Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Samankaltaiset tiedostot
Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

RaHa-hankeen kokemuksia

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kerääjä- ja aluskasvit

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kasvinviljelytila Lahdessa

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Agrimarket- Viljelijäristeily

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Kerääjäkasvikokemuksia

Luomutilojen tuki-ilta

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Maan kasvukunnon korjaaminen

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Hamppu viljelykiertokasvina

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Ruis ja vehnä luomussa

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Toimiva maaperän mikrobisto

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Viljakaupan markkinakatsaus

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Transkriptio:

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko

O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus Viljelyä Kokeilua Tietotöitä Yhteistyötä

Viljelyhistoria tilallamme Aina syysvehnää, 60-luvulta lähtien Yksi kylvämätön vuosi välissä Totaalisia talvituhoja ei ole dokumentoitu, mutta niitä todella vähän Todistaa paljon syyskasvien mahdollisuuksista Aina öljykasveja (hyvin lyhyitä taukoja) Siemenviljaa 90-luvulta lähtien Kevätvehnää vähän tai ei ollenkaan Juurikasta ei 90-luvun jälkeen

Viljelyhistoria tilallamme Viljelykiertoon mukaan syyskasveista: Syysrapsi 2010 Kumina 2015/2016 Syysohra 2015 Ruis 2017 Olen viljellyt 14 puimurilla korjattaavaa kasvia Kevätkasveja 9 kpl Syyskasveja 5 kpl

Miksi syyskasveja? Syyskasvien hyötyjä Thure syysrapsi, 2018 syksy Wootan, Hyvido-syysohra, 2018 syksy Satoi tai paistoi kasvukaudella milloin tahansa, aina joku kasveista hyötyy, vaikka toinen hiukan kärsisikin. Alus-/kerääjäkasvien viljely helpompaa Pellolla operointi onnistuu myös kosteana syksynä. Tämä vierasta kevätkasvien viljelijöille Kevään/alkukesän kuivan kauden tuomat riskit vähenevät Juurimassa isompi kuin kevätkylvöisillä kasveilla, orgaaninen aines

Miksi syyskasveja? Binntto ruis, 2018 syksy Syyskasvien hyötyjä Jatkuvan kasvipeitteisyyden tuomat hyödyt, eroosion hallinta ja maan kyky sitoa vettä Pystyy hyödyntämään Eteläisen-Suomen pitkän kasvukauden Viljelytyön luonne muuttuu, keväällä ei niin kiireistä, sesongit pitenee ja samalla väljenee Sosiaaliset edut. Keväästä nauttiminen Syyskasvit MAHDOLLISTAVAT asioita. Ennen kaikkea syyskasvien jatkuvan viljelyn!

Satovuoden kumina on mielestäni paras eroosion(kin) kannalta Tammikuu 2018 Kasvipeitteisenä ympäri vuoden Vahva juuristo Maa saa levätä Kuminan juuristo voimakas mykorritsasienten tuottaja

Miten toimin? Asenne ratkaisee kaiken Onnistumisen avaimia 1 Jankkurikylvetty syysrapsi, joulukuu 2018 Varmmimmat mahdolliset lajikkeet Esikasvit oikein, viljelykierto kunnossa Toimin olosuhteiden ja tarpeen mukaan, muokkaus- ja kylvötapa, lannoitus, kasvinsuojelu Hyödynnän pitkän, kahden kuukauden kylvöikkunan! Laitan takarajat kylvöpäiviin lajeittain Valmistaudun erityisen hyvin Suunnittelen vielä paremmin Ajoitan kaikki toimet niin oikein kun osaan Syyskasveja oltava > 60 % pa:sta

Miten toimin? Onnistumisen avaimia 2 Toimin ripeästi Turha tarkkuus pois vrt. kevätkylvö Hankin apua, kuski kiireaikaan, lyhytkestoinenkin apu auttaa paljon Ostan konepalveluita ja vuokraan koneita, naapurit/urakoitsija/mms Hankin tietoa jatkuvasti lisää maailmalta Kysyn neuvoa! (laajat verkostot) Hoidan/tarkkailen aktiivisesti koko syksyn ja kesän, viljelen Kokeilen uutta ja vanhaa/unohdettua

Mitä teen? Jos tuntuu että jotain kasvuston eteen pitäisi tehdä, niin teen. Käytännöt ajatuksen tasolla Tekemättömyys on yleensä väärä valinta. (Pätee myös kevätkasveihin.) Ei kaavamaisia tapoja toimia, tilanne ratkaisee toimintatavan Kasvatan juuria (syysvehnä ei niin vaativa tämän suhteen kuin muut talvehtivat) Ajoitan niin oikein kuin mahdollista Maltan mieleni, syyskasvit korjaavat useinmiten tilanteen kasvun edetessä

Viljelykasvit 2015 ja 2016 (% puimurikasvien alasta) 2015 36 % syyskasveilla 2016 60 % syyskasveilla Syysvehnä 16 % Syysrapsi 20 % Herne 17 % Kaura 30 % Kevätvehnä 16 % (Kumina, kylvö suojakasveihin) Syysvehnä 33 % Kumina 18 % Herne 11 % Syysohra 9 % Kaura 17 % Ohra 12 %

Viljelykasvit 2017 ja 2018 (% puimurikasvien alasta) 2017 82 % syyskasveilla, sato Syysvehnä (+aluskasvi) 26 % 5,5 Syysrapsi 23 % 3 Kumina 21 % 1 Syysohra 12 % 5,5 2018 73 % syyskasveilla (satotavoite) toteutunut Syysvehnä 32 % (6) 4 Kumina 20 % (1,5) 0 Syysruis 11 % (8) 7 Syysrapsi 10 % (3,5) 0 Herne 13 % 3 Ohra 2 % Sinilupiini 3 % Herne 11 % (4) 4 (KM-lehden satokisassa mukana) Aikainen ohra + aluskasvi, (Täsmäkylvödemo / Luke) 16 % (5) 3

Viljelykasvit 2019 (kylvetty % puimurikasvien alasta) 2019 100 % syyskasveilla (satotavoite) Syysvehnä (+aluskasviseos keväällä) 32 % (5,5) Ruis 23 % (7) (Ruismestarikisassa mukana) Syysrapsi (+aluskasvikokeilu suunnitteilla osalle alaa) 22 % (3,5) Kumina 15 % (1) Syysohra 8 % (8) Keväällä???

Muotoilun tarvetta; pintavesien hallitulla ohjaamisella saadaan useita hyötyjä Tehostetaan salaojien toimintaa, vinokuorma vähenee Mahdollistetaan syyskasvien viljelyä useimmilla lohkoilla Talvituhojen välttäminen Maa-aineksen pysyminen pellossa Ravinteiden hallinta (Suunnitelma: Markku Parikka)

Esimerkki entiseltä ongelmalohkolta (kuva 2017) Kuva otettu 5.1. jolloin vesitilanne oli aivan äärimmillään Huolimmatta POIKKEUKSELLISEN runsaista sateista ei ruispellolle kertynyt kasvustoa haittaavaa vettä tämän enempää, (vaikka lohkon pinnan muotoilu on vielä tekemättä). Miksi ei kerry? Syysvehnä+jankkurointi kuivissa olosuhteissa 2013, -14 kevätrapsi, -15 syysvehnä, -15/16 kumina, -17 kumina, -18 ruis, -19 syysrapsi (jankkurikylvö) Näin olen päässyt yhtäjaksoiseen (runsasta juurimassaa tuottavaan) kasvustoon jo 2014 keväästä lähtien Mekaanis-biologinen kuohkeutus toimii!!

Kasvipeite ja juuret myös talvella! Pienikin juuristo pystyy ihmeisiin, jopa tänään!

Kiitos mielenkiinnosta, olkaa aktiivisia! p. 0505824645 @opruponen #maataloudentulevaisuus