KANNUSTINLASKENNAN YHTEENVETO UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

Samankaltaiset tiedostot
VALINNANVAPAUSKOKEILU KESKI-UUDENMAAN SOTE

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU ARVIONTITYÖPAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU ASUKASILLAT 05-06/2017 KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU KESKI-UUDENMAAN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU HANKEHENKILÖSTÖN TYÖKOKOUS KESKI-UUDENMAAN SOTE

UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

KOKONAISLAADUN VERTAILUTAULUKKO

KOKEILUN EHDOT JA PERIAATTEET FRANK RYHÄNEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KESKI-UUDENMAAN SOTE

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

YHDESSÄ KOKEILEMAAN VALINNANVAPAUTTA PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS HALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Palvelusetelikokeilu/ Valinnanvapausmallin kokeilut

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Palvelut asiakaslähtöisiksi - kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke. Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Kapitaatiohinnoittelu

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Asiakaspalautelaitteiden NPS-tulokset 2018

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilu

Valinnanvapauskokeilun laajentaminen Tuottajatilaisuus Riitta Pylvänen projektipäällikkö

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

6/2018 6/2019 MEHILÄINEN LÄNSI-POHJA. Ensimmäinen toimintavuosi

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Hämeenlinnan Asunnot Oy Asukastyytyväisyys

Kokemuksia Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilusta

ASIAKASPALAUTETIEDON KANSALLISEN KERUUN YHTENÄISTÄMINEN KOKOUS Salla Sainio

KUUDEN SOTE JA VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Tuottajatilaisuus Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Riitta Pylvänen Mia Lindberg

LAUSUNTO. Helsinki SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Viite: STM/3421/2017

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

ASIAKASTYYTYVÄISYYS KUNTAYHTYMÄSSÄ NPS (Net Promoter Score) on kansainvälisesti käytössä oleva, Fred Reicheldin kehittämä asiakastyytyväisyysmittari.

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilun tilannekatsaus Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU SUUN TERVEYDENHUOLTO KESKI-UUDENMAAN SOTE

Vuoden kolmannessa väliraportissa kartoitettiin tuottajien kokemuksia sekä palvelusetelikokeilun kustannusvaikutuksia

Hammaslääkäriliiton näkemyksiä valinnanvapauden ja sote-uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuollon palveluihin

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Raportti terveysasemapilotista Oma Lääkärisi Espoontori vs. Kivenlahti

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.

Kokemuksia Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Asiakaspalautelaitteiden NPS-tulokset 2018

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu. Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Kaupunkipyörien asiakaskysely 2018

Soten valinnanvapauskokeilut vauhdissa: alustavia havaintoja kokeilualueilta

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu

Kuntatalo Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

VAMMAISPALVELULAKI 2015

Asiakaspalaute Tampereen kaupungin avo- ja asumispalveluissa

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Kaupunkipyörien asiakaskysely kaikki vastaajat, N= Tarja Jääskeläinen

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke. Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

Palvelusetelikokeilu: Hämeenlinna

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Sairaanhoidon kysyntäpaineen juurisyy: onko kansansairauksien ennaltaehkäisyssä parannettavaa?

Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten valinnanvapauskokeilu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Kansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen. Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Oulun yliopisto

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

Khall , Liite 55. LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Opit valinnanvapauskokeiluista

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Valinnanvapauskokeilu osana muutosta. Kohti uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja vapautta valita

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Transkriptio:

UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU KANNUSTINLASKENNAN YHTEENVETO UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

KANNUSTINLASKENTA Kolme kannustinlaskentakierrosta tehty Toukokuu 217- Syyskuu 217 Lokakuu 217- Joulukuu 217 Tammikuu 218- Marraskuu 218 Neljännen kierroksen datankeräys toteutetaan elokuussa HUOM! Yksityisten palveluntuottajien laskenta vain valinnanvapausasiakkaista. Julkisten terveyskeskusten laskenta tehty koko asiakasmäärästä. Tulossa myöhemmin kaltaistettu otos.

BONUS-SANKTIOMALLIN LASKENTA POHJAUTUU TRIPLE AIM - MALLIIN Tavoite sidottu toteutuneeseen koko alueen keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta (ikävakioidaan tuottajan populaation mukaiseksi), niin bonus/sanktio suhteessa peruskapitaatioon huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Satunnaiskäyttäjät Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Mittari Painotus (per 1)* Huomioitu laskennallisessa säästössä Vaikuttavuus Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Nopea pääsy jatkohoitoon Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Yhden kerran episodit valituilla potilasryhmillä Käynti + lähete episodit valituilla potilasryhmillä 8 Ei 8 Ei Nettosiirtymät jatkuvaan hoitoon 8 Ei Mittaristo Laatu Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Muutos hoitotasapainossa valituilla potilasryhmillä 16 Ei Nettosuositteluindeksi 16 Ei Rationaalinen lääkehoito 8 Ei Saatavuus T3 Kolmas vapaa aika 16 Ei Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Lähetteet per listattu 8 Kyllä Listattujen päivystyskäyttö virkaaikana ja virka-ajan ulkopuolella 12 Kyllä *Kaikkia mittareita ei mitata jokaisessa seurantajaksossa. Tällöin kyseisen mittarin painoarvo jaetaan painotusten suhteessa muille mittareille. LUONNOS 1.5.217

YHTEENVETO KANNUSTINPROSENTEISTA TERVEYSTALO MÄNTSÄLÄ 4,17 3,63 4,12 TERVEYSTALO HYVINKÄÄ 1,67 3,14 2,94 MEHILÄINEN HYVINKÄÄ 7,5 7,3 3,33 DIAGNOS 7,25 3,48 AAVA TUUSULA 5 3,19 8,4 AAVA JÄRVENPÄÄ 6,67 4,9 2,84 AAVA HYVINKÄÄ 8,33 3,63,59 TUUSULA -3,33-3,63 2,4 NURMIJÄRVI -7,81 1,57 MUSTIJOKI -4,61-7,6 JÄRVENPÄÄ -1,67-4,61-6,57 HYVINKÄÄ -3,33-4,61 -,78-1 -8-6 -4-2 2 4 6 8 1 1.kierros 2.kierros 3.kierros

HOIDETTIINKO KERRALLA KUNTOON TERVEYSTALO TERVEYSTALO MEHILÄINEN DIAGNOS AAVA TUUSULA AAVA JÄRVENPÄÄ AAVA HYVINKÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI MUSTIJOKI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ 9 84 92 93 93 94 69 94 96 84 91 9 87 88 88 91 89 9 89 88 2 4 6 8 1 12 95 96 *Yhden käynnin episodien osuus kaikista episodeista 2.kierroksen keskiarvo 9% 3.kierroksen keskiarvo 89%

NOPEA PÄÄSY JATKOHOITOON TERVEYSTALO MÄNTSÄLÄ TERVEYSTALO HYVINKÄÄ MEHILÄINEN HYVINKÄÄ DIAGNOS AAVA TUUSULA AAVA JÄRVENPÄÄ AAVA HYVINKÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI MUSTIJOKI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ 67 72 6 67 48 63 5 53 63 41 5 11 45 49 45 97 58 63 56 66 6 56 2 4 6 8 1 12 2.kierros 3.kierros *Ensimmäisellä käynnillä lähetteen saaneet suhteessa kaikkiin lähetteiden saaneisiin 2.kierroksen keskiarvo 59% 3.kierroksen keskiarvo 54%

ENNALTAEHKÄISY 2,2 1,5 1,1 1,5,5,3,6,2,2,5 3.kierros *Jatkuvan hoidon tarpeessa olevien potilaiden osuuden muutos Laskettiin ensimmäisen kerran 3.kierroksella.

TERVEYSTALO MÄNTSÄLÄ TERVEYSTALO HYVINKÄÄ MEHILÄINEN HYVINKÄÄ DIAGNOS AAVA TUUSULA AAVA JÄRVENPÄÄ AAVA HYVINKÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI MUSTIJOKI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ NETTOSUOSITTELUINDEKSIN ARVO 56 51,1 57 61 19 34,7 61 58 66,7 74,2 82,4 69,7 66,3 7,1 77,2 94,5 81 8 9 68 78 7 78 77 77 88 67 73,9 65,9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1.kierros 2.kierros 3.kierros 1.kierros keskiarvo 67,6 2.kierros keskiarvo 67,1 3.kierros keskiarvo 71,2

HAITTATAPAHTUMAT TERVEYSTALO MÄNTSÄLÄ TERVEYSTALO HYVINKÄÄ MEHILÄINEN HYVINKÄÄ AAVA TUUSULA AAVA JÄRVENPÄÄ AAVA HYVINKÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI MUSTIJOKI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ 1 5 1 33 1 67 2 4 6 8 1 12 2.kierros 3.kierros *Haittatapahtumien osuus kaikista vaaratapahtumista 2.Kierroksen keskiarvo 14% 3.kierroksen keskiarvo 23%

KOLMAS VAPAA AIKA TERVEYSTALO MÄNTSÄLÄ TERVEYSTALO HYVINKÄÄ MEHILÄINEN HYVINKÄÄ DIAGNOS AAVA TUUSULA AAVA JÄRVENPÄÄ AAVA HYVINKÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI MUSTIJOKI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ,1,1 1,7 8,6 5 4,7 2,8 4,64 8 12,7 3 2,4 2 4 6 8 1 12 14 1.kierros 2.kierros 3.kierros 1.kierroksen keskiarvo,66 2.kierroksen keskiarvo 2,44 3.kierroksen keskiarvo 2,42

LÄHETTEET PER 1 ASIAKASTA TERVEYSTALO MÄNTSÄLÄ 6,3 5,8 4,9 TERVEYSTALO HYVINKÄÄ 8,75 5,4 7,5 MEHILÄINEN HYVINKÄÄ 6,6 4,9 4,9 DIAGNOS 5,8 8,2 AAVA TUUSULA 2,3 2,5 AAVA JÄRVENPÄÄ 3,5 2,2 AAVA HYVINKÄÄ 2,5 3 TUUSULA 5,33 2,6 1,3 NURMIJÄRVI,7 MUSTIJOKI 4,14 4,1 4,2 JÄRVENPÄÄ 5,47 3,1 3,9 HYVINKÄÄ 4,8 2,6 2,7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1.kierros 2.kierros 3.kierros 1.kierroksen keskiarvo 5,8 2.kierroksen keskiarvo 3,87 3.kierroksen keskiarvo 3,84

PÄIVYSTYSKÄYNNIT PER 1 ASIAKASTA TERVEYSTALO MÄNTSÄLÄ TERVEYSTALO HYVINKÄÄ MEHILÄINEN HYVINKÄÄ DIAGNOS AAVA TUUSULA AAVA JÄRVENPÄÄ AAVA HYVINKÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI MUSTIJOKI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ 4,4 2,7 3,8 3,9 2,6 4 2,6,8 1,7 1,6 3,6 4,4 4,1 5 2,1 2,1 1,9 4,8 4,7 6,8 6,6 4,7 3,9 1 2 3 4 5 6 7 8 2.kierros 3.kierros

YHTEENVETOA Maksetut bonukset 1.kierros: 11 98,36 59-4349 2.kierros: 13 56,41 313-4564 3.kierros: 11 991,96 93-4712

YHTEENVETOA KUNTIEN TULOKSISTA Kahdella ensimmäisellä kierroksella kaikkien kuntien kokonaistulokset miinuksella Kolmannella kierroksella kuntien tulokset erityisesti kolmen kunnan kohdalla parantuneet selvästi: Dataa saatu paremmin kerättyä Parannusta erityisesti seuraavissa mittareissa; Nettosuositteluindeksi Haittatapahtumat T3 Lähetteet Päivystyskäynnit Ennaltaehkäisy (laskettiin ensimmäistä kertaa 3.kierroksella)

YHTEENVETOA YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN TULOKSISTA Palveluntuottajan eri yksiköissä isoja eroja Yksityiset palveluntuottajat pärjäävät hyvin seuraavissa mittareissa: T3 Lääkitysturvallisuus Nettosuositteluindeksi Hajontaa seuraavissa mittareissa: Nopea jatkohoitoon pääsy Hoidettu kerralla kuntoon Lähetteet Päivystys

KIITOS!

LISÄMATERIAALI: KANNUSTINLASKENTA

BONUS-SANKTIOMALLIN LASKENTA POHJAUTUU TRIPLE AIM - MALLIIN Tavoite sidottu toteutuneeseen koko alueen keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta (ikävakioidaan tuottajan populaation mukaiseksi), niin bonus/sanktio suhteessa peruskapitaatioon huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Satunnaiskäyttäjät Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Mittari Painotus (per 1)* Huomioitu laskennallisessa säästössä Vaikuttavuus Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Nopea pääsy jatkohoitoon Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Yhden kerran episodit valituilla potilasryhmillä Käynti + lähete episodit valituilla potilasryhmillä 8 Ei 8 Ei Nettosiirtymät jatkuvaan hoitoon 8 Ei Mittaristo Laatu Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Muutos hoitotasapainossa valituilla potilasryhmillä 16 Ei Nettosuositteluindeksi 16 Ei Rationaalinen lääkehoito 8 Ei Saatavuus T3 Kolmas vapaa aika 16 Ei Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Lähetteet per listattu 8 Kyllä Listattujen päivystyskäyttö virkaaikana ja virka-ajan ulkopuolella 12 Kyllä *Kaikkia mittareita ei mitata jokaisessa seurantajaksossa. Tällöin kyseisen mittarin painoarvo jaetaan painotusten suhteessa muille mittareille. LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: BONUS TAI SANKTIO KÄYTÄNNÖSSÄ Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) +-1% bonuksen tai sanktion vaikutus kapitaatiokorvaukseen: Jokaisen mittarin toteumaa verrataan keskiarvotasoon, josta poikkeaminen 3 kk:n* tarkastelujakson aikana käynnistää bonus/sanktiomallin toiminnan. Keskiarvotasolla tarkoitetaan pilottiin osallistuvien palveluntuottajien sekä julkisen sektorin toimijoiden keskiarvoa. Julkisen sektorin keskiarvo huomioidaan samalla painoarvolla kuin yksittäisen palveluntuottajan tulos Jotta bonus/sanktiomalli käynnistyy, täytyy poikkeaman olla +/- 2,5% keskiarvosta (jolloin 5% bonus/sanktiotaso) ja jotta bonus/sanktio toteutuu täysimääräisesti (1% bonus/sanktiotaso) täytyy poikkeaman olla yli +/- 5,% keskiarvosta Tämä vaikuttaa kapitaation suuruuteen seuraavalla tavalla: Jokaisen mittarin osalta lasketaan mahdollinen poikkeama ja siitä seuraava bonus- tai sanktioprosentti Mittareiden bonukset tai sanktiot kerrotaan jokaisen mittarin painokertoimella ja lasketaan yhteen Kapitaatiokorvaus kerrotaan painotetuilla Bonus (+) tai sanktio (-) -prosenteilla Palveluntarjoaja j:n kapitaatiokorvaus K on seuraava: KK jj = KK ββ 1 XX 1jj ββ 2 XX 2jj ββ nn XX nnnn, missä KK on kapitaatiokorvaus ennen bonusta/sanktiota, XX iiii on mittarin i bonus (+) tai sanktio (-), ja ββ ii on mittarille i määritetty painokerroin Bonus-sanktiomallin osallistumiseen vähimmäisvaatimuksena on 1 listautunutta potilasta. Mahdollinen mittarikohtainen potilasmäärien vähimmäisvaatimus on kerrottu mittarin yhteydessä. Mikäli vähimmäisvaatimus ei toteudu palveluntuottajan kohdalla, ei palveluntuottajaa huomioida mittarin bonuksissa/sanktiossa Mikäli palveluntuottaja ei pysty toimittamaan mittariin tarvittavaa tietoa, mittarin sanktio huomioidaan palveluntuottajalle täysimääräisenä (-1 %). Kokeilun alussa mittarin tietojen toimittamisessa pidetään karenssiaika 2. bonus/sanktio mittaukseen asti (=tiedot ajalta 1-12/17, kerätään 1/18). Karenssiaikana palveluntuottajalle ei synny sanktiota mikäli mittariin tarvittavaa tietoa ei pystytä toimittamaan, mutta paleluntuottajan on toimitettava järjestäjälle perustelu miksi tietoa ei toimiteta *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217). Kaikkia mittareita ei mitata jokaisessa seurantajaksossa LUONNOS 1.5.217

BONUS-SANKTIOMALLIN LASKENTA Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Kun +-2,5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio on +-5% Esimerkki: Palvelutuottaja P1:n mittarista X saama tulos oli 6 % suurempi kuin kaikkien palvelutuottajien keskimääräinen tulos mittarista X. P1 ylittää 5 %:n rajan ja saa 1 %:n bonuksen tämän mittarin osalta mittarin painokertoimen suhteessa. Tässä tapauksessa mittarin painokerroin on 4 %, jolloin euromääräinen bonus tästä mittarista on: +,1 *,4 * kapitaatio P3:n tulos oli 4,8 % suurempi kuin kaikkien palvelutuottajien keskimääräinen tulos mittarista X. P1 ylittää 2,5 %:n rajan ja saa 5 %:n bonuksen tämän mittarin osalta mittarin painokertoimen suhteessa. Bonus euroina: 1 8 6 4 2 6,% -5,5% 4,8% -2,% 9,% 1,% +5% -> bonus +1 % +2,5% -> bonus +5 % -2,5% -> sanktio -5 % +,5 *,4 * kapitaatio P2:n tulos oli 5,5 % pienempi kuin kaikkien palvelutuottajien keskimääräinen tulos mittarista X. P1 ylittää -5 %:n rajan ja saa 1 %:n sanktion tämän mittarin osalta mittarin painokertoimen suhteessa. Bonus euroina: -,1 *,4 * kapitaatio -2-4 -6 P1 P2 P3 P4 P5 P6 Palvelutuottajan tietystä mittarista X saama tulos (+/- x % palvelutuottajien keskimääräisestä tuloksesta) -5% -> sanktio -1 % LUONNOS 1.5.217

Vaikuttavuuden mittaamiseksi asiakkaat jaetaan satunnaiskäyttäjiin ja jatkuvan hoidon tarpeessa oleviin. Kummallekin asiakasryhmälle on määritelty omat vaikuttavuusmittarit Palveluntuottajien ei tarvitse itse tehdä määrittelyä eri asiakasryhmiin, vaan he voivat toimittaa kaikkien asiakkaiden osalta samat tiedot järjestäjälle Vaikuttavuus SATUNNAISKÄYTTÄJÄN JA JATKUVAN HOIDON TARPEESSA OLEVAN MÄÄRITTELY Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino *Ensimmäinen määrittelyjakso on vain 5 kk (5/217-9/217) Satunnaiskäyttäjä: Kaikki potilaat, jotka eivät täyty jatkuvan hoidon tarpeessa olevan potilaan määritelmää Jatkuvan hoidon tarpeessa oleva potilas: Potilas, joka on käynyt palveluntuottajan PTH-vastaanotolla enemmän kuin 3 kertaa viimeisen 6 kk* aikana, ja jolla on jatkuvan hoidon tarpeessa olevan potilaan pysyväisdiagnoosi (palveluntuottajien tulee kirjata valinnanvapausasiakkaiden tietoihin myös pysyväisdiagnoosit) Jatkuvan hoidon diagnoosit astma J45,J46 diabetes E11-E14 keuhkoahtauma J41,J42,J43,J44,J47 alzheimerin tauti F,G3 sydän- ja verisuonitaudit: kaikki I-alkuiset paitsi I6- I69 ja I84 reuma M5, M6 selkäkipu M54.3, M54.4 masennus F32,F33,F34,F38.1 skitsofrenia F2-F29 päihde- ja mielenterveysongelmat: kaikki F-alkuiset paitsi alzheimerin tauti, masennus ja skitsofrenia LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: YHDEN KERRAN EPISODIT Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Mittaristo Vaikuttavuus Laatu Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Tavoitteena mitata terveydenhuollon palveluita satunnaisesti käyttävien potilaiden osalta, tuleeko vaiva kerralla kuntoon. Palveluita satunnaisesti käyttävät potilaat eivät tarvitse jatkuvaa hoitoa kroonisiin sairauksiin, jolloin tavoitteena tulisi olla, että hoitoon riittää yleensä yksi käynti vastaanotolla Mittaustapa: mikä osuus palveluita satunnaisesti käyttävien potilaiden käynneistä on yhden episodin käyntejä (pois lukien jatkuvan hoidon tarpeessa olevien diagnoosit) Mittauksen aikajänne: 6 kk* Määritelmät: Episodi: Yksi tai useampi käynti, jossa sama diagnoosi (ICD kahden merkin tarkkuudella) 6 kk:n sisällä Käynti: Käynti lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Saman päivän aikana tapahtuvat käynnit määritellään yhdeksi käynniksi Saatavuus T3 Yhden käynnin episodi: Samalla potilaalla on samalle diagnoosille käyntejä vain yhtenä päivänä 6 kk aikana Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217) LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: KÄYNTI JA LÄHETE Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Vaikuttavuus Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Tavoitteena mitata terveydenhuollon palveluita satunnaisesti käyttävien potilaiden osalta, pääseekö potilas tarvittaessa nopeasti jatkohoitoon. Tavoitteena ehkäistä episodeja, joissa asiakas käy useamman kuin yhden kerran palveluntuottajalla ennen kuin saa lähetteen jatkohoitoon Mittaustapa: kuinka suuri osuus palveluita satunnaisesti käyttävien potilaiden käynneistä on sellaisia, joissa potilas on saanut lähetteen jatkohoitoon ko. diagnoosin ensimmäisellä käynnillä suhteessa kaikkiin lähetteen saaneisiin potilaisiin (pois lukien jatkuvan hoidon tarpeessa olevien diagnoosit) Mittaristo Laatu Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Mittauksen aikajänne: 6 kk* Määritelmät: Jatkohoito: Erikoissairaanhoito Käynti: Käynti lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Saman päivän aikana tapahtuvat käynnit määritellään yhdeksi käynniksi Saatavuus Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys T3 Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Ensimmäinen käynti ko. diagnoosilla: Jos edellisen käynnin ja lähetteen välillä on kulunut aikaa yli 1 kk, niin tätä ei huomioida mittarissa Lähete: Kiireellinen tai kiireetön ESH lähete, ei ostopalvelulähetteitä. Lähetteen palautumista ei huomioida *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217) LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: NETTOSIIRTYMÄT JATKUVAAN HOITOON Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Vaikuttavuus Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Tavoitteena mitata, kuinka moni palveluita satunnaisesti käyttävä potilas (osuutena kaikista palveluita satunnaisesti käyttävistä potilaista) siirtyy tarkastelujakson aikana jatkuvan hoidon tarpeessa olevaksi potilaaksi Mittaustapa: kuinka suuri osuus palveluita satunnaisesti käyttävistä potilaista siirtyy jatkuvan hoidon tarpeessa oleviksi potilaiksi tarkastelujakson aikana Mittauksen aikajänne: Mittaus toteutetaan kahdessa jaksossa. Ensimmäinen tarkastelujakso on 11 kk (5/217-3/218) ja toinen tarkastelujakson on 9 kk (4/218-12/218) Mittaristo Laatu Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Saatavuus T3 Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: HOITOTASAPAINO VALITUILLA POTILASRYHMILLÄ Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Mittaristo Vaikuttavuus Laatu Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Saatavuus Lääkitysturvallisuus Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus T3 Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Tavoitteena mitata, kuinka hyvin jatkuvan hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoito pysyy tasapainossa tai sitä saadaan parannettua Mittaustapa: Valittujen potilasryhmien hoitotasapainon muutos perustuen kliinisiin indikaattoreihin TAI ESH-käyntien ja päivystyskäyntien määrien muutos potilasta kohden (kts määritelmät) Palveluntuottajalla tulee olla seuraavat minimäärät eri diagnoosiryhmien potilaita, jotta mittari huomioidaan: 2 tyypin diabetes: 5, Sydämen vajaatoiminta: 5, COPD: 5 Mittauksen aikajänne: 12 kk* *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217), jolloin määritellään aloitustaso. Ensimmäiset tulokset saadaan 9/218 Määritelmät: Valitut jatkuvan hoidon tarpeessa olevat potilasryhmät: potilas jolla on kirjattu jokin seuraavista diagnooseista: Tyypin 2 diabetes, Sydämen vajaatoiminta, COPD Tyypin 2 diabetes: HbA1c keskiarvon muutos 12 kuukauden ajanjaksolla, ehto n>x Sydämen vajaatoiminta: Yhdistelmämittari 5 % - ESH-käyntien ja päivystyskäyntien määrän muutos potilasta kohden 12 kuukauden ajanjaksolla, ehto n<x ja 5 % - Hoitotasapainossa olevien potilaiden osuuden muutos 12 kuukauden ajanjaksolla, ehto n>x: Natrium (P-Na) viitearvot: 137 145 mmol/l (millimoolia litrassa) sekä Kreatiniini (P-Krea) Miehet: 6 1 µmol/l (mikromoolia litrassa), Naiset: 5 9 µmol/l Yhdistelmämittari lasketaan ensin laskemalla bonus kummassakin mittarissa erikseen. Tämän jälkeen molemmat mittarit painotetaan 5 % kertoimella CODP: ESH-käyntien ja päivystyskäyntien määrän muutos potilasta kohden 12 kuukauden ajanjaksolla, ehto n<x LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: NETTOSUOSITTELUINDEKSI Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Satunnaiskäyttäjät Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Tavoitteena mitata asiakastyytyväisyyttä Mittaustapa: palveluntarjoajan palveluita käyttäneiltä potilailta kysytään tekstiviestillä 24 h käynnin jälkeen: Mittaristo Vaikuttavuus Laatu Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Saatavuus Lääkitysturvallisuus Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Nopea pääsy jatkohoitoon Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus T3 Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Suosittelisitteko saamaanne palvelua tuttavallenne? Asteikko: 1-1(paras) Tuloksesta lasketaan niin sanottu NPS = Net Promoter Score eli nettosuositteluindeksi Mittauksen aikajänne: 3 kk* Määritelmät: NPS:ssa jaetaan vastaajat 3 kategoriaan: suosittelijat (promoters), neutraalit (passives) ja arvostelijat (detractors) 9 tai 1 vastanneet ovat suosittelijoita 7 tai 8 vastanneet ovat neutraaleita eli herkkiä vaihtamaan palveluntarjoajaa -6 vastanneet ovat arvostelijoita eli eivät todennäköisesti käyttäisi palveluita uudestaan ja kehottavat myös muita olla käyttämättä niitä Net Promoter Score saadaan laskettua vähentämällä arvostelijoiden prosentuaalinen osuus suosittelijoiden prosentuaalisesta osuudesta Laskelmissa ei huomioida neutraaleja vastaustaksia (7 & 8) NPS-luku sijoittuu välille -1 ja +1 +1 kaikki vastaajat luokitellaan suosittelijoiksi -1 kaikki vastaajat luokitellaan arvostelijoiksi *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217) LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: RATIONAALINEN LÄÄKEHOITO Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Mittaristo Vaikuttavuus Laatu Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Tavoitteena mitata lääkitysturvallisuutta Mittaustapa: Mitataan lääkehoidosta johtuvien haittatapahtumien osuutta kaikista vaaratapahtumista. Lisäksi seurataan asian mukaisen lääkitysturvallisuuskoulutuksen saaneen hoitohenkilöstön määrää (bonukselle ehdollistava mittari) Haittatapahtumien kirjaustapa HaiPro tai vastaava Lääkitysturvallisuuskoulutuksen saaneen hoitohenkilöstön määrä tulee olla vähintään 9% hoitohenkilöstöstä (hoitotyöhön osallistuva henkilöstö), jotta palveluntarjoajalla on mahdollisuus bonukseen. Palveluntarjoaja on vastuussa lääkitysturvallisuuskoulutuksen saaneen hoitohenkilöstön dokumentoimisesta sekä määrien raportoimisesta, ja pystyy tarvittaessa todistamaan tehdyt koulutukset Mittauksen aikajänne: 3 kk* Saatavuus Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys T3 Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Bonus huomioidaan kun lääkehoidosta johtuvien haittatapahtumien osuus on pienempi kuin keskiarvotaso, ja sanktio huomioidaan kun suurempi kuin keskiarvotaso *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217) LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: KOLMAS VAPAA AIKA Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Mittaristo Vaikuttavuus Laatu Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Tavoitteena mitata hoidon saatavuutta Mittaustapa: kukin palveluntarjoaja ilmoittaa keskimääräisen lukeman kolmannelle vapaalle lääkärin- tai hoitajavastaanottoajalle (päivissä). Lukema mitataan kerran viikossa tiistaisin aamupäivällä kello 1, näistä lukemista muodostetaan keskiarvo tarkastelujakson ajalta Myös mahdollisten digitaalisten vastaanottojen käyttö otetaan mittarissa huomioon Mittauksen aikajänne: 3 kk* Määritelmät: Vapaa vastaanottoaika: kiireettömän ajanvarauksen aika joko lääkärin tai hoitajan vastaanotolle Saatavuus T3 Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217) LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: LÄHETTEET PER LISTATTU Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Satunnaiskäyttäjät Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Tavoitteena mitata erikoissairaanhoidon käyttöä Mittaustapa: Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon suhteessa 1 listattuun asiakkaaseen Vaikuttavuus Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Nopea pääsy jatkohoitoon Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Mittauksen aikajänne: 3 kk* Määritelmät: Lähete: Kiireellinen tai kiireetön ESH lähete, ei ostopalvelulähetteitä. Lähetteen palautumista ei huomioida Mittaristo Laatu Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Saatavuus T3 Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217) LUONNOS 1.5.217

MITTARISTO: LISTATTUJEN PÄIVYSTYSKÄYTTÖ VIRKA-AIKANA JA VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio huomioidaan täysimääräisenä (+-1 %) Mittaristo Vaikuttavuus Laatu Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Satunnaiskäyttäjät Ennaltaehkäisevä toiminta Hoitotasapaino Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Potilasturvallisuus Lääkitysturvallisuus Tavoitteena mitata asiakkaiden epätarkoituksenmukaista päivystyksen käyttöä Mittaustapa: kaikkien palveluntuottajalle listautuneiden potilaiden päivystyskäyntien määrä potilasta kohden Mittauksen aikajänne: 3 kk* Määritelmät Päivystyskäynti: Fyysinen käynti HUS:in alueen päivystyksessä (esim. Hyvinkään sairaalan tai kuntien omat päivystykset) huolimatta asiakkaan mahdollisesta potilasohjauksesta seuraaville päiville. Päivystyskäynneiksi lasketaan kaikki virkaajan ulkopuoliset kiire- ja päivystysvastaanotot Saatavuus T3 Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä *Ensimmäinen tarkastelujakso on 5 kk (5/217-9/217)