ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANSAARENKATU 23

1 (10) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANSAARENKATU 23 SELOSTUS NRO 544

2 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Asemakaavan tarkoitus... 4 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Kaavan keskeinen sisältö... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.3 Suunnittelualueen luonto ja maisema... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 9 6.1 Ekologiset vaikutukset... 10 6.2 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 10 6.3 Sosiaaliset vaikutukset... 10 6.4 Kulttuuriset vaikutukset... 10 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 10

3 (10) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 23.4.2018 Piirrosnumero: 544 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Pappilansaaret kaupunginosassa korttelin 413 tontilla Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: 20.4.2018 6/2018 Kaupunkikehitysvaliokunta: 14.6.2018 Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Lainvoimaisuus: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Pappilansaaret kaupunginosassa korttelin 413 tontilla noin 1 km päässä keskustasta, Etusaaressa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Pappilansaaressa.

4 (10) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajien aloitteesta. Muutoksen tarkoituksena on erottaa 4499 m2:n kokoisesta asuinpientalotontista (AP) n.1000 m2:n kokoinen, nyt jo vuokralla oleva alue erillispientalotontiksi (AO) siten, että myös tälle pienemmälle tontille jää yhteys rantaan. Isosta kiinteistöstä omakotitontiksi erotettavalla alueella on v.1986 rakennettu omakotitalo. Kaavamuutos mahdollistaa suuren tontin jakamisen kahdeksi omaksi erilliseksi tontikseen. Kiinteistönomistajilla on tarkoitus myydä AP-tontiksi jäävän kiinteistö. 1.3.1 LUETTELO KAAVASELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille 20.4.2018 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 20.4.2018 ja kaavamuutosluonnos 23.4.2018. Vireille tulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, ilmaisjakelulehti Reimarissa ja asiakaspalvelun ilmoitustaululla 25.4.2018, sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 25.4. - 24.5.2018. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että 4499 m2:n kokoisesta pientalotontista (AP) erotetaan 1441 m2:n kokoinen erillispientalotontti (AO). Suunnittelualueen rakentamisen tehokkuus säilyy, eli molemmilla tonteilla tehokkuusluku (e) on 0.30, ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Suuremmasta tontista erotettava AO-tontti ulottuu rantaan saakka n.9 metrin levyisen maa-alueen kautta. Molemmille tonteille jää asuinrakennukset. Tulvariski huomioiden rantaan t-1 merkitylle alueelle saa rakentaa ainoastaan lämmittämättömiä talousrakennuksia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Kaavamuutos koskee vanhaa jo rakennettua asuinpientalotonttia Pappilansaarten kaupunginosassa Etusaaressa meren rannassa. Suunnittelualue rajautuu Pappilan-

5 (10) saarenkatuun, naapuritontteihin sekä mereen, etu- ja takasaaren väliseen kapeaan salmeen. 3.1.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Pappilansaarten asuinalue on pääosin 1940- ja 1950-luvulla rakennettua ja suhteellisen väljää omakotialuetta. Joukossa on tosin paljon uudempaakin rakennuskantaa. Suunnittelualueen asuinrakennukset ovat peräisin 1940 ja 50 -lukujen vaihteesta, sekä 1980-luvulta. 3.1.3 SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Korttelin 413 itäpuolella alkaa Lupinlahden Natura-alue. Itse suunnittelualue ei rajaudu Natura-alueeseen. Lähimmillään Natura ulottuu n.100 metrin päähän suunnittelualueesta. 3.1.3.1 Luontokohteet Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. 3.1.4 MAANOMISTUS Koko suunnittelualue, eli korttelin 413 tontti, on yksityisessä, viiden sisaruksen yhteisomistuksessa. Osa asuinpientalotontista erillispientalotontiksi erotettavasta alueesta on vuokrattu yhdelle sisaruksista. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle, jolla on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, Kauppa ja merialue sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Maakuntakaavan tavoitteet ja määräykset huomioidaan asemakaavasuunnittelussa.

6 (10) Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan periaatteiden kanssa. SUUNNITTELUALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta

7 (10) Asemakaava Muutosalueella on voimassa 13.12.1985 vahvistettu asemakaava 199. Suunnittelualueelle on määritelty seuraava kaavavaraus: Asuinpientalojen korttelialue (AP). Suurin sallittu kerrosluku on II. Tehokkuusluku on e=0.30. Auton säilytyspaikan (a) ja kiinteistön yhteisen talousrakennuksen (t) rakennusalat on myös merkitty kaavaan. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Muutosalueelle tehdään sitova tonttiajon muutos. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen lähdettiin maanomistajien anomuksesta, jotta heidän omistamasta asuinpientalotontista erotettaisiin n.1000 m2:n kokoinen, nyt jo vuokralla oleva alue erillispientalotontiksi, ja jotta jäljelle jäävän AP-tontin myynti mahdollistuisi. Tavoitteena oli jakaa tontti kahteen osaan siten, että vanha 50-luvun tait-

8 (10) teesta peräisin oleva asuinrakennus jää isomman tontin puolelle, ja että molemmille tonteille säilyy yhteys rantaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutos tuli vireille 20.4.2018 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 6/2018, Dnro Hamina/223/2018). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.3.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 20.4.2018. Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehdessä sekä kaupungin internetsivuilla Viralliset kuulutukset -kohdassa 25.4.2018. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen). 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 25.4. 24.5.2018. Mielipiteitä ei jätetty. Nähtävillä olleessa luonnoksessa AO-tontti oli 1000 m2 Pappilansaarenkadun varrella. AO-tontin yhteys rantaan oli ratkaistu merkitsemällä isomman AP- tontin reunaan ajoyhteys-merkintä rasitteeksi, sekä AP-tonttiin kuuluva ranta yhteiskäyttöiseksi siten, että t-1-alueen hallinta on yhteiskäytössä suhteessa muodostettavien tonttien 21 ja 22 pinta-aloihin. Luonnoksen nähtävilläoloaikana suunnittelualueen maanomistajien eli kaavamuutoksen hakijoiden kanssa käydyn keskustelun tuloksena rasitteiden muodostamista AP-tontille ei pidetty parhaimpana vaihtoehtona. Näin ollen kaavaratkaisua vielä

9 (10) hiottiin, ja kaavaehdotusta laadittaessa AO-tonttiin lisättiin 9 metrin levyinen maakaistale suunnittelualueen länsireunaan siten, että AO-tontti ulottuu rantaan saakka ja että rasitteet, kuten yhteiskäyttö rannasta, poistuvat. Kaavaratkaisua selkeytettiin. Molemmat tontit ovat nyt kaavaehdotuksessa omarantaisia. 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 2 kpl. Kaakkois- Suomen ELY-keskuksella ei ole kommentoitavaa tai huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Sen mukaan kaavamuutoksesta ei ole tarpeen pitää viranomaisneuvotteluja eikä pyytää ELY-keskukselta ehdotusvaiheen lausuntoa. Myöskään ympäristön ja rakentamisen valvonnan yhteislausunnossa ei ollut kaavasta huomautettavaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on 4499 m2. Asemakaavaa muutetaan siten, että 4499 m2:n kokoisesta pientalotontista (AP) erotetaan 1439 m2:n kokoinen erillispientalotontti (AO). AP-tontin pinta-alaksi jää 3060 m2. Suuremmasta tontista erotettava AO-tontti ulottuu rantaan saakka n. 9 metrin levyisellä maa-alueella. Molemmille tonteille jää asuinrakennukset. Tulvariski huomioiden rantaan t-1 merkitylle alueelle saa rakentaa ainoastaan lämmittämättömiä talousrakennuksia. Määräys ei näin salli t-1 alueelle jatkuvalämmitteistä rakennusta. Tontin suurin sallittu kerrosluku säilyy ennallaan (II). Rakennusoikeus ilmoitetaan tontin pinta-alaan suhteutettuna tehokkuuslukuna (e=0.30). Rakennusoikeuden määrä säilyy suunnittelualueella jakautuen kahdelle tontille (AO/ 432 k-m2 ja AP/ 918 k-m2). Sitova tonttijaon muutos laaditaan suunnittelualueelle asemakaavamuutoksen yhteydessä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset

10 (10) 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia kohdistuen pääasiassa suunnittelualueelle. Poistuvassa kaavassa alue on jo rakennettua eikä käyttö muutu eikä rakentamisen määrä lisäänny. Lupinlahden Natura-alue ulottuu lähimmillään noin sadan metrin päähän kaavamuutosalueesta. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle ei ole odotettavissa. LSL :n mukaiseen Natura -arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Asemakaavamuutoksen mukaisella maankäytöllä ei arvioida olevan vaikutusta Lupinlahden kasvillisuuteen tai linnuston elinoloihin. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyisellään kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat suhteellisen edulliset, sillä alue on liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Uusia katuyhteyksiä ei ole tarve rakentaa. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistönomistajille tontin myymisen. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on lainvoimainen. Haminassa 28. päivänä toukokuuta 2018 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti