Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 1 AIKA 14.5.2018 klo 15:00-17:17 PAIKKA Kaupunginhallituksen sali Päätöksentekijät Muut osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Härkönen Juha Jäsen poistui klo 17.06 Luottamushenkilö Kakkola Risto Puheenjohtaja Luottamushenkilö Kukkonen Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Munnukka Riitta Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja poistui klo 17.09 Luottamushenkilö Puolakka Helena Jäsen Luottamushenkilö Turkia Juha Jäsen Luottamushenkilö Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Luottamushenkilö Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja poistui klo 17.09 Torniainen Ari - Luottamushenkilö Grönlund Joonas - Luottamushenkilö Holopainen Hanna - Luottamushenkilö Arvela Eeva Luottamushenkilö - Poissaolevat Kiljunen Anneli Luottamushenkilö Jäsen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 223 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 224 Pöytäkirjan tarkastus 4 225 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 226 Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja 6 rahoituksesta 227 Investointien puiteohjelma 2018-2032 14 228 Saimaan Skiitat ry:n anomus hankelainan laina-ajan 29 pidentämisestä 229 Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö hallituksen 31 esitykseksi laiksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 230 Rahoitusesitys, Varaamo: Tila- ja aluevarauspilottihanke 34 231 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n varsinainen yhtiökokous 38 29.5.2018 232 Etelä-Karjalan Kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous 39 23.5.2018 233 Kaupungin edustajan nimeäminen Kaakkois-Suomen 41 sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin varsinaiseen yhtiökokoukseen 5.6.2018 234 Saimaan talous- ja tieto Oy:n varsinainen yhtiökokous 43 29.5.2018 235 Jani Naskalin eroanomus Itä-Suomen suomalais-venäläisen 44 koulun säätiön hallituksesta 236 Viranhaltijapäätökset 45 237 Tiedoksi merkittävät asiat 46 238 Muutoksenhakuohjeet 47
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 3 223 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 4 224 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 14.5.2018 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kaupunginhallituksen jäsenet Päivi Kukkonen ja Riitta Munnukka. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 5 225 Käsittelyjärjestyksen muutos Rahoitusjohtaja Jari Iskanius oli saapunut esittelemään hulevesiasiaa. Merkittiin tiedoksi. Pois klo 16.00. Strategiajohtaja Markus Lankinen oli saapunut esittelemään Varaamo-hanketta. Merkittiin tiedoksi. Pois klo 16.28.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 6 226 Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoituksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/509/14.05.03/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 210 7.5.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 210 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo (Kaupunginjohtaja) puh. 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoituspäällikkö Iskanius Jari 040 631 6231 Talousarviopäällikkö Lammi Risto 040 130 9072 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Veroprosentit ja hulevesimaksut vertailukaupungeissa Hulevesillä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle, kuten kaduille ja yleisille alueille, kertyvää sade- tai sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvesiä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan näiden vesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin on tullut vuonna 2014 hulevesien hallintaa koskevat määräykset. Varsinaista siirtymäaikaa ei ole säädetty, joten muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Käytännössä hulevesien hallinnassa menetellään entiseen tapaan, kunnes kunta päättää lainmuutosten edellyttämistä toimenpiteistä. Lappeenrannassa on seurattu tähän saakka etenkin muiden suurten kaupunkien tekemiä ratkaisuja ja valtakunnallisen ohjeistuksen kehittymistä. Vuoden 2018 alusta monien Lappeenrannan verrokkikaupunkien hulevesiratkaisut ovat tulleet voimaan. Lappeenrantakaan ei voi enää pitkään viivyttää oman ratkaisunsa tekemistä, koska lakimuutosten voimaantulosta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo neljä vuotta. Hulevesien hallinta on järjestetty tällä hetkellä siten, että Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 7 asemakaava-alueella. Kaupunki vastaa katujen ja yleisten alueiden hulevesien johtamisesta hulevesiverkostoon ja näihin liittyvistä ritiläkaivoista. Kaupunki on myös rakentanut kosteikkoja, joilla puhdistetaan hulevesiä ennen niiden valumista vesistöön. Hulevesien viemäröinnin aiheuttamat noin 1,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset katetaan nykyisin pääosin jätevesimaksulla. Jatkossa hulevesien viemäröinnin kustannuksia ei voi rahoittaa jätevesimaksulla, koska hulevesien viemäröinti ei ole nykyisen vesihuoltolain mukaan enää vesihuoltoa. Hulevesien hallinnan rahoitukseen on käytännössä olemassa neljä vaihtoehtoa: 1. yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu, jonka Lappeenrannan Energia perii hulevesiliittymäsopimuksen tehneiltä asiakkailtaan 2. julkisoikeudellinen, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen hulevesimaksu, jonka Lappeenrannan kaupunki perii asemakaava-alueen kiinteistön omistajilta 3. kiinteistöveron korottaminen 4. Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen, millä rahoituksella kaupunki korvaa Energialle takaisin hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset Kaikissa vaihtoehdoissa Lappeenrannan Energia alentaa jätevesimaksua siten, että jätevesimaksun tuotto alenee noin 1,5 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa 4 Energia joutuisi kuitenkin yleisesti nostamaan taksojaan, jotta tuloutusta voidaan nostaa. Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtoja tarkemmin. Yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu Jos Lappeenrannassa tehtäisiin päätös, jossa asemakaavaalueen vesihuoltolaitos eli Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä vesihuoltolain mukaisesti, perittäisiin asiakkailta vesihuoltolain mukainen käsittelymaksu hulevesien viemäröinnistä. Jätevesimaksun kuutiohinta alenisi ensin kaikilla asiakkailla. Energia alkaisi periä hulevesiverkostoon liittyneiltä kiinteistöiltä huleveden käsittelymaksua. Yksityisoikeudellinen maksu voidaan periä vain niiltä asiakkailta, joiden kanssa Energialla on sopimus hulevesiliittymästä. Näitä sopimuksia on alle 20 %:lla asemakaava-alueen kiinteistöistä. Liittymiä on käytännössä sopimuksen puuttumisesta huolimatta suurimmalla osalla kiinteistöistä tai kiinteistöiltä johdetaan hulevesi yleiselle alueelle, josta se kulkeutuu hulevesiverkostoon. Sopimuksen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 8 tekeminen pakkokeinoin näiden kiinteistöjen omistajien kanssa olisi pitkä ja raskas prosessi. Yksityisoikeudellinen hulevesien käsittelymaksu ei siten käytännössä tule kysymykseen. Maksu kohdistuisi vain pienelle osaa kiinteistöjen omistajista, jotka kustantaisivat kaikkien kiinteistöjen hulevesien hallinnan kustannukset. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu Kun hulevesien hallinta järjestetään vain maankäyttö- ja rakennuslain määräysten mukaan, voidaan kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä periä julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Maksun perusteista säädetään yleisellä tasolla laissa. Kuntaliitto on antanut oman suosituksensa hulevesimaksun määrittämisestä. Maksun määrittämisessä tulisi ottaa huomioon monia seikkoja, kuten kiinteistön rakennustyyppi ja pinta-ala, kiinteistötyypin suhteellinen läpäisemätön pinta-ala, valuma-alueen herkkyys kuormitusmuutokselle ja kiinteistön omat hulevesien hallintaratkaisut. Maksun määrittäminen olisi siten monimutkaista ja edellyttäisi investointeja tietojärjestelmään sekä henkilöstöresurssia maksujärjestelmän ylläpitoon. Vuotuiset kustannukset maksujärjestelmän ylläpidosta olisivat arviolta 50.000 euroa. Kyseessä olisi kiinteistön omistajilta perittävä uusi julkinen maksu. Hulevesimaksu on yleisesti kohdannut arvostelua sadevesimaksuna, mistä toki ei ole kysymys. Etuna olisi se, että maksu kohdistuisi vain niille, joiden kiinteistö sijaitsee hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan yleisten alueiden hulevesien hallinnan kustannukset kuuluvat kuitenkin yhteisvastuullisesti koko kaupungille. Kiinteistöveron korottaminen Maapohjasta sekä muista rakennuksista kuin asuinrakennuksista ja voimalaitosrakennuksista peritään yleistä kiinteistöveroa. Hulevesien hallinnan noin 1,5 miljoonan euron vuotuisten kustannuksen kattamiseksi yleistä kiinteistöveroprosenttia tulisi korottaa nykyisestä 1,30 %:sta 1,43 %:tiin. Kiinteistöveron korottaminen olisi hallinnollisesti yksinkertaisin rahoituskeino. Täytäntöönpanotoimeksi riittää valtuuston päätös kiinteistöveroprosentista. Perimisestä ei aiheudu investointitarpeita eikä hallinnollisia kuluja, eikä kiinteistön omistajille tule uusia maksuja.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 9 Haittapuolena voidaan nähdä, että kiinteistövero ulottuu myös hulevesijärjestelmän vaikutusalueen (asemakaava-alue) ulkopuolisille kiinteistöille. Tätä voidaan perustella sillä, että yleisten alueiden hulevesien hallinnan rahoitus on kunnalle yhteisvastuullista. Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen Mikäli hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset katettaisiin siten, että kaupunki maksaisi Energialle hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset ja kattaisi menon Energian tuloutusta kasvattamalla, joutuisi Energia muista vaihtoehdoista poiketen nostamaan taksojaan. Energian verojen jälkeisen tuloksen tulisi parantua 1,5 miljoonaa euroa. Verotettavan tuloksen olisi tällöin noustava liki 1,9 miljoonaa euroa, josta yhteisöveroa maksettaisiin lähes 0,4 miljoonaa euroa. Yhteisöverosta kaupungin osuus olisi nykyisten jako-osuuksien mukaan noin 118.000 euroa. Maakuntauudistuksen toteutuessa kaupungin osuus yhteisöverosta jäisi noin 82.000 euroon. Energian liikevaihdon tulisi siten kasvaa liki 1,9 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi suoraviivaisesti hintojen korotuksia. Kotitalouksille sekä muille kuin arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittaville asiakkaille hintojen korotuksen vaikutusta kasvattaisi arvonlisäveron osuus, eli hinnankorotukseen tulisi lisäksi vielä 24 %:n arvonlisävero. Energian tuloutuksen kasvattaminen olisi siten kustannusvaikutuksiltaan epäedullisin vaihtoehto. Vaihtoehtojen vertailua Edellä kuvatuista vaihtoehdoista vesihuoltolain mukainen huleveden käsittelymaksu ja Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen ovat selvästi sellaisia keinoja, jotka eivät ole perusteltuja tasapuolisen kohdentumisen sekä verovaikutusten vuoksi. Sen vuoksi tarkasteltavaksi jäävät julkisoikeudellinen hulevesimaksu ja yleisen kiinteistöveron korottaminen. Kuten aiemmin todettiin, hulevesimaksun määrittäminen on monimutkainen, hallinnollisesti raskas ja yleisesti epäsuosituksi koettu menettely. Jotta hulevesimaksun suuruutta ja kohdentumisesta voitaisiin kuitenkin verrata kiinteistöveron korotuksen aiheuttamaan verorasitukseen, on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 10 konsernihallinnossa laskettu alla oleva suuntaa antava hulevesimaksutaulukko. Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset 100-4.999 25 200 500 5.000-9.999 25 400 1 000 10.000-24.999 25 800 1 600 25.000-99.999 25 1 200 2 500 100.000-25 1 600 3 500 Yleisen kiinteistöveroprosentin korottaminen 0,13 %-yksiköllä kohdentuisi vastaaviin kiinteistöihin keskimäärin seuraavasti: Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut (kuten vapaa-ajan asunnot) 100-4.999 11 152 650 12 5.000-9.999 14 131 759 25 10.000-24.999 28 330 1 881 33 25.000-99.999 410 674 4 101 278 100.000-886 0 12 860 1 695 Kohdassa muut on kiinteistöjä, joita ei käytännössä ole asemakaava-alueella, eikä niiltä siten perittäisi hulevesimaksua. Suurimmalla osalla näistä kiinteistöistä sijaitsee vapaa-ajan asuntoja. Alla olevassa taulukossa on verrattu hulevesimaksun ja kiinteistöveron korotuksen vaikutusta. Positiivinen luku tarkoittaa, että kiinteistöveron korotus olisi edullisempaa kyseiselle kiinteistötyypille kuin taulukon mukaisen hulevesimaksun periminen. Tässä on huomioitava erikseen, että asemakaavaalueen ulkopuolisille kiinteistöille ei tulisi hulevesimaksua perittäväksi lainkaan. Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut 100-4.999 14 48-150 -12 5.000-9.999 11 269 241-25 10.000-24.999-3 470-281 -33 25.000-99.999-385 526-1 601-278 100.000- -861-9 360-1 695
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 11 Taulukoista nähdään, että asuinkiinteistöille yleisen kiinteistöveron korottaminen on hulevesimaksun perimistä edullisempaa. Edullisuuteen vaikuttaa luonnollisesti se, millaiseksi hulevesimaksutaulukko on määritelty. Monissa kaupungeissa, joissa hulevesimaksu on käytössä, esimerkiksi omakotitalojen hulevesimaksu on kuitenkin korkeampi kuin tässä käytetty 25 euroa. Maksurasituksen muutosta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että Lappeenrannan Energian jätevesimaksu alenee kaikilta asiakkailta. Arvonlisäverollinen kuutiohinnan lasku on noin 0,40 euroa. Kiinteistöverovaihtoehdossa kokonaisvaikutus olisi tyyppiomakotitalouden osalta sellainen, että kiinteistövero nousisi noin 11 euroa ja vesimaksu alenisi 60 euroa, jolloin asumiskustannus halpenisi 49 euroa. Hulevesimaksuvaihtoehdossa vastaava alennus olisi 35 euroa. Tyyppikerrostalossa vesimaksu alenisi 1.500 euroa vuodessa ja noin 50 euroa huoneistoa kohden. Vaikutus olisi samansuuntainen myös muissa asumismuodoissa, eli Lappeenrannan asumiskustannuksia saataisiin kiinteistöverovaihtoehdolla hieman alennettua. Vesimaksun alennus ja kiinteistöveron korotus on koko kaupungin tasolla neutraali, kun verrataan arvonlisäverottomia hintoja. Vesimaksun alennuksen arvonlisäveron osuus tulee lisäksi kuluttaja-asiakkaiden eduksi. Kiinteistöveron korotus kohdentuisi hulevesimaksua enemmän muihin kuin asuinkiinteistöihin. Tämä johtuu ennen kaikkia siitä, että asuinkiinteistöjen rakennuksilla on oma kiinteistöveroprosentti, jotka pysyvät ennallaan. Hulevesien hallinnan järjestäminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos voi huolehtia hulevesien viemäröinnistä, joka on vain osa hulevesien kokonaishallintaa. Lappeenrannassa ehdotetaan hulevesien hallinta järjestettäväksi pelkästään maankäyttö- ja rakennuslain määräysten perusteella. Hulevesien hallinta esitetään rahoitettavaksi yleistä kiinteistöveroa korottamalla, eikä julkisoikeudellista hulevesimaksua oteta käyttöön. Käytännön toimenpiteet hulevesien hallinnan toteutuksessa ostetaan, viranomaistoimintaa lukuun ottamatta, Lappeenrannan
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 12 Energialta. Energia vastaa edelleen hulevesiviemäriverkoston ylläpidosta, tekee siihen tarvittavat peruskorjausinvestoinnit ja yhdyskuntarakentamisen edellyttämät laajennusinvestoinnit. Kaupunkikehityslautakunta vastaa lain mukaisena viranomaisena hulevesien hallinnan valvonnasta ja tekee tarvittavat päätökset ja solmii sopimukset hulevesien hallinnan järjestämiseksi. Näiden tehtävien toteuttaminen tulee perustua hulevesisuunnitelmaan, jonka laatiminen annetaan kaupunkikehityslautakunnan tehtäväksi. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hulevesien hallinnan järjestämiseksi tehdään seuraavat periaatepäätökset: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. Hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. Kaupunginhallitus tulee antamaan erikseen omistajaohjauksena Lappeenrannan Energialle velvoitteen alentaa jätevesimaksua vuoden 2019 alusta lukien vastaavalla summalla, jonka Lappeenrannan kaupunki suorittaa sille hulevesien käsittelystä. Päätös Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Rahoitusjohtaja Talousarviopäällikkö Tämän kokouksen käsittely:
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 13 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Iskanius Jari 040 631 6231 Talousarviopäällikkö Lammi Risto 040 130 9072 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Veroprosentit ja hulevesimaksut vertailukaupungeissa Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hulevesien hallinnan järjestämiseksi tehdään seuraavat periaatepäätökset: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. Hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius esittelee asiaa kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Rahoitusjohtaja Talousarviopäällikkö
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 14 227 Investointien puiteohjelma 2018-2032 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1235/02.02.00.03/2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Iskanius Jari 040 631 6231 Toimitusjohtaja Hietamies Mikko 040 050 9611 Projektijohtaja Mielikäinen Jukka 040 075 3489 Toimitilajohtaja Tolvanen Katri 040 574 3630 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Investointien puiteohjelman yhteenveto 2018-2032 2. PTS Investoinnit 2018-2032 Talonrakennus 3. PTS Investoinnit 2018-2032 Muut kuin talonrakennus 4. Arvio vuokrien osuudesta toimintakuluissa 5. LAUSUNTOPYYNTÖ INVESTOINTIEN PUITEOHJELMASTA VUOSILLE 2018-2032 6. Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto investointiohjelmaan 7. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 8. Kaupunkikehityslautakunnan lausunto investointiohjelmaan 9. Lupalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 10. Lpr Asuntopalvelut Oy:n lausunto investointiohjelmaan 11. Lpr Toimitilat Oy:n lausunto investointiohjelmaan Kaupunginvaltuusto päättää vuosien 2018-2032 investointien puiteohjelman periaatteista 4.6.2018. Konsernipalvelut ja Lappeenrannan Toimitilat Oy ovat laatineet yhdessä toimialojen ja yksiköiden kanssa pohjaesityksen. Kaupunginvaltuusto on 9.12.2013 hyväksynyt vuosien 2015-2028 investointiohjelman. Investointiohjelma on muutettu vuosien 2018-2028 osalta vastaamaan tämän hetkistä näkemystä kaupungin palvelutuotannon käytössä olevien kohteiden kunnosta, kustannusarvioista ja aikatauluista. Investointiohjelmaa on lisäksi jatkettu neljällä vuodella.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 15 Tarkasteltavalle aikavälille ajoittuu useita ratkaistavia, mittaluokaltaan merkittäviä asioita. Näitä ovat ainakin investointisuman, rakennusten kohoavien pääoma- ja käyttökustannusten, pienenevien ikäluokkien ja mahdollisen soteuudistuksen mukanaan tuomien muutosten ratkaiseminen. Aikajaksolle osuu huomattavan paljon uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeita rakennuskannan iästä ja kunnosta johtuen. Talonrakennusinvestointien toteuttaminen pohjaesityksen mukaisessa laajuudessaan johtaa pääoma- / vuokrakustannusten selvään nousuun nykytasosta. Entistä pienempi syntyvyys vaikeuttaa rakennusten ja palveluiden koon mitoittamista. Nykyisen palveluverkon ylläpitäminen joudutaan tarkastelemaan lähitulevaisuudessa. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen ratkeaa tämän hetkisen tiedon mukaan kesän aikana. Uudistuksen toteutumisesta ja sen aikataulusta riippumatta tulee linjata kaupungin ja kaupunkiyhtiöiden rooli jatkossa erityisesti sote-käytössä olevien rakennusten osalta. Mikäli kaupungin on tarkoitus jatkossakin omistaa sote-käytössä olevat rakennukset, on myös näiden rakennusten osalta varauduttava investointeihin. Tässä vaiheessa on lisäksi epäselvää, miten talonrakennusinvestointien toteutus jakautuu kaupungin ja Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n välillä. Konsernihallinto on syksyllä 2017 pyytänyt lausuntoa investointiohjelmasta Lasten ja nuorten lautakunnalta, Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalta, Kaupunkikehityslautakunnalta sekä Lappeenrannan Toimitilat-, Lappeenrannan Asuntopalvelu- ja Lappeenrannan Energia-konserneilta. Tämän lisäksi Lupalautakunta on antanut lausuntonsa Lappeenrannan seudun ympäristötoimen investointisuunnitelmasta. Lausuntopyyntö ja lausunnot ovat esityslistan liitteenä. Syksyn lausuntopyynnön jälkeen investointikohteiden osalta on tehty muutamia ajallisia siirtoja kevään aikana tehtyjen selvitysten perusteella. Kesämäenrinteen koulun toteutusta on siirretty myöhäisemmäksi ja Lauritsalan koulun toteutusta aikaistettu. Kourulan päiväkotikoulun toteutusta on myös päivitetty tämän hetkistä aikataulua vastaavaksi. Lisäksi kuntotutkimusten perusteella on mahdollista, että joitakin myöhemmin toteutettavaksi suunniteltuja investointeja joudutaan aikaistamaan.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 16 Muut kuin talonrakennusinvestoinnit Alle on muiden kuin talonrakennusinvestointien osalta koottu pääkohtia esityksestä ja lautakuntien lausunnoista. Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntatoimelle on vuoden 2018 talousarviokäsittelyn yhteydessä siirretty aikaisemmin Tilakeskuksen / Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n investointibudjetissa olleita koulujen pihaalueita. Järjestelyn perusteluna on se, että koulujen pihat halutaan nähdä lähiliikuntapaikkoina, jotka mahdollistavat myös koulujen tarpeen. Vuoden 2018 alusta alkaen on ohjausmallina käytetty menettelyä, jossa poistomenetelmä on muutettu menojäännöspoistosta tasapoistoiksi ja liikuntatoimelle on annettu kehys, jolla sen tulee kattaa poistot toimintakatteen lisäksi. Lautakunta voi omalla päätöksellään liikkua käyttömenojen ja investointien välillä, kunhan pysyy kokonaiskehyksessä. Liikuntapaikkarakentamisen vuotuisiksi nettoinvestoinneiksi esitetään noin 800.000 euroa. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on syksyllä 2017 antamassaan lausunnossa kannattanut esitettyä ulkoliikuntapaikkarakentamisen rahoitusmenettelyä. Lautakunta on lisäksi todennut määrärahan tarpeen olevan esitettyä suurempi, mutta lautakunta asettaa kohteet tärkeysjärjestykseen ja päättää toteutuksesta vuosittain määrärahan puitteissa. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on lisäksi kokouksessaan 1.11.2017 ( 52) esittänyt, että liikuntapaikkarakentamiseen siirretään vuodelta 2017 Muukon haulikkoradan puhdis-tamiseen varatuista, mutta käyttämättä jääneistä määrärahoista, vuodelle 2018 yhteensä 600.000 euron rahoitus Muukon haulikkoradan ympäristöluvan vaatimiin pohjaveden suojaustoimenpiteisiin ja rakennelmiin, jotta haulikkoammuntatoimintaa radalla olisi jatkossa mahdollista jatkaa. Kyseinen investointimääräraha sisältyy kaupunginvaltuuston 11.12.2017 hyväksymään talousarvioon. Kadut ja ympäristö sekä elinkeinopoliittiset hankkeet Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimialan vastuulla olevan infrastruktuurin hallintaan on tehty vastaava ohjausmallin muutos kuin liikuntatoimessa. Yhdyskuntatekniikan vuotuisiksi nettoinvestoinneiksi esitetään noin 6.000.000 euroa. Tämän
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 17 lisäksi elinkeinopoliittisiin hankkeisiin esitetään 1.000.000 euroa vuosittain. Kaupunkikehityslautakunta toteaa lausunnossaan, että esitetty investointitaso mahdollistaa investoinnit perusasioihin, mutta sen puitteissa ei voida toteuttaa isoja kaupunkikehityshankkeita. Lautakunta pitää lisäksi tärkeänä, että maanhankintaa varten tehty investointivaraus pidetään suunnitellulla tasolla ja että sitä käytetään myös olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä olevien kiinteistöjen hankintaan raakamaan oston lisäksi. Toimiala ei tässä vaiheessa tunnista elinkeinopoliittisia hankkeita, joita ei voitaisi toteuttaa nykyisen rahoituksen puitteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hankkeita myöhemmin voi nousta esille. Suurin epävarmuustekijä liittyy valtion hankkeiden kaupungille esitettyihin rahoitusosuuksiin esim. kaksoisraiteeseen. Nyt käsittelyssä oleva investointiohjelma ei sisällä rahoitusosuutta kaksoisraiteeseen, vaan siitä päätetään erikseen suunnitelmien tarkentuessa. Investointiohjelmaan sisältyvät lukuisat koulu- ja päiväkotihankkeet voivat toteutuessaan johtaa myös infrahankkeiden priorisointiin, koska investointiohjelmassa ei ole erikseen varattu lisämäärärahoja näihin. Erillisenä elinkeinopoliittisena hankkeena pyydettiin lausuntoa Lappeenrannan Energia konsernilta koskien vesitornin saneeraamista matkailua tukevaan käyttöön. Vesitornin vaatimista investoinneista on syyskuussa 2017 valmistunut selvitys. Selvityksen mukaan investointien kustannusarvio on noin 1,7 miljoonaa euroa. Lappeenrannan Energia konserni on lausunnossaan todennut, että kahvion toteuttaminen sinällään on hyväksyttävää, kun sillä ei vaaranneta vesihuollon toimivuutta. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:llä ei kuitenkaan ole edellytyksiä tehdä kyseistä investointia. Lausunnossa todetaan, että mikäli investointi ohjataan Lappeenrannan Energia konsernille, tulee se korvata täysimääräisesti esimerkiksi vuosittaista osinkoa pienentämällä. Lappeenrannan Energia konsernilla on tulevina vuosina merkittävät investointipaineet jäteveden puhdistamon ja maakaapelointivelvoitteen takia. Energia - konserni velkaantunee investointien myötä enimmillään noin 60 miljoonaa euroa lisää nykytilanteeseen verrattuna. Pelastuskalusto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 18 Pelastuskaluston nettoinvestoinneiksi on esitetty vuosittain 435.000 euroa. Koska maakuntauudistuksen voimaantulo on vielä avoin, pelastuskaluston investointien osalta esitetään vaihtoehtoisena toteutustapana leasingrahoitusta. Maakuntauudistuksen osalta pelastuskalustoon sisältyy omistusriski. Maakuntauudistuksen lakivalmistelu lähtee siitä periaatteesta, että kuntien taseessa oleva kalusto ja muu irtain omaisuus siirretään maakunnalle vastikkeetta. Kaluston ja muun irtaimen omaisuuden rahoitusosuuksilla vähennetty tasearvo vuoden 2017 lopussa oli noin 655.000 euroa. Rahoitusosuuksiin ja avustuksiin sisältyy mahdollisesti rajoituksia omaisuuden siirrolle. Pelastuskaluston osalta tulisikin selvittää onko mahdollista ja tarkoituksenmukaista myydä ja takaisin vuokrata kaupungin taseessa oleva omaisuus, mikäli se on kaupungin kokonaisedun mukaista. Seudullinen ympäristötoimi Ympäristötoimen nettoinvestoinnit ovat esityksen mukaan keskimäärin noin 100.000 euroa vuodessa. Lähivuosina keskitytään Muukon pohjavesialueen kunnostamiseen. Sen jälkeen on nähtävissä tarve jatkaa pintavesien kunnostamista myös investointien kautta. Nykyisen valtuustokauden jälkeen on suunnitelmassa varauduttu toisen pumppaamon rakentamiseen. Sen aiheuttamat käyttökustannukset ovat 50.000 /v. Pumppaamon nettoinvestoinniksi on arvioitu 800.000 euroa. Muukon pohjavesialueen kunnostamiseen on valittu menetelmä, minkä ei pitäisi aiheuttaa pysyviä käyttökuluja tarkkailua lukuun ottamatta. Ensikertainen varustaminen Investointien yhteydessä tapahtuva ensikertainen varustaminen tapahtuu rakennuksen käyttäjäksi tulevan toimialan toimesta. Ensikertainen varustaminen poistetaan viiden vuoden tasapoistona. Investointiohjelmassa on esitetty ensikertaisen varustamisen määräraha toimialoittain. Talonrakennusinvestoinnit kaupungin palvelutuotannon käyttöön Esitetty nykyiseen rakennuskantaan perustuva talonrakennusinvestointien puiteohjelma on koko ohjelmakaudella noin 310.000.000 euroa ja vuosina 2018-2025 keskimäärin 30.700.000 euroa vuodessa. Talonrakennusinvestointien
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 19 toteuttaminen esityksen mukaisena johtaa kaupungin toimialojen vuokrakustannusten erittäin merkittävään nousuun. Vuonna 2026 vuokrakustannukset olisivat arviolta noin 9.800.000 euroa nykyistä suuremmat ja nousisivat edelleen sen jälkeen vuosittain. Vuokrakustannusten nousu johtaa väistämättä toiminnallisiin säästöihin, jos valtion kuntiin kohdistamissa rahoitusratkaisuissa tai työssäkäyvien määrän kasvun kautta tapahtuvassa veropohjan kasvussa ei tapahdu merkittäviä muutoksia kuluvan valtuustokauden aikana. Arvioidut vuokrakustannusten nousut toimialoittain olisivat vuosina 2020-2032 alla olevan taulukon mukaiset: 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Lapset ja nuoret 520 391 1 230 400 2 946 127 2 954 087 5 592 641 6 116 798 6 509 920 Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys 0 0 0 0 0 0 0 Kulttuuritoimi 0 0 0 0 313 741 313 741 1 017 366 Liikuntatoimi 614 211 614 211 2 122 577 2 122 577 2 241 297 2 241 297 2 241 297 Yhteensä 1 134 602 1 844 611 5 068 704 5 076 664 8 147 679 8 671 836 9 768 582 2027 2028 2029 2030 2031 2032 Lapset ja nuoret 6 586 212 7 459 745 7 741 891 7 741 891 7 741 891 7 897 411 Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys 833 035 833 035 833 035 906 635 932 564 932 564 Kulttuuritoimi 1 017 366 1 148 564 1 148 564 1 350 934 1 350 934 1 350 934 Liikuntatoimi 2 241 297 2 241 297 2 241 297 2 241 297 2 372 128 2 372 128 Yhteensä 10 677 909 11 682 641 11 964 787 12 240 756 12 397 516 12 553 036 Kaupungin nykyinen tulopohja ei riitä rahoittamaan vuokrannousua toimialoille. Edellä kerrottu kehitys johtaa jo seuraavalla valtuustokaudella tilanteeseen, missä olisi saatava vuositasolla usean miljoonan euron lisätulot tai säästöt. Kaupungin toimitilojen vuokria päätettiin nostaa vuoden 2014 alusta. Korotuksen tavoitteena oli erityisesti korjausvelan pienentäminen. Vuokratason alentaminen vain siirtäisi ongelmaa ja johtaisi todennäköisesti myöhemmin hallitsemattomiin akuutteihin korjaustarpeisiin. Kaupungin palvelutuotannon käytössä olevien tilojen tilatehokkuuden on parannuttava selvästi, jotta vuokrien nousua voidaan hillitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin palvelutuotannon käytössä olevien tilaneliöiden on vuoteen 2021 mennessä oltava 90 % ja vuoteen 2023 mennessä 85 % nykyisistä tilaneliöistä. Näin merkittävän tehostamisen saavuttamiseksi vaaditaan useita eri toimenpidelinjauksia. Uusien tilatehokkaampien rakennusten rakentaminen vanhojen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 20 huonokuntoisten tilalle pienentää rakennuskantaa vuoteen 2023 mennessä arviolta 7 %. On kuitenkin huomattava, että mikäli uudisrakennuksella korvattavaa rakennusta ei voida purkaa, tulee palvelutuotannosta poistuvalle rakennukselle olla realistinen suunnitelma jatkokäytöstä siten, etteivät käyttökustannukset jää kaupunkikonsernin rasitteeksi. Ikäluokkien pienentyessä ja tilakustannusten noustessa palveluverkkojen tarkastelu on välttämätöntä. Tällä on selvitysten mukaan mahdollista pienentää tilaneliöitä 5 8 %. Ilman esitettyjä toimia toimialojen vuokrakustannukset nousevat niin paljon, että se vaikuttaa merkittävästi perustoimintojen laatuun ja määrään kaikilla toimialoilla. Kaupunkikonsernin ulkopuolisilta toimijoilta on mahdollista saada vuokratuloja rakennusten ilta-, viikonloppu- ja kesäaikaista käyttöä lisäämällä. Tämän mahdollisesti lisääntyvän vuokratulon varaan investointiohjelmaa ei kuitenkaan voida toteuttaa. Päiväkoti- ja koulurakennusten monikäyttöisyyttä tulee edistää, mutta kevään aikana tehtyjen alustavien selvitysten perusteella monikäyttöisyys ei vähennä liikuntatilojen rakentamistarvetta. Sen takia monikäyttöisyyden lisääminen ei myöskään merkittävästi vähennä kustannusten nousupainetta. Lasten ja nuorten lautakunta Pitkän tähtäimen investointiohjelmasta lautakunta totesi syksyllä 2017 lausuntonaan, että vuosille 2018-2021 suunnitellusta tilaohjelmasta lautakunta on jo hyväksynyt Hovinpellon päiväkodin hankesuunnitelman. Tämän jälkeen se on hyväksynyt myös Kesämäenrinteen koulun peruskorjausta koskevan hankesuunnitelman sekä Kourulan päiväkotikoulun ja Joutsenon koulukeskuksen hankesuunnitelmat. Lautakunta on myös tietoinen siitä, että Kesämäenrinteen koulun peruskorjaus voidaan korvata uudisrakennuksella. Syksyllä lautakunta esitti, että Joutsenon koulun tilat tulee rakentaa tehokkaina uudistiloina ja, että Kourulan päiväkotikoulun ja Snellmanin päiväkotia korvaavan päiväkodin tiloja ei ole välttämätöntä rakentaa kaupungin omaa tuotantoa varten, vaan tarvittavat varhaiskasvatuspalvelut voidaan hankkia ostopalveluina tai palveluseteleillä. Lautakunta esitti myös selvitettäväksi vaihtoehdon, jossa varhaiskasvatuksen käyttöön hankittavat uudet erilliset tilat voidaan hankkia vuokraamalla.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 21 Alueilla tarvitaan kuitenkin päiväkodit ja Kourulassa valtuuston päätöksen mukaisesti myös tilat esiopetusta ja 1-2 vuosiluokkien opetusta varten. Tällä hetkellä sekä Snellmanin uuden päiväkodin että Kourulan päiväkotikoulun hankkeet ovat kaavoitusvaiheessa. Investointiohjelmassa on oletettu, että kaupunki rakentaa kohteet omaa tuotantoa varten. Syksyllä Lasten ja nuorten lautakunta otti kantaa, että Lauritsalan koulun uudisrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman pian ja hyvää tilatehokkuutta noudattaen. Samalla tuli selvittää voidaanko tilatehokuutta parantaa ja tarjota laadukasta opetusta, jos Pontuksen koulun tiloissa järjestään opetusta myös vuosiluokille 7 9. Lauritsalan ja Joutsenon koulujen tiloihin ehdotettiin suunniteltavan yhteiskäyttöä Lauritsalan ja Joutsenon kirjastojen kanssa. Lauritsalan koulu oli investointiohjelmassa esitetty toteutettavan vuosina 2021-2022. Lasten ja nuorten lautakunnan jäsenille toimitettiin syksyllä 2017 Lauritsalan koululaisille turvattava terveellinen kouluympäristö -adressi, jonka oli allekirjoittanut 418 henkilöä. Lisäksi Lauritsalan koulun henkilöstö ja oppilaskunta esittivät toiveen uuden koulukiinteistön rakentamisen kiirehtimisestä. Kaupungin sisäilmatyöryhmä yhtyi tähän kantaan maaliskuussa 2018. Lauritsalan koulun toteutusta on nyt käsiteltävässä investointiohjelmassa aikaistettu vuosille 2020-2021 siten, että koulun valmistuisi kesällä 2021. Lisäksi Lasten ja nuorten lautakunta päätti valmistuneen selvityksen perusteella 10.4.2018, että Lauritsalan koulun suunnittelua jatketaan niin, että Lauritsalan kouluun varataan tilat vuosiluokille 7-9 sen laajuisina, että Pontuksen koululla ei tulla järjestämään opetusta vuosiluokille 7-9. Kevään aikana lautakunta käsitteli myös uutta lukiostrategiaa, jonka osana selvitettiin sitä, voisiko osan lukiokoulutusta järjestää LUT-konsernin yhteydessä Skinnarilan kampuksella ja muissa tiloissa kaupungilla. Uudenlaisten toiminnallisten mahdollisuuksien ohella odotettiin, että tällä olisi ollut merkittävää vaikutusta investointiohjelman laajuuteen ja nousevien käyttökustannusten hillitsemiseen. Lautakunta päätti, että lukiot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissaan. Samalla tutkitaan tarkemmin onko IB-lukiokoulutuksen sijoittuminen yliopiston yhteyteen ja lukioiden yhteisen esim. tiede- ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 22 tutkimuspainotteisen lukiolinjan perustamiseen yliopiston yhteyteen kiinnostusta sekä toteutusmahdollisuuksia. Lasten ja nuorten lautakunnan lausunnossa syksyltä 2017 todetaan, että kaikkien vuoden 2021 jälkeen toteutettavaksi suunniteltujen päiväkoti- ja koulutilahankkeiden tarpeellisuus ja laajuus tulee ottaa tarkasteltavaksi ennen hankesuunnittelun käynnistämistä. Tilat tulee suunnitella ja toteuttaa tilatehokkuus ja tilojen monikäyttöisyys huomioon ottaen. Erilliseen kysymykseen Nuoriso- ja monitoimikeskus Monarista Lasten ja nuorten lautakunta ei lausunnossaan pidä ehdottoman välttämättömänä, että nuorisotoimen tilat ovat nykyisessä rakennuksessa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Lautakunta toteaa lausunnossaan, että Lappeenrannan keilahalli ja urheilutalo on niin keskeinen ja tärkeä liikuntapaikka, että lautakunta haluaa vuokrata sen hyväksytyn hankesuunnitelman laajuisena jatkossakin ja lautakunta varautuu kattamaan tiloista aiheutuvan lisävuokran nostamalla liikuntapaikkamaksuja. Vuodesta 2022 eteenpäin on tarpeen edetä nyt suunnitellulla ohjelmalla. Lautakunta on kuitenkin valmis etsimään sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka vievät vähemmän tilaneliöitä tai tarjoamaan tiloja yhteiskäyttöön. Museon kokoelmatiloille etsitään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Erilliseen kysymykseen pääkirjaston sijainnista Kulttuuri- ja liikuntalautakunta toteaa nykyisen sijainnin olevan sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Monitoimijäähallihankkeen toteuttamiseen lautakunta voi ottaa tarkemmin kantaa, kun hankesuunnitelma on valmistunut. Mikäli vuokravaikutus on edellä arvioitu, edellyttää vuokramenojen kattaminen maksutulojen lisäämistä. Monitoimijäähallihanketta
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 23 valmistellaan kaupunginvaltuuston päättämän aikataulun mukaisesti. Tässä vaiheessa ei ole käytettävissä tarkkoja kustannusarvioita, mutta näyttää siltä että talousarviossa tällä hetkellä oleva 30 miljoonaa euroa ei tule riittämään nykyaikaisen n. 5 000-paikkaisen monitoimijäähallin toteuttamiseen. Arvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Monitoimijäähallin kustannusarviona käytetään vielä tässä vaiheessa kaupunginvaltuuston 11.12.2017 hyväksymän talousarvion lukua. Monitoimijäähallin hankesuunnittelun yhteydessä on käsitelty myös vaihtoehtoa, jossa yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushalli sijoitettaisiin uuden monitoimijäähallin yhteyteen. Monitoimijäähallin sijoituspaikkaa ei ole tässä valmisteluvaiheessa vielä lopullisesti päätetty, mutta joissakin tarkastelluissa vaihtoehdoissa käytettävissä oleva tila ei riitä sekä monitoimijäähallin että sisäliikuntahallin sijoittamiseen samaan yhteyteen. Erillisratkaisuna toteutettuna sisäliikuntahallin suuntaaantava kustannusarvio on noin 8 miljoonaa euroa. Sisäliikuntahalli ei sisälly nyt käsiteltävään investointiohjelmaan, vaan se tuodaan erikseen päätettäväksi kustannusarvion valmistuttua. Kaupunkikehityslautakunta Syksyllä 2017 pyydettyjen lausuntojen jälkeen on esille noussut kaupungin varikon toimintojen mahdollinen sijoituspaikka jatkossa. Nykyinen rakennus on osoittautunut huonokuntoiseksi ja sen lisäksi varikon nykyinen paikka on liitetty osaksi Kesämäenrinteen koulun rakentamistarkastelua. Nyt käsittelyssä olevassa investointiohjelmassa ei mahdolliselle uudisrakennukselle ole varattu määrärahoja, mutta on mahdollista, että asia tulee päätettäväksi jo vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lappeenrannan Toimitilat konserni Lappeenrannan Toimitilat konserni toteaa syksyllä 2017 antamassa lausunnossaan, että jos kaupungin palvelutuotannon käyttöön tulevien tilojen vuokratasoa lasketaan, se heijastuu rakennusten ylläpitoon ja sen tasoon. Jos rakennusten ylläpidosta vähennetään rahaa, se näkyy rakennusten heikompana kuntona ja siitä saattaa seurata muun muassa sisäilmaongelmia. Rakennusten korjausvelka kasvaisi, jos ylläpidosta vähennetään rahaa. Talonrakennusinvestoinnit ulkoisen vuokralaisen käytössä oleviin tiloihin
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 24 1.6.2017 toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen kaupunkikonsernin ulkopuolelle vuokrattuja rakennuksia hallinnoi Lappeenrannan Yritystila Oy. Ainakin osa rakennuksista vaatii peruskorjauksen seuraavan 15 vuoden aikana. Näissä kohteissa on kaupunkikonsernin velkaantumisen ja omaisuusriskin näkökulmasta tärkeää tiedostaa, missä määrin Lappeenrannan Yritystila Oy pystyy rahoittamaan tulevat investoinnit tulorahoituksellaan. Tiloissa on tällä hetkellä vuokralaisena muun muassa taiteen perusopetusta tarjoavia oppilaitoksia ja senkin takia olisi selvitettävä myös vuokralaisten vuokranmaksukyky peruskorjausten jälkeen. Lappeenrannan Toimitilat konserni Lappeenrannan Toimitilat konsernin mukaan Yritystilan tulorahoitus riittää eri rakennusosien teknisen kunnon kohentamiseen. Suurimpien rakennusosien uusiminen ja laajennusten tekeminen vaatii lainarahoitusta. Kyseessä on tällöin suuret ja laajat pts-korjaukset. Pääsääntöisesti edellä mainitut investoinnit ovat vuokravaikutteisia. Lappeenrannan Toimitilat konserni toteaa kuitenkin lausunnossaan, että taiteen perusopetusta tarjoavien yksiköiden vuokranmaksukyky ei todennäköisesti riitä, mikäli kohteille tehdään perusparannuksia tai laajennuksia, jotka nostavat vuokratasoa. Maakunnallisten toimintojen käytössä olevat rakennukset Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lakivalmistelu on vielä kesken. Lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevia rakennuksia on kaupungin, Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernin ja Lappeenrannan Yritystila Oy:n taseessa. Kaupungin omistamia rakennuksia hallinnoi Lappeenrannan Yritystila Oy. Uudistuksen aiheuttamaa kiinteistöriskiä on käsitelty tarkemmin muun muassa kaupunginhallituksen kokouksessa 12.9.2016 ( 362). Tällä hetkellä olevan tiedon mukaan yhtiömuotoisten toimijoiden vuokrasopimukset siirtyisivät maakunnalle sellaisenaan. Tästä huolimatta kaupungin kiinteistöomaisuuteen sisältyy huomattavan suuri kiinteistöriski. Tämän takia tulisi linjata, miten maakunnallisten toimijoiden käytössä olevien rakennusten omistamiseen ja niiden peruskorjaamiseen suhtaudutaan jatkossa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 25 Lappeenrannan kaupungin rakennukset Lappeenrannan kaupungin taseessa on tällä hetkellä noin 20 sote-käytössä olevaa ja noin 10 pelastustoimen käytössä olevaa rakennusta. Sote-käytössä olevien rakennusten tasearvot vuoden 2017 lopussa olivat noin 24 miljoonaa euroa. Näitä rakennuksia ovat muun muassa Penttiläntien palvelukoti Joutsenossa, Lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa, Armilan terveysasema ja kuntoutuskeskus sekä Sammonlahden ja Joutsenon hyvinvointiasemat. Eksotelle vuokrattujen kohteiden vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia 12 kuukauden irtisanomisajalla. Pelastustoimen käytössä olevien rakennusten tasearvot lukuun ottamatta Länsialueen ja Armilan paloasemia eivät ole merkittävät, mutta Itäalueen paloaseman rakentamisesta tulisi myös tehdä periaatepäätös. Investointiohjelmaan on varattu määräraha paloaseman suunnittelulle, mutta ei rakentamiselle. Sote-käytössä olevat rakennukset ovat kaupungin E-salkussa eli ne voidaan myydä, mikäli myynnin katsotaan olevan kaupungin kannalta taloudellisin ratkaisu. Lappeenrannan Toimitilat Oy on teettänyt vuoden 2017 aikana sote- ja pelastustoimen käytössä olevista rakennuksista hinta-arviot. Hinta-arvioissa ei kuitenkaan ole huomioitu mahdollista maakunnan oikeutta irtisanoa vuokrasopimus siirtymäajan jälkeen. Lappeenrannan Toimitilat konserni Lappeenrannan Toimitilat konserni ei syksyllä 2017 antamassa lausunnossaan muodosta lopullista kantaa sille haluaako se luopua kohteista vai jatkaa niiden vuokraamista. Lausunnosta ei myöskään käy ilmi eri kohteista aiheutuvaa tappioriskiä ja sen realisoitumisen aiheuttamia seurauksia. Lappeenrannan Yritystila Oy:n taseessa ovat kuitenkin esimerkiksi toimistotalo Ruori Kahilanniemessä ja Pohjolankatu 14:n rakennus, joka on vuokrattu Eksoten suun terveydenhuollolle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Ruorin tasearvo vuoden 2017 lopussa oli noin 14 miljoonaa euroa ja Pohjolankatu 14:n noin 3,5 miljoonaa euroa. Lappeenrannan Asuntopalvelu - konserni Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernilla on yhteensä yksitoista Eksotelle vuokrattua erityisasumiseen tarkoitettua kiinteistöä. Kohteiden tasearvo poistosuunnitelman mukaan on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 26 1.1.2020 yhteensä 26.179.630 euroa ja lainaa niillä on lyhennyssuunnitelman mukaan 1.1.2020 jäljellä yhteensä 24.870.119 euroa. Kohteissa on ARA rajoitukset, jotka vaihtelevat vuosien 2038 ja 2055 välillä. Poikkeuksen rajoituksista tekevät Lehmuskoti ja Sammonkoti, joilla ei ole rajoituksia. Kiinteät vuokrasopimukset Eksotelle ovat vuosien 2026 ja 2051 välillä. Tästäkin poikkeuksen tekevät Lehmuskoti ja Sammonkoti, joiden vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia 12 kuukauden irtisanomisajalla. Kuntaliitosta saadun tiedon mukaan vuokrasopimukset siirtyvät sellaisenaan maakuntahallinnolle, joten suurimmalta osin kohteita riski rajoittunee vuokrien suuruuteen ja siten kohteiden kannattavuuteen jatkossa. Suurimman riskin muodostavat Lehmuskoti ja Sammonkoti, joiden vuokrasopimukset voidaan irtisanoa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Näiden kahden kohteen tasearvo 1.1.2020 yhteensä on 9.033.332 euroa ja Lehmuskodissa lainaa on jäljellä tuolloin 4.656.666 euroa. Jos Lehmuskoti ja Sammonkoti jäisivät tyhjilleen, olisivat niiden vuotuiset ylläpitokulut yhteensä vuoden 2016 tilanteen mukaan 1.213.550 euroa. Tämä pitäisi kerätä muiden kohteiden vuokria korottamalla, joka taas ainakaan nykykäytännön mukaan ei ole mahdollista. Lappeenrannan Asuntopalvelu konserni pitää kaikkien yhdentoista kohteen myyntiä ensisijaisena vaihtoehtona. Kohteiden myynti voidaan toteuttaa useammassa erässä ja ajallisesti jaksotettuna. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy investointien puiteohjelmassa noudatettavaksi seuraavat periaatteet: 1. Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle annetaan omistajaohjauksena tehtäväksi toteuttaa tulevat talonrakennushankkeet yhdessä tilakeskuksen ja toimialojen kanssa siten, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Mikäli tavoitetta ei saavuteta, tiloille on löydettävä muuta käyttöä niin, että kaupunkikonsernille kohdistuva vuokravaikutus vastaa edellä kerrottua
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 27 neliömäärää. Tämä on huomioitava jo ennen rakennushankkeen käynnistämistä. 2. Kaikissa uusissa rakennushankkeissa on selvitettävä modulaarisen rakentamisen mahdollisuudet siten, että käytössä olevat tilat voivat joustaa rakennuksen elinkaaren aikana. Samoin kaikissa uusissa rakennushankkeissa on tehtävä selvitys siitä, mikä toteutusmalli ja omistusmuoto on kaupunkikonsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. 3. Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernin osalta annetaan omistajaohjauksena periaatelinjaus siitä, onko Asuntopalvelu konsernin tehtävänä omistaa ja vuokrata palveluasumiseen liittyviä kiinteistöjä. Jos näistä kohteista ei luovuta, yhtiö voi tehdä investointeja näihin kohteisiin vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 4. Lappeenrannan Yritystila Oy:n osalta annetaan omistajaohjauksena koskien sote- ja pelastustoimen rakennuksia, että yhtiö voi toteuttaa investointeja vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 5. Muiden kuin talonrakennusinvestointien osalta esitetään hyväksyttäväksi liitteen mukainen investointiohjelma kuitenkin siten, että lautakuntia sitova talousarviokehys on sitovuustason tilikauden tulos. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Lisäksi suunnitelmakaudella tulee huomioida, että seuraavan suunnitelmakauden kehyksissä poistotaso ei tule kasvamaan. 6. Pelastustoimen kaluston osalta annetaan kaupunginhallitukselle valtuudet myydä ja takaisin vuokrata kalusto, mikäli se on kaupungin kokonaisedun mukaista. 7. Lappeenrannan Energia konsernia ei velvoiteta investoimaan vesitornin saneeraukseen omalla kustannuksellaan. Mikäli vesitornin investointi päätetään toteuttaa, se toteutetaan osana kaupungin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin varattua investointimäärärahaa. Päätös Asia jätettiin pöydälle 28.5. kokoukseen.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 28 Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 18/2018 29 228 Saimaan Skiitat ry:n anomus hankelainan laina-ajan pidentämisestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1157/02.05.03.00/2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Iskanius Jari 040 631 6231 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Saimaan Skiitat ry:lle on myönnetty 1.7.2016 Ilkonsaari 2015- hankkeen toteuttamista varten väliaikaisrahoituksena laina 10.000 euroa, laina nro 201602. Velkakirjan mukaisesti laina on tarkoitus maksaa takaisin kun viimeisen maksatushakemuksen kustannuksista saatava raha on saatu Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta, viimeistään 31.5.2018. Saimaan Skiitat ry on lähettänyt anomuksen lainan takaisinmaksuajan pidentämisestä vuoden 2019 loppuun saakka. Yhdistys on saanut Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta jatkoajan hankkeen toteuttamiseen. Jatkoaika on myönnetty vuoden 2018 loppuun saakka ja tämän lisäksi Saimaan Skiitat ry tulee anomaan lisäaikaa rahoittajalta siten että hanke päättyisi vuoden 2019 lopussa. Hankkeessa toteutettava kappelin rakentaminen on viivästynyt viime kesän huonon sään vuoksi. Rakennus on noin 70 %:sti valmis. Kaupunginhallitus on 1.12.2014 päättänyt hanketoimintaan myönnettävien lainojen ehdot. Hankelainojen ehdot ovat: lainoitettava toiminta on kaupungin strategian mukaista ja kohdistuu Lappeenrannan kaupungin alueelle lainan hakijana on lappeenrantalainen tai Lappeenrannan alueella toimiva 3. sektorin toimija lainan suuruus on enintään 10 000 euroa laina-aika on enintään 36 kuukautta laina on koroton lainan vakuutena on rahoittajan myönteinen rahoituspäätös lainojen kokonaismäärä voi olla enintään 100 000 euroa, kokonaismäärän ylittävät lainat käsitellään kaupunginhallituksessa