KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU SUUN TERVEYDENHUOLTO KESKI-UUDENMAAN SOTE

Transkriptio

1 KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU SUUN TERVEYDENHUOLTO KESKI-UUDENMAAN SOTE

2 SISÄLLYS Valinnanvapauskokeilu Osapuolten asemat, oikeudet ja velvollisuudet Palvelujen sisältövaatimukset Korvaus- ja rahoitusmalli Raportointi ja seuranta Kokeilussa edellytettävät tietojärjestelmät Palvelusetelijärjestelmä

3 VALINNANVAPAUSKOKEILU

4 VALINNANVAPAUSKOKEILU Valinnanvapauskokeilu sisältyy Palvelut asiakaslähtöisiksi - kärkihankkeeseen Kokeiluja varten ei tehdä säädösmuutoksia, vaan ne toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, keskeisenä sovellettavana on palvelusetelilaki (569/2009) Kokeilu tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevaan valmisteluun Kokeilun toteutuksen osallistuu useita yhteistyötahoja, joista merkittävimpiä THL, Kela, Sitra ja STM

5 VALINNANVAPAUSKOKEILUT Keski-Uudenmaan sote: tuottajien korvausmalliin sisältyvän bonus-sanktio - elementin käyttö sekä henkilökohtaisen budjetin käyttö jatkopalveluissa, laajennus 06/2017: suun terveydenhuollon suoran valinnan palvelut Hämeenlinna: tuottajien korvausmalliin sisältyvän ikäryhmäpainotteisen kapitaatiokorvauksen käyttö sekä sähköisten omahoitopalvelujen kytkeminen valinnanvapauspalvelujen yhteyteen Jyväskylä: yritys- ja järjestöyhteistyö, jossa osapuolten kesken kehitetään mm. valinnanvapauden piiriin kuuluvaa palvelutuotetta, tuetaan pienten yritysten verkottumista sekä syvennetään järjestöjen roolia hyvinvoinnin edistäjinä Tampere: tuottajien korvausmalliin sisältyvän suoritepohjaisen elementin käyttö sekä palvelusetelin käyttö jatkopalveluissa Ylä-Savon sote-kuntayhtymä: haja-asutusalueen kokeilu suppeamman valikoiman palveluilla

6 KOKEILUN TOIMINTAMALLIT Vastaanottopalvelut Henkilökohtainen budjetti Suun terveydenhoito Järjestäjä Tuottaja #1 Tuottaja #2 (Fasilitaattori) henkilökohtainen budjetti + palveluintegraattori Tuottaja #1 Tuottaja #2 (Fasilitaattori) Tuottaja #3 Tuottaja #4 Tuottaja #1 Tuottaja #3 Tuottaja #5 Tuottaja #3 Tuottaja #4 Asiakas Tuottaja #2 Tuottaja #4 Asiakas

7 TILANNE-/AIKATAULUKATSAUS, SUUN TERVEYDENHUOLTO Kesä-syys 2017 Loka 2017 joulu Vaihe I: Suunnittelu & valmistelu Vaihe II: Tuotanto Vaihe III: Kokeilusta jatkuvaksi toimintatavaksi Uuden toimintamallin ja seurannan suunnittelu yhdessä STM:n ja THL:n kanssa Uuden toimintamallin käyttöönoton valmistelu Tietojärjestelmien laajentaminen Yksityisten palveluntuottajien informointi ja tukeminen Asiantuntijapalvelut Käynnistys Toimintamallin käyttöönotto Tietojärjestelmien laaja käyttöönotto Vuoropuhelu yksityisten suun terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa Seuranta ja kehitys Jatkuva toiminnan seuranta ja kehitystyö Sidosryhmien kokemusten kerääminen ja osallistaminen Kokemusten vaihtaminen muiden palvelusetelikokeilusta Valmistautuminen maakuntaan siirtymiseen Yhdistyminen maakunnalliseen soteorganisaatioon Lopulliset vaikuttavuusanalyysit ja havaintojen vieminen käytäntöön

8 OSAPUOLTEN ASEMAT, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

9 ASIAKKAAN ASEMA Asiakkaan tulee saada tarpeitansa vastaava palvelu ja ratkaisu ongelmiinsa nopeasti ja tehokkaasti Kokeilu ei rajoita olemassa olevaa oikeutta muiden palvelujärjestelmien käyttöön Listautumismahdollisuus annetaan lähtökohtaisesti kaikille kuntien täysikäisille asukkaille Asukas voi valita palvelujensa tuottajaksi julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan (aktiivinen valinta) osallistuminen on vapaaehtoista Tuotantovastuu siirtyy valitulle palveluntuottajalle kolmen viikon kuluttua valinnan tekemisestä Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa 6 kuukauden välein Asiakasmaksut laskuttaa järjestäjä Lisäpalvelujen kustannuksista asiakas vastaa itse Listautuminen käynnistynee lokakuussa 2017 vaiheittain Mahdollista, että määrää joudutaan rajoittamaan (n. 3 8% väestöstä)

10 JÄRJESTÄJÄN ASEMA Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Mustijoen perusturva (Mäntsälä ja Pornainen), Nurmijärven kunta ja Tuusulan kunta) Kokeilun aikana järjestäjät toimivat edelleen myös palveluntuottajina Järjestäjä mm: hyväksyy palveluntuottajat ja julkaisee ajantasaiset tiedot palvelun käyttäjille informoi kuntien asukkaita kokeilusta vastaa palveluntuottajien vertailun mahdollistavan tiedon tuottamisesta valvoo, seuraa ja arvioi palveluntuottajia ja palveluntuottajien palvelujen laatua peruuttaa palveluntuottajan hyväksymisen, jos edellytykset eivät täyty tai palveluntuottaja pyytää osallistuu jatkuvan tiedontuotannon sekä seurannan ja raportoinnin kehittämiseen ohjeistaa ja perehdyttää palveluntuottajat järjestäjän käytäntöihin ja toimintatapoihin informoi palveluntuottajaa päätöksistä, muutoksista ja järjestelyistä määrittää perittävien asiakasmaksujen suuruuden sekä vastaa asiakasmaksujen keräämisestä maksaa tuottajalle kuukausittain kapitaatiokorvauksen ja suoritekorvaukset tekee viranomaispäätökset

11 PALVELUNTUOTTAJAN ASEMA Yleiset vaatimukset Palveluntuottaja vastaa palveluiden tuottamisesta siinä laajuudessa kuin palvelukuvauksessa tarkemmin määritellään Palveluntuottajan on otettava asiakkaikseen kaikki, jotka ko. palveluntuottajan valitsevat Yksityisiä, julkisia ja kolmannen sektorin palveluntuottajia kohdellaan yhdenvertaisesti Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan kohtuullisessa määrin jatkuvaan valinnanvapausjärjestelmän kehittämiseen Palveluntuottaja voi halutessaan antaa järjestäjälle luvan kerätä anonymisoitua historiatietoa palveluiden käytöstä

12 PALVELUNTUOTTAJAN ASEMA Listautumiskriteerit / soveltuvuusvaatimukset Palveluntuottajan on noudatettava kaikkea sen toimintaan kulloinkin sovellettavaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma. Palveluntuottajalla on oltava asiakas-/potilastietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen kirjaamisen Kanta-palveluissa järjestäjän rekisteriin ja josta saa kaikki vaadittavat seuranta- ja raportointitiedot. Muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset, korvausvaatimukset ja muut vastaavat selvitetään palveluntuottajan toimesta. Markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Asiakkaalle tulee kertoa selkeästi mitkä palvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin. Palveluntuottajalla tulee olla edellytettävät luvat harjoittaa toimintaa. Yksityisen palveluntuottajan on oltava rekisteröity ja sillä on oltava taloudelliset edellytykset toiminnan harjoittamiseen. Palveluntuottajan toimitilojen on täytettävä turvallisuusmääräykset. Kaikkia palveluntuottajaa koskevia velvoitteita sovelletaan myös alihankkijoihin ja yhteistyökumppaneihin.

13 PALVELUNTUOTTAJAN ASEMA Henkilöstö, vakuutukset, rekisterinpito, asiakaslaskutus Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia sekä työlainsäädäntöä. Palveluntuottaja vastaa siitä, että tehtävät hoidetaan lakien ja asetusten mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä pätevyydestä ja riittävästä ammattitaidosta sekä täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisesta. Palveluntuottajan on nimettävä toiminnasta vastaava hammaslääkäri. Hammaslääkärien ja suuhygienistien tulee olla Valviran rekisteriin merkittyjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Henkilöstö sitoutuu noudattamaan järjestäjän salassapito- ja vaitiolovelvollisuusvaatimuksia sekä tietoturva- ja tietosuojaohjeita. Palveluntuottajalla tulee olla voimassa olevat asianmukaiset ja riittävät vakuutukset. Palveluntuottaja vastaa potilas- ja asiakasasiakirjojen asianmukaisesta käsittelystä. Palveluntuottajan tulee tarvittaessa toimittaa järjestäjälle potilasasiakirjajäljennös toimenpidekoodeineen, elleivät toimenpidekoodit ole saatavissa Kanta-arkistosta.

14 PALVELUJEN SISÄLTÖVAATIMUKSET

15 PALVELUJEN LAAJUUS / SISÄLTÖVAATIMUKSET Palveluntuottajien tulee tarjota listautuneille asiakkailleen valinnanvapauslakiesityksen 15 :n 4 momentin mukaiset palvelut: a. suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset; b. suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu; c. suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito mukaan lukien iensairauksien ja hammasinfektioiden hoito; d. suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet; e. hammaslääkärin todistukset ja lausunnot; f. edellä mainittuihin palveluihin liittyvät kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta. Palvelujen sisältö täsmennetään syyskuun puoleenväliin mennessä

16 PALVELUJEN LAAJUUS / SISÄLTÖVAATIMUKSET Palveluntuottaja vastaa mahdollisista palveluunsa liittyvien hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista. Myös kokeilussa hoitokomplikaatiosta aiheutuneet kustannukset kuuluvat palveluntuottajan vastuulle. Kiireettömien komplikaatioiden hoidossa asiakas tulee ohjata omalle palveluntuottajalle. Kiireellisen hoidon piiriin kuuluva hoidoissa, jotka hoidetaan järjestäjän järjestämissä päivystyspalveluissa, laskutetaan toteutuneet laskennalliset nettokustannukset edelleen palveluntuottajalta. Hoitokomplikaatioiden tarkempaa määrittelyä kokeilussa tarkennetaan ministeriön tavoitteiden mukaisesti.

17 PALVELUJEN LAAJUUS / SISÄLTÖVAATIMUKSET Terveystarkastusten tulee olla vaikuttavia ja perustua näyttöön, sekä tarkastukset tulee toteuttaa sovituin määräajoin. Tarkastusten ja hoitosuunnitelmien käytännöt määritellään yhdessä STM:n kanssa syyskuun loppuun mennessä. Asiakkaiden palvelutarvetta määriteltäessä on noudatettava valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia hoidon perusteita, hoitoketjuja ja hoidonporrastusta sekä järjestäjän antamia ohjeita ohjeet määritetään tarkemmin syyskuun loppuun mennessä.

18 KORVAUS- JA RAHOITUSMALLI

19 KORVAUSMALLI 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 40% 10% 10% Kapitaatiokorvaus Suoritekorvaus Kannustin-sanktiojärjestelmä

20 KORVAUSMALLI Lasketaan etukäteen Lasketaan listautuessa Kuntakohtainen kapitaatio ikäryhmittäin Kapitaation asiakaskohtainen korjaus Peruskapitaation tuottajakohtainen laskenta Lasketaan asiakaskäyntien yhteydessä Suoritekorvaus Suoritteiden korvaus Lasketaan jälkikäteen tuottajakohtaisesti Kannustin-sanktio (-/+10%) Kannustin-sanktiomallin mittaristo

21 KAPITAATIOKORVAUS Kapitaatiokorvaus on riippumaton tuotettavan palvelun määrästä Jokaiselle ikäryhmälle lasketaan ikäryhmäkohtainen kapitaatiokorvaus Kapitaatiokorvausta korjataan asiakkaiden palvelunkäytöllä ja sairastavuudella Pääluokat Sairastavuus, riski ja aikaisempi palvelunkäyttö Alustavat kriteerit karkeat 1 Ei aktiivista sairautta Vähäistä palvelunkäyttöä + hyvä suuhygienia 1,00 2 Alkava riski sairastumiselle 3 Keskinkertaista sairastavuutta karies TAI iensairaudet 4 Merkittävää sairastavuutta karies TAI iensairaudet 5 Merkittävää sairastavuutta karies JA iensairaudet Vähäistä palvelunkäyttöä + uusia alkavia karieshavaintoja/ienverenvuotoa > 20% + heikkosuuhygienia Jatkuvaa aikaisempaa korjaavaa palvelunkäyttöä karies/paro Huomattavaa aikaisempaa palvelunkäyttöä karies / paro Huomattavaa aikaisempaa palvelunkäyttöä karies + paro Kerroin 1,20 X Y Z

22 KAPITAATIO- JA KORJAUSLASKENTA Valinnanvapauden laajentuessa laajempaan väestöpohjaan korjauksen merkitys pienenee Ikäryhmä Kunnan väestö Kerroin 18-34v 1, v 1,26 65+v 1,20 Kokeilun asiakkaat Kapitaatiokorvaus määriteltynä per ikäryhmä kunnan väestölle Kokeilun asiakkaiden aikaisempi sairastavuus tai palvelunkäyttö ikäryhmittäin suhteessa kunnan vastaanottopalveluiden asiakkaisiin Ikäryhmä Ikäryhmä 1 X Ikäryhmä 2 Y Ikäryhmä n Z Ikäryhmä Kapitaatiokorvaus Korjattu kapitaatiokorvaus Ikäryhmä 1 1,00 * X Ikäryhmä 2 1,26 * Y Ikäryhmä 3 1,20 * Z Tuottajalla on insentiivi tehdä palveluun hakeutuminen haastavaksi vaikeahoitoisemmille asiakkaille ja toisaalta kohdentaa omaa markkinointiaan helppohoitoisempiin asiakkaisiin (mm Epstein 1988) Palveluja käyttävät asiakkaat toisaalta altistuvat useammin valintamahdollisuudelle Kokeiluun osallistuvien asiakkaiden palvelukäytössä huomioidaan mm: o onko potilas ei-palveluja käyttävä, satunnaiskäyttäjä vai listautunut (krooninen/paljon palveluita käyttävä) Epstein, A. M., & Cumella, E. J. (1988). Capitation Payment: Using Predictors Of Medical Utilization. Health Care Financing Review, 10(1), 51.

23 KORJAUSLASKENTA KÄYTÄNNÖSSÄ Palvelukäyttötasot ja kertoimet lasketaan kullekin ikäryhmälle erikseen Palvelunkäyttötasot Palvelunkäyttötaso 1: Ei kariesta tai parohoidon tarvetta Kerroin ikäryhmässä 1 (esimerkki) 1 1 Palvelunkäyttötaso 2: BOP > 15% tai i > 4 4 3,5 Palvelunkäyttötaso 3: D 1-3 ja CPI-max Palvelunkäyttötaso 4: D 4+ TAI CPI-max Palvelunkäyttötaso 5: D 4+ ja CPI-max 3-4 Esimerkki tuottajakohtaisesta laskennasta per ikäryhmä Kerroin ikäryhmässä 2 (esimerkki) Kerroin Jakauma (tuottaja 1) Jakauma (tuottaja 2) Jakauma (tuottaja 3) Jakauma KU Asiakasmateriaalin paino (jakauma*kerroin) Palveluntuottajalle lasketaan (maksatuksen yhteydessä) kullekin ikäryhmälle painotuskerroin (esim. 0-6v 112%; 5-17v 103%; 18-64v 93% jne). Painotuskerroin tasoittaa tuottajalle maksettavaa korvausta Korvaus = ikäryhmän kapitaatio K * ikäryhmän tuottajalle listautuneiden asiakkaiden määrä * painotuskerroin Negatiivisia kertoimia ts. kapitaatiota pienentäviä kertoimia ei kokeilussa alustavasti huomioida mutta niitä seurataan koko kokeilun ajan. Painotuskerroin 112 % 98 % 88 % 100 %

24 SUORITEKORVAUKSET Suoritekorvauksen osuus on 40% korvausmallin kokonaiskustannuksista Hoitokokonaisuuskohtaiset suoritekorvaukset lasketaan jatkosuunnittelussa, kun kaikki kokeilussa mukana olevat hoitokokonaisuudet on tunnistettu ja vahvistettu kokeilun rahoittajan kanssa Lopulliset painokertoimet (x, y, x) määritellään korvausmallin kokonaisarvioinnin yhteydessä Hoidontarve Alustavat kriteerit Peittävyys EUR/jakso Kerroin 1 Ei hoidontarvetta D 0 ja CPI-max 0-2 (tai indeksit puuttuvat) 56 % 270 1,00 2 Varhaishoidon tarvetta (ei korjaavaa hoitoa) Esim. uusia alkavia karieshavaintoja ja (BOP% > 20% tai vastaava) Sis. 1-ryhmään ~300 1,10 3 Korjaavan hoidon tarvetta D 1-3 (ja CPI-max 0-2) 22 % 407 X 4 Merkittävää korjaavan hoidon tarvetta karies TAI paro D 4+ TAI CPI-max % 573 Y 5 Merkittävää korjaavan hoidon tarvetta: karies JA paro D 4+ JA CPI-max % 890 Z

25 KANNUSTIN-/SANKTIOMALLI Bonus-sanktiomalli perustuu Triple aim malliin, jolla tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta / potilasturvallisuutta Bonus-sanktiomalli ottaa huomioon kaikki Triple Aim mallin osatavoitteet Hyvinvointihyöty kulma kuvaa palvelun vaikuttavuutta. Vaikuttavuus kuvaa käytettyjen resurssien ja havaitun vaikutuksen välistä suhdetta. Kustannustehokkuus kulma peräänkuuluttaa resurssien arvontuoton maksimointia, eli millä tavalla kokonaiskustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä. Asiakaskokemus kulma nähdään asiakkaan kokeman laadun elementtinä. Laatuna käsitetään asiakaskokemus, turvallisuus ja saatavuus.

26 ALUSTAVA MITTARISTO Pisteet (1000) Alustavat mittarit (tarkennetaan) Mittarikohtaiset pisteet Perustelu/lähde Omahoito ja kokemus Harjaatko hampaasi 2 krt./vrk? (muutos ~6kk tarkastuksesta) 2. Saitko riittävästi tietoa suun terveydestäsi? 3. Mielipidettäsi, arvojasi ja elämäntilannettasi kunnioitettiin? Palvelupaketti 2. NHS DQOF 3. Motiv. haast. Vaikuttavuus (500 p.) Iensairaudet BOP-% -vähentymä 2. >4mm taskujen vähentyminen (CPI-max 3-4 asiakkailla) KH Parodont. 2. KH Parodont. Karies Varhaishoidon onnistuminen 2. Varhaishavaintojen osuus (i/d %-osuus) KH Karies 2. KH Karies Asiakaskokemus Nettosuositteluindeksi (PREM: Suosittelisitko?) NHS DQOF Mittaristo Laatu Kliininen laatu Paikkojen pysyvyys 12kk 2. Paron statusten osuus (CPI-max 3-4 asiakkailla) 3. Kiirehoidon käyttö (2+ käyntiä 12kk aikana) Palvelupaketti 2. Historiatiedot 3. Palvelupaketti (400 p.) Potilasturvallisuus Diagnoosien/tulosyiden osuus 2. >50% henkilökunnasta on osallistunut ensiapukoulutukseen 36kk 3. >50% henkilökunnasta on osallistunut hygieniakoulutukseen 12kk Historiatiedot 2. Tuottajakysely 3. Tuottajakysely Saatavuus Hoitojakson kesto (tyypillisellä asiakkaalla) Toteuma 18kk Kustannustehokkuus (100 p.) ESH-käyttö + Päivystys Lähetteet per asiakas 2. Päivystyskäynnit kunnallisessa per asiakas Toteuma 12kk 2. Toteuma 12kk DRAFT

27 Esimerkki: KANNUSTIN-/SANKTIOMALLIN LASKENTAESIMERKKI Palvelutuottaja P1:n mittarista X saama tulos oli 6 % suurempi kuin kaikkien palvelutuottajien keskimääräinen tulos mittarista X. P1 ylittää 5 %:n rajan ja saa 10 %:n bonuksen tämän mittarin osalta mittarin painokertoimen suhteessa. Tässä tapauksessa mittarin painokerroin on 4 %, jolloin euromääräinen bonus tästä mittarista on: +0,1 * 0,04 * kapitaatio P3:n tulos oli 4,8 % suurempi kuin kaikkien palvelutuottajien keskimääräinen tulos mittarista X. P1 ylittää 2,5 %:n rajan ja saa 5 %:n bonuksen tämän mittarin osalta mittarin painokertoimen suhteessa. Bonus euroina: +0,05 * 0,04 * kapitaatio P2:n tulos oli 5,5 % pienempi kuin kaikkien palvelutuottajien keskimääräinen tulos mittarista X. P1 ylittää -5 %:n rajan ja saa 10 %:n sanktion tämän mittarin osalta mittarin painokertoimen suhteessa. Bonus euroina: ,0% P1-5,5% P2 Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio laukeaa täysimääräisenä (+-10 %) Kun +-2,5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio on +-5% 4,8% P3-2,0% P4 9,0% P5 1,0% P6 +5% -> bonus +10 % +2,5% -> bonus +5 % -2,5% -> sanktio -5 % -5% -> sanktio -10 % -0,1 * 0,04 * kapitaatio Palvelutuottajan tietystä mittarista X saama tulos (+/- x % palvelutuottajien keskimääräisestä tuloksesta) DRAFT

28 KORVAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA MAKSATUS Kapitaatiokorvauksen suuruus, korjauskertoimet ja kannustin- /sanktiojärjestelmän raja-arvot lasketaan ja tarkennetaan syyskuun 2017 loppuun mennessä Kapitaatiokorvausta ja kertoimia tarkistetaan ensimmäisen kerran pian tuotannon aloittamisen jälkeen ja myöhemmin tarvittaessa puolivuosittain Ikäryhmiä ja ikäryhmäkohtaisia kertoimia ei muuteta kokeilun aikana Palveluntuottajien eriarvoinen arvonlisäverokohtelu huomioidaan Järjestäjä maksaa kapitaatiokorvauksen kuukausittain palveluntuottajalle listautuneen väestömäärän (kuukauden 15. päivä) ja asiakaskohtaisen korjauslaskennan mukaisesti Kannustin-/sanktiolaskentaa tehdään 3 kk jaksoissa

29 RAPORTOINTI JA SEURANTA

30 JÄRJESTÄJÄ SEURAA JA RAPORTOI palveluntuottajan asiakkaiden lkm (eroteltuna tietona uusien asiakkaiden lkm) palveluntuottajan vaihtaneiden asiakkaiden lkm ja vaihtamisten syyt virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö palveluntuottajittain erikoissairaanhoidon käyttö palveluntuottajittain asiakastyytyväisyys (kokeilussa järjestäjä koordinoi tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt)

31 PALVELUNTUOTTAJA SEURAA JA RAPORTOI mitä palveluita asiakas on käyttänyt (= käyntitiedot ammattiryhmittäin) hoito- ja palvelusuunnitelmien lkm asiakkaiden tekemät muistutukset, kantelut ja vahinkoilmoitukset sekä niihin palveluntuottajan laatimat vastaukset odotusaika ajanvarauksesta asiantuntijan tapaamiseen asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen

32 KOKEILUSSA EDELLYTETTÄVÄT TIETOJÄRJESTELMÄT

33 TIETOJÄRJESTELMÄT Järjestäjältä edellytettävät järjestelmät: Palveluntuottajarekisteri, jossa palveluntuottajat hakeutuvat ja hyväksytään mukaan kokeiluun ja jossa tuottajien tietoja pidetään yllä (voi olla erillinen rekisteri tai osa toista järjestelmää) Portaali, jossa asiakas pystyy vertailemaan eri palveluntuottajia ja palvelujen sisältöä (mm. laatu- ja saatavuustiedot, aukioloajat) ja valitsemaan palveluntuottajan Palautejärjestelmä, jossa asiakas / potilas arvioi saamaansa palvelua ja jonka avulla palveluntuottaja voi vastata palautteeseen (voi olla itsenäinen järjestelmä tai esimerkiksi tekstiviestipalvelu) Maksatusjärjestelmä, jolla lasketaan ja maksetaan kapitaatiokorvaukset Palveluntuottajalta edellytettävät järjestelmät: Asiakas-/potilastietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen kirjaamisen Kantapalveluissa järjestäjän rekisteriin ja josta saa kaikki vaadittavat seuranta- ja raportointitiedot

34 PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ PALVELUTILI OY

35 VIESTINTÄ JA YHTEYSTIEDOT Toivomme palautetta ja kysymyksiä, puhelimitse ja sähköpostitse Aineisto lähetetään ilmoittautuneille ja lisätään nettisivuillemme Hanketoimisto: Projektipäällikkö Frank Ryhänen, Projektikoordinaattori Helene Vanninen, Viestintävastaava/assistentti Terhi Sandberg, Neuvontanumero henkilöstölle , avoinna ma-pe 9-15 Neuvontanumero asiakkaille , avoinna ma-to 9-15 sekä pe Numerossa takaisinsoittopalvelu.

36 KIITOS! Frank Ryhänen Projektipäällikkö Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu