiheydeltään ja ikärakenteeltaan tasainen. Metsikössä on oltava karsintakelpoisia puita vähintään 350 runkoa hehtaarilla. Karsintakohde valitaan siten, että metsikön kaikki karsittavat puut voidaan karsia samaan korkeuteen. Karsintakelpoisia puita ovat metsikön pää- ja lisävaltapuut, joiden rungot ovat ainakin karsintakorkeuteen saakka suoria ja virheettömiä. Alin karsintakorkeus on 4 metriä. Valtion varoja voidaan käyttää nuoren metsän hoitoon samalla alueella vain kerran puuston kiertoajan kuluessa. Työ voidaan kuitenkin uusia valtion varoin, jos metsikkö on vaarassa tuhoutua uudelleenvesoittumisen vuoksi tai jos pystypuiden karsintaa ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa muiden nuoren metsän hoitotöiden kanssa samanaikaisesti. Alueilla, joilla on rahoitettu taimikonhoitotöitä metsänparannuslain nojalla, voidaan rahoittaa nuoren metsän hoitoa siinä vaiheessa, kun puustosta ei vielä kerry leimikkona myyntikelpoista määrää kuitupuun mitat täyttävää puutavaraa. Verhopuuston kaato tai taimikon harvennus eivät täytä toiskertaisena työnä rahoituskelpoisuuden edellytyksiä. Tarpeetonta metsikön siistimistä on riistan ja luonnon hoidon takia vältettävä. 5 Energiapuun korjuu Rahoituslain edellytykset täyttävän nuoren metsän hoidon yhteydessä alueelta energiakäyttöön luovutettavan puun kasauksesta ja metsäkuljetuksesta maksetaan rahoituslain 9 :n 1 momentissa tarkoitettua valtion tukea, jos luovutettava puuerä on vähintään 20 kiintokuutiometriä. Energiapuun tilavuus mitataan pystypuista, pinosta tai hakkeesta. Mittauksessa käytetään yleisesti käytössä olevia mittausmenetelmiä. Ennen valtion tuen maksamista tuen saajan on annettava metsäkeskukselle vakuutus puun luovutuksesta energiakäyttöön. 6 Metsänterveyslannoitus Metsän lannoitus, joka tehdään maaperän kunnostamiseksi, on metsänterveyslannoitusta. Terveyslannoituskohteita ovat sellaiset havupuuvaltaiset turve- tai kangasmailla, lehtipuuvaltaisilla entisillä maatalousmailla tai ravinnetasoltaan vähintään suursaraisilla soilla kasvavat kehitysluokan metsät, joiden kehitys metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta on taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi, mutta jotka voidaan saada elpymään lannoittamalla. Hyönteistuhojen heikentämän puuston elvytyslannoitus voidaan katsoa metsänterveyslannoitukseksi. Metsänhoidolliseksi toimenpiteeksi katsotaan mm. metsän kasvatuslannoitus. Metsänterveyslannoitusta ei rahoiteta alueilla, joilla lämpösumma on alle 800 d.d. eikä alueilla, joiden maaperä on vettä läpäisemätöntä savikkoa. Pienimmän rahoitettavan metsänterveyslannoitushankkeen koko on vähintään 1 hehtaari.
6 6 Lannoitetarve, lannoitteen määrä ja sen koostumus on määritettävä puustossa havaittavien kasvuhäiriöiden ja neulasten värivikojen perusteella tai tarvittaessa ravinneanalyysin avulla. Lannoitteina voidaan käyttää yksinomaan metsän terveyslannoitukseen soveltuvia lannoitteita. Turv la lannoituksen edellytyksenä on, että lannoitettavan alueen kuivatus on kunnossa tai että alueelle on laadittu kunnostusojitussuunnitelma. Eri lannoitteiden käyttöä harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteen taloudelliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja vesiensuojelullisiin näkökohtiin ottaen huomioon lannoitteen vaikutuksen kestoaika ja huuhtoutumisalttius. Lannoitteita levitettäessä vesistöjen rannoille tulee jättää lannoittamaton suojakaista. Ojitusalueilla tulee välttää lannoitteiden joutumista suoraan ojiin. Lannoitteet tulee levittää sulan maan aikana tuhkalannoitusta lukuunottamatta. 7 Kunnostusojitus Kunnostusojituksella tarkoitetaan puuston rappeutumisen estämiseksi tarpeellista metsäojitusalueen ojaverkoston heikentyneen kuivatustehon parantamista ojien perkauksella ja/tai uusia ojia kaivamalla. Kunnostusojituskohteita ovat ojitusalueet, joiden kunnostusojitus on taloudellisesti tarkoituksenmukaista ottaen huomioon kasvupaikan ravinteisuus, lämpösumma ja alueella kasvavan puuston määrä. Uudisojituksen myönteisten vaikutusten tulee näkyä puuston kasvun selvänä elpymisenä. Kunnostusojitusta ei rahoiteta alueilla, joilla lämpösumma on alle 750 d.d. Kunnostusojitukseen voidaan käyttää valtion varoja, jos alueen uudisojitus on toteutettu kokonaan maanomistajan varoin tai jos valtion varoin tuetusta uudisojituksesta on kulunut vähintään 20 vuotta. Ojitusalueen maalajista johtuvasta eroosioherkkyydestä tai aikaisemmasta ojitustekniikasta johtuen voidaan kunnostusojitusta tapauskohtaisesti rahoittaa ennen kuin 20 vuotta on kulunut valtion varoin tuetusta uudisojituksesta. Kunnostusojituksen edellytyksenä on lisäksi, että pääosalla samaan kunnostusojitukseen sisältyvästä alueesta on tehty metsän kehityksen kannalta välttämättömät taimikonhoitotyöt ja että pääosa alueen metsästä on metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa, jollei tätä vaatimusta ole pidettävä puukaupalliset ja tilakohtaiset näkökohdat huomioon ottaen kohtuuttomana. Kunnostusojitusalueilla metsän katsotaan olevan metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa, mikäli metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut on tehty eikä sen metsänhoidollinen tila hakkaamattomana heikkene 5-10 vuoden kuluessa. Pienimmän rahoitettavan kunnostusojitushankkeen koko on vähintään 2 hehtaaria. Ojitusalueen mahdollinen metsänterveyslannoitustarve tulee arvioida ja tarvittaessa toteuttaa osana alueen kunnostusta. Kunnostusojituskohteita eivät ole alueet, joilla puusto on kärsinyt sellaisista kasvuhäiriöistä, joita ei voida näkyvien oireiden tai ravinneanalyysin perusteella tunnistaa eikä kasvuhäiriön syytä näin ollen poistaa.
7 7 8 Metsätien tekeminen Rahoitettavan tien tulee valmistuessaan olla rakenteeltaan sellainen, että metsätalouden ympärivuotiset kuljetukset ovat mahdollisia. Metsätalouden edellyttämien kuljetusten osuutta selvitettäessä noudatetaan soveltuvin osin maanmittauslaitoksen vuonna 1996 julkaisemaa käsikirjaa yksityisteiden tienpidon osittelusta (maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 79). Tien tekemisen suunnittelun osalta noudatetaan Metsäteho Oy:n julkaisemaa metsäteiden rakentamista koskevaa metsätieohjeistoa sekä maisemoinnin ja ympäristönhoidon osalta Metsäkeskus Tapion julkaisua 9/1995 "Metsätiet ja metsäluonto". Tien tekemisen tavoitteena on puuntuotannon kannalta edullisimmilla alueilla, että metsäkuljetusmatka on keskimäärin 200 metriä ja että tietiheys on 15 metriä vaikutusalueen hehtaaria kohti. Alueilla, joilla suunniteltu vuotuinen hakkuumäärä on enintään 1 m³/ha, tietiheys saa olla korkeintaan 8 metriä vaikutusalueen hehtaaria kohti. Tietiheydestä voidaan metsäkuljetusta vaikeuttavien maastotekijöiden perusteella poiketa ylöspäin enintään 3 metriä vaikutusalueen hehtaaria kohti (liite). Rahoitettavan tien pituuden tulee olla vähintään 500 metriä, mikäli vaikutusalueen kestävä vuotuinen hakkuumäärä on vähintään 3 m³/ha ja vähintään 800 metriä, mikäli vaikutusalueen suunniteltu vuotuinen hakkuumäärä on alle 3 m³/ha. Tätä lyhyempiä teitä ei voida rahoittaa, ellei kysymyksessä ole metsäkuljetuksen estävän maastovaikeuden poistaminen. Tien tekemisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristönsuojelullisiin näkökohtiin ja tiealueen maisemointiin. Uuden metsätien rakentaminen Metsätiellä tarkoitetaan yksityistietä, jolla tapahtuvista kuljetuksista yli puolet on metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tien perusparannus Edellytyksenä tien perusparannushankkeelle on, että tie on aikanaan rakennettu vähintään varsitien normeja vastaavaksi, metsätalouden edellyttämien kuljetusten osuus on yli 40 prosenttia tiellä tapahtuvista kuljetuksista metsätieluonnelaskelman tai ajan tasalla olevien tieyksiköiden mukaan laskettuna, tieyksiköt lasketaan tai korjataan tarvittaessa ajan tasalle perusparannushankkeen suunnittelun yhteydessä,
8 8 metsänparannusvaroin rakennetun metsätien valmistumisesta on kulunut yli 20 vuotta ja että tien tyyppiluokan edellyttämästä tarpeellisesta sorastuksesta, rumpujen ja siltojen korjauksesta sekä tukkeutuneiden ojien avaamisesta ja muista kunnossapidon edellyttämistä töistä on huolehdittu. Edellä mainitusta 20 vuoden määräajasta voidaan poiketa, mikäli metsätien perusparannuksen tarve johtuu siitä, että tien käyttö on oleellisesti muuttunut joko siten, että alue, jolle tai jolta tapahtuviin metsätalouden kuljetuksiin tietä käytetään, on huomattavasti laajentunut taikka tulee laajentumaan tieverkoston kehittämisen vuoksi tahi metsätalouden kuljetuksissa on muista syistä tapahtunut huomattavia muutoksia tai tie on nykyiseen puutavaran kuljetuskalustoon nähden rakennettu alunperin alimittaiseksi siltojen, tieradan leveyden, tierungon kantavuuden tai liitännäisalueiden osalta. Tien perusparannukseen voidaan sisällyttää uuden tien rakentamista silloin, kun se on tieyhteyksien kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Uuden tien osuus perusparannushankkeesta saa olla enintään 10 prosenttia rahoitettavan tien kokonaispituudesta kuitenkin enintään 500 metriä, mikäli vaikutusalueen kestävä vuotuinen hakkuumäärä on vähintään 3 m³/ha tai enintään 800 metriä, mikäli vaikutusalueen suunniteltu vuotuinen hakkuumäärä on alle 3 m³/ha. Tien perusparannussuunnitelman toteuttamiseksi voidaan myöntää valtion varoja vain, mikäli pysyvät tieoikeudet tielle on yksityisistä teistä annetun lain mukaisesti perustettu. Poikkeustapauksissa voidaan valtion varoja myöntää tien perusparannushankkeelle, jos tieoikeudet on muutoin maanmittaustoimituksessa vahvistettu ja maanomistajat ovat sopineet kirjallisesti kustannusten jaosta. Metsätaloudessa tarpeellinen erillinen varastoalue Erillinen metsätaloudessa tarpeellinen varastoalue voidaan rakentaa myös lyhyenä ( m) varastopistona. Liikenneturvallisuuden niin vaatiessa voidaan varastopisto varustaa kääntymispaikalla. Varastopiston tietiheysluku (m/vaikutusaluehehtaari) ei kuitenkaan saa ylittää metsätien tekemiselle asetettua metsätietiheyden ohjearvoa. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen
9 LIITE 9
10
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotValtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotSoveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;
1 K E M E R A Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotMetsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!
Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
LisätiedotLaki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta
Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMetsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus
Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus Kemera-koulutus Määrittely Tien liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 2/16
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 2/16 15.1.2016 Dnro 31/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräykset Dnro 249/14/2015, 13.2.2015 ja Dnro 905/14/2015, 4.6.2015 Valtuussäännökset
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista
Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotYKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA. 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut
YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut Tuen myöntämisen edellytyksiä Tukea voidaan myöntää metsätalouden kuljetusten edellyttämän
LisätiedotLämpöyrittäjäpäivän ohjelma
Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50
LisätiedotValtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä
Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011 100/2011 Laki kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotEnergiapuun tuet - Kemera ja Petu
Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 30.3.207 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2017 Valtion vuoden
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 Pvm Dnro 7.2.2008 411/01/2008 Voimassaoloaika 15.2.2008 toistaiseksi Muuttaa Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun
LisätiedotOjitusalueiden hoito
Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 28.3.2019 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2019 Valtion
LisätiedotKemeralain uudistaminen
Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus
Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,
LisätiedotPEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu
PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotTaimikon varhaishoito. Kemera-koulutus
Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin
LisätiedotJuurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
LisätiedotEnergiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
LisätiedotKestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki
Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 2015-2020 Eduskunta hyväksynyt 12/ 2014 Laki notifioitavana EU komissiossa Uudistuksen tavoitteet Kannustavuus Tehokkuus Oikeat työt oikeaan aikaan Järjestelmän
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 97/01
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 97/01 Pvm Dnro 19.12.2001 4570/00/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 - toistaiseksi Kumoaa MMM:n asetuksen nro 1/01, Dnro 4625/00/2000 Valtuussäännökset L (1094/1996
LisätiedotSuometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall
Suometsän hoito Hämeenlinna 04.05.2017 Miriam Stenvall Suometsän hoito Kartoitetaan kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen puuston tilaa (mm. hoito- ja hakkuutyöt), kasvupaikan ravinnetilannetta,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 15.1.2016 Dnro 30/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräyksen Dnro 248/14/2015, 13.2.2015 Valtuussäännökset Metsälaki (1093/1996)
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotSuometsän hoito. Kemera-koulutus
Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä
LisätiedotMitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?
Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan? Lapin 57. Metsätalouspäivät 5.-6.2.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 9.2.2015 1 Uudistuksen taustaa 1/2 KMO 2015:n Metsätalous ja energia -työryhmä
LisätiedotMetsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat
Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi Metsäojat Metsänomistajien talouskoulu Lahti 22.2.2018 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme lauri.laaksonen@mhy.fi 2 Metsänomistajan kannalta olennaisia asioita
LisätiedotTyöryhmämuistio MMM 2004:7 Metsätalouden rahoituslakityöryhmän muistio Helsinki 2004
Työryhmämuistio MMM 2004:7 Metsätalouden rahoituslakityöryhmän muistio Helsinki 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22.1.2003 työryhmän valmistelemaan hallituksen
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMETSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy
Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille Kati Kontinen, Tapio Oy Kemera-tuki Tukea voidaan myöntää metsätalouden kuljetusten edellyttämän yksityistien perusparannukseen uuden metsätien tekemiseen Yksityistien
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotKokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.
7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,
LisätiedotMetsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotYksityistielain keskeinen sisältö
Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät
LisätiedotTuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet
1 (6) Tuen myöntämisen, maksamisen, muut perusteet Toteutusilmoituksen sisältö Työn toteuttamisen jälkeen Metsäkeskukselle toimitettavassa toteutusilmoituksessa on ilmoitettava: hanketta koskevan rahoituspäätöksen
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotVarainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.
Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset
Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset 2011 2 Sisällys 1. YLEISTÄ 3 2. AINEISTO 3 3. KEMERA-TARKASTUKSISSA KÄYTETTY ARVOSTELUASTEIKKO 4 4 TOTEUTETUIKSI ILMOITETTUJEN KEMERA-TÖIDEN OTANTATARKASTUKSET
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
Lisätiedot1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotVuoden 1994 metsänhoito- ja
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotKunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotVesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
LisätiedotRahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon
Metsäkeskuksen merkintöjä Saapumispäivä Suomen metsäkeskus Kemeranumero Rahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) Tuen
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotPuunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotMuutoksia ratasuunnitteluun
Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
Lisätiedot