Metsätalouden vesiensuojelu

Transkriptio

1 Metsätalouden vesiensuojelu Rautjärvi Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus

2 Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Toimenpiteiden suunnittelu ja vesiensuojelun menetelmiä Rantametsät ja eroosioriski Paikkatietoaineistot vesiensuojeluun Kunnostusojitusten tarveharkinta Esimerkkejä vesiensuojeluun ja yhteenveto

3 Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta Jakautuu siis ravinne- (pääasiassa fosfori ja typpi), kiintoaine-, metalli- ja happamuuskuormitukseen sekä humuskuormitusta Metsätalouden keskimääräiseksi osuus Suomen vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta n. 5 % ja kokonaistyppikuormituksesta n. 8 %. Metsätalouden kiintoaine- ja humuskuormitus ravinnekuormitusta merkittävämpiä vesistön tilaan vaikuttavia tekijöitä Metsätalouden aiheuttama kuormitus näkyy eritoten herkissä latvavesissä, lähellä kuormituslähdettä, missä muu kuormitus vähäistä.

4 Kiintoainekuormitus

5 Kiintoainekuormitus

6 Humus ja ravinnekuormitus Humus = hajoavaa orgaanista ainetta

7 Metsätalouden vesiensuojelun ohjaus Metsätalouden vesiensuojelua ohjaa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä, vesilaki sekä -asetus. Lisäksi metsälaissa edellytetään tiettyjen luonnontilaisten tai luonnontilaisenkaltaisten pienvesien välittömän lähiympäristön ominaispiirteiden säilyttämistä Kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) ohjataan metsäojitusten tekoa. Pääasiassa vesiensuojelua kuitenkin ohjaavat suositukset (Tapion hyvän metsänhoidon suositukset - vesiensuojelu) ja metsäsertifiointi (PEFC ja FSC). Metsänomistaja voi halutessaan toteuttaa vaadittua tehokkaampaa vesiensuojelua

8 Metsätalouden vesistökuormittajat Metsänkäsittely turv la (johdetaan vesiä) Kunnostusojitus Uudistushakkuut Metsänuudistaminen Uudistushakkuut kivennäismailla, maanmuokkaus, puunkorjuun maastovauriot, lannoitus (-> kun toimitaan vesistöjen äärellä tai johdetaan vesiä)

9 Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu

10 Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu Maalaji Hienojakoiset kivennäismaat ja maatuneemmat turpeet ovat herkempiä eroosiolle Vuodenaika Kiintoainekuormitus on suurinta valumahuippujen aikaan. Keväisin suurien sulamisvesien aikaan voimakasta maanmuokkausta ja ojitusta tulisi välttää Pohjavesialueet I ja II luokan pohjavesialueille suositellaan vain kevennyttyä maanmuokkausta Jos pohjavesi lähellä maanpintaa, ojan kaivaminen voi aiheuttaa pohjaveden purkautumista Luontainen uudistaminen pohjavesialueilla vähemmän kuormittava uudistamismenetelmä kuin metsänviljely Eroosio= maaperän kulumista ja kulkeutumista esim. veden mukana

11 Kuinka moni käynyt Metsään.fi palvelussa? Pohjavesialueet Metsään.fi Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

12 Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu Hakkuut Kelirikkoaikaa vältetään jo urapainaumien ja korjuuvaurioiden vuoksi, mutta myös eroosioriski lisääntyy Hakkuutähteistä vapautuu ravinteita, jotka alttiina huuhtoutumiselle vesistöihin Kantojen nosto paljastaa runsaasti kivennäismaata, suojakaistat Maanmuokkaus Maanmuokkaus ei saa ulottua vesistön rantaan asti ->suojakaista Muokkausjäljen suunnan tulee olla rinteen vastainen. Voimakkaalla maanmuokkauksella kiintoaineen huuhtouma lisääntyy. Laikutus sopii ohutkunttaisille, karkeille moreenimaille. Äestys taas sopii ohutkunttaisille, keskikarkeille moreenimaille. Laikutus-mätästys soveltuu melko paksukunttaisillekin, keskikarkeille ja hienolajitteisille routiville maapohjille. Ojitus-mätästystä käytetään vain veden vaivaamilla ja soistuneilla mailla

13 Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu Ojitukset Ojat eivät saa johtaa suoraan vesistöön. Ojituksen tulee olla kannattava ja sen tarve arvioitava Kunnostusojitus kannattaa sovittaa hakkuiden sekä metsänhoitotoimenpiteiden yhteyteen Lannoitukset Levitys toteutettava niin, ettei lannoitetta joudu ojiin ja vesistöihin Lannoituskäsittelyksi suositellaan turv la PK-lannoitetta, johon on lisätty rautaa fosforin huuhtoutumisen estämiseksi tai hyvälaatuista puuntuhkaa. Tärkeillä pohjavesialueilla ei lannoiteta, ellei ELYltä ole erityislupa Lannoitteet levitetään ainoastaan sulan maan aikana, tuhkaa lukuun ottamatta Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

14 Riskialueen tunnistaminen Vesistökuormituksen riskikohteiden tunnistamiseen apuna voi käyttää olemassa olevia paikkatietoaineistoja, kuten eroosioriskiä kuvastavaa uoma-analyysiä ja korjuukelpoisuusindeksiä Löytyvät Metsään.fi palvelusta ja voi katsoa omalta tilalta Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

15 Tarvittaessa riskikohteille vesiensuojelurakenteet

16 Rantametsien hakkuut

17 Rantametsien hakkuut Suojakaista Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävällä käsittelemättömällä suojakaistalla sidotaan ympäriltä tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojakaistan leveys esimerkiksi maanmuokkausten yhteydessä on oltava vähintään 5-10 metriä, leveämpi jos maa kalteva ja maalaji eroosioherkkä Rantametsässä voi maanpintaa rikkomatta suorittaa arvokkaiden tukkipuiden poimintahakkuita ja sitä voi hyvin harventaa voimakkaastikin kasvatusvaiheessa lehtipuita suosien. Jatkuva kasvatus ja kuusen jättäminen suojakaistaan?

18 Suojakaistan minimileveyksiä Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

19 Suojakaistan vaikutuksia Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

20 Suojakaistat

21 Rusle-malli Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

22 Kunnostusojituksen tarveharkinta Kunnostusojituskohteet valitaan kunnostusojitustarpeen sekä kunnostusojituskelpoisuuden perusteella Kunnostusojitustarve -> puuston kasvulle riittävän kuivatustilanteen perusteella Kunnostusojituskelpoisuus ojituksen taloudellisen kannattavuuden perusteella Onko tämä aihe kellekään teistä juuri nyt ajankohtainen?

23 Kunnostusojituskelpoisuus Kasvupaikkatyypiltään varputurvekankaita karumpia kohteita ei ole kannattavaa ojittaa Ja varputurvekankailla ja 1-tyypin puolukkaturvekankailla vähintään 600 rungon kasvatuskelpoinen puusto. Lisäksi varputurvekankaita ei ole taloudellisesti kannattavaa uudistaa kuin luontaisesti tai kylväen. Ja yleensä näin taas ei onnistuta aina näillä paksuturpeisilla kohteilla Kitu- ja joutomaita ei ojiteta.

24 Kasvupaikkaluokat ojitusalueilla

25 Kunnostusojitustarve Maastossa tarkastellaan silmävaraisesti ojien kuntoa, suokasvillisuuden esiintymistä, puiden kasvua ja elinvoimaisuutta. Kunnostusojitustarve ilmeinen, jos ojat tukkeutuneet tai kasvaneet umpeen ja puuston kasvu on taantunut maaperän liiallisen märkyyden vuoksi. Lisääntynyt suokasvillisuus on usein merkkinä ojien heikosta kuivatustehosta. Kuusikolle ojaston ei tarvitse olla niin syvä sen hyvän haihdutuksen ja matalan juuriston ansiosta Puuston tilavuuden ylittäessä 120 m 3 /ha puusto jo ylläpitää itsessään riittävää haihdutusta, kunhan juuristolla sen kasvuvaiheessa 30 cm kuivavara

26

27 Jatkuva kasvatus Vaihtoehtona erikoiskohteille kuten suojakaistat, rantametsät ja turvemaat Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

28 Metsätalouden vesiensuojelun esimerkkejä hankkeelta Yleissuunnittelulla pyritään antamaan vesistön valumaalueella toimiville maanomistajille, metsäalan ammattilaisille ja muille alueella toimiville taustatietoa sekä käytännön esimerkkejä, miten vesiensuojelu voidaan huomioida kohteilla. Yleissuunnitelma-alueella kartoitettiin mahdollisia vesiensuojelun kriittisiä kohteita (Havaintopisteet) ja niiden pohjalta annetaan toimenpidesuosituksia

29 Havaintopisteet Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

30 Havaintopiste 3 Kuvaus Pitkäsuo alajuoksultaan ja luoteisosaltaan rehevämpää kuusikkoa. Tällä syvissä ojissa voimakasta eroosiota ojanpenkoissa, maaainesta liikkunut. Suositukset Ojat eivät kaipaa kunnostusojitusta vaan ylläpitävät hyvin kuivatusta. Uomissa ollut voimakasta eroosiota, jota pitäisi pyrkiä estämään mahdollisesti padotuksen keinoin. Uomien reunojen eroosiota seurattava, vaatiiko luiskat korjausta.

31 Havaintopiste 4 Kuvaus Suon keskiosat karumpia ja heikkopuustoisempia, mutta puusto paranee yläjuoksulle. Täällä ojat myös riittävät, eikä eroosiota ole myöskään uomassa enää niin pahoin kuten alemmissa osin (havaintopiste 3). Suositukset Keskiosan heikkokasvuisempien osien ojat välttämättömiä ylempien parempikasvuisten osien kuivatuksen vuoksi. Ojat eivät tarvitse kunnostusta eikä täällä myöskään enää vesiensuojelutarvetta. Kunnostusojituksen yhteydessä arvioitava vaatiiko näinkään kattavaa ojaverkkoa ylläpitämään kuivatusta.

32 Havaintopiste 5 Kuvaus Vesi varsin seisova ja samea ojissa. Ojat paikoin umpeutumassa, mutta kuivavaraa on vielä riittävästi. Hyvä puusto lisäksi päällä vastaamassa haihdutuksesta. Suositukset Tällä hetkellä ei kunnostus- tai vesiensuojelutarvetta, mutta tulevan uudistushakkuiden yhteydessä ojaa varmaankin avattava. Tien yläpuolella oja vielä parempi, mutta alapuolella ainakin sitten avattava. Tällöin rantaan jätettävä vähintään perkauskatkoa ja mahdollisesti putkipato/laskeutusallas.

33 Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

34 Kuvaus Havaintopiste 11 Kuivatusuomaa kaivettu jonkin matkaa taimikon yläosaan, mutta viisaasti jätetty jatko kaivamatta, missä rinne lähtee viettämään voimakkaammin. Kohteelle tehty laikkumätästys, joka sopiva muokkausmenetelmä rinnemaastossa (ei paljasta paljoa kivennäismaata). Taimikon alapuolella uoma jatkuu varttuneemmassa metsässä, missä siinä ei ole eroosion merkkejä eikä näyttäisi olevan juuri virtaamaa. Suositukset Uomaa ei kannata käydä enempää avaamaan, vesi ohjautuu rinteessä hyvin. Jyrkkiin rannan kohtiin leveämpää suojavyöhykettä vesistön ääreen.

35 Havaintopiste 12 Kuvaus Järeää ja uudistuskypsää rantametsää. Rannan jyrkkyys vähenee siirryttäessä tähän edelliseltä havaintopisteeltä, joten kohteella ei normaalia leveämmän suojavyöhykkeen tarvetta. Purku-uoma luontaisen kaltainen, mutta vettä siinä ei kesäaikaan liiku. Suositukset Kohteella ei normaalia leveämmän suojavyöhykkeen tarvetta. Metsä päätehakkuuikäistä ja hakkuun yhteydessä uoman reuna ja rantakaista jätetään muokkaamatta. Säästöpuut mieluummin ylemmäs tasanteelle, missä kosteita painanteita. Vesiä ei tarvitse johtaa. Maltti metsänhoidossa Valtti vesienhoidossa

36 Loppuyhteenveto Tulevien metsätaloustoimenpiteiden tarkan suunnittelun ja oikean ajoittamisen avulla voidaan vähentää kuormitusta vesistöihin. Pienilläkin teoilla vaikutetaan vesistöjen hyvän nykytilan säilymiseen Ojitusalueilla tulee tehdä ojituksen tarveharkintaa ja kunnostusojitusta kaipaavilla kohteilla huolehtia riittävästä vesiensuojelusta Hyväkasvuinen metsä, jossa hakkuut tehty ajallaan myös jo vesiensuojelukeino, koska hyväkasvuinen puusto haihduttaa vettä ja huolehtii näin biologisesti vesitaloudesta Vesistöjen äärellä hakkuissa muokkaamaton 5-10 metrin suojavyöhyke. Leveämpi, jos rantavyöhyke on jyrkkä. Suojavyöhykettä voi käsitellä, jopa suositeltavaa harventaa voimakkaastikin -> lehtipuusekoitusta jo ennen päätehakkuuta Apua metsätoimihenkilöt, Metsään.fi ja Metsäkeskuksen sivujen aineistot