Henkilöstötilinpäätös

20vuotta Henkilöstötilinpäätös 2014

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2014 SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus... 2 Puolustushallinnon rakennuslaitos... 6 Toiminta-ajatus...6 Toimiala ja tehtävät...7 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet... 8 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka...8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut... 25 1. Nykyiset henkilöstöpanokset...25 A. Määrä ja rakenne...25 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö...25 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä...25 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti...26 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan...26 5. Henkilöstön ikärakenne...27 6. Henkilöstön koulutusrakenne...28 B. Työajan käyttö...28 C. Työvoimakustannukset...28 2. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen...32 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto...32 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma...32 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa...32 3. Sairauspoissaolot...32 4. Tapaturmapoissaolot...33 B. Henkilöstöinvestoinnit...34 1. Työterveyshuollon kustannukset...34 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset...34 3. Tuotto- ja kululaskelma 2014...37 4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2014...38 Tammio. Kuvaaja: Marika Valve 1

Hallintojohtajan katsaus päätöksen jälkeen. Syksyn 2014 aikana toteutettiin johtajan kierros yhdeksällä eri paikkakunnalla. Kierroksen yhteydessä kerrottiin keskeisistä organisaatiouudistukseen liittyvistä muutosalueista, joita ovat organisaatiorakenteen uudistaminen ja henkilöstöjärjestelyt, asiakkuus- ja sopimusprosessien uudistaminen ja palvelujen tuottaminen sekä sisäisen johtamismallin uudistaminen. Uuden organisaatiomallin keskeisiä tavoitteita ovat toimintojen keskittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä johtamismallin keventäminen. Jalkauttamista jatketaan vuoden 2015 aikana esimiehille suunnatulla valmennusohjelmalla. Vuoden 2014 aikana jatkettiin puolustusvoimauudistuksen toteutusta Rakennuslaitoksessa vuonna 2012 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Varuskuntien lakkauttamisiin liittyvät henkilöstöjärjestelyt hoidettiin valtionhallinnossa ja puolustushallinnossa käytössä olevia henkilöstöpoliittisia menettelytapoja noudattaen, joiden avulla kyettiin minimoimaan henkilöstövähennyksiin liittyvät kielteiset vaikutukset. Puolustusvoimauudistuksen henkilöstöjärjestelyt päättyivät vuoden 2014 lopussa. Puolustusministerin päätös 5.5.2014 vahvisti kehittämislinjaukset Rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan uudistamiseksi. Puolustusministerin tekemän päätöksen mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiota, tehtäviä ja henkilöstörakennetta kehitettiin vuoden 2014 aikana vastaamaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakennetta sekä puolustusvoimien logistiikkalaitoksen organisaatiorakennetta. Rakennuslaitoksen sisäistä johtamismallia kevennettiin siirtymällä vuoden 2015 alusta lukien kaksiportaiseen johtamismalliin. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on vuoden 2015 alusta lukien keskusyksikkö ja yhdeksän palveluyksikköä. 7 aluetta lakkautettiin ja hallintoyksikköjen määrää vähennettiin 15:sta 9:ään. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistuksen tehokas jalkauttaminen käynnistettiin välittömästi Kertomusvuonna jatkettiin sisäisen viestinnän tehostamista. Rakennuslaitoksessa otettiin syksyllä 2014 käyttöön intranet. Intranet sai nimekseen Muuri henkilöstölle järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Muurin tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa sisäistä viestintää, lisätä yhdenvertaisuutta sekä yhdistää ihmisiä ja tietoa yhteen paikkaan kaikkien saataville. Muurin käyttöönotto ajoittui organisaatiouudistuksen jalkautusvaiheeseen ja Muuriin on sisällytetty osio, josta löytää ajantasaista tietoa organisaatiouudistuksesta. Vuoden 2014 tulossopimukseen sisältyi kaksi henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevaa tulostavoitetta. Tulostavoitteena oli säilyttää työtyytyväisyyden taso panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin sekä toteuttaa puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyvät henkilöstövähennykset. Vuoden 2014 tutkimustulosten mukaan tavoitearvo saavutettiin kokonaisindeksin ollessa 3,5 (3,5). Puolustusvoimauudistuksesta arvioitiin aiheutuvan henkilötyövuosivähennyksiä noin sata vuodesta 2011 vuoteen 2

2015. Rakennuslaitoksen henkilöstövuosien määrä vuonna 2014 oli 790 tavoitteen ollessa 814. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2014 oli 3,9 asteikolla 1 5. Kiinteistötalouden Instituutin (KTI) vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakastyytyväisyys oli 4,04. Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2014 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna ja oli 51,3 (51,5) vuotta. Henkilöstörakenne pysyi lähes samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 37 % (37,5) miesten 63 % (62,5). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeelle 60 (51) henkilöä. Henkilöstön terveydentilan osalta tilanne pysyi lähes ennallaan. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti aleni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna se oli 13,8 (14,0) päivää. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan palveluyksiköissä sopimuksen mukai- sesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2014 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Rakennuslaitoksen henkilöstölle. Kehittyvä Rakennuslaitos panostaa tulevaisuudessakin asiakkuuksien kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan. RITVA PEURA Hallintojohtaja Haminan saaristo. Kuvaaja: Marika Valve 3

VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen Tammio. Kuvaaja: Marika Valve 4

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2014 Tammio. Kuvaaja: Marika Valve YLIVOIMATEKIJÄT ARVOT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Asiakaslähtöisyys Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Turvallisuus ja luotettavuus Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 5

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Laitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2014 oli 179,8 miljoonaa euroa. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 oli 790. Luku sisältää 18 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä 2 henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 8 henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 822 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1760 henkilötyövuodella eli 69 %. Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. 250 200 Henkilöstö alueittain, lkm ( 822 henkilöä) 2012 2013 2014 150 100 50 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö HTV 3000 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2014 2500 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2000 1500 1000 500 6

Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille Henkilöstö toimialoittain 31.12.20144 (suluissa vuodet 2013, 2012) 8,9 % 3,0 % (8,3 %, (2,5 %, 8,3 %) 2,5 %) 5,2 % (5,1 %, 5,4 %) 15,0 % (16,1 %, 16,2 %) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut 0,9 % (0,8%, 0,7 %) 41,2 % (40,8 %, 40,8 %) 25,8 % (26,4 %, 25,6 %) Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio 1.1.2015 7

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Kehittyvä Rakennuslaitos panostaa tulevaisuudessakin asiakkuuksien kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkealla tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan painopistealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osa-alueeseen. Palvelukyvyn kehittäminen Laadukas asiakasyhteistyö Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö Palvelukyvyn kehittäminen Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan koulutukseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen normaalija poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Puolustusvoimat on määrittänyt tilojen turvallisuusluokat. Palvelutuotannon ulkoistaminen perustuu puolustusvoimien kohdekohtaisesti antamiin lausuntoihin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Oman palvelutuotannon säilyttämiseen puolustuskiinteistöissä vaikuttaa myös tarve ylläpitää riittävää osaamistasoa poikkeusoloja varten. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvontaja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloittaa toimintansa toukokuussa 2015. Asiakastukikeskus tulee tarjoamaan ajantasaisen valtakunnallisen tilannekuvan puolustushallinnon kiinteistökannasta. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, 8

valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Vuoden 2015 alusta alkaen Rakennuslaitoksen keskusyksikkö tekee koko puolustusvoimia koskevan tilahallinnan palvelusopimuksen keskitetysti Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan kanssa, ja Rakennuslaitoksen palveluyksiköt tukevat puolustusvoimien hallintoyksiköitä logistiikkarykmenttien mukaisilla toiminta-alueilla. Rakennuslaitoksen kenttäorganisaatio tuottaa kiinteistöihin liittyvät palvelut, ja keskusyksikkö vastaa sopimusyhteistyöstä sekä tuotannon ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Valtakunnallinen palvelusopimus koskee kiinteistönhoitoa, kunnossapitoa, siivousta, energiahuoltoa, hankesuunnittelua sekä muita erityispalveluja. Ympäristöasiantuntijapalveluista laaditaan erillinen valtakunnallinen sopimus. Paikallisesti voidaan sopia hallintoyksiköiden toimintaan liittyvistä pienistä tilauksista sopimuksen mukaisten tehtävien lisäksi. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voidaan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti. Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin varautumissopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikkeusolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikkeusolojen aikana käytössä olevissa TVJ-tiloissa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien kehitys, suojarakennusten tekniset järjestelmät, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenneja LVIS-tekniikka, ominaisuudet, mitoitusperusteet sekä puolustusvoimien operatiiviset vaatimukset. Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää Ilmavoimille, Merivoimille ja Maavoimien TVJ- paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. PHRAKL ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimintajärjestelmästä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. 100 % varuskunnallinen häiriöreservi tarvittaessa korvaavalla polttoaineella 9

lämpölaitoksissa voidaan käyttää kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyn tilalla kauko- ja aluelämpölaitoksella on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämpökontteja turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintavarmuus varmistetaan ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta (siirrettävät kloorauslaitteet), ylläpitämällä varaveden jakelukykyä (suora putkiyhteys varavesilähteeseen, verkostossa useampi syöttöpiste, siirrettävät vesisäiliöt ja/tai tankkiautojakelu), huolehtimalla vesitornin kapasiteetista ja henkilöstön hygieniaosaamisesta. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä vastuissa ja tehtävissä koskee pääsääntöisesti TUKES/PETEKNTARKOS valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja laitteistot Talotekniset laitteet ja järjestelmät, savunpoistolaitteet Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammutuslaitteistot Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytön johtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Sidosryhmäturvallisuus Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden toimintamalli perustuu puolustusministeriön turvallisuusstrategiaan ja Puolustusvoimien turvallisuusnormeihin sekä kansallisiin turvallisuuskriteereihin (KATAKRI). Rakennuslaitoksen palvelujen järjestämiseen sisältyy vastuu turvallisuusjärjestelyistä kulloisenkin suojaustason mukaisesti: Turvallisuuskatselmukset ja mahdolliset auditoinnit puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti Palveluiden tuottajien henkilöturvallisuusselvityshakemuksien käsittely Palveluiden tuottajien henkilöstön vaitiolovakuutukset Hankintasopimuksiin liittyvät turvallisuussopimukset palveluntuottajien kanssa Oman ja palveluntuottajien henkilöstön perehdyttäminen puolustushallinnon turvallisuusvaatimuksiin Turvallisuuden toteutumisen seuranta: valvonta, seuranta- ja työmaakokoukset sekä poikkeamaseuranta Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat), räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP-ja HPMvaikutukset Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. PHRAKL:n asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä PHRAKL on jo saanut muutamia toimeksiantoja. 10

Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa. Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. PHRAKL on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision ja on aloittanut sen kouluttamisen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Rakennuslaitos kehittää ja ylläpitää sotilastoiminnan ympäristövaikutuksiin ja niiden hallintaan liittyvää erityisosaamista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (pl. melu) Kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelu Puolustusvoimien ympäristötiedon hallinta ympäristönsuojelun tilannekuvan tarpeisiin Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon kiinteistöt muodostavat yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. KIRAVE-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista, vuokra- ja kiinteistönhoito-, siivous- ja energiasopimuksista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttösuunnitelmat, varuskuntasuunnitelmat, rakennusten korjausohjelmat ja historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. Ryhti-järjestelmä sisältää huollon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian kulutusseurantajärjestelmän. Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos on vastannut valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta. TUVE-verkon tilojen ja rakenteiden kiinteistövalvonta ja ylläpitovastuu on Rakennuslaitoksella PVJJK:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen perustuen. Sopimus ja sen mukaiset vastuut on tarkoitus siirtää Suomen Turvallisuusverkot Oy:lle vuonna 2015. Keskusyksikön asiakkuuspäälliköt 2015, Ylläpidon toimiala. Vasemmalta alkaen: Satu Alander-Mattila (1.LOGR ja Millog Oy), Tuula Koskinen (Leijona Catering Oy), Eliisa Pärttö (2.LOGR) ja Kaarina Tanskanen (LOGLE, 3. LOGR ja PLM). 11

Laadukas asiakasyhteistyö Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalvelun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla. Asiakastyytyväisyys Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan puolustusvoimien edustajilta käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos. Vuoden 2014 asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin syyskuussa 2014 internet-pohjaisena kyselynä. Vastausprosentti oli 37 % (48 %) ja kaikista vastauksista (138) laskettu kokonaisindeksi oli 4,04 (4,01), joka on kaikkien aikojen paras tulos tässä kyselyssä. Edellisvuosina tapahtunut nousu asiakastyytyväisyydessä pystyttiin säilyttämään. Kokonaistyytyväisyyksissä tapahtuneet muutokset ovat pieniä ja pääosin positiivisia. Selkein positiivinen kehitys on tapahtunut tyytyväisyydessä rakennuttamispalveluihin ja siellä ennen kaikkea tyytyväisyydessä hankkeen kustannustehokkaaseen johtoon ja valvontaan rakennusvaiheessa. Myös tyytyväisyys energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen on noussut selvästi viime vuoteen nähden. Pienistä negatiivisista muutoksista huolimatta kokonaistyytyväisyys siivouspalveluihin ja yhteistyön sujuvuuteen saavat kaikista osa-alueista korkeimmat arvosanat (4,3). Palvelukohtaisesti lasketut kokonaistyytyväisyysarvosanat olivat välillä 4,0-4,3. Siivouspalvelut sai parhaan arvosanan (ka 4,3) ja kiinteistönhoito, ulkoalueiden hoito, 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,64 3,78 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,67 3,74 3,74 3,78 3,84 Indeksi 3,91 3,87 3,85 4,00 3,99 4,01 4,04-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14 jätehuolto, energiapalvelut sekä vuosikorjaukset sai arvosanan 4,0. Yhteistyön sujuvuus sai edelleen asiakkailta varsin korkean arvosanan (ka 4,3), kun taas palveluiden hintalaatusuhteeseen (ka 3,4) ja sopimuskäytäntöihin (ka 3,8) suhtauduttiin hivenen kriittisemmin. Nämä ovat kuitenkin säilyneet ennallaan viime vuoden tutkimukseen nähden. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin yleisten markkinoiden toimitila-asiakkaiden asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat tänäkin vuonna Kainuun ja Lapin alueilta. Kriittisimmät arviot Rakennuslaitos sai myös tänä kertomusvuonna henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella (3,8). Aluekohtaiset arvosanat olivat muutoin 4,0 4,4 välillä eli erot eri alueiden välillä ovat edelleen varsin pienet, mutta kuitenkin hieman kasvaneet edellisestä vuodesta. Kokonaistyytyväisyys nousi Kainuun ja Hämeen alueilla ja pientä laskua tapahtui Lapin alueella. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Puolustusministeriöstä sekä Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista. Tulosyksikkökohtaiset kokonaistyytyväisyydet vaihtelevat 3,7 4,3 välillä. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä tapahtui Puolustusministeriössä. Kokonaistyytyväisyys laski hieman Leijona Catering Oy:ssä. Vastaajista 48 % (41 % v. 2013) kokee Rakennuslaitoksen toiminnan tukevan vision parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle toteutumista joko erinomaisesti tai kiitettävästi. Vastaajista 92 % kokee Rakennuslaitoksen palvelutarjonnan riittävänä. Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on edelleen varsin korkealla tasolla. Edellisinä vuosina tapahtunut nousu asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä on pystytty säilyttämään. Myös eri alueiden ja tulosyksiköiden väliset erot tyytyväisyyksissä ovat maltillisia ja kokonaistyytyväisyys on varsin korkea eri alueilla ja tulosyksiköissä. Palvelukohtaisesti korkeimmat arvosanat saa tänäkin vuonna siivous. Kaikissa palveluissa erityisen hyvät arvosanat saa henkilöstön palveluhenkisyys. Ulkoinen ja sisäinen viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrate- 12

giassa on kuvattu muun muassa viestinnän vastuut, jotka jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Kertomusvuonna jatkettiin sisäisen viestinnän tehostamista. Rakennuslaitoksessa otettiin syksyllä 2014 käyttöön intranet. Intranet sai nimekseen Muuri henkilöstölle järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Muuri on koko Rakennuslaitoksen yhteinen työkalu, jossa säilytetään ajantasaista tietoa niin, että se on helppo löytää ja siihen voi myöhemmin palata. Muurissa on myös ohjepankki, jossa ylläpidetään ajantasaista tietoa voimassaolevista ohjeista. Muurin yhteisölliset ominaisuudet, profiilisivut, blogit ja keskustelupalstat, parantavat sisäistä viestintää yli yksikkö- ja toimialarajojen. Muuri on auki koko henkilöstölle ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa sen kehittymiseen kommentoimalla ja antamalla palautetta. Muurin käyttöönotto ajoittui organisaatiouudistuksen jalkautusvaiheeseen ja tämä huomioitiin jo sisällön suunnitteluvaiheessa. Videoneuvottelulaitteet ja työasemakohtaiset neuvotteluratkaisut ovat parantaneet merkittävästi sisäistä viestintää ja vähentäneet matkustusta. Esimerkiksi laaja Kiekuloppukäyttäjäkoulutusohjelma järjestettiin kevään 2014 aikana videokoulutuksena. Sisäisen viestinnän toimivuutta kysyttiin osana syksyllä 2014 tehtyä Parempi työyhteisö -työtyytyväisyyskyselyä. Tutkimuksessa Rakennuslaitoksen sisäinen viestintä sai arvosanan 3,5 (3,2) asteikolla 1 5. Vastaajien mukaan Rakennuslaitoksen viestintää on kuluneen vuoden aikana kehitetty parempaan suuntaan, indeksin ollessa 3,9 (3,5) asteikolla 1 5. Saman kyselyn mukaan intranetin uskotaan kehittävän laitoksen sisäistä viestintää entistä parempaan ja avoimempaan suuntaan 3,9 (3,6). Tuloksissa näkyy selkeä myönteinen kehitys. Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin lisäksi kaksi Muuriset -julkaisua. Muuriset - julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Lisäksi vuoden lopussa julkaistiin ensimmäinen sähköinen asiakastiedote Muurinet, jossa kerrottiin Rakennuslaitoksen organisaatiouudistuksesta ja uudesta toimintamallista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. PHRAKL Asiakastyytyväisyys toimialoittain v.2012-2014 Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 1 2 3 4 2012 2013 2014 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous Kokonaistyytyväisyys palveluihin 2 3 4 2014 PHRAKL 2014 muut 13

Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius-, turvallisuus- ja riskienhallintaosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakentamisen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan myös osallistumalla kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispoh- Rakennuslaitoksen yhteistyöelin (RYTE). Ylärivi vasemmalta: Pekka Tiippana, Lily Jordberg, Arto Tulonen, Raimo Huttunen, Olavi Huuskonen. Alarivi vasemmalta: Ritva Peura, Hanna Salminen, Soile Piipponen, Riitta Väljä, Timo Mäkelä. Kuva: Foto Lindel 14

joismaiseen yhteistyöhön. Osallistumisen taso ja tavoitteet on sovittu vuosittain puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Ammattitaidon kehittäminen 10 8 Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 2012 2013 2014 Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2014 yhteensä 2469 (2248) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,8 miljoonaa euroa (0,9 miljoona euroa). Koulutuspäivien määrä oli 3,1 (2,7) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2014 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 261 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa otettiin 1.4.2014 käyttöön valtionhallinnon yhtei- 6 4 2 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä nen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-järjestelmä. Käyttöönoton yhteydessä järjestettiin Rakennuslaitoksen koko henkilöstölle lukuisia sisäisiä koulutuksia liittyen Kieku-portaalin käyttöönottoon. Koulutukset toteutettiin videokoulutuksina. Henkilöstö- ja taloushallinnon ammattikäyttäjien koulutus toteutettiin Kieku-hankkeen toimesta. Kertomusvuonna toteutettiin yhdessä Amiedun kanssa organisaatiouudistukseen liittyvä ns. johtajan kierros. Amiedun ja Rakennuslaitoksen yhdessä järjestämiin eri tilaisuuksiin osallistui 1063 henkilöä vuonna 2014. Amiedun Extranet-ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 aikana. Extranetistä löytyy jatkossa Rakennuslaitoksen ja Amiedun yhdessä Rakennuslaitoksen henkilöstön tarpeisiin suunniteltu koulutustarjonta. Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yh- 15

denvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista.rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen jatkuvassa muutostilanteessa ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Haasteellisuutta on lisännyt Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon jatkuva ulkoistaminen linjausten mukaisesti ja pitkään jatkunut epävarmaksi koettu organisaation tulevaisuus. Päämääränä on kuitenkin aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen Rakennuslaitoksessa Vuoden 2014 aikana jatkettiin puolustusvoimauudistuksen toteutusta Rakennuslaitoksessa vuonna 2012 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Varuskuntien lakkauttamisiin liittyvät henkilöstöjärjestelyt hoidettiin valtionhallinnossa ja puolustushallinnossa käytössä olevia henkilöstöpoliittisia menettelytapoja noudattaen, joiden avulla kyettiin minimoimaan henkilöstövähennyksiin liittyvät kielteiset vaikutukset. Puolustusvoimauudistuksen henkilöstöjärjestelyt päättyivät vuoden 2014 lopussa. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset tilojen määrään ja ylläpito- ja energiahuollon kustannustasoon arvioitiin puolustusvoimilta saadun tiedon pohjalta. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala väheni noin 370 000 htm2. Taloudelliset vaikutukset ja henkilöstövaikutukset otettiin huomioon Rakennuslaitoksen vuoden 2014 talousarviossa ja sopimuksissa sekä Rakennuslaitokselle asetetuissa tulostavoitteissa. Vuoden 2014 lopussa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 790 (tavoitetila 814) henkilötyövuotta, Kontiorannan ja Hallin varuskuntien lakkauttamisiin liittyen henkilötyövuodet alenivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Puolustusvoimauudistuksen johdosta Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä alenee 760 henkilötyövuoteen. Puolustusvoimauudistuksen kokonaisvaikutukset ilmoitetaan vuoden 2015 toimintakertomuksessa ja henkilöstötilinpäätöksessä. Tilahallinnan kokonaistarkastelu Puolustusministerin päätös 5.5.2014 vahvisti kehittämislinjaukset Rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan uudistamiseksi. Puolustusministerin tekemän päätöksen mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiota, tehtäviä ja henkilöstörakennetta kehitettiin vuoden 2014 aikana vastaamaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakennetta sekä puolustusvoimien logistiikkalaitoksen organisaatiorakennetta. Kevään 2014 aikana valmistui toimintasuunnitelma PHRAKL 2015, johon sisällytettiin puolustusministeriön linjaamat ja puolustusvoimien kanssa sovitut Rakennuslaitoksen organisaatiota, sopimustoimintaa ja asiakkuuden hallintaa koskevat uudistukset sekä Rakennuslaitoksen sisäistä johtamista koskevat tehostamistoimenpiteet. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistuksen tehokas jalkauttaminen käynnistettiin välittömästi päätöksen jälkeen. Syksyn 2014 aikana toteutettiin johtajan kierros yhdeksällä eri paikkakunnalla. Kierroksen yhteydessä kerrottiin keskeisistä organisaatiouudistukseen liittyvistä muutosalueista, joita ovat organisaatiorakenteen uudistaminen ja henkilöstöjärjestelyt, asiakkuus- ja sopimusprosessien uudistaminen ja palvelujen tuottaminen sekä sisäisen johtamismallin uudistaminen. Uuden organisaatiomallin keskeisiä tavoitteita ovat toimintojen keskittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä johtamismallin keventäminen. Rakennuslaitoksen sisäistä johtamismallia kevennettiin siirtymällä vuoden 2015 alusta lukien kaksiportaiseen johtamismalliin. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on vuoden 2015 alusta 16

lukien keskusyksikkö ja yhdeksän palveluyksikköä. 7 aluetta lakkautettiin ja hallintoyksikköjen määrää vähennettiin 15:sta 9:ään. Osana organisaatiouudistusta vahvistettiin palveluyksiköiden ja keskusyksikön henkilöstökokoonpanot. Rakennuslaitoksen työjärjestys uusittiin vastaamaan uutta organisaatiorakennetta ja toimintamallia. Jalkauttamista jatketaan vuoden 2015 aikana palveluyksiköiden johtajille, toimialapäälliköille ja tehtävävastaaville suunnatulla valmennusohjelmalla. Muutoksen hallintaa kysyttiin osana syksyllä 2014 tehtyä Parempi työyhteisö -työtyytyväisyyskyselyä. Kysymykseen miten hyvin muutokset on yleensä perusteltu työpaikallasi, sai Rakennuslaitos arvosanan 3,4 (3,2) asteikolla 1 5. Tutkimuksen mukaan muutoksen hallinta on hyvällä tasolla verrattuna viiteaineistoon. Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 51 v 3 kk ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 77 % (78 %) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 11006 (11612) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 13,8 (14) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui pienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2014 myönnettiin 10 (5) työkyvyttömyyseläkettä ja 5 (3) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on tapahtunut huolestuttavaa kasvua. Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 v 4 kk (63 v 9 kk). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta. Työterveyshuolto Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Suomen Terveystalo Oy. Vuoden 2015 alusta uusina toimijoina Puolustushallinnon rakennuslaitoksen työterveyshuollossa aloittaa Mehiläinen Oy, Tullinkulman työterveys liikelaitos, Turun Työterveys ry, Etelä-Savon Työterveys ja Diacor Terveyspalvelut Oy. Varuskuntien terveysasemien piirissä ovat Säkylässä, Niinisalossa ja Rovaniemellä työskentelevä laitoksen henkilöstö. Näiden lisäksi paikallisten terveyskeskusten palveluja käytetään Turun saaristossa ja Parkanossa. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. Työterveyshuollon yleisenä tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantaminen. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien, työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon tavoite on työterveyden keinoin tukea Rakennuslaitosta menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan maanlaajuisesti sopimuksen mukaisesti. Tavoitteiksi koko Rakennuslaitoksessa on asetettu pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, työfysioterapeutin ohjantakäyntien hyödyntäminen tuki- ja liikuntaelin oireileville sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen organisaatiomuutoksessa. 17

Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Vuonna 2012 uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muutoksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivärahaetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista (30-60-90 malli). Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Raportoinnin perusteella voi havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuonna 2014, sen sijaan mielenterveyteen sekä verenkiertoelimistöön liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. 27 22 17 12 Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2014 Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 36 % on käytetty ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja 64 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille 35 40 5 vuoden välein ikäkausille 40 57 3 vuoden välein ikäkausille 58-1 vuoden välein 7 2-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, tehdään työuupumusindeksitutkimus (BBI-15), arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työterveystarkastus sisältää myös työfysioterapeutin arvion eri lihasryhmien toimintakyvystä. 20000 18000 16000 14000 12000 10000 Sairauspäivät 2000-2014 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14 Työnantajan kustantamassa, vapaaehtoisessa ja lakisääteisessä terveystarkastuksessa kävi toimintakertomusvuonna yhteensä 351 (339) henkilöä. Tarkastuksissa tehtyjen löydösten perusteella voidaan arvioida tiettyjä terveydellisiä riskitekijöitä. Vakavia, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä tunnistettiin 50 henkilöllä. Lievää tai kohtalaista työuupumista (BBI-15) oli havaittavissa 26 henkilöllä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Terveenä eläkkeelle - hanke jatkui edelleen toimintavuonna. Vuonna 2013 käynnistyi KELAn myöntämät työnantajakohtaiset TYK- kuntoutusryhmät siivoojille ja kiinteistönhoito- ja kunnossapitohenki- 18

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2014 löstölle sekä ASLAK-kuntous esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille ja ne saatettiin loppuun vuoden 2014 aikana. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on varattu mahdollisuus järjestää työnantajan kustantamia kuntoremonttiryhmiä. TYKY-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. Palveluyksiköillä on omat TYHY-toimikuntansa. Toiminnan tukemiseksi järjestetään vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen Työhyvinvointipäivä. Kertomusvuonna päivä jäi aikataulusyistä pitämättä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan tasa-arvotyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avulla. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Puolustusvoimauudistushankkeen vaikutuksia seurattiin aktiivisesti tässä työryhmässä vuosien 2013-2014 aikana, Rakennuslaitoskin teki vastaavan selvityksen omasta muutoksen kohteena olleesta henkilöstöstään. Rakennuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tarkoitus päivittää vuoden 2015 aikana. Työtyytyväisyyskysely Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on tehty työtyytyväisyyskysely joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen. Vuodesta 2008 alkaen työtyytyväisyyskysely tehdään johtokunnan päätöksen mukaisesti vuosittain. Kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Sisäilmakoulutukseen osallistujia. Kuva: Rakennuslaitos 19

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2014 Vuodesta 2008 lukien kyselyn on toteuttanut Työterveyslaitos, mikä antaa mahdollisuuden verrata Rakennuslaitoksen tulosta muiden organisaatioiden tulokseen niin yksityisissä yrityksissä kuin valtionhallinnossa. Parempi Työyhteisö kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio malliin. Kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kysymysaineistoa muokattiin osittain Rakennuslaitoksen erityistarpeisiin. Tavoitteena oli säilyttää aikaisemmasta kyselystä joitakin laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotta saataisiin säilytettyä tulosten vertailtavuus. Eri kysymysten kokonaistulosta arvioitaessa käytetään asteikkoa 1 5. Kokonaistulos ilmoitetaan Parempi Työyhteisö avainlukuina, joihin voidaan verrata Suomen keskiarvoa ja Suomen korkeimman organisaation tulosta sekä tietysti laitoksen omaa kehittymistä. Avainlukujen osa-alueet ja tulokset on kuvattu Parempi Työyhteisö-kaaviossa. Kyselyn vastausprosentti oli 64 % ( 63 %) ja siihen vastasi 528 ( 551) henkilöä. Rakennuslaitoksen avainluku oli kertomusvuonna 14,3 (14,2). Tulos on noussut yhden kymmenyksen verrattuna edellisvuoteen. Suomen keskiarvo on 13,9. Rakennuslaitosta varten laskettu kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,5 (3,5). Indeksi on samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna. Vanhojen kaatopaikkojen riskit tutkitaan. Kuva: Ramboll, Kai Sormunen 20

Alueittain tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,8 (3,9). Tulostaan paransi kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Itä-Suomi. Yhdellä kymmenyksellä tulostaan paransi Hämeen, Kainuun ja Lapin alueet. Etelä-Suomessa tulos laski kymmenyksen. Keski-Suomessa ja Länsi-Suomessa tulos pysyi ennallaan. Parempi Työyhteisö -avainluvut 2014 Työyhteisön kehittämisedellytykset Työyhteisön toimivuus Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin kertomusvuonna kuten edellisenäkin vuonna tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja työstressin kokemisessa (2,6). Kysely koostuu kymmenestä työhyvinvointiin vaikuttavasta osa-alueesta. Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Suomen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää maan keskiarvon kysymyksissä: työn ilo, työstressin kokeminen, työryhmien toimivuus, työryhmien välinen yhteistyö, esimiehen toiminta, johdon toiminta, tehtävien ja tavoitteiden tunteminen sekä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Suomen keskiarvo ylittää Rakennuslaitoksen keskiarvon ainoastaan osa-alueella työryhmän kehittämisaktiivisuus. 4 Työn perusedellytykset Henkilöstön hyvinvointi PHRAKL 2 3 4 Suomen keskiarvo Suomen korkein organisaatiotason tulos Kokonaistyytyväisyysluvut alueittain 2012 2013 2014 Rakennuslaitoksen aikaisemmin tehtyihin kyselyihin voidaan verrata kysymyksiä työn sisällöstä, henkilöstöpolitiikasta, palkkauksesta sekä maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, mitä osoittaa vastausten korkeat arviot työn haasteellisuudesta ja työtehtävien itsenäisyydestä. Samoin työn ilo sekä omien tietojen ja taitojen hyödyntäminen on arvioitu korkealle. Tyytyväisyys palkkaukseen on hieman noussut edellisestä vuodesta. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla. 3 2 1 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö PHRAKL Henkilöstön tasapuolinen kohtelu on töiden jakamisen, tiedon saannin, koulutukseen pääsyn sekä mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin kysymysten osalta vastaajien mukaan samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Rekrytoinnin ja palkkauksen osalta tulokset ovat parantuneet yhden kymmenyksen. 21

Parempi Työyhteisö -tuloskooste 2014 Työnilo Työryhmän toimivuus Työryhmän kehittämisaktiivisuus Työryhmien välinen yhteistyö Esimiehen toiminta Johtamiskäytännöt Kuormitustekijät työssä* Työn hallinta Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen Työstressi* 0 1 2 3 4 *Stressi ja kuormitustekijät työssä:pienempi arvo on parempi 2012 2013 2014 Tasa-arvonäkökulmasta tarkasteltuna mitään suuria eroja ei ole havaittavissa miesten ja naisten tyytyväisyyden välillä. Naiset ovat yleisesti ottaen hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Vuoden 2014 kyselyssä oli ensimmäistä kertaa kysymys toimialojen välisestä yhteistyöstä. Toimialojen välinen tiedonkulku sai kriittisimmät arviot (3,0). Työnjako ja vastuualueet vaikuttavat melko selkeiltä eri toimialojen välillä (3,4), sen sijaan toisen toimialan henkilön työn arvostaminen sai vain arvosanan 3,3. Vuoden 2013 työtyytyväisyyskyselyyn otettiin ensimmäistä kertaa kysymyksiä muutoksen hallinnasta sekä viestinnästä ja niitä kysyttiin myös vuoden 2014 kyselyssä. Muutoksen hallintaan liittyvät kysymykset ovat Rakennuslaitoksessa yleisesti korkeammalla tasolla kuin vertailuaineistossa. Ja tulokset ovat nousseet vielä vuodesta 2013. Muutoksen hallinta-osion kysymyksissä kysyttiin: kuinka hyvin muutokset on perusteltu työpaikalla (3,4) ja onko henkilöstön asema ja näkemykset otettu huomioon muutostilanteissa ja niihin liittyvissä ratkaisuissa (3,2). Lisäksi kysyttiin onko henkilö saanut etukäteen riittävästi tietoa omaa työtä koskevista muutoksista (3,4) ja onko henkilö voinut olla riittävästi mukana kun omaa työtä koskevia muutoksia on suunniteltu (3,1). Muurin käyttöönoton myötä viestintään liittyvät kysymykset saivat entistäkin paremmat arviot. Viestintään oltiin tyytyväisiä ja vastauksista ilmeni, että Rakennuslaitoksen viestintää on kuluneen vuoden aikana kehitetty parempaan suuntaan (3,9) ja uskottiin, että sisäinen viestintä kehittyy Muurin myötä entistä parempaan ja avoimempaan suuntaan (3,9). Parempi Työyhteisö -kyselyssä arvioidaan vuosittain myös kehityskeskustelujen tasoa. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, että keskustelut käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Henkilöstöstä 79 % (86 %) ilmoitti käyneensä kehityskeskustelun viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kehityskeskustelun käyneiden henkilöiden määrä on huolestuttavasti laskenut. Henkilöstön näkemys kehityskeskustelujen toimivuudesta on samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä: kehityskeskustelut tukevat työssä onnistumista (3,1), tukevat tavoitteiden ymmärtämistä (3,2), auttavat osaamisen kehittämisessä (3,0) sekä niillä on myönteinen merkitys oman työhyvinvoinnin kannalta (3,0). Käsitys esimiehen kyvystä kuunnella hänelle annettua palautetta on laskenut kymmenyksen edelliseen kyselyyn verrattuna (3,6), sen sijaan keskusteluille asetettujen tavoitteiden toteutuminen on noussut yhden kymmenyksen. Vuoden 2014 työtyytyväisyyskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa avokysymyksellä Kuinka kehityskeskustelua voisi kehittää. Kehityskeskustelulomakkeet kaipaavat monen mielestä 22

päivitystä, useampi henkilö kokee kehityskeskustelut tarpeettomana, koska keskustelussa sovitut asiat eivät toteudu. Myös keskustelujen tiheys jakaa mielipiteitä, joillekin riittäisi joka toinen vuosi, joku toivoisi keskusteluja kaksi kertaa vuodessa. Muutama vastaaja oli sitä mieltä, että keskustelujen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Tutkimuksen tekijä (Työterveyslaitos) arvioi Rakennuslaitoksen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita seuraavasti: 4 3,5 3 2,5 Parempi Työyhteisö -kysely, vertailutietoa vuosilta 2012-2014 (Rakennuslaitoksen omat kysymykset) 2012 2013 2014 VAHVUUKSIA: tulokset ja kokonaisavainluku pysynyt hyvällä tasolla verrattuna Suomen keskiarvoon työryhmien toimivuus ja kehittämisaktiivisuus lisääntynyt työryhmien välinen yhteistyö on hyvällä tasolla ja on hieman parempi kuin Suomen keskiarvo esimiehet antavat Suomen keskiarvoa useammin tukea ja apua sekä palautetta alaisilleen johtamiskäytännöt koetaan hyviksi stressinkokemus hieman laskenut henkilöstöpolitiikka arvioidaan myönteisemmin 2 1,5 1 0,5 0 Työn sisältö Palkkaus Henkilöstöpolitiikka Maanpuolustustahto ja sitoutuminen PHRAKL 2012 PHRAKL 2013 PHRAKL 2014 tasa-arvon kokemus hieman lisääntynyt muutoksen hallinta hyvällä tasolla verrattuna viiteaineistoon viestinnässä myönteistä kehitystä KEHITTÄMISKOHTEITA JA HUOMIOITA: joillakin paikkakunnilla vastaus -% on heikko kehityskeskusteluja käyty hieman harvemmin Tulosten hyödyntämiseksi on sovittu, että esimiehet järjestävät omille työryhmilleen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia käsittelevän tilaisuuden, jossa pohditaan kunkin työyhteisön kehittämiskohteita. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset ja kaikki asiaan liittyvä aineisto ovat koko henkilöstön luettavana Muurissa ja sähköisellä ilmoitustaululla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työpaikkoja koskevassa kehitystyössä. kannattaa käydä keskustelua siitä, mihin kannattaa panostaa, jotta myönteinen kehitys jatkuu kehittämisen käytäntöjen edelleen vahvistaminen 23

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2014 Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 2014 Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Muuri-intranet 2013 Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Sisäisen viestinnän kehittäminen Kehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille 2012 Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Osaamisen kehittämisen tehostaminen 2011 Henkilöstö-toimintamallin päivitys Varhaisen välittämisen malli Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2010 Henkilöstöjärjestelyt keskusyksikön alueellistamisessa Johtoryhmävalmennus 2009 Henkilöstöjärjestelyt siivouspalvelujen ulkoistamisessa Henkilöstön ja esimiesten tuki RATU-projeketissa 2008 Henkilöstön ja esimiesten muutostuki Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat 2007 Henkilöstöstrategia ja viestintästrategia LOIKKA-kehityskeskusteluvalmennus 2006 Työterveyshuollon yhtenäistäminen 2005 Esimieskoulutus JET-koulutus Uusi palkkausjärjestelmä 2004 ASLAK-koulutus 2003 TYK-kuntokoulutukset KAIKU-hanke Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen 2002 ASKEL-valmennus 2 JET-koulutus 2001 Terveenä eläkkeelle -hanke Kannustusleirit 2000 ASKEL-valmennus 1 Kehityskeskustelukoulutus 2 1999 Esimiesvalmennus (työnjohtajat) 1998 TYKY-toiminta Esimiesvalmennus (toimialapäälliköt) Oppisopimuskoulutus 1997 Esimiesvalmennus (keskusyksikkö ja aluejohtajat) Henkilöstötuki muutostilanteissa 1996 Kehityskeskustelukoulutus 1 1995 Siivouksen palvelukoulutus 1994 Omaehtoisen opiskelun tukeminen ASLAK = Esimiesten kuntoutus ASKEL = Asiakas Keskeinen Laatu Henkilöstötuki = Toimintastrategian muutoksista ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt JET = Johtamisen erikoisammattitutkinto KAIKU = Valtiokonttorin ohjaama työhyvinvointiin liittyvä hanke LOIKKA = Kehityskeskusteluvalmennus TYKY = Työkykyä ylläpitävä toiminta TYK = Työkykyä ylläpitävä kuntoutus Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 1994-2014 24

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut (Vertailuaineisto vuoden 2013/2014 luvuilla) 1. Nykyiset henkilöstöpanokset A. Määrä ja rakenne 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäristö- ja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 822 (866) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,1 % (2,6 %). Luvussa ei ole vuorottelu- ja palkattomalla vapaalla olevia ja heidän sijaisensa on merkitty määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 782 (820) henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 40 (46). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,9 % (5,3 %). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 10 (17), siivouspalvelut 17 (21), tekniset palvelut 4 (1), energiapalvelut 0 (0), rakennuttamispalvelut 5 (4), hallintopalvelut 3 (1) ja ympäristöpalvelut 1 (2). Vuonna 2013 valtiolla työskentelevien määrä väheni 1,9 % vuodesta 2012. Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden määrän osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Vuonna 2013 koko valtionhallinnossa määräaikaisten osuus oli 10,8 %. Lukuun ei sisälly harjoittelijat, oppisopimussuhteiset eikä työllisyyden hoitovaroin palkatut. 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2014 lopussa 708 (752) henkilöä, vähennystä edelliseen vuoteen oli 44 henkilöä. Osa-aikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2014 lopussa 74 (68) henkilöä. Osa-aikaisten määrä oli lisääntynyt 6 henkilöllä vuoteen 2013 verrattuna. Osa-aikaisten määrä koko henkilömäärästä oli 9 % vuonna 2014 (7,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 34 (42) henkilöä, joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 5 (4) hen- 1000 800 600 400 Henkilömäärä toimialoittain 2012-2014 (vakinaiset) 2012 2013 2014 45 40 35 30 25 Henkilömäärä toimialoittain 2012-2014 (määräaikaiset) 2012 2013 2014 200 20 0 15 10 5 0 25

kilöä. Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2013 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 6,0 %. Osa-aikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne. 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Vuonna 2014 Rakennuslaitoksen kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 790 (815), vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,1 % (1,7 %). Luku sisältää 18 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä 2 henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 8 henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1760 henkilötyövuodella eli 69 %. 1000 800 600 400 200 0 Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2012-2014 2012 2013 2014 Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1,4 %:lla vuodesta 2012 vuoteen 2013. Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosimäärissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jolloin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla. 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2014 oli 63 % (63) ja naisten osuus 37 % (37). Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2014 oli 51,4 % ja naisten osuus oli 48,6 %. Rakennuslaitoksen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, Henkilötyövuodet toimialoittain, HTV (790) Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2012-2014 2012 2013 2014 120 100 80 2012 2013 2014 60 40 20 0 26

jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita. 5. Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2014 Rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 51,3 (51,5) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,9 vuotta ja miesten 51,5 vuotta. Senioriikäisiä, joihin lasketaan 45 65-vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 77 % (78) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 46 % (46). Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 5 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 46,1 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 56,6 %. Seniori-ikäisten määrä on noussut jonkin verran valtionhallinnossa eli valtion henkilöstön ikääntyminen on havaittavissa. 400 300 200 100 0 Koko henkilöstön ikäjakauma 31.12.2014 Nainen Mies 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Hannu Nuotion eläkeelle siirtyminen. Kuvaaja: Marika Valve 27

6. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2014 koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli 3,5 (3,4). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,3 vuonna 2014. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Rakennuslaitoksessa, koska valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. B. Työajan käyttö Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2014 oli 76,8 % (76,7 %). Vuosilomien osuus oli suurin 15,1 % (14,7 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2014 oli 1,2 % (1,1 %). Sairauspäivien lukumäärä laski 606 sairauspäivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot olivat 5,5 % (5,6 %) säännöllisestä työajasta. Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus vuonna 2013 oli 78,1 % säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen sairauspoissaolojen määrä on suhteellisen korkea verrattuna valtionhallinnon keskimääräisiin sairauspoissaoloihin. Vuonna 2013 valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat 3,7 % ja koulutus keskimäärin 2,0 %. C. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä 43,3 (43,4) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 33,1 (32,8) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 10,2 (10,6) miljoonaa euroa. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli 54 226 (52 276) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 2,9 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2014 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 58 878 euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 1,5 %. Henkilöstön koulutusrakenne 2014 KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT. Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon 83 61 144 Keskiaste 274 162 436 Alin korkea-aste 84 49 133 Alempi korkeakouluaste 55 19 74 Ylempi korkeakouluaste 23 10 33 Tutkijakoulutus 1 1 2 YHTEENSÄ 520 302 822 KOULUTUSTASOINDEKSI 2014 3,5 Työvoimakustannuksista oli 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 - tehdyn työajan palkkoja 58,9 % 58,0 % 58,4 % 58,1 % 56,2 % 57,7 % 55,6 % - välillisiä palkkoja 17,6 % 17,6 % 18,1 % 18,7 % 19,5 % 18,3 % 18,0 % - sosiaaliturvamenoja 17,8 % 18,3 % 17,5 % 17,8 % 18,5 % 18,7 % 20,7 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 5,8 % 6,1 % 6,0 % 5,4 % 5,8 % 5,3 % 5,7 % 28

Työajan käyttö vuosi 2014 LAITOS YHTEENSÄ Työpäivien lkm (pv) Henkilötyövuosien lkm Päivää/htv Tuntia/htv 1. Vuosiloma 30317 798 38,0 281,1 2. Äitiysloma 493 798 0,6 4,6 3. Sairaus 10938 798 13,7 101,4 4. Palkaton sairaus 68 798 0,1 0,6 5. Tapaturma 911 798 1,1 8,4 6. Lapsen sairaus 211 798 0,3 2,0 7. Muut palkalliset vapaat 115 798 0,1 1,1 8. Reservin kertausharjoitukset 14 798 0,0 0,1 9. Koulutus 2469 798 3,1 22,9 10. Ammattiyhdistystoiminta 145 798 0,2 1,3 11. Yhteistoiminta 65 798 0,1 0,6 12. Työsuojelun yhteistoiminta 50 798 0,1 0,5 13. Tyky- ja virkistystoiminta 449 798 0,6 4,2 14. Kuntoutukset 170 798 0,2 1,6 Ei tehty vuosityöaika 430,4 Tehty vuosityöaika 1427,0 Säännöllinen vuosityöaika 1857 Työpäivien pituus keskimäärin 7,4 Työpäivien lukumäärä vuodessa 251 Työvoimakustannukset vuosilta 2000-2014 Vuosi Palkkasumma Sosiaaliturva- ja muut työvoimakust. Milj. euroa Työvoimakustannukset Muutos- % Milj. euroa Muutos- % Työvoimakustannukset yht. Milj. euroa Muutos- % Euroa/ htv Palkat Muutos- % Euroa/ htv Muutos- % 2014 33,1 0,9 10,2-3,8 43,3-0,2 41462 4,9 54225 3,7 2013 32,8 0,6 10,6 5,0 43,4 1,6 39516 1,9 52276 3,0 2012 32,6 2,2 10,1 4,1 42,7 2,6 38767 4,4 50749 4,9 2011 31,9-0,3 9,7-5,8 41,6-1,7 37148 3,5 48374 1,9 2010 32,0-0,6 10,3 1,0 42,3 0,0 35894 6,7 47490 7,2 2009 32,2-0,6 10,2-12,1 42,3-4,0 33635 5,5 44280 2,2 2008 32,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5,7 31884 9,3 43314 12,0 2007 31,5-0,8 10,2 4,1 41,7 0,3 29174 4,1 38664 5,3 2006 31,7-0,9 9,8-13,3 41,5-4,1 28024 7,2 36727 1,8 2005 32,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1,2 26136 2,2 36094 5,4 2004 31,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1,9 25568 4,0 34258 3,8 2003 31,3-0,3 10,7-8,5 42,0-2,6 24590 5,0 33001 2,6 2002 31,4-0,9 11,7-3,3 43,1-1,8 23415 2,7 32173 2,2 2001 31,7-2,5 12,1 11,0 43,9 0,9 22803 5,6 31483 9,0 2000 32,5-6,9 10,9 18,5 43,5-5,8 21599 8,4 28880 9,8 29

Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä 2014 2013 2012 Työvoimakustannuserä YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ I. PALKKASUMMA EUROA 33 086 332 0,9 32 798 522 0,5 32 641 687 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 25 491 702 1,4 25 149 949 0,3 25 074 851 A. VÄLILLISET PALKAT 7 594 630-0,7 7 648 573 1,1 7 566 836 1. Lomaraha 2 044 998-0,2 2 050 115 8,0 1 944 735 2. Loma-ajan palkat - vuosiloma-ajan palkat 4 184 699-0,4 4 201 339 1,2 4 150 770 (sis. säästövapaat) 3. Lomarahavapaat 97 531 11,2 87 725 35,7 64 638 4. Sairausajan palkat 1 250 205-4,8 1 312 606 4,3 1 258 890 5. Muut palkalliset vapaat 513 893-23,0 667 064-6,1 710 107 6. Sairausvakuutuslain mukaiset palautukset -496 696-25,9-670 276 19,2-562 304 B. SOSIAALITURVA 7 682 774-3,4 7 956 925 6,0 7 507 496 7. Työnantajan sotu-maksut 711 681 4,3 682 464-3,0 703 557 8. Sairausvakuutuslain mukaisten palautusten -11 079-19,0-13 674 15,8-11 810 sotu-maksujen oikaisu 9. VaEL-vakuutusmaksut 6 484 773-3,4 6 715 191 5,9 6 338 864 10. Tapaturmavakuutusmaksut 570 228 1,8 560 003 59,5 351 144 11. Työttömyysvakuutusmaksu -100,0 12 941-89,7 125 741 12. Lomapalkkavelan sivukulujen -72 829 muutos C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 2 502 895-5,0 2 633 290 2,0 2 581 650 13. Matkakustannusten korvaukset 1 373 506 5,8 1 297 878 2,0 1 273 040 14. Koulutus 322 345-25,1 430 651 0,9 426 884 15. Työsuojelu 253 097-21,4 321 849 10,3 291 911 16. Terveydenhoito- ja sairaudenhoito 474 435-3,8 493 132-1,3 499 729 17. Virkistys- ja sosiaalitoiminta 60 825-15,0 71 600-0,5 71 967 18. Muut kustannukset 18 687 2,8 18 180 0,3 18 119 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 17 780 299-2,5 18 238 788 3,3 17 655 982 43 272 001-0,3 43 388 737 1,5 42 730 833 30

Kunniamerkkien jako. Henkilöt vasemmalta: Matti Leppänen, Sara Kajander ja Seija Lindqvist. Kuvaaja: Marika Valve 31

2. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa 2012 2013 2014 Alle 1 1-2 3-5 6-10 11-15 16-20 21-25 Yli 25 Vuonna 2014 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 60 henkilöä (51 henkilöä). Vuonna 2014 osa-aikaeläkkeelle siirtyi 5 henkilöä (4), työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 10 henkilöä (5) ja vanhuuseläkkeelle 40 henkilöä (38). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2014 oli 64 v 4 kk eli sama kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keskiikä oli 59 v 2 kk (59 v 1 kk) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstöstä oli 1,2 % (0,6 %). Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2014 oli 63 v 4 kk (63 v 9 kk). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla vuonna 2014 oli 6 henkilöä (7 henkilöä). Rakennuslaitoksen vaihtuvuusluvut eivät ole vertailtavissa keskimääräisiin valtionhallinnon lukuihin, koska vaihtuvuusluvut on poistettu valtion henkilöstötietojärjestelmä Tahdin raporteilta. 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 57,4 %:lla (63,3 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushallinnossa. Alle vuoden palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä vuonna 2014 oli 43 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 44. 3. Sairauspoissaolot Vuonna 2014 sekä lyhytkestoisten että pitkäkestoisten sairauspoissaolojen lukumäärä nousi edellisestä vuodesta. Lyhytkestoisten (1-3 päivää) määrä oli 1041 (864). Ainoastaan todella pitkäkestoisten eli yli 66 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä laski vuonna 2014 huomattavasti eli 24 tapauksesta 4. Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 4 (9). Kokonaisuutena sairauspoissaolot laskivat edelli- Lähtövaihtuvuus vuosina 2012-2014 50 40 2012 2013 2014 30 20 10 0 Toinen organisaatio Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Muu eläke (esim. osa-aikaeläke) Kuollut Palkaton vapaus, vuorotteluvapaa, opiskelu 32

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2014 sestä vuodesta 5,2 % (606 työpäivää). Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 11 006 (11 612) työpäivää. Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2014 oli 201 euroa (199 euroa) eli se on hieman noussut edellisestä vuodesta. Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 13,8 työpäivää, vastaava luku vuonna 2013 oli 14 työpäivää. Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräinen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2014 joulukuun henkilömäärästä, oli 29,2 % (30 %) vuonna 2014. Valtiolla terveysprosentti oli vuonna 2013 39,4 %. Valtiolla lyhyiden (1-3 päivää) poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on suurin, 76,1 % vuonna 2013. 4. Tapaturmapoissaolot Tapaturmia sattui 51 (44) tapausta vuonna 2014. Tapaturmapoissaolopäiviä vuonna 2014 kertyi 911 (1120). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 1,1 (1,4) työpäivää. Tapaturmapoissaoloja, jotka kestivät 4-10 työpäivää oli 22 (15) tapausta. Yli 90 päivää kestäviä työtapaturmia oli kertomusvuonna kaksi. Tapaturmapoissaolot, pv Sairauspoissaolot, lkm 800 700 1000 2012 800 2013 2014 2012 2013 2014 600 500 600 400 400 300 200 200 100 0 1-3 4-10 11-45 46-65 66-130 yli 130 0 1-3 4-10 11-35 36-90 yli 90 33 Rakennuslaitoksen 20 v. juhlat. Kuvvaja: Marika Valve

Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luonteesta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2013 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,4 työpäivää. B. Henkilöstöinvestoinnit 1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat 665 275 (688 441) euroa, laskua vuodesta 2013 oli 3,4 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 834 (829) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 0,5 %. Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset nettona v. 2013 oli 456 euroa/henkilötyövuosi. 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2014 yhteensä 0,8 miljoonaa euroa (0,9). Koulutuksen hinta vuonna 2014 oli 944 euroa/htv (1050 euroa/ htv). Vuonna 2014 koulutuspäiviä oli 2469 (2248) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 3,1 (2,7) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoisesti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2014 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 261 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2014 suoritettiin 7. Suoritetut tutkinnot jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: kiinteistöpalvelut 4, siivouspalvelut 2 ja tekniset palvelut 1. Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kouluttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen. Omaehtoisesti suoritettuja tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot. Valtionhallinnossa vuonna 2013 koulutukseen käytettiin 5,0 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulutuskustannukset olivat keskimäärin 1343 euroa henkilötyövuotta kohti. Työterveyshuollon kustannukset 2000-2014 *)Työterveyshuollon Euroa/ Htv Muutos-% kokonaiskust. Muutos-% Htv Muutos-% 2014 798-3,9 665 275-3,4 833,68 0,5 2013 830-1,4 688 441-1,0 829,45 0,5 2012 842-2,1 695 219 13,2 825,68 15,6 2011 860-3,5 614 198 1,6 714,18 5,3 2010 891-6,8 604 573-2,6 678,53 4,5 2009 956-6,0 620 914 15,1 649,49 22,4 2008 1017-5,7 539 526-11,6 530,51-6,3 2007 1078-4,7 610 025 39,7 565,89 46,6 2006 1131-5,8 436 525 12,4 385,96 19,2 2005 1200-4,0 388 412-2,7 323,68 1,3 2004 1250-1,9 399 326 8,2 319,46 10,2 2003 1274-5,1 369 224 7,0 289,81 12,7 2002 1342-3,6 345 106 8,4 257,16 12,4 2001 1392-7,6 318 484 9,9 228,80 19,0 2000 1507-13,9 289 718 24,0 192,25 44,0 *) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt 34

Tunnelmia Rakennuslaitoksen 20 v. juhlasta. Kuvaaja: Marika Valve 35

Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset 2009-2014 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Sairausajan palkat euroa 1 250 205 1 312 606 1 258 890 1 324 408 1 364 605 1 381 469 Työterveyshuollon kustannukset euroa 665 275 688 441 695 219 614 198 604 573 620 914 Terveydenhuollon kust.yhteensä *) euroa 2 208 528 2 313 578 2 235 093 2 241 101 2 294 909 2 366 676 Sairauspäivät 11 006 11 612 10 742 11 681 12 961 13 304 Euroa/sairauspäivä 201 199 208 192 177 178 *) Sis. palkat +sosiaalikulut+työterveyshuollon kustannukset 2500 Koulutuspäivät 2012 2013 2014 2000 1500 1000 500 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 36

3. Tuotto- ja kululaskelma 2014 Tuotto- ja kululaskelma 2014 2014 2014 2013 2013 2012 2012 % % % TUOTOT 174 961 100,0 166 971 2,0 162 552 100,0 KULUT 174 978 100,0 167 319 100,2 163 031 100,3 Työvoimakulut 43 273 24,7 43 607 26,1 42 731 26,3 tehdyn työajan palkat 25 492 14,6 25 150 15,1 25 075 15,4 välilliset palkat 7 595 4,3 7 859 4,7 7 567 4,7 - vuosilomapalkat 4 185 2,4 4 201 2,5 4 151 2,6 - sairausajan palkat 1 250 0,7 1 313 0,8 1 259 0,8 - koulutusajan palkat 344 0,2 356 0,2 381 0,2 - muut välilliset palkat 1 816 1,0 1 989 1,2 1 776 1,1 sosiaaliturva 7 683 4,4 7 965 4,8 7 507 4,6 muut välilliset kulut 2 503 1,4 2 633 1,6 2 582 1,6 Ulkopuoliset palvelut 69 642 39,8 58 827 35,2 52 005 32,0 Muut kulut 62 063 35,5 64 885 38,9 68 295 42,0 Tilikauden jäämä -17 0,0-348 -0,2-479 -0,3 Tuotot = tuloslaskelman liikevaihto - palautus puolustusvoimille Työvoimakulut = tuloslaskelman henkilöstökulut + muut välilliset työvoimakulut Johtajan kierros. Kuvaaja: Marika Valve 37

4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2014 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2014 VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2014 vuoteen 2013 2013 vuoteen 2012 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 822-5,1 866-2,6 889 Henkilötyövuodet htv 790-3,1 815-1,7 829 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51,3 51,5 51,6 2012 Tehty työaika/vuosityöaika % 76,8 0,1 76,7-1,4 78,1 Palkkasumma 1000 euroa 33 088 0,9 32 799 0,5 32 642 Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 25 492 1,4 25 150 0,3 25 075 Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 17 780-2,5 18 239 3,3 17 656 Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 43 272-0,3 43 389 1,5 42 731 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 69,7-2,8 72,5 2,1 70,4 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,50 3,50 3,50 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 9-25,0 12 9,1 11 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 10 100,0 5 66,7 3 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,8-1,4 14,0 9,4 12,8 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 1,1-21,4 1,4 16,7 1,2 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,5-1,8 5,6 9,8 5,1 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 834 0,6 829 0,4 826 Henkilöstökoulutus euro/htv 944-10,1 1 050-0,9 1 060 Henkilöstökoulutus pv/htv 3,1 14,8 2,7-6,9 2,9 Koulutustasoindeksi indeksi 3,5 3,4 3,4 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 54 226 3,7 52 276 3,0 50 749 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 317 375 3,0 308 088 1,1 304 661 *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 38

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2014 Sodankylä Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kajaani Jyväskylä Tampere Säkylä Hämeenlinna Turku Kouvola Hamina Helsinki 39