Hammaslääkäriliiton näkemyksiä valinnanvapauden ja sote-uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuollon palveluihin

Transkriptio

1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hammaslääkäriliiton näkemyksiä valinnanvapauden ja sote-uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuollon palveluihin Matti Pöyry ja Anja Eerola Suomen Hammaslääkäriliitto

2 Potilasmäärät vuonna % väestöstä käyttää vuosittain terveyskeskus 0-17 v. aikuiset 1,8 milj. potilasta yksityiset aikuiset 1,0 milj. potilasta

3 Aikuisten suun terveydenhuolto 2017 Sv tuettu yksityinen Terveyskeskus oma Yksityinen Ostopalvelu 15 % Yhteiskunnan tuki: n. 60 %

4 Hoitojärjestelyjen toteutuminen terveyskeskuksissa työskentelevien hammaslääkärien kokemana - samaa mieltä väittämän kanssa olevien %-osuudet Terveyskeskukseni hoitojärjestelyt mahdollistavat tällä hetkellä potilaiden hyvän hoidon Yksittäisen potilaan hoitovälit pysyvät tällä hetkellä riittävän lyhyinä Potilaan tarvitseman kokonaishoidon asemesta joudutaan usein tyytymään osittaisiin hoitoratkaisuihin Tulevaisuudessa potilaille pystytään tarjoamaan entistä parempaa hoitoa

5

6

7

8

9 Hammaslääkärin työpaikkavaihtoehtoja Maakuntakonserni Liikelaitos (mm. alle 18-v., esh-taso, muu vaativampi hoito) Suunhoidon yksikkö (suva-palvelut, asiakassetelit, itse maksetut palvelut?) Organisaatiomuodolla suuri merkitys (esim. liikelaitos, osakeyhtiö) Näköpiirissä varsin kirjava tuotannon organisaatiorakenne Tavoite Mahdollisuus monipuoliseen työhön ja osaamisen hyödyntämiseen Asialliset palvelussuhteen ehdot Maakunta Järjestämiseen liittyvät tehtävät Yksityinen sektori (palvelujen näkökulmasta) Julkisesti rahoitetut palvelut Suoran valinnan palvelut Asiakassetelipalvelut Ostopalvelut Potilaan itse maksamat palvelut Muut tahot (YTHS, valtio, yliopisto, asiantuntija- ja johtotehtävät muilla tahoilla)

10 Tuottajakorvausmalli hallituksen esityksessä Suun terveydenhuoltoon esitetään kahden vuoden siirtymäaikaa vuosille Tällöin korvausta ei vielä makseta potilaiden listautumisesta (kapitaatio) vaan ainostaan silloin, kun potilasta hoidetaan. Vuoden 2024 alusta jaetaan asiakkaat, jotka eivät ole itse valinneet tuottajaa ja aletaan maksaa kapitaatiokorvausta, vaikka asiakas ei hakeutuisi hoitoon.

11 KORVAUSMALLI kapitaatio- ja suoriterahoitus, jota säädellään kannustinmekanismein keskimääräinen asiakaskohtainen korvaussumma on 290 vuodessa 60% Korjattuna asiakkaan palvelunkäyttötasolla Per hoitokokonaisuus + protetiikan toimenpidekorvaukset Keskimääräinen kannustin-sanktiomallista saatava korvaus on 30 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 40% 10% 10% Kapitaatiokorvaus Suoritekorvaus Kannustinjärjestelmä

12 Kapitaatiokorvauksen ongelmia Kapitaatiokorvausta perustellaan usein sillä, että suoritekorvaukset voivat kannustaa tarpeettomiin toimenpiteisiin. Suun terveydenhuollossa omavastuut ovat merkittäviä, jolloin potilaalla on intressi vahtia kustannuksia. Kapitaation suuri osuus lisää erityisesti pienen tuottajan riskiä, jos vastaanotolle hakeutuu paljon suuren hoidon tarpeessa olevia asiakkaita. Suunhoidon yksiköt eroavat tässä sotekeskuksista. Kapitaatiokorvauksen maksaminen täysin yksityisiä palveluja käyttävistä asiakkaista ei ole tarkoituksenmukaista. Kapitaation käytöstä suun terveydenhuollossa ei juuri ole kansainvälisiä kokemuksia.

13 Miten saadaan pieniä tuottajia mukaan? Kaikki tahot tuntuvat olevan yksimielisiä, että tavoitteena tulee olla myös pienten vastaanottojen saaminen mukaan. Lakiesitys + valmistelussa olevat laajat ohjeet sisältävät kuitenkin paljon sellaista, joka saattaa nousta kynnykseksi pienelle tuottajalle Uudet raportointiin ja ICT-järjestelmiin liittyvät vaatimukset Mitä edellytetään kiireellisistä hoidoista? Mitä edellytetään aukioloajoilta? Ajatus tuottajien verkostoitumisesta esim. osuuskuntien kautta on epärealistinen. Lakiesityksen mukaan tuottaja ei voi asettaa kattoa listautuville tai listautettaville asiakkaille. Tämä tuo merkittävän riskin pienelle tuottajalle, jonka on mahdotonta lisätä tuotantoaan ilman suuria investointeja.

14 Hammaslääkäriliiton ehdotukset Siirtymävaiheen korvausjärjestelmää jatketaan pidemmän aikaa (esim vuosina ), jotta löydetään toimiva kiinteän korvauksen / kapitaation ja suoritteiden välinen suhde kokeilujen ja pilottien tuloksia hyödyntäen. Näin saadaan myös lisää aikaa rakentaa uusia toimintamalleja ja mittareita, joilla tuottajia voidaan kannustaa tehokkaaseen ja terveyttä ylläpitävään ja varhaishoitoa painottavaan toimintaan. Annetaan tuottajille mahdollisuus rajata listautuvien asiakkaiden määrää. Pienten tuottajien asemasta maininta valiokunnan mietintöön.