Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus...2 Puolustushallinnon rakennuslaitos...5 Toiminta-ajatus...5 Toimiala ja tehtävät...6 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet...7 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka...7 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Nykyiset henkilöstöpanokset...24 A. Määrä ja rakenne Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne...26 B. Työajan käyttö...26 C. Työvoimakustannukset Henkilöstövoimavarojen kehittäminen...29 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot...30 B. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuollon kustannukset Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Tuotto- ja kululaskelma Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja

3 Hallintojohtajan katsaus vuonna Organisaatiouudistukseen liittyen Rakennuslaitoksessa käynnistettiin keväällä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisprojekti, jonka tavoitteena oli hankintaresurssien käytön tehostaminen, hankintojen tekemisen keskittäminen ja toimintamallin yhdenmukaistaminen. Valtakunnallinen hankintaorganisaatio muodostuu keskusyksikön ohjauksessa toimivista kilpailutus- ja sopimushallintatiimistä, ostotiimistä ja hankintajärjestelmätiimistä. Uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. Keväällä 2015 aloitti toimintansa Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskus, jonka henkilöstövahvuus on 10 htv. Asiakastukikeskus ohjaa koko puolustushallinnon tilahallinnan HelpDesk-toimintaa, kiinteistöjen huollon toiminnanohjausjärjestelmää ja keskitettyä rakennusautomaatiovalvontaa sekä edistää tilojen olosuhdehallintaa ja energian kulutusseurannan kehittämistä ja hyödyntämistä. Asiakastukikeskus välittää toimeksiannot Rakennuslaitoksen palveluyksiköihin mobiilia työnohjausta hyödyntäen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiouudistus astui voimaan Rakennuslaitoksen organisaatiorakennetta uudistettiin siten, että Rakennuslaitoksen 7 aluetta lakkautettiin ja hallintoyksikköjen määrää vähennettiin 15:sta 9:ään. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on vuoden 2015 alusta lukien keskusyksikkö ja yhdeksän palveluyksikköä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä Rakennuslaitoksen johtamismalli madaltui siirryttäessä kolmiportaisesta johtamismallista kaksiportaiseen johtamismalliin. Organisaatiouudistuksen jalkauttamista jatkettiin suunnitelmallisesti vuoden 2015 aikana esimiehille suunnatulla valmennusohjelmalla. Valmennuksen teemoina olivat esimiestyö, asiakkuuksien hallinta sekä talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta. Toiminnan yhtenäistämistä edistettiin toimintamallin ja ohjeistuksen päivityksellä sekä sopimushallinnan keinoin. Kehittämistyötä jatketaan Puolustusvoimauudistuksen henkilöstöjärjestelyt päättyivät vuoden 2014 lopussa. Vuoden 2015 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä on sopeutettu varuskuntien lakkauttamisten jälkeiseen tilanteeseen. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 oli 749 tavoitteen ollessa 760. Kertomusvuonna jatkettiin sisäisen viestinnän tehostamista painopisteenä Rakennuslaitoksen intranetin sisällöntuotannon kehittäminen sekä videoneuvottelulaitteiden ja työasemakohtaisten neuvotteluratkaisujen hyödyntäminen. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2015 oli 3,9 asteikolla 1 5. Kiinteistötalouden Instituutin (KTI) vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakastyytyväisyys oli 3,92 (4,04). Rakennuslaitos saavutti vuonna 2015 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö kyselyn kokonaistulos nousi hieman edellis- 2

4 vuosista ja oli kertomusvuonna 3,6 (3,5). Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso 3,7 oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten 3,5. Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2015 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä pysyi samana kuin edellisenä vuonna ja oli 51 vuotta 3 kuukautta. Henkilöstörakenne pysyi samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 37 % (37) miesten 63 % (63). Henkilöstön terveydentilan osalta tilanne pysyi lähes ennallaan. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti aleni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna se oli 12,3 (13,8) päivää. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan palveluyksiköissä sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2015 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Rakennuslaitoksen henkilöstölle. Kehittyvä Rakennuslaitos panostaa asiakkuuksien kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan. RITVA PEURA Hallintojohtaja 3

5 VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 4

6 Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Laitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2015 oli 166,8 miljoonaa euroa. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 oli 749. Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli kahdeksan henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2015 lopussa yhteensä 790 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1801 henkilötyövuodella eli 71 %. Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (790 henkilöä) Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö HTV 3000 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina

7 Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelujen tuotantoa poikkeusoloissa käytössä olevissa kiinteistöissä, puolustusvoimien osoittamissa turvaluokitelluissa kohteissa sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. 10,3 % 2,9 % (8,9 %, 0,9 % (3,0 %, 8,3 %) (0,9%, 0,8 %) 2,5 %) 43,8 % 3,5 % (41,2 %, 40,8 %) (5,2 %, 5,1 %) 12,9 % (15,0 %, 16,1 %) Henkilöstö toimialoittain (suluissa vuodet 2014, 2013) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut 25,7 % (25,8 %, 26,4 %) Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistajaja asiantuntijapalveluja. Organisaatio

8 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitos panostaa asiakkuuksien kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkealla tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen yhteistyöelin (RYTE) Eturivi: Ari-Pekka Laxen, Pekka Salojärvi, Olavi Huuskonen. Ylärivi: Hanna Salminen, Sara Kajander, Soile Piipponen, Lily Jordberg, Riitta Väljä, Ritva Peura. Kuvasta puuttuu Arto Tulonen. Kuva: Studio Lindell 7

9 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan painopistealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osa-alueeseen. Palvelukyvyn kehittäminen Laadukas asiakasyhteistyö Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö Palvelukyvyn kehittäminen Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen normaali- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Puolustusvoimat on määrittänyt tilojen turvallisuusluokat. Palvelutuotannon ulkoistaminen perustuu puolustusvoimien kohdekohtaisesti antamiin lausuntoihin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Oman palvelutuotannon säilyttämiseen puolustuskiinteistöissä vaikuttaa myös tarve ylläpitää riittävää osaamistasoa poikkeusoloja varten. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Vuoden 2015 alusta alkaen Rakennuslaitoksen keskusyksikkö teki koko puolustusvoimia koskevan tilahallinnan palvelusopimuksen keskitetysti Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunnan kanssa. Rakennuslaitoksen kenttäorganisaatio tuottaa kiinteistöihin liittyvät palvelut ja keskusyksikkö vastaa sopimusyhteistyöstä sekä tuotannon ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Valtakunnallinen palvelusopimus koskee kiinteistönhoitoa, kunnossapitoa, siivousta, energiahuoltoa, hankesuunnittelua sekä muita erityispalveluja. Ympäristöasiantuntijapalveluista laadittiin erillinen valtakunnallinen sopimus. Paikallisesti voidaan sopia hallintoyksiköiden toimintaan liittyvistä pienistä tilauksista sopimuksen mukaisten tehtävien lisäksi. Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskus aloitti toimintansa toukokuussa Asiakastukikeskuksen toimintoja ovat HelpDesk, huollon toiminnanohjaus, kiinteistövalvonta ja olosuhteiden hallinta energiakulutuksen optimoimiseksi. Asiakastukikeskuksen toiminta on kasvanut tasaisesti käynnistymisestä lähtien ja vuoden vaihteessa se kattoi noin 70 % vuoteen 2018 asetetusta tavoitteesta. Muiden toimintojen toimintamallin jalkautus on edennyt suunnitelmallisesti. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voidaan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti. Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin varautumissopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikke- 8

10 usolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikkeusolojen aikana käytössä olevissa TVJ-tiloissa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien kehitys, suojarakennusten tekniset järjestelmät, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenne- ja LVIStekniikka, ominaisuudet, mitoitusperusteet sekä puolustusvoimien operatiiviset vaatimukset. Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää Ilmavoimille, Merivoimille ja Maavoimien TVJ- paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. PHRAKL ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimaisella polttoaineella mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyä korvaamaan kauko- ja aluelämpölaitoksella on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmöntuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkostojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Käyttöhenkilöstön valmiutta vesihuollon poikkeustilanteisiin ylläpidetään osallistumalla säännöllisesti alan koulutuksiin. Oman tuotannon kohteissa on erityisesti kiinnitetty huomiota riskienhallintaan - riskien tunnistamiseen ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseen. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvatekniikan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja laitteistot Hissit ja nosto-ovet 9

11 Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisinja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteet Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huoltoohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytön johtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytön valvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Sidosryhmäturvallisuus Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden toimintamalli perustuu puolustusministeriön turvallisuusstrategiaan ja Puolustusvoimien turvallisuusnormeihin sekä kansallisiin turvallisuuskriteereihin (KATAKRI). Rakennuslaitoksen palvelujen järjestämiseen sisältyy vastuu turvallisuusjärjestelyistä kulloisenkin suojaustason mukaisesti: Turvallisuuskatselmukset ja mahdolliset auditoinnit puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti Palveluiden tuottajien henkilöturvallisuusselvityshakemusten käsittely Palveluiden tuottajien henkilöstön vaitiolovakuutukset Hankintasopimuksiin liittyvät turvallisuussopimukset palveluntuottajien kanssa Oman ja palveluntuottajien henkilöstön perehdyttäminen puolustushallinnon turvallisuusvaatimuksiin Turvallisuuden toteutumisen seuranta: valvonta, seuranta- ja työmaakokoukset sekä poikkeamaseuranta Rakennuttamisen toimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat), räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP- ja HPM-vaikutukset Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä Rakennuslaitos on jo saanut muutamia toimeksiantoja. Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa. Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. Rakennuslaitos on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B- revision ja on aloittanut sen kouluttamisen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on 10

12 kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Rakennuslaitoksen ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu jätehuollon kehittämiseen ja kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon kiinteistöt muodostavat yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito- ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. KIRAVE-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista, vuokra- ja kiinteistönhoito-, siivous- ja energiasopimuksista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttösuunnitelmat, varuskuntasuunnitelmat, rakennusten korjausohjelmat ja historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. GM HUTO-järjestelmä sisältää ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian kulutusseurantajärjestelmän (GM KULU). Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito 11

13 Laadukas asiakasyhteistyö Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalvelun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla. Asiakastyytyväisyys 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,64 3,78 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,67 3,84 3,74 3,74 3,78 Indeksi 4,00 3,91 3,87 3,85 3,99 4,01 4,04 3, Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan puolustusvoimien edustajilta käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos. Sopimusjärjestelyiden muutoksia myötäillen vuoden 2015 asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin uudella konseptilla, erikseen tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Käyttäjien kysely toteutettiin aiempaan tapaan sähköisenä kyselynä. Tilaajien kysely tehtiin puhelinhaastattelututkimuksena, koska tavoitteena oli korkea vastausprosentti ja perustellut mielipiteet. Suurin osa aiemmin asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista henkilöistä saa nykyisessä sopimusjärjestelyssä Rakennuslaitoksen tuottamat palvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Tilojen käyttäjäasiakkailta kysyttiin entiseen tapaan mielipidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-alueiden laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Näiden kysymysten tulokset ovat periaatteessa vertailukelpoisia aiempien asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksiin. Vertailua tehtäessä tulee kuitenkin muistaa, että vastaajat ja heidän roolinsa sekä Palveluyksiköiden rajat ovat hieman muuttuneet. Palvelujen hintaa ja sopimustoimintaa koskevat suorat kysymykset oli käyttäjäkyselystä poistettu, mielikuvaa hintalaatusuhteesta kuitenkin kysyttiin. Uutena lisättiin Asiakastukikeskusta koskeva kysymysosio. Käyttäjäkysely lähetettiin 332 vastaajalle ja vastausprosentti oli 39 %. Tilaaja-asiakkaiksi määriteltiin ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja palveluiden ohjauksesta eli käytännössä lähinnä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Esikunnan ja Logistiikkarykmenttien, Leijona-Cateringin ja Millog Oy:n palvelujen ohjauksesta ja sopimushallinnasta vastaavat henkilöt. Lisäksi tilaaja-asiakkaisiin luettiin Rakennuslaitosta ohjaavat henkilöt Puolustusministeriössä ja Pääesikunnassa. Tilaaja-asiakkailta kysyttiin palveluiden laadun ja yhteistyön sujuvuuden lisäksi erityisesti sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta. Haastattelupyynnöllä lähestyttiin 34 tilaajaorganisaatioiden edustajaa, joista 23 eli 67 % vastasi kyselyyn. Vuosi 2015 oli suurten muutosten vuosi sekä puolustusvoimien että Rakennuslaitoksen organisaatioissa sekä näiden keskinäisen toiminnan järjestelyissä. Alkukankeutta on ollut puolin ja toisin ja paljon on vieläkin viilattavaa. Käyttäjäasiakkaiden arvion perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Rakennuslaitoksen lupaus palveluiden keskeytyksettömästä ja laadukkaasta tuottamisesta muutostilanteessa on pitänyt. Kokonaistyytyväisyys 3,92 on hieman matalampi kuin vuonna 2014 (4,04), mutta edelleen korkea verrattuna muihin vastaaviin toimijoihin (ka 3,6). Parhaat arviot saivat aiempien vuosien tapaan siivouspalvelut ja yhteistyön sujuvuus. Mielikuva hinta-laatusuhteesta sai kriittisimmät arviot. Palveluyksiköittäin tarkasteltuna parhaat arviot sai Sodankylän ja Tampereen palveluyksiköt. Tilaajakyselyn tuloksille ei ole olemassa aiempaa vertailuaineistoa. Nyt saatuja tuloksia käytetään apuna sopimushallinnan ja asiakasyhteistyön prosessien kehittämisessä. Tilaajilta erityistä kiitosta sai Rakennuslaitoksen henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus, asiakkaan toiminnan edellyttämien tarpeiden tunteminen, palveluhenkisyys, yhteistyö sekä toteutuksen laatu ja työn jälki. Kehityskohteiksi nousivat sopimussisältöjen tarkentaminen, sopimuksiin liittyvä raportointi, hinnoittelun ja laskutuksen läpinäkyvyys, sekä toimintatapojen ja palveluiden tasalaatuisuus eri alueilla. Toimintatapojen ja palvelujen yhdenmukaisuuden parantamista toivottiin paljon myös avovastauksissa. Vanhoista alueellisista toimintatavoista pois oppiminen onkin vuoden 2016 toiminnan kehittämisen suurin haaste ja painopistealue. 12

14 Asiakastukikeskuksen toiminta tunnettiin heikosti sekä käyttäjä- että tilaajapuolella. Tämä on luonnollista, koska kyselyn toteutusajankohtana Asiakastukikeskus oli ehtinyt toimia vasta muutaman kuukauden eikä esimerkiksi raportointimahdollisuuksista ja käytännöistä vielä ollut kokemuksia tilaajapuolella. Asiakastukikeskuksen toiminnasta tiedottamiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota ja palvelupyynnöt ohjata oikeaan kanavaan. Kyselyn tuloksissa on havaittavissa varsin selkeitä eroja sekä eri palveluyksiköiden että eri asiakkaiden välillä. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että osalla raportointikohteista vastaajamäärät ovat huomattavan alhaiset, jolloin yksittäisten vastaajien arviot saattavat merkittävästi vaikuttaa lopputulokseen. Tämä saattaa selittää osan poikkeamista. Palveluyksikön johtajille (johtoryhmille) ja asiakkuuspäälliköille on annettu tehtäväksi analysoida tuloksia osaltaan ja raportoida havainnoista, toimenpiteistä ja toimenpidetarpeista laatujohtajalle. Havaintojen ja ehdotusten perusteella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kyselyn tulokset käydään läpi myös asiakkaiden kanssa eri tason yhteistyökokouksissa. Yhteistyön sujuvuus PHRAKL Asiakastyytyväisyys toimialoittain v Palveluiden hintalaatusuhde Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito Ulkoinen ja sisäinen viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on kuvattu viestinnän vastuut, jotka jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Kertomusvuonna jatkettiin sisäisen viestinnän tehostamista painopisteenä Rakennuslaitoksen intranetin sisällöntuotannon kehittäminen sekä videoneuvottelulaitteiden ja työasemakohtaisten neuvotteluratkaisujen käytön tehostaminen. Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriset -julkaisua. Muuriset - julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous PHRAKL 2015 muut 13

15 Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius-, turvallisuus- ja riskienhallintaosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakentamisen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan myös osallistumalla kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Osallistumisen taso ja tavoitteet on sovittu vuosittain puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Ammattitaidon kehittäminen Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2015 yhteensä 2100 (2469) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,6 miljoonaa euroa (0,8 miljoona euroa). Koulutuspäivien määrä oli 2,8 (3,1) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 267 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Kertomusvuonna toteutettiin yhdessä Amiedun kanssa organisaatiouudistukseen liittyvä esimiesvalmennusohjelma. Amiedun ja Rakennuslaitoksen yhdessä järjestämiin eri tilaisuuksiin osallistui 186 henkilöä vuonna Vuonna 2016 käynnistetään yhteistyössä Amiedun kanssa palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnattu JET-koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) sekä lähiesimiehille tarkoitettu Lähiesimiestyön ammattitutkinto-koulutus. Näihin tutkintoihin on mahdollista saada oppisopimusrahoitusta. Amiedun Extranetohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2016 aikana. Extranetistä löytyy jatkossa Rakennuslaitoksen ja Amiedun yhdessä Rakennuslaitoksen henkilöstön tarpeisiin suunniteltu koulutustarjonta. Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista. Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä hen- 14

16 kilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen jatkuvassa muutostilanteessa ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Päämääränä on aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen Rakennuslaitoksessa Vuoden 2014 lopussa päättyi puolustusvoimauudistuksen toteutus Rakennuslaitoksessa vuonna 2012 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Varuskuntien lakkauttamisiin liittyvät henkilöstöjärjestelyt hoidettiin valtionhallinnossa ja puolustushallinnossa käytössä olevia henkilöstöpoliittisia menettelytapoja noudattaen, joiden avulla kyettiin minimoimaan henkilöstövähennyksiin liittyvät kielteiset vaikutukset. Rakennuslaitoksen henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 749 henkilötyövuotta tavoitteen ollessa 760 henkilötyövuotta. Henkilöstörakennetta koskevat muutokset tehdään osana organisaatiouudistusta vuoden 2019 alkuun mennessä. Puolustusvoimauudistuksen toteutuneet kokonaisvaikutukset ilmoitetaan puolustusvoimauudistuksen toteutuksen loppuraportissa, joka annetaan puolustusministeriölle kesäkuussa Tilahallinnan kokonaistarkastelu Puolustusministerin päätös vahvisti kehittämislinjaukset Rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan uudistamiseksi. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiouudistus astui voimaan Rakennuslaitoksen organisaatiorakennetta uudistettiin siten, että Rakennuslaitoksen 7 aluetta lakkautettiin ja hallintoyksikköjen määrää vähennettiin 15:sta 9:ään lukien Rakennuslaitoksessa on keskusyksikkö ja 9 palveluyksikköä. Samassa yhteydessä Rakennuslaitoksen johtamismalli madaltui siirryttäessä kolmiportaisesta johtamismallista kaksiportaiseen johtamismalliin. Organisaatiorakenne vastaa Logistiikkalaitoksen tarpeita. Organisaatiouudistukseen liittyen Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa käynnistettiin keväällä 2 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisprojekti (HARY 2), jonka tavoitteena oli mm. tehostaa hankintaresurssien käyttöä, keskittää hankintojen tekemistä ja yhdenmukaistaa toimintamallit. Hankintatoimen kehittämistarpeen taustalla olivat Rakennuslaitoksen voimaan tullut organisaatiomuutos, selvitys valtion hankintatoimen tilasta v. 2013, Valtiokonttorin vetämä hankinnasta maksuun hanke (HAMA), valtion hankintatoimen kehittäminen (HANKO -hanke) ja hankintatoimen digitalisointihanke. Rakennuslaitokseen päätettiin perustaa vuoden 2016 alusta lukien valtakunnallisesti toimivat hankintajärjestelmätiimi, kilpailutus- ja sopimushallintatiimi sekä ostotiimi. Rakennuslaitoksen hankintatoimea johtaa hallintojohtaja ja ohjauksesta vastaa hankintapäällikkö. Tiiminvetäjät ja tiimien jäsenet valittiin Rakennuslaitoksessa jo olevista hankintahenkilöresursseista, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin 15

17 Työkyvyttömyyseläkkeet syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 51 v 3 kk ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 76 % (77 %) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2015 sairauspoissaoloja oli 9387 (11006) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 12,3 (13,8) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 myönnettiin 3 (10) työkyvyttömyyseläkettä ja 7 (5) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on tapahtunut ilahduttavaa laskua. Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 64 v (63 v 4 kk). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta. Työterveyshuolto Sairauspäivät Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Suomen Terveystalo Oy. Vuoden 2015 alusta uusina toimijoina Puolustushallinnon rakennuslaitoksen työterveyshuollossa aloitti Mehiläinen Oy, Tullinkulman työterveys liikelaitos, Turun Työterveys ry, Etelä-Savon Työterveys ja Diacor Terveyspalvelut Oy. Varuskuntien terveysasemien piirissä ovat Säkylässä, Niinisalossa ja Rovaniemellä työskentelevä laitoksen henkilöstö. Näiden lisäksi paikallisten terveyskeskusten palveluja käytetään Turun saaristossa ja Parkanossa. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. Työterveyshuollon yleisenä tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantaminen. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien, työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon tavoite on työter- 16

18 veyden keinoin tukea Rakennuslaitosta menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan maanlaajuisesti sopimuksen mukaisesti. Tavoitteiksi koko Rakennuslaitoksessa on asetettu pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, työfysioterapeutin ohjantakäyntien hyödyntäminen tuki- ja liikuntaelinoireileville sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen organisaatiomuutoksessa. Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Vuonna 2012 uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muutoksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivärahaetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista ( malli). Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Raportoinnin perusteella voi havaita, että verenkiertoelimistöön liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntynet vuonna Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä poissaoloja on edelleen jonkin verran. Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 39 % on käytetty ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja 61 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille vuoden välein ikäkausille vuoden välein ikäkausille 58 1 vuoden välein Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työnantajan kustantamassa, vapaaehtoisessa ja lakisääteisessä terveystarkastuksessa kävi toimintakertomusvuonna yhteensä 374 (351) henkilöä. Tarkastuksissa tehtyjen löydösten perusteella voidaan arvioida tiettyjä terveydellisiä riskitekijöitä. Vakavia, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä tunnistettiin runsaalla 7 %:lla koko henkilöstöstä. Tunnistettua työuupumista (BBI-15) oli havaittavissa n. 3 %:lla koko henkilöstöstä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Tyhy-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. Palveluyksiköillä on omat Tyhy-toimikuntansa. Toiminnan tukemiseksi järjestetään vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen Työhyvinvointipäivä, joka kertomusvuonna järjestettiin maaliskuussa. Keskeisiä asioita päivässä oli Työterveyslaitoksen luento Hyvä työyhteisö voimavarana ja innostuksen lähteenä sekä Terveystalon työfysioterapeutin antamat vinkit ja eväät työpäivään. Päivän päätteeksi käytiin läpi palveluyksiköiden Tyhy-suunnitelmat. Syyskuussa järjestettiin Rakennuslaitoksen työhyvinvointiviikko. Viikko käynnistyi ravitsemusterapeutti Anette Palssan mielenkiintoisella luennolla, jota kokoonnuttiin seuraamaan videon tai lyncin välityksellä ympäri Suomen. Terveelliseen ruokavalioon kiinnitettiinkin huomiota viikon aikana, sillä lähestulkoon jokaiseen Rakennuslaitoksen toimipisteeseen oli hankittu jotain terveellistä pikkupurtavaa tarjolle. Viikon aikana tehtiin tyhymatkoja mm. Tuusulaan, Repovedelle, Suonenjoelle, Merisaloon ja Mänttään. Lisäksi taukojumpattiin, patikoitiin, lenkkeiltiin, heitettiin frisbeetä, paistettiin makkaraa ja pidettiinpä jopa yksi kävelykokouskin. Työhyvinvointiviikko on tarkoitus järjestää myös vuonna Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan tasaarvotyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avulla. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat mm. työtyytyväisyyskyselyn tulokset, henkilöstötilastot tasa-arvo näkökulmasta tarkasteltuna sekä lainsäädäntöhankkeet. Rakennuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään vuoden 2016 aikana. 17

19 18

20 19

21 Työtyytyväisyyskysely Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on tehty työtyytyväisyyskysely joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen. Vuodesta 2008 alkaen työtyytyväisyyskysely tehdään johtokunnan päätöksen mukaisesti vuosittain. Kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Vuodesta 2008 alkaen kyselyn on toteuttanut Työterveyslaitos, mikä antaa mahdollisuuden verrata Rakennuslaitoksen tulosta muiden organisaatioiden tulokseen niin yksityisissä yrityksissä kuin valtionhallinnossa. Parempi Työyhteisö kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio malliin. Kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kysymysaineistoa muokattiin osittain Rakennuslaitoksen erityistarpeisiin. Tavoitteena oli säilyttää aikaisemmasta kyselystä joitakin laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotta saataisiin säilytettyä tulosten vertailtavuus. Eri kysymysten kokonaistulosta arvioitaessa käytetään asteikkoa 1 5. Kokonaistulos ilmoitetaan Parempi Työyhteisö avainlukuina, joihin voidaan verrata Suomen keskiarvoa ja Suomen korkeimman organisaation tulosta sekä tietysti laitoksen omaa kehittymistä. Avainlukujen osaalueet ja tulokset on kuvattu Parempi Työyhteisökaaviossa. Kyselyn vastausprosentti oli 62 % (64 %) ja siihen vastasi 497 (528) henkilöä. Rakennuslaitoksen avainluku oli kertomusvuonna 14,3 (14,3), Suomen keskiarvo on 14,0. Rakennuslaitosta varten laskettu kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,6 (3,5). Tulos parani kymmenyksellä edellisestä vuodesta. Palveluyksiköittäin tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,8 (3,8). Tulostaan paransi kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Kouvolan palveluyksikkö. Sodankylässä tulos laski kymmenyksen, muissa palveluyksiköissä tulokset pysyivät ennallaan. Tulokset eivät luonnollisesti ole suoraan verrattavissa edellisen vuoden tuloksiin, koska organisaatiouudistuksen myötä alueet vaihtuivat palveluyksiköiksi ja palveluyksiköt eivät täysin vastaa entistä aluejakoa. Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin kertomusvuonna kuten edellisenäkin vuonna tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), johdon toiminnassa (3,2), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja työstressin kokemisessa (2,6). Kysely koostuu kymmenestä työhyvinvointiin vaikuttavasta osa-alueesta. Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Suomen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää maan keskiarvon kysymyksissä: työstressin kokeminen, työryhmien toimivuus, työryhmien välinen yhteistyö, esimiehen toiminta, johdon toiminta sekä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Suomen keskiarvo ylittää Rakennuslaitoksen keskiarvon ainoastaan osa-alueella työryhmän kehittämisaktiivisuus. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, mitä osoittaa vastausten korkeat arviot työn haasteellisuudesta ja työtehtävien itsenäisyydestä. Samoin työn ilo sekä omien tietojen ja taitojen hyödyntäminen on edelleen arvioitu korkealle. Tyytyväisyys palkkaukseen on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla. Henkilöstön tasapuolinen kohtelu on töiden jakamisen, tiedon saannin sekä mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin kysymysten osalta vastaajien mukaan samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Rekrytoinnin, koulutukseen pääsyn ja palkkauksen osalta tulokset ovat laskeneet yhden kymmenyksen. Tasa-arvonäkökulmasta tarkasteltuna mitään suuria eroja ei ole havaittavissa miesten ja naisten tyytyväisyyden välillä. Naiset ovat yleisesti ottaen hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Vuoden 2014 kyselyssä oli ensimmäistä kertaa kysymys toimialojen välisestä yhteistyöstä ja sitä kysyttiin myös vuonna Toimialojen välinen tiedonkulku sai edelleen kriittisimmät arviot (3,1). Työnjako ja vastuualueet vaikuttavat melko selkeiltä eri toimialojen välillä (3,5), sen sijaan toisen toimialan henkilön työn arvostaminen sai vain arvosanan 3,3. Vuoden 2013 työtyytyväisyyskyselyyn otettiin ensimmäistä kertaa kysymyksiä muutoksen hallinnasta ja sitä kysyttiin vielä myös vuoden 2015 kyselyssä voimaan tulleeseen organisaatiouudistukseen liittyen. Muutoksen hallintaan liittyvät kysymykset ovat Rakennuslaitoksessa yleisesti korkeammalla tasolla kuin vertailuaineistossa, mutta muutamalla osaalueella tulokset ovat laskeneet edellisestä vuodesta. Parempi Työyhteisö -kyselyssä arvioidaan vuosittain myös kehityskeskustelujen tasoa. Rakennuslai- 20

22 toksen tavoitteena on, että keskustelut käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Henkilöstöstä 75 % (79 %) ilmoitti käyneensä kehityskeskustelun viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kehityskeskustelun käyneiden henkilöiden määrä on huolestuttavasti laskenut. Henkilöstön näkemys kehityskeskustelujen toimivuudesta on kaikilla osa-alueilla samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä. Sitä vastoin kysymykseen koetko, että kehityskeskusteluista ollut hyötyä työsi kannalta? on vastattu yhden kymmenyksen heikommalla arviolla kuin edellisessä kyselyssä (2,9). Tämä antanee aihetta miettiä kehityskeskustelujen toimivuutta sekä kehityskeskustelulomakkeiden uusimista. Kehityskeskustelulomakkeet on tarkoitus päivittää vuoden 2016 aikana. Kyselystä esiin nousseita vahvuuksia: tulokset ja kokonaisavainluku pysynyt hyvällä tasolla verrattuna Suomen keskiarvoon työryhmien välinen yhteistyö on hyvällä tasolla ja on hieman parempi kuin Suomen keskiarvo johtamiskäytännöt arvioidaan paremmalle tasolle kuin Suomen keskiarvo muutoksen hallinta hyvällä tasolla verrattuna viiteaineistoon Kehittämiskohteita ja huomioita: heikko vastausprosentti kehityskeskusteluja käyty hieman harvemmin epäasiallinen kohtelu nousee esiin avovastauksista Tulosten hyödyntämiseksi on sovittu, että esimiehet järjestävät omille työryhmilleen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia käsittelevän tilaisuuden, jossa pohditaan kunkin työyhteisön kehittämiskohteita. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset ja kaikki asiaan liittyvä aineisto ovat koko henkilöstön luettavana Muurissa ja sähköisellä ilmoitustaululla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työpaikkoja koskevassa kehitystyössä. Kyselystä esiin nousseita asioita käsitellään myös laitoksen työhyvinvointipäivässä helmikuussa

23 Parempi Työyhteisö avainluvut 2015 Kokonaistyytyväisyysluvut palveluyksiköittäin 2015 Työyhteisön kehittämisedellytykset 4 Työyhteisön toimivuus 3 Työn perusedellytykset 2 Henkilöstön hyvinvointi 1 PHRAKL Suomen keskiarvo 0 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö PHRAKL Parempi Työyhteisö -tuloskooste 2015 Työnilo Parempi Työyhteisö -kysely, vertailutietoa vuosilta (Rakennuslaitoksen omat kysymykset) Työryhmän toimivuus 4 Työryhmän kehittämisaktiivisuus Työryhmien välinen yhteistyö Esimiehen toiminta Johtamiskäytännöt Kuormitustekijät työssä* Työn hallinta Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen Työstressi* *Stressi ja kuormitustekijät työssä:pienempi arvo on parempi ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työn sisältö Palkkaus Henkilöstöpolitiikka Maanpuolustustahto ja sitoutuminen PHRAKL 2013 PHRAKL 2014 PHRAKL

24 Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Esimiesvalmennus Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Muuri-intranet Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Sisäisen viestinnän kehittäminen Kehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Osaamisen kehittämisen tehostaminen Henkilöstö-toimintamallin päivitys Varhaisen välittämisen malli Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Henkilöstöjärjestelyt keskusyksikön alueellistamisessa Johtoryhmävalmennus Henkilöstöjärjestelyt siivouspalvelujen ulkoistamisessa Henkilöstön ja esimiesten tuki RATU-projeketissa Henkilöstön ja esimiesten muutostuki Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat Henkilöstöstrategia ja viestintästrategia LOIKKA-kehityskeskusteluvalmennus Työterveyshuollon yhtenäistäminen Esimieskoulutus JET-koulutus Uusi palkkausjärjestelmä ASLAK-koulutus TYK-kuntokoulutukset KAIKU-hanke Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen ASKEL-valmennus 2 JET-koulutus Terveenä eläkkeelle -hanke Kannustusleirit ASKEL-valmennus 1 Kehityskeskustelukoulutus 2 Esimiesvalmennus (työnjohtajat) TYKY-toiminta Esimiesvalmennus (toimialapäälliköt) Oppisopimuskoulutus Esimiesvalmennus (keskusyksikkö ja aluejohtajat) Henkilöstötuki muutostilanteissa Kehityskeskustelukoulutus 1 ASLAK = Esimiesten kuntoutus ASKEL = Asiakas Keskeinen Laatu Henkilöstötuki = Toimintastrategian muutoksista ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt JET = Johtamisen erikoisammattitutkinto KAIKU = Valtiokonttorin ohjaama työhyvinvointiin liittyvä hanke LOIKKA = Kehityskeskusteluvalmennus TYKY = Työkykyä ylläpitävä toiminta TYK = Työkykyä ylläpitävä kuntoutus 1995 Siivouksen palvelukoulutus 1994 Omaehtoisen opiskelun tukeminen Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat

25 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut (Vertailuaineisto vuoden 2015 luvuilla) 1. Nykyiset henkilöstöpanokset A. Määrä ja rakenne 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäristö- ja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 790 (822) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,9 % (5,1 %). Luvussa ei ole vuorottelu- ja palkattomalla vapaalla olevia ja heidän sijaisensa on merkitty määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 754 (782) henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 36 (40). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,6 % (4,9 %). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 13 (10), siivouspalvelut 11 (17), tekniset palvelut 3 (4), energiapalvelut 2 (0), rakennuttamispalvelut 2 (5), hallintopalvelut 4 (3) ja ympäristöpalvelut 1 (1). Vuonna 2015 valtiolla työskentelevien määrä väheni 6,5 % vuodesta Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Vuonna 2015 koko valtionhallinnossa määräaikaisten osuus oli 10 %. Lukuun ei sisälly tukityöllistetyt, opiskelijat, harjoittelijat sekä lain tai asetuksen perusteella määräaikaista virkaa hoitavat. 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa 687 (708) henkilöä. Osa-aikaisia oli 65 henkilöä (74). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 8,2 % (9,0). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 16 (34) henkilöä, joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 4 (5) henkilöä. Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2015 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 5,2 %. Osa-aikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne Henkilömäärä toimialoittain (vakinaiset) Henkilömäärä toimialoittain (määräaikaiset)

26 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Vuonna 2015 Rakennuslaitoksen kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 761 (790), vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,1 % (1,7 %). Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli kahdeksan henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1801 henkilötyövuodella eli 71 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 7 %:lla vuodesta 2014 vuoteen Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosimäärissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jolloin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla. 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2015 oli 63 % (63) ja naisten osuus 37 % (37). Jakauma näyttää jatkuvan tasaisena vuodesta toiseen. Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2015 oli 51,2 % ja naisten osuus oli 48,8 %. Rakennuslaitoksen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivousja hallintopalveluita Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2015 Rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 51,3 (51,3) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,8 vuotta ja miesten 51,7 vuotta. Senioriikäisiä, joihin lasketaan vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 76 % (77) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 45 % (46). Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 5 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 46,4 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 57,6 %. Seniori-ikäisten määrä on noussut jonkin verran valtionhallinnossa eli valtion henkilöstön ikääntyminen on havaittavissa. Henkilötyövuodet toimialoittain HTV (749 htv) Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä

27 Koko henkilöstön ikäjakauma Nainen Mies Vuosilomien osuus oli suurin 14,7 % (15,1 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2015 oli 1,1 % (1,2 %). Sairauspäivien lukumäärä laski 1619 sairauspäivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot olivat 4,9 % (5,5 %) säännöllisestä vuosityöajasta Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2015 koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli 3,5 (3,5). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,1 vuonna Luku on huomattavasti korkeampi kuin Rakennuslaitoksessa, koska valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. B. Työajan käyttö Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2015 oli 78,3 % (76,8 %). Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus vuonna 2015 oli 79,2 % säännöllisestä työajasta. Vuonna 2015 valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat 3,5 % ja koulutus keskimäärin 1,1 %. Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan osuus on laskenut jonkin verran. C. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä 40,5 (43,3) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 30,9 (33,1) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 9,7 (10,2) miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli (54 226) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 1,2 % Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2015 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli euroa. Työvoimakustannuksista oli tehdyn työajan palkkoja 59,3 % 58,9 % 58,0 % 58,4 % 58,1 % 56,2 % 57,7 % - välillisiä palkkoja 16,9 % 17,6 % 17,6 % 18,1 % 18,7 % 19,5 % 18,3 % - sosiaaliturvamenoja 17,7 % 17,8 % 18,3 % 17,5 % 17,8 % 18,5 % 18,7 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 6,1 % 5,8 % 6,1 % 6,0 % 5,4 % 5,8 % 5,3 % Henkilöstön koulutusrakenne 2015 KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT. Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus YHTEENSÄ KOULUTUSTASOINDEKSI ,5 26