Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 2013 Henkilöstötilinpäätös

2 SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus...2 Puolustushallinnon rakennuslaitos...6 Toiminta-ajatus...7 Toimiala ja tehtävät...7 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet...8 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka...8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Nykyiset henkilöstöpanokset...25 A. Määrä ja rakenne Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne...28 B. Työajan käyttö...28 C. Työvoimakustannukset Henkilöstövoimavarojen kehittäminen...32 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot...33 B. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuollon kustannukset Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Tuotto- ja kululaskelma Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja Svartholma. Kuvaaja: Jyrki Rihu 1

3 Hallintojohtajan katsaus Vuoden 2013 aikana jatkettiin puolustusvoimauudistuksen toteutusta Rakennuslaitoksessa vuonna 2012 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni saa uuden työpaikan joko Rakennuslaitoksessa, puolustushallinnossa tai muualla valtionhallinnossa tai yksityisellä. Rakennuslaitos käyttää aktiivisesti kaikkia valtiokonsernin ja puolustushallinnon tukitoimenpiteitä henkilöstön tukemisessa. Kertomusvuonna panostettiin erityisesti sisäisen viestinnän tehostamiseen. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin intranet-projekti ja otettiin käyttöön Valtion yhteinen viestintäratkaisu (vyvi), jonka myötä siirryttiin käyttämään sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Outlook-sähköpostia, Lyncpikaviestintä sekä online-kokouksia videoneuvottelujen ohella. Vuoden 2013 painopistealueita olivat Rakennuslaitoksen organisaation kehittämistyö, tilahallinnan kokonaistarkastelutyöhön osallistuminen, henkilöstöjärjestelyt puolustusvoimauudistukseen liittyen lakkautettavissa varuskunnissa sekä sisäisen viestinnän kehittäminen. Organisaation kehittämisen loppuraportti valmistui lokakuussa Puolustusvoimauudistus ja logistiikkajärjestelmän uudistaminen on Rakennuslaitoksen organisaatiouudistamisen perusta ja Rakennuslaitoksen tuleva organisaatio tulee asetettujen tavoitteiden mukaisesti vastaamaan Logistiikkalaitoksen alueellista jakoa. Rakennuslaitoksen organisaation kehittämisen keskeiset periaatteet on hyväksytty Puolustushallinnon tilahallinnan kokonaistarkasteluhankkeen (TILKO) loppuraporttiin. TILKO-loppuraportti luovutettiin puolustusministerille Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen tulossopimukseen sisältyi kaksi henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevaa tulostavoitetta. Tulostavoitteena oli säilyttää työtyytyväisyyden taso panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin sekä nostaa keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 64 vuoteen. Työtyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2013 oli 3,5 asteikolla 1 5. Vuoden 2013 tutkimustulosten mukaan tavoitearvo saavutettiin kokonaisindeksin ollessa 3,5 (3,5). Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2013 oli 64 v 4 kk (64v 3 kk). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 59 v 1 kk (58 v 5 kk) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstöstä oli 0,6 % (0,3 %). Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2013 oli Rakennuslaitoksessa 63 v 9 kk (63 v 9 kk). Rakennuslaitoksen asiakastyytyväisyyttä on seurattu vuodesta 1995 lukien. Kiinteistötalouden Instituutin (KTI) vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakastyytyväisyys nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 4,01 (3,99). Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2013 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilös- 2

4 tön keski-ikä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna ja oli 51,5 vuotta. Henkilöstörakenne pysyi lähes samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 37,5 % (36,5) miesten 62,5 % (63,5). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeelle 51 (45) henkilöä. Henkilöstön terveydentilan osalta tilanne heikkeni hieman. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna se oli 14,0 (12,8) päivää. Nousu johtui yksittäisten pitkäaikaisten sairauslomien kasvusta. Lyhytaikaisten sairauslomien määrä kuitenkin laski samanaikaisesti. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan alueilla sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2013 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Rakennuslaitoksen henkilöstölle. RITVA PEURA Hallintojohtaja Luontokuva. Kuvaaja: Jyrki Rihu 3

5 VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen Santahamina. Kuvaaja: Henrik Helin 4

6 Luontokuva Svartholmasta. Kuvaaja: Jyrki Rihu YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 5

7 Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Laitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2013 oli 173,1 miljoonaa euroa. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 815. Luku sisältää 20 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä 4 henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 15 henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2013 lopussa yhteensä 866 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1735 henkilötyövuodella eli 68 % Henkilöstö alueittain, lkm ( 866 henkilöä) Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö HTV 3000 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina

8 Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. 16,1 % (16,2 %, 17,2 %) Henkilöstö toimialoittain (suluissa vuodet 2012, 2011) 2,5 % 8,3 % (8,8 %, 0,8 % (2,5 %, 8,3 %) (0,7 %) 5,1 % 2,5 %) (5,4 %, 5,6 %) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut 26,4 % (25,6 %, 25,2 %) 40,8 % (40,8 %, 41,3 %) Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Johtokunta Jouko Tuunainen ORGANISAATIO Johtaja Pekka Salojärvi Hallintoyksikkö Ritva Peura Ylläpitoyksikkö Timo Mäkelä Rakennuttamisyksikkö Raimo Jokela/Pekka Kettunen Ympäristöyksikkö Sara Kajander Etelä-Suomi Aki Toivonen Häme Matti Leppänen Länsi-Suomi Reima Johansson Keski-Suomi Taisto Hämäläinen Itä-Suomi Tapio Laitinen Kainuu Sakari Hukkanen Lappi Yrjö Heiniemi 7

9 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Puolustusvoimauudistus aiheuttaa suuria muutoksia puolustusvoimien toiminta- ja organisaatiorakenteessa, varuskuntarakenteessa sekä Rakennuslaitoksen organisaatiossa ja toiminnassa. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa Rakennuslaitokseen kolmessa eri vaiheessa: 1) varuskuntien lakkauttaminen, 2) logistiikkajärjestelmän uudistaminen ja 3) tilahallinnan kokonaistarkastelu. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkealla tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan painopistealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osa-alueeseen. Palvelukyvyn kehittäminen Laadukas asiakasyhteistyö Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö Palvelukyvyn kehittäminen Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan koulutukseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Puolustusvoimat on määrittänyt tilojen turvallisuusluokat. Palvelutuotannon ulkoistaminen perustuu puolustusvoimien kohdekohtaisesti antamiin lausuntoihin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Oman palvelutuotannon säilyttämiseen puolustuskiinteistöissä vaikuttaa myös tarve ylläpitää riittävää osaamistasoa poikkeusoloja varten. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjes- 8

10 telyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voidaan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti. Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin yhteistoimintasopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikkeusolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikkeusolojen aikana käytössä olevissa TVJtiloissa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien kehitys, suojarakennusten tekniset järjestelmät, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenne- ja LVIS-tekniikka, ominaisuudet, mitoitusperusteet sekä puolustusvoimien operatiiviset vaatimukset. Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää Ilmavoimille, Merivoimille ja Maavoimien TVJ- paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. Puolustushallinnon rakennuslaitos ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimintajärjestelmästä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteisiin yhteistyössä joukko-osastojen ja lämmönmyyjän kanssa. 100 % varuskunnallinen häiriöreservi tarvittaessa korvaavalla polttoaineella lämpölaitoksessa voidaan käyttää laajasti kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyn tilalla kauko- ja aluelämpölaitoksella on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämpökontteja turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintavarmuus varmistetaan ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta (siirrettävät kloorauslaitteet), ylläpitämällä varaveden jakelukykyä (suora putkiyhteys varavesilähteeseen, verkostossa useampi 9

11 syöttöpiste, siirrettävät vesisäiliöt ja/tai tankkiautojakelu), huolehtimalla vesitornin kapasiteetista ja henkilöstön hygieniaosaamisesta. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä vastuissa ja tehtävissä sisältää pääsääntöisesti TEM/TUKES-määrittelyjen mukaisia osa-alueita: Sähköverkostot ja laitteistot Talotekniset laitteet ja järjestelmät Hissit ja nostimet Lämpöverkostot ja tuotantolaitokset Vesi- ja jätevesiverkostot sekä tuotantoja käsittelylaitokset Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet Räjähde- ja räjähdysvaarallisten tilat Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huoltoohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytön johtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden käytön valvojan ja kattilalaitoksen käytön valvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Sidosryhmäturvallisuus Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden toimintamalli perustuu puolustusministeriön turvallisuusstrategiaan ja Puolustusvoimien turvallisuusnormeihin sekä kansallisiin turvallisuuskriteereihin (KATAKRI). Rakennuslaitoksen palvelujen järjestämiseen sisältyy vastuu turvallisuusjärjestelyistä kulloisenkin suojaustason mukaisesti: Turvallisuuskatselmukset ja mahdolliset auditoinnit puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti Palveluiden tuottajien henkilöturvallisuusselvityshakemuksien käsittely Palveluiden tuottajien henkilöstön vaitiolovakuutukset Hankintasopimuksiin liittyvät turvallisuussopimukset palveluntuottajien kanssa Oman ja palveluntuottajien henkilöstön perehdyttäminen puolustushallinnon turvallisuusvaatimuksiin Turvallisuuden toteutumisen seuranta: valvonta, seuranta- ja työmaakokoukset sekä poikkeamaseuranta Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat), räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP-ja HPM-vaikutukset Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä Puolustushallinnon rakennuslaitos on jo saanut muutamia toimeksiantoja. Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa. Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. Puolustushallinnon rakennuslaitos on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision ja on aloittanut sen kouluttamisen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä 10

12 Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Rakennuslaitos kehittää ja ylläpitää sotilastoiminnan ympäristövaikutuksiin ja niiden hallintaan liittyvää erityisosaamista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (pl. melu) Kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelu Puolustusvoimien ympäristötiedon hallinta ja sen kehittäminen Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon kiinteistöt muodostavat yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. KIRAVE-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista, vuokra- ja kiinteistönhoito-, siivous- ja energiasopimuksista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttösuunnitelmat, varuskuntasuunnitelmat, rakennusten korjausohjelmat ja historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä laajan kehitteillä olevan paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. Ryhti-järjestelmä sisältää huollon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian kulutusseurantajärjestelmän. Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos on vastannut valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta. TUVE-verkon tilojen ja rakenteiden kiinteistövalvonta ja ylläpitovastuu on Rakennuslaitoksella PVJJK:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen perustuen. Sopimus ja sen mukaiset vastuut on tarkoitus siirtää Suomen Turvallisuusverkot Oy:lle vuonna Intran työryhmä. Kuvassa vasemmalta Tarja Tarjasalo, Saija Hurve (Solu Digital), Hanna Salminen, Marika Hirvi ja Markku Oksman. Videolla mukana Niko Nummela ja Petri Salminen. Kuvasta puuttuu Jukka Kesti. Kuvaaja: Janne Sinkkonen 11

13 Laadukas asiakasyhteistyö Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalvelun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla. Asiakastyytyväisyys Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan puolustusvoimien edustajilta käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos. Vuoden 2013 asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin syksyllä 2013 internet-pohjaisena kyselynä. Vastausprosentti oli 48 % (52 %) ja kaikista vastauksista (176) laskettu kokonaisindeksi oli 4,01 (3,99), joka on kaikkien aikojen paras tulos tässä kyselyssä. Edellisvuosina tapahtunut nousu asiakastyytyväisyydessä pystyttiin säilyttämään. Kokonaistyytyväisyyksissä tapahtuneet muutokset ovat pääosin positiivisia. Positiivisista muutoksista erottuvat erityisesti kokonaistyytyväisyys yhteistyön sujuvuuteen, siivouspalveluihin sekä sopimuskäytäntöihin. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyydet laskivat hieman jätehuollon ja energiapalveluiden osalta. Palvelukohtaisesti lasketut kokonaistyytyväisyysarvosanat olivat välillä 3,9-4,3. Siivouspalvelut sai parhaan arvosanan (ka 4,3) ja jätehuolto heikoimman (ka 3,9). Yhteistyön sujuvuus sai edelleen asiakkailta varsin korkean arvosanan (ka 4,3), kun taas palveluiden hintalaatusuhteeseen (ka 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,67 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,74 3,74 3,78 Indeksi 3,84 3,91 3,87 3,85 4,00 3,99 4, ,4) ja sopimuskäytäntöihin (ka 3,8) suhtauduttiin hivenen kriittisemmin. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin yleisten markkinoiden toimitila-asiakkaiden asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Kainuun ja Lapin alueilta. Kriittisimmät arviot Rakennuslaitos sai kertomusvuonna henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella (3,8). Tosin selkein nousu tyytyväisyydessä on tapahtunut juuri tämän ryhmän kohdalla. Aluekohtaiset arvosanat olivat muutoin 4,2-4,0 välillä eli erot eri alueiden välillä ovat varsin pienet. Kokonaistyytyväisyys nousi Etelä- Suomen, Hämeen ja Keski-Suomen alueilla. Pientä laskua tapahtui Kainuun, Lapin, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Maanpuolustuskorkeakoulusta, Pääesikunnasta ja Millog Oy:stä. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä tapahtui Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kokonaistyytyväisyys laski selkeimmin Leijona Catering Oy:ssä ja Merivoimissa. Vastaajista 41 % (42 % v. 2012) kokee Rakennuslaitoksen toiminnan tukevan vision parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle toteutumista joko erinomaisesti tai kiitettävästi. Vastaajista 92 % kokee Rakennuslaitoksen palvelutarjonnan riittävänä. Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on varsin korkealla tasolla. Edellisinä vuosina tapahtunut nousu asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä on pystytty säilyttämään. Myös eri alueiden ja tulosyksiköiden väliset erot tyytyväisyyksissä ovat maltillisia ja kokonaistyytyväisyys on varsin korkea eri alueilla ja tulosyksiköissä. Palvelukohtaisesti korkeimmat arvosanat saa tänäkin vuonna siivous. Kaikissa palveluissa erityisen hyvät arvosanat saa henkilöstön palveluhenkisyys. Ulkoinen ja sisäinen viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on ku- 12

14 vattu muun muassa viestinnän vastuut. Viestinnän vastuut jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Kertomusvuonna on panostettu erityisesti sisäisen viestinnän tehostamiseen. Rakennuslaitoksessa otettiin käyttöön Valtion yhteinen viestintäratkaisu, jonka myötä siirryttiin käyttämään sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Outlooksähköpostia, Lync-pikaviestintä sekä online-kokouksia. Käyttöönoton visiona on, että vuoteen 2015 mennessä uudet, modernit viestintävälineet ovat lisänneet Rakennuslaitoksen sisäistä vuorovaikutusta ja hiljaisen tiedon hyödyntämistä sekä houkuttelevuutta työnantajana. Asiakkaan tarpeisiin vastataan koko laitoksen asiantuntijuutta yhä paremmin hyödyntäen, nopeasti ja turvallisuusnäkökulma huomioiden. Vuonna 2013 käynnistettiin myös intranet-projekti. Intranet sai nimekseen Muuri, henkilöstölle järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Muurin tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa sisäistä viestintää, lisätä yhdenvertaisuutta sekä yhdistää ihmisiä ja tietoa yhteen paikkaan kaikkien saataville. Muurin avulla tuetaan yhteistyötä ja viestintää yli yksikkörajojen. Intranetin käyttöönotto ajoittuu alkuvuoteen Kertomusvuonna sisäisen viestinnän painopiste oli muutoshankkeissa (puolustusvoimauudistus, Kieku-käyttöönotto). Sisäisen viestinnän toimivuutta kysyttiin osana syksyllä 2013 tehtyä työhyvinvointitutkimusta. Tutkimuksessa Rakennuslaitoksen sisäinen viestintä sai arvosanan 3,2 asteikolla 1 5. Vastaajien mukaan Rakennuslaitoksen viestintää on kuluneen vuoden aikana kehitetty parempaan suuntaan, indeksin ollessa 3,5 asteikolla 1-5. Saman kyselyn mukaan intranetin uskotaan kehittävän laitoksen sisäistä viestintää entistä parempaan ja avoimempaan suuntaan (3,6). Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin lisäksi kaksi Muuriset -julkaisua. Muuriset -julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. PHRAKL Asiakastyytyväisyys toimialoittain v Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous Kokonaistyytyväisyys palveluihin PHRAKL 2013 muut 13

15 Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius-, turvallisuus- ja riskienhallintaosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakentamisen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Ammattitaidon kehittäminen Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henki- Rakennuslaitoksen yhteistyöelin (RYTE). Oikealta: Merja Latvaniemi, Pekka Salojärvi, Hanna Salminen, Pekka Tiippana, Riitta Väljä, Matti Koskinen ja Olavi Huuskonen 14

16 löstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2013 yhteensä 2248 (2436) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,9 miljoonaa euroa (1 miljoona euroa). Koulutuspäivien määrä oli 2,7 (2,9) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 254 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Koulutusyhteistyö Amiedun kanssa Puolustushallinnon rakennuslaitos on solminut koulutus- ja kehittämisyhteistyöhön liittyen sopimuksen Amiedun kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa osaamisen kehittämisen strategista suunnittelua, nostaa esille entistä tehokkaammin koulutustarpeita sekä ylläpitää ja päivittää henkilöstön osaamisen perustasoa. Valtakunnallisena toimijana Amiedulla on hyvät mahdollisuudet osallistua Rakennuslaitoksen työntekijöiden peruskoulutuksen päivittämiseen ja tietotaidon ajan tasalla pitämiseen. Räätälöidyt koulutukset ja koulutuksen toteutukset voidaan järjestää tasalaatuisina kaikilla toimialoilla ympäri Suomea. Koulutus- ja kehittämisyhteistyöhön liittyen toteutettiin Rakennuslaitoksen tarpeisiin suunniteltu sisäilmakoulutusohjelma sekä Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä kehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille. Sisäilmakoulutus jatkuu myös vuoden 2014 puolella. Vuoden 2013 puolella käynnistettiin myös Amiedun Extranet-projekti ja ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alkupuolella. Extranetistä löytyy jatkossa Rakennuslaitoksen ja Amiedun yhdessä Rakennuslaitoksen henkilöstön tarpeisiin suunniteltu koulutustarjonta. Henkilöstön tukeminen muutoksessa Hansel Oy:n puitejärjestelyyn liittyen Rakennuslaitos on tehnyt Amiedun kanssa palvelusopimuksen uudelleensijoituksen tukipalveluista. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyvät työnhakuvalmennukset jatkuivat vuonna Työnhakuvalmennusten tavoitteena on uudelleen sijoittumisen tukeminen. Yhteisesti toteutettua työnhakuvalmennusohjelmaa voidaan jatkaa tarvittaessa yksilöllisellä työnhakuvalmennuksella, joka painottuu käytännön työnhaun tukemiseen, ohjaamiseen ja seurantaan. Amiedun ja Rakennuslaitoksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin on osallistunut yhteensä n. 100 henkilöä vuonna Henkilöstötuki jatkuu suunnitelman mukaisesti vuonna

17 Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista. Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen jatkuvassa muutostilanteessa ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Haasteellisuutta on lisännyt Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon jatkuva ulkoistaminen valtion linjausten mukaisesti ja pitkään jatkunut epävarmaksi koettu organisaation tulevaisuus. Päämääränä on kuitenkin aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen Rakennuslaitoksessa Puolustusvoimauudistus toteutetaan Rakennuslaitoksen osalta samassa aikataulussa puolustusvoimien kanssa. Toimintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky ja kaikkien toimintojen häiriötön jatkuminen puolustusvoimauudistusprosessin aikana sekä tavoitteeksi asetettujen kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset tilojen määrään ja ylläpito- ja energiahuollon kustannustasoon on arvioitu puolustusvoimilta saadun tiedon pohjalta. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala vähenee noin htm 2. Tämän myötä Rakennuslaitoksen henkilöstö vähenee noin 100 henkilötyövuodella vuoden 2015 alkuun mennessä laskettuna vuoden 2011 tasosta. Tiedot tarkentuvat uudistuksen toteutuksen edetessä. Puolustusvoimauudistus aiheuttaa suuria muutoksia puolustusvoimien toiminta- ja organisaatiorakenteessa, varuskuntarakenteessa sekä Rakennuslaitoksen organisaatiossa ja toiminnassa. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa Rakennuslaitokseen kolmessa eri vaiheessa: 1) varuskuntien lakkautta- 16

18 minen, 2) logistiikkajärjestelmän uudistaminen ja 3) tilahallinnan kokonaistarkastelu. Muutoksen johtaminen ja muutosturva Henkilöstöpoliittiset tukitoimenpiteet ja henkilökohtaiset yt-menettelyt aloitettiin syksyllä Rakennuslaitoksen tavoitteena oli, että mahdollisimman moni saa uuden työpaikan joko Rakennuslaitoksessa, puolustushallinnossa tai muualla valtionhallinnossa tai yksityisellä. Rakennuslaitos käyttää aktiivisesti kaikkia valtiokonsernin ja puolustushallinnon tukitoimenpiteitä henkilöstön tukemisessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyvä henkilöstösuunnittelu tehtiin Rakennuslaitoksen alueilla keskusyksikön ohjauksessa. Henkilöstösuunnittelua on tehty osana alueen yhteistoimintamenettelyä. Alueet kirjaavat toteutetut henkilöstön tukitoimenpiteet henkilöstömuutosten koontitaulukkoon yhtenäistä menettelytapaa noudattaen. Tukitoimenpiteet päättyvät vaiheittain joko tai Tukitoimenpiteet irtisanomisuhan alaisille Yhteistyö hallinnonalan sisällä sekä valtionhallinnossa Oma aktiivisuus työnhaussa ja esimiehen tuki Työnhakupalvelut ja urasuunnittelu Uudelleen kouluttautuminen ja kouluttautumisen tukeminen Henkilöstön erityistuet, joita ovat siirto toisen työnantajan palvelukseen, irtisanoutumiskorvaus ja siirtyminen ylivahvuuteen Rakennuslaitos panostaa erityisesti Rakennuslaitoksen sisäiseen työnhakuun ja tehtävien täyttömenettelyyn myös oman työssäkäyntialueen ulkopuolella. Vapautuvia työpaikkoja tarjotaan ensisijaisesti omalle henkilöstölle. Tehtävään palkattavan henkilön tulee olla tehtävään sopiva ja pätevä henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä koulutus, kokemus ja työtaidot tai hänet voidaan tehtävään helposti kouluttaa. Uudelleen kouluttautumisella tarkoitetaan työmarkkinakelpoisuuden parantamista. Uudelleenkouluttautuminen käsitellään osana henkilökohtaisia yt-neuvotteluja. Tuettavina asioina voivat tulla kyseeseen; koulutusmaksut sekä koulutukseen liittyvä työaika ts. voidaan myöntää palkallista vapaata koulutukseen sekä osallistumiseen työnhakuvalmiuksien parantamiseen liittyvään valmennukseen (esim. Työvoimahallinto). Rakennuslaitos voi myöntää palkallisia opintovapaita ns. lukuvapaita, joista tehdään erilliset henkilökohtaiset sopimukset. Lisäksi voidaan myöntää palkatonta opintovapaata. Opintoihin liittyvinä korvauksina voidaan maksaa kurssimaksuja ja opetusmateriaalia. Koulutusvaihtoehtojen pohdinta sisältyy työnhakuvalmennukseen. Rakennuslaitoksen organisaation uudistaminen Rakennuslaitoksen puolustusvoimauudistuksen toimintasuunnitelmaan sisältyi myös Rakennuslaitoksen organisaation uudistamista koskeva osuus. Henkilöstöjärjestöt osallistuivat suunnittelutyöhön. Työtä valmistelemaan perustettiin organisaation kehittämistyöryhmä. Organisaatiotyöryhmän loppuraportti valmistui syksyllä Tilahallinnan kokonaistarkastelu Puolustusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia puolustushallinnon tilahallintaa koskeva kokonaistarkastelu. Työryhmän (jäljempänä TILKO-työryhmä) määräajaksi annettiin Määräaikaa jatkettiin puolustusministerin päätöksellä vuoden 2013 loppuun. Työryhmätyön keskeisenä tavoitteena oli etsiä keinoja turvata puolustusvoimien alueisiin ja toimitiloihin liittyvät normaali- ja poikkeusolojen toimintaedellytykset. Tarkastelussa tuli arvioida nykyistä toimintaa ja siihen liittyviä haasteita, vertailla tilahallinnan eri toimintamalleja, ottaa huomioon hallitusohjelmassa puolustusvoimilta edellytettävät pysyvät menosäästöt ja puolustusvoimauudistus sekä tehdä ehdotus tilahallinnan kehittämiseksi siten, että se maanpuolustuksellisista lähtökohdista vastaa tehokkaasti ja taloudellisesti nykyisiin ja näköpiirissä oleviin 2020-luvun haasteisiin. Työryhmä on katsonut, että puolustushallinnon tilahallinnan toimintaa on järkevintä kehittää joko: 1) kehittämällä ja yksinkertaistamalla nykyistä toimintamallia toteuttamalla Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatio- ja johtamismalliuudistus sekä kustannustehokkuus- ja säästötavoitteet tai 2) organisoimalla toiminta uudelleen yhdistämällä Puolustushallinnon rakennuslaitos Senaatti-kiinteistöihin ja siirtymällä vuokramallina jaettuun kokonaisvuokramalliin kiinnittäen erityistä huomiota sopimusvalmistelussa siihen, että säilytetään riittävä 17

19 puolustuskiinteistöjen erityisosaaminen sekä järjestelmän kustannustehokkuus. Molemmissa toimintamalleissa kehittämisessä otettaisiin huomioon puolustusvoimauudistuksessa päätetty Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen perustaminen ja siitä seuraava tilahallinnan järjestelyiden keskittäminen. Monet kehittämistoimenpiteistä, kuten palvelujen harkittu lisääminen ostamalla niitä markkinoilta, on esimerkki toimenpiteistä, jotka eivät sinänsä riipu valitusta toiminta- tai vuokramallista Työkyvyttömyyseläkkeet Työryhmän ehdotus sisältää perusteet etenemisestä kahteen toteuttamiskelpoiseen malliin ja erittelee molempien mallien vahvuuksia ja heikkouksia. Työryhmä ei anna suositusta siitä, kumpi toimintamalli tulisi valita toiminnan kehittämisen pohjaksi. Työryhmän loppuraportti luovutettiin puolustusministerille Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 51 vuotta 5 kuukautta ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 78 % (80%) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli (10742) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 14 (12,8) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui selvää nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 myönnettiin 5 (3) työkyvyttömyyseläkettä ja 3 (5) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 v 9 kk (63 v 9 kk). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta Sairauspäivät Työterveyshuolto Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Terveystalo Oy. Yhtenäiset sopimuskäytännöt koskevat lähes koko laitoksen henkilöstöä. Varuskuntien terveysasemien piirissä ovat Säkylässä, Niinisalossa ja Rovaniemellä työskentelevä laitoksen henkilöstö. Näiden lisäksi paikallisten terveyskeskusten palveluja käytetään Tammisaaressa. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. 18

20 Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan alueilla sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota työkykyriskien hallintaan, sairauspoissaolojen vähentämiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden mahdollisimman tehokkaaseen ehkäisemiseen sekä ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen työssä jaksamisessa niin, että työurat jatkuisivat mahdollisimman pitkään. Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Vuonna 2012 uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muutoksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivärahaetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista ( malli). Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Raportoinnin perusteella voi havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy hakeutua työterveyshoitoon ja sairauspoissolot ovat v lisääntyneet juuri niska-hartiaseudun, selän ja käsiin kohdistuvien vaivojen osalta. Mielenterveyteen liittyvät oireet ovat vertailuryhmiin nähden vähäisemmät Rakennuslaitoksen henkilöstöllä, mutta myös näistä syistä aiheutuneet poissaolot ovat lisääntyneet yli 300 pv edellisestä vuodesta. Sen sijaan sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvissa sairauspoissoloissa on havaittavissa laskua. Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 36 % on käytetty ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja 64 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille ikäkausille ikäkausille 58-5 vuoden välein 3 vuoden välein 1 vuoden välein Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, tehdään työkykyindeksi-(tki) ja työuupumusindeksitutkimus (BBI-15), arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työterveystarkastus sisältää myös työfysioterapeutin arvion eri lihasryhmien toimintakyvystä. Työnantajan kustantamassa, vapaaehtoisessa ja lakisääteisessä terveystarkastuksessa kävi toimintakertomusvuonna yhteensä 339 (356) henkilöä. Tarkastetuilla henkilöillä työkykyindeksi (TKI) oli vertailuryhmää parempi, kun arvioitiin hyvän työkyvyn tasoa. Myös työuupumusta kuvaava indeksi (BBI-15) oli parempi kuin vertailuryhmässä, kun arvioitiin kohtalaisen tai vakavan uupumuksen riskiä. Vakavia, Helsingin aluetoimiston tykypäivä Haminassa. Kuvaaja: Jaakko Wilkman 19

21 sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä tunnistettiin 62:lla eri henkilöllä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Terveenä eläkkeelle -hanke jatkui edelleen toimintavuonna. Vuoden 2013 aikana käynnistyi KELAn myöntämät työnantajakohtaiset TYK- kuntoutusryhmät siivoojille ja kiinteistönhoito- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä ASLAK-kuntous esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on varattu mahdollisuus järjestää työnantajan kustantamia kuntoremonttiryhmiä. TYKY-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. TYKY-toimintaan käytettiin vuonna 2013 noin 0,7 (0,7) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Toiminnan tukemiseksi on järjestetty vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen työhyvinvointiseminaari. Kertomusvuonna päivän teemana olivat yleinen työhyvinvointi ja yhteisöllisyys sekä esimiestaidot ja jaksaminen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan tasa-arvotyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avulla. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Puolustusvoimauudistus on valittu hankkeeksi, jonka vaikutukset selvitetään eri sukupuoliin hallinnon alalla. Rakennuslaitos tekee vastaavan selvityksen omasta henkilöstöstään. Työilmapiirikysely Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on tehty työilmapiirikysely joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen. Vuodesta 2008 alkaen työilmapiirikysely tehdään johtokunnan päätöksen mukaisesti vuosittain. Kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Vuodesta 2008 lukien kyselyn on toteuttanut Työterveyslaitos, mikä antaa mahdollisuuden verrata Rakennuslaitoksen tulosta muiden organisaatioiden tulokseen niin yksityisissä yrityksissä kuin valtionhallinnossa. Parempi Työyhteisö -kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio -malliin. Kysy- Tykypäivä Hämeenlinnassa. Kuvaaja: Teppo Valtonen 20

22 mykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kysymysaineistoa muokattiin osittain Rakennuslaitoksen erityistarpeisiin. Tavoitteena oli säilyttää aikaisemmasta kyselystä joitakin laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotta saataisiin säilytettyä tulosten vertailtavuus. Eri kysymysten kokonaistulosta arvioitaessa käytetään asteikkoa 1-5. Kokonaistulos ilmoitetaan Parempi Työyhteisö -avainlukuina, joihin voidaan verrata Suomen keskiarvoa ja Suomen korkeimman organisaation tulosta sekä tietysti laitoksen omaa kehittymistä. Avainlukujen osaalueet ja tulokset on kuvattu Parempi Työyhteisö -kaaviossa. Kyselyn vastausprosentti oli 63 % (61 %) ja siihen vastasi 551 (546) henkilöä. Rakennuslaitoksen avainluku oli kertomusvuonna 14,2 (14,3). Tulos on laskenut yhden kymmenyksen verrattuna edellisvuoteen. Suomen keskiarvo on 13,9. Rakennuslaitosta varten laskettu kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,5 (3,5). Indeksi on samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna. Alueittain tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,9 (3,9). Tulostaan paransivat yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Lapin ja Länsi-Suomen alueet. Itä-Suomessa, Kainuussa ja Keski-Suomessa tulos laski kymmenyksen. Etelä-Suomessa ja Hämeessä tulos pysyi ennallaan. Kysely koostuu työhyvinvointiin vaikuttavasta kymmenestä osa-alueesta. Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Suomen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää maan keskiarvon kysymyksissä: työn ilo, työryhmien välinen yhteistyö, esimiehen toiminta, johdon toiminta, tehtävien ja tavoitteiden tunteminen sekä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Suomen keskiarvo ylittää Rakennuslaitoksen keskiarvon osa-alueella työryhmän kehittämisaktiivisuus. Työryhmän toimivuus ja työstressin kokeminen oli samaa tasoa vertailuaineistossa ja Rakennuslaitoksessa Parempi Työyhteisö -avainluvut 2013 Työyhteisön kehittämisedellytykset Työyhteisön toimivuus Työn perusedellytykset Henkilöstön hyvinvointi Etelä-Suomi Häme PHRAKL Suomen keskiarvo Suomen korkein organisaatiotason tulos Kokonaistyytyväisyysluvut alueittain Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö PHRAKL 21

23 Parempi Työyhteisö -tuloskooste 2013 Työnilo Työryhmän toimivuus Työryhmän kehittämisaktiivisuus Työryhmien välinen yhteistyö Esimiehen toiminta Johtamiskäytännöt Kuormitustekijät työssä* Työn hallinta Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen Työstressi* *Stressi ja kuormitustekijät työssä:pienempi arvo on parempi Rakennuslaitoksen aikaisemmin tehtyihin kyselyihin voidaan verrata kysymyksiä työn sisällöstä, henkilöstöpolitiikasta, palkkauksesta ja maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, mitä osoittaa vastausten korkeat arviot työn haasteellisuudesta ja työtehtävien itsenäisyydestä. Tyytyväisyys palkkaukseen on hieman noussut edellisestä vuodesta. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla, mutta vuoden 2013 tulos on kuitenkin hieman laskenut edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 työilmapiirikyselyssä kysyttiin neljättä kertaa henkilöstön mielipidettä tasa-arvon ja henkilöstön tasapuolisen kohtelun toteutumisesta. Käsitys miesten ja naisten kohtelusta on samalla tasolla kuin vuoden 2012 kyselyssä (2,1). Merkille pantavaa on, että vertailuaineiston vastaava luku on 1,9. Eri-ikäisten ja eri ammattiryhmiin kuuluvien kohtelussa ei kyselyn mukaan ole tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön tasapuolinen kohtelu on rekrytoinnin, palkkauksen sekä mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin kysymysten osalta vastaajien mukaan samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Tiedon saannin (3,4) ja koulutukseen pääsyn (3,7) kysymysten osalta tulokset ovat parantuneet yhden kymmenyksen. Käsitys töiden jakamisesta on laskenut yhden kymmenyksen edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuoden 2013 työilmapiirikyselyyn otettiin ensimmäistä kertaa kysymyksiä muutoksen hallinnasta sekä viestinnästä. Muutoksen hallintaan liittyvät kysymykset ovat Rakennuslaitoksessa yleisesti korkeammalla tasolla kuin vertailuaineistossa. Muutoksen hallinta-osion kysymyksissä kysyttiin: kuinka hyvin muutokset on perusteltu työpaikalla (3,2) ja onko henkilöstön asema ja näkemykset otettu huomioon muutostilanteissa ja niihin liittyvissä ratkaisuissa (3,1). Lisäksi kysyttiin onko henkilö saanut etukäteen riittävästi tietoa omaa työtä koskevista muutoksista (3,3) ja onko henkilö voinut olla riittävästi mukana kun omaa työtä koskevia muutoksia on suunniteltu (3,1). Viestintään oltiin yllättävänkin tyytyväisiä ja vastauksista ilmeni, että Rakennuslaitoksen viestintää on kuluneen vuoden aikana kehitetty parempaan suuntaan (3,5) ja siihen uskotaan, että sisäinen viestintä kehittyy intranetin (3,6) sekä valtion yhteisen viestintäratkaisun (VYVI) myötä entistä parempaan ja avoimempaan suuntaan (3,5). Parempi Työyhteisö -kyselyssä arvioidaan vuosittain myös kehityskeskustelujen tasoa kahdeksalla eri kysymyksellä. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, että keskustelut käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Henkilöstöstä 86 % (87 %) ilmoitti käyneensä kehityskeskustelun viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vaikka kehityskeskustelujen määrällinen tavoite ei ole aivan toteutunut, arviot esimiesten työskentelystä ja keskustelujen toimivuudesta ovat jonkin verran parantuneet tai pysyneet ennallaan. Henkilöstön käsitys siitä, että kehityskeskustelut tukevat työssä onnistumista 3,1 (3,1), tavoitteiden ymmärtämistä 3,2 (3,2) sekä että niillä on myönteinen merkitys oman työhyvinvoinnin kannalta 3,0 (3,0), ovat samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä. Käsitys esimiehen kyvystä kuunnella hänelle annettua palautetta on parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna 3,9 (3,8), sen sijaan keskusteluille asetetut tavoitteet ovat samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä 3,5 (3,5). Palautteen antamista ja saamista 22

24 on harjoiteltu myös Amiedun järjestämässä kehityskeskusteluvalmennuksessa. Jotkut keskusteluja kuvaavat arviot ovat hivenen parantuneet tai pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2012 ja positiivista on, että käsitys keskustelujen hyödyllisyydestä oman työn kannalta on noussut kymmenyksellä 3,0 (2,9). Suomen keskiarvo on edelleen 2,9. Työterveyslaitoksen vertailuaineiston alhaisin luku on 2,4 ja korkein organisaatiotulos vastaavassa kysymyksessä oli 3,7. 4 3,5 3 Parempi Työyhteisö -kysely, vertailutietoa vuosilta (Rakennuslaitoksen omat kysymykset) Tutkimuksen tekijä (Työterveyslaitos) arvioi Rakennuslaitoksen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita seuraavasti: VAHVUUKSIA: tulokset ja kokonaisavainluku pysynyt hyvällä tasolla verrattuna Suomen keskiarvoon työryhmien välinen yhteistyö on hyvällä tasolla ja on hieman parempi kuin Suomen keskiarvo esimiehet antavat Suomen keskiarvoa useammin tietoa ja palautetta alaisilleen johto osoittaa kiinnostusta ja arvostusta henkilöstä kohtaan tyytyväisyys ansiotasoon on noussut muutoksen hallinta hyvällä tasolla verrattuna viiteaineistoon 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työn sisältö Palkkaus Henkilöstöpolitiikka Maanpuolustustahto ja sitoutuminen PHRAKL 2011 PHRAKL 2012 PHRAKL 2013 KEHITTÄMISKOHTEITA JA HUOMIOITA: kokonaistulos hieman laskenut joillakin paikkakunnilla vastaus -% on heikko vaikutusmahdollisuudet ovat hieman laskeneet stressi ja kuormitus on hieman noussut mahdollisuutta siirtyä uusiin tehtäviin ei koeta tasapuoliseksi kyselyn tulosten hyödyntämistä tulisi kehittää (mm. avovastaukset) Tulosten hyödyntämiseksi on sovittu, että esimiehet järjestävät omille työryhmilleen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia käsittelevän tilaisuuden, jossa pohditaan kunkin työyhteisön kehittämiskohteita. Työilmapiirikyselyn tulokset ja kaikki asiaan liittyvä aineisto ovat koko henkilöstön luettavana sähköisellä ilmoitustaululla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työpaikkoja koskevassa kehitystyössä. 23

25 Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat

26 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 1. Nykyiset henkilöstöpanokset A. Määrä ja rakenne 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäristö- ja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 866 (889) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2,6 % (1,7 %). Luvussa ei ole vuorottelu- ja palkattomalla vapaalla olevia ja heidän sijaisensa on merkitty määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 820 (854) henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 46 (35). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 5,3 % (3,9 %). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 17 (12), siivouspalvelut 21 (12), tekniset palvelut 1 (1), energiapalvelut 0 (1), rakennuttamispalvelut 4 (3), hallintopalvelut 1 (5) ja ympäristöpalvelut 2 (1). Vuonna 2012 valtiolla työskentelevien määrä väheni 2,7 % vuodesta Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden määrän osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Vuonna 2012 koko valtionhallinnossa määräaikaisten osuus oli 11,1 %. Lukuun ei sisälly harjoittelijat, oppisopimussuhteiset eikä työllisyyden hoitovaroin palkatut. On havaittavissa, että valtiolla määräaikaisten työsuhteiden määrä on laskusuunnassa. 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa 752 (773) henkilöä, vähennystä edelliseen vuoteen oli 21 henkilöä. Osa-aikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa 68 (81) henkilöä. Vähennystä vuoteen 2012 oli 13 henkilöä. Osaaikaisten määrä koko henkilömäärästä oli 7,9 % vuonna 2013 (9,1 %) Henkilömäärä toimialoittain (vakinaiset) Henkilömäärä toimialoittain (määräaikaiset)

27 Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 42 (52) henkilöä, joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 4 (3) henkilöä. Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2012 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 6,3 %. Osa-aikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne. 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Vuonna 2013 Rakennuslaitoksen kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 815 (829), vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,7 % (2,9 %). Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1735 henkilötyövuodella eli 68 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 2,2 %:lla vuodesta 2011 vuoteen Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosimäärissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jolloin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2013 oli 62,5 % (63,5 %) ja naisten osuus 37,5 % (36,5 %). Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2012 oli 51,6 % ja naisten osuus oli 48,4 %. Rakennuslaitoksen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita. Henkilötyövuodet toimialoittain, HTV (815) Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä

28 5. Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2013 Rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 51,5 (51,6) vuotta. Seniori-ikäisiä, joihin lasketaan vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 78 % (80 %) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 46 % (46%). Rakennuslaitoksessa työskentelevien naisten keski-ikä oli 50,8 vuotta ja miesten 51,9 vuotta. Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 6 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 45,9 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 56,2 %. Seniori-ikäisten määrä on noussut jonkin verran valtionhallinnossa eli valtion henkilöstön ikääntyminen on havaittavissa Koko henkilöstön ikäjakauma Nainen Mies Laatujohtaja Ritva Touré siirtyi eläkkeelle Kuvaaja: Leena Tammilehto 27

29 6. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2013 koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli 3,4 (3,4). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,2 vuonna Luku on huomattavasti korkeampi kuin Rakennuslaitoksessa, koska valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. B. Työajan käyttö Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2013 oli 76,7 % (78,1 %). Vuosilomien osuus oli suurin 14,7 % (13,7 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2013 oli 1,1 % (1,2 %). Työkykyä ylläpitävään toimintaan käytettiin vuonna 2013 yhteensä 609 (562) työpäivää. Kuntoutuspäivien määrä nousi hieman edellisvuodesta ja oli kertomusvuonna 499 (477) työpäivää. Sairauspäivien lukumäärä nousi 870 sairauspäivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot olivat 5,6 % (5,1 %) säännöllisestä työajasta. Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus vuonna 2012 oli 78,8 % säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen sairauspoissaolojen määrä on suhteellisen korkea verrattuna valtionhallinnon keskimääräisiin sairauspoissaoloihin. Vuonna 2012 valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat 3,9 % ja koulutus keskimäärin 1,5 %. Henkilöstökoulutukseen käytetty aika on valtiolla noususuunnassa. C. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 43,4 (42,7) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 32,8 (32,6) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 10,6 (10,1) miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset nousivat hieman edellisestä vuodesta. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli (50 749) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 3,0 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2012 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 3,9 %. Henkilöstön koulutusrakenne 2013 KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT. Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus YHTEENSÄ KOULUTUSTASOINDEKSI ,4 Työvoimakustannuksista oli tehdyn työajan palkkoja 58,0 % 58,4 % 58,1 % 56,2 % 57,7 % 55,6 % 56,7 % - välillisiä palkkoja 17,6 % 18,1 % 18,7 % 19,5 % 18,3 % 18,0 % 18,7 % - sosiaaliturvamenoja 18,3 % 17,5 % 17,8 % 18,5 % 18,7 % 20,7 % 18,5 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 6,1 % 6,0 % 5,4 % 5,8 % 5,3 % 5,7 % 6,1 % 28

30 Työajan käyttö vuosi 2013 LAITOS YHTEENSÄ Työpäivien lkm (pv) Henkilötyövuosien lkm Päivää/htv Tuntia/htv 1. Vuosiloma ,8 272,3 2. Äitiysloma ,2 8,9 3. Sairaus ,9 103,2 4. Palkaton sairaus ,3 2,5 5. Tapaturma ,4 10,0 6. Lapsen sairaus ,3 2,3 7. Muut palkalliset vapaat ,1 0,8 8. Reservin kertausharjoitukset ,0 0,1 9. Koulutus ,7 20,0 10. Ammattiyhdistystoiminta ,3 2,1 11. Yhteistoiminta ,1 0,8 12. Työsuojelun yhteistoiminta ,1 0,7 13. Tyky- ja virkistystoiminta ,7 5,4 14. Kuntoutukset ,6 4,4 Ei tehty vuosityöaika 433,6 Tehty vuosityöaika 1423,8 Säännöllinen vuosityöaika 1857 Työpäivien pituus keskimäärin 7,4 Työpäivien lukumäärä vuodessa 251 Työvoimakustannukset vuosilta Vuosi Palkkasumma Sosiaaliturva- ja muut työvoimakust. Milj. euroa Työvoimakustannukset Muutos- % Milj. euroa Muutos- % Työvoimakustannukset yht. Milj. euroa Muutos- % Euroa/ htv Palkat Muutos- % Euroa/ htv Muutos- % ,8 0,6 10,6 5,0 43,4 1, , , ,6 2,2 10,1 4,1 42,7 2, , , ,9-0,3 9,7-5,8 41,6-1, , , ,0-0,6 10,3 1,0 42,3 0, , , ,2-0,6 10,2-12,1 42,3-4, , , ,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5, , , ,5-0,8 10,2 4,1 41,7 0, , , ,7-0,9 9,8-13,3 41,5-4, , , ,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1, , , ,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1, , , ,3-0,3 10,7-8,5 42,0-2, , , ,4-0,9 11,7-3,3 43,1-1, , , ,7-2,5 12,1 11,0 43,9 0, , , ,5-6,9 10,9 18,5 43,5-5, , ,8 29

31 Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä Työvoimakustannuserä YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ I. PALKKASUMMA EUROA , , II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT , , A. VÄLILLISET PALKAT , , Lomaraha , , Loma-ajan palkat - vuosiloma-ajan palkat (sis. säästövapaat) , , Lomarahavapaat , , Äitiysloma-ajan palkat , , Sairausajan palkat , , Muut palkalliset vapaat , , Lapsen sairaus , , Reservin kertausharjoitukset , , Koulutusajan palkat , , Ammattiyhdistystoiminta , , Yhteistoiminta , , Työsuojelun yhteistoiminta , , Tyky- ja virkistystoiminta , , Kuntoutukset , , Sairausvakuutuslain mukaiset palautukset , , B. SOSIAALITURVA , , Työnantajan sotu-maksut , , A. Sairausvakuutuslain mukaisten palautusten sotu-maksujen oikaisu , , VaEL-vakuutusmaksut , , Tapaturmavakuutusmaksut , , Työttömyysvakuutusmaksu , C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET , , Matkakustannusten korvaukset , , Koulutus , , Työsuojelu , , Terveydenhoito- ja sairaudenhoito , , Virkistys- ja sosiaalitoiminta , , Muut kustannukset , , III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , ,

32 Harri Raitio ja Taisto Hämäläinen Valmet -potkurin luovutustilaisuudessa Ilmasotakoululla Tikkakoskella. Kuvaaja: Matias Koljonen 31

33 2. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Vuonna 2013 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 51 henkilöä (45 henkilöä). Vuonna 2013 osa-aikaeläkkeelle siirtyi 4 henkilöä (3), työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 henkilöä (3) ja vanhuuseläkkeelle 38 henkilöä (34). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2013 oli 64 v 4 kk (64v 3 kk). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 59 v 1 kk (58 v 5 kk) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstöstä oli 0,6 % (0,3 %). Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2013 oli 63 v 9 kk (63 v 9 kk). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla vuonna 2013 oli 7 henkilöä (4 henkilöä). Rakennuslaitoksen vaihtuvuusluvut eivät ole vertailtavissa keskimääräisiin valtionhallinnon lukuihin, koska vaihtuvuusluvut on poistettu valtion henkilöstötietojärjestelmä Tahdin raporteilta. 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 63,3 %:lla (66,6 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushallinnossa. Alle vuoden palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä vuonna 2013 oli 44 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli Sairauspoissaolot Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Alle Yli 25 Vuonna 2013 pitkäkestoisten sairauspoissaolojen (11-45 päivää) lukumäärä laski edellisestä vuodesta. Sairaustapauksia oli kertomusvuonna 148 (161). Myös lyhytkestoiset sairauspoissaolot (1-3 päivää) laskivat lukumääräisesti hieman vuodesta 2012 ja niitä oli kaikkiaan 864 (903) vuonna Pitkäkestoisten sairauspoissaolotapausten määrä on nousussa päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 16 (10) ja päivää kestäviä sairauspoissoloja 24 (13). Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 9 (8). Kokonaisuutena sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta 7,5 % (870 työpäivää). Sairaus- Lähtövaihtuvuus vuosina Toinen organisaatio Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Muu eläke (esim. osa-aikaeläke) Kuollut Palkaton vapaus, vuorotteluvapaa, opiskelu 32

34 poissaolojen kokonaismäärä oli (10 742) työpäivää. Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2013 oli 199 euroa (208 euroa) eli se on laskenut hieman edellisestä vuodesta. Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 14 työpäivää, vastaava luku vuonna 2012 oli 12,8 työpäivää. Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräinen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2013 joulukuun henkilömäärästä, oli 30 % (31 %) vuonna Valtiolla terveysprosentti oli vuonna ,1 %. Valtiolla lyhyiden (1-3 päivää) poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on suurin, 76,2 % vuonna Tapaturmapoissaolot Tapaturmia sattui 44 (45) tapausta vuonna Tapaturmapoissaolopäiviä vuonna 2013 kertyi 1120 (1013). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 1,4 (1,2) työpäivää. Tapaturmapoissaoloja, jotka kestivät 4-10 työpäivää oli yhteensä 15 (16) tapausta. Yli 90 päivää kestäviä työtapaturmia oli kertomusvuonna kaksi. Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luonteesta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2012 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,4 työpäivää. Sairauspoissaolot, lkm Tapaturmapoissaolot, pv yli yli 90 Pohjoismainen puolustuskiinteistökokous, Tanska. Kuva: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkisto 33

35 B. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat ( ) euroa, laskua vuodesta 2012 oli 1 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 829 (826) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 0,4 %. Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset nettona v oli 467 euroa/henkilötyövuosi. 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2013 yhteensä 0,9 miljoonaa euroa (1,0). Koulutuksen hinta vuonna 2013 oli 1050 euroa/htv (1060 euroa/ htv). Koulutuspäivän hinta vuonna 2013 oli 388 euroa/päivä (366 euroa/päivä) eli koulutuspäivän hinta on hieman noussut edellisestä vuodesta. Työvoimakustannuksista koulutuskustannusten osuus oli 2,1 % (2,1 %). Vuonna 2013 koulutuspäiviä oli 2248 (2436) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 2,7 (2,9) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoisesti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 254 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2013 suoritettiin 5. Suoritetut tutkinnot jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: siivouspalvelut 4 ja energiapalvelut 1. Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kouluttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen. Omaehtoisesti suoritettuja tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot. Valtionhallinnossa vuonna 2012 koulutukseen käytettiin 3,7 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulutuskustannukset olivat keskimäärin 1392 euroa henkilötyövuotta kohti. Työterveyshuollon kustannukset *)Työterveyshuollon Euroa/ Htv Muutos-% kokonaiskust. Muutos-% Htv Muutos-% , ,0 829,45 0, , ,2 825,68 15, , ,6 714,18 5, , ,6 678,53 4, , ,1 649,49 22, , ,6 530,51-6, , ,7 565,89 46, , ,4 385,96 19, , ,7 323,68 1, , ,2 319,46 10, , ,0 289,81 12, , ,4 257,16 12, , ,9 228,80 19, , ,0 192,25 44,0 *) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt 34

36 Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset Sairausajan palkat euroa Työterveyshuollon kustannukset euroa Terveydenhuollon kust.yhteensä *) euroa Sairauspäivät Euroa/sairauspäivä *) Sis. palkat +sosiaalikulut+työterveyshuollon kustannukset Seppo Pikkarainen siirtyi eläkkeelle Kuvaaja: Anni Sulonen 35

37 Koulutuspäivät Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Koulutuskustannukset euroa/htv Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Koulutuskustannukset euroa/päivä Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 36

38 3. Tuotto- ja kululaskelma 2013 Tuotto- ja kululaskelma % % % TUOTOT , , ,0 KULUT , , ,4 Työvoimakulut , , ,8 tehdyn työajan palkat , , ,0 välilliset palkat , , ,8 - vuosilomapalkat , , ,6 - sairausajan palkat , , ,8 - koulutusajan palkat 356 0, , ,3 - muut välilliset palkat , , ,2 sosiaaliturva , , ,6 muut välilliset kulut , , ,4 Ulkopuoliset palvelut , , ,0 Muut kulut , , ,5 Tilikauden jäämä , , ,6 Tuotot = tuloslaskelman liikevaihto - palautus puolustusvoimille Työvoimakulut = tuloslaskelman henkilöstökulut + muut välilliset työvoimakulut Ympäristökonferenssi, Sara Kajander. Kuvaaja: Henrik Helin 37