Jyväskylän kaupunki Kärkisten Etelärannan yleiskaavan muutos

Selostus 67080404.BBJ Jyväskylän kaupunki Kärkisten Etelärannan yleiskaavan muutos Muutos koskee tiloja Tientaus 451-1-85 ja Vaho 435-1-100 Ehdotus 3.11.2008/6.2.2009

1 Yhteystiedot Väinönkatu 1 40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www.environment.poyry.fi Pöyry Environment Oy

1

1 Tiivistelmä Sisältö 1 JOHDANTO 2 1.1 Laatimispäätös 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio 2 1.3 Työohjelma 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2 2.1 Alustavat lähtökohdat 2 2.2 Alueen määrittely ja rajaus 2 2.3 Selvitys suunnittelualueen oloista 3 2.4 Suunnittelutilanne 5 3 YLEISKAVAN JA SEN PERUSTELU 9 3.1 Kaavan rakenne 9 3.2 Maankäyttö 10 3.3 Vertaileva tarkastelu 10 3.4 Voimassa olevat suunnitelmat 11 4 KAAVAN VAIKUTUKSET 11 5 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 5.1 Työn kulku 12 6 TOTEUTTAMINEN 13 Liitteet Ote Vahon ja Ylä-Tihtarin ranta-asemakaavasta. Kaava vahvistettu 23.5.1985. Luontoselvitys, Pöyry Environment Oy 28.10.2008 Kaavakartta 1:5000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Erillinen liiteraportti Kärkisten etelärannan yleiskaava 9.12.1998 Valokuvat: Outi Toikkanen Kansikuva: Näkymä Korpilahti Joutsa maantieltä Päijänteen Kärkistensalmelle päin

2 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 1.2 Suunnitteluorganisaatio 1.3 Työohjelma Kärkisten etelärannan yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille maanomistajan aloitteesta. Korpilahden kunnan tekninen lautakunta käsitteli asian 2.7.2008 ja se päätti käynnistää Kärkisten Etelärannan yleiskaavan muutoksen laadinnan. Jyväskylän kaupungilla yhteyshenkilönä toimii aluearkkitehti Julia Virtanen. Kaavan laatimisesta vastaa Pöyry Environment Oy, jossa työhön osallistuvat DI Ora Nuutinen ja ins. (AMK) Outi Toikkanen. Yleiskaavoituksen päävaiheet ovat: Vireille tulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmistelu Perusselvitykset Kaavaluonnos Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaehdotuksen laadinta Lopullisen yleiskaavan hyväksyy Jyväskylän kunnanvaltuusto. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Alustavat lähtökohdat 2.2 Alueen määrittely ja rajaus Lähtökohtana yleiskaavamuutokselle on maanomistajan tarve muuttaa voimassa olevan yleiskaavan ratkaisua vastaaman paremmin alueen nykyisiä maankäytön tarpeita. Rakennuspaikan siirrolla tavoitellaan paremmin rakentamiseen soveltuvaa ympäristöä. Toteutumatta jäänyt RMalue puolestaan puretaan yhdeksi AP- rakennuspaikaksi. Kaavalla ei ole tarkoitus nostaa alueen rakennusoikeutta. Yleiskaavan muutos koskee Jyväskylän kaupungin 89 Vespuolen kaupunginosan, Kärkisten Etelärannan yleiskaava-alueelle sijoittuvia tiloja Tientaus RN:o 451-1-85 ja Vaho RN:o 435-1-100. Alue sijaitsee

3 Kärkistensalmen eteläpuolella noin 10 km etäisyydellä Korpilahden keskustasta Korpilahti Joutsa maantien nr:o 610 varrella ja sijoittuu Korpilahden itäpuolen eli ns. Vespuolen alueelle. Vespuolen tien varsi on yksi Korpilahden alueen laajenemissunnista ja Kärkisten Etelärannan yleiskaava-alue on rakentunut voimakkaasti viime vuosien aikana. Kaavaalueen laajuus on noin 15 ha. Alueen yleissijainti on esitetty alla olevalla kartalla. Kuva 2.2/1 Alueen yleissijainti. 2.3 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Luontoselvitys on tehty syksyllä 2008 ja sen on laatinut Pöyry Environment Oy. Alueelta ei todettu erityisiä luontoarvoja eikä luontoselvityksen perusteella alueen maankäytölle ole erityisiä rajoituksia. Alue on maa- ja metsätalousmaata ja sijaitsee Kärkistensalmea kohti viettävässä rinteessä. Tien länsipuolen alue on pääosin kuusikkoa. Tien itäpuolinen alue myös valtaosalta kuusikkoa, mutta Vahon tilan ympäristössä on lisäksi vanhoja viljelemättömiä peltoja. Alueen metsissä on suoritettu jonkin verran harvennushakkuita.

4 Alueen eteläosan noroympäristöä voidaan pitää mahdollisena metsälain 10 :n mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä. Maastokäynnin yhteydessä ei havaittu merkkejä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Kuva 2.3/1. Näkymä Livanniemeen johtavalta tieltä Kärkisiin päin. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on kokonaan rakentamatonta, mutta kaava-alueen lähiympäristöön sijoittuu sekä loma- että ympärivuotista asutusta. Kaavaalueen poikki kulkee Korpilahti Joutsa maantie nr:o 610. Tilan Tientaus 451-1-85 alueella kulkee sähkölinja. Alueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriympäristön kohteita.

5 Palvelut ja yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluita. Alueen eteläpuolella sijaitsee toimintaansa jatkava Oittilan koulu ja pohjoispuolella Kärkisten sillan kupeessa motelli ravintola Lossivahti, jonka yhteydessä on venesatama. Muutoin lähimmät palvelut sijaitsevat Korpilahden keskustassa. Alueelle on rakennettu Kärkisten vesiosuuskunnan toimesta vesi- ja viemärilinja. Maanomistus ja pohjakartta Kaava-alue on yksityisessä maanomistuksessa. Kaavan pohjakarttana käytetään numeerista maastotietokanta-aineistoa. Kaava laaditaan mittakaavaan 1:5000. 2.4 Suunnittelutilanne Seutukaava Alueella on voimassa Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaava, 2.8.1999. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu seutukaavan varauksia. Suunnittelualueen sijainti Kuva 2.4/1. Ote Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaavasta.

6 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava 16.5.2007, on hyväksyttävänä ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa suunnittelualueen poikki kulkeva Korpilahti Joutsa maantie on merkitty maisematienä (st/ma). Alue kuuluu myös vesimatkailun kehittämisen kohdealueeseen (vm). Suunnittelualueen sijainti Kuva 3.5/1. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kärkisten Etelärannan yleiskaava, joka on vahvistettu 9.12.1998. Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueelle sijoittuu pientalovaltainen asuntoalue (AP) sekä matkailupalvelujen alue (RM). Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen väliin jäävä maantie on osoitettu tieliikennealueena (LM).

7 Kuva 3.5/2. Ote voimassa olevasta Kärkisten Etelärannan yleiskaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu kartalle. Ranta-asemakaavat Osalle suunnittelualuetta sijoittuu Vahon ja Ylä-Tihtarin tilojen rantaasemakaava, joka on vahvistettu 23.5.1985. Ote ranta-asemakaavasta on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavamuutosalue puolestaan rajautuu 11.5.1982 vahvistettuun Kärkinen, Vilhuniemi, Uusi-Oittila, Sonnamanlahti ym. ranta-asemakaavaan.

8 Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2009. Muut suunnitelmat Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi, v. 2005. FM Johanna Seppä Korpilahden maisemaselvitys, Ulla Tuimala opinnäytetyö v. 2007 Korpilahden maankäytön esiselvitys 2008 / Julia Virtanen Kuntaliitostilanteesta johtuen Jyväskylän kaupungin toimesta laaditaan parhaillaan Korpilahden maankäytön esiselvitystä. Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa ja analysoida Korpilahden maankäytön nykytilaa ja linjata tulevaisuuden tarpeita. Väliraportti 06/2008 valmistui 13.6.2008 ja sisältää kartta-aineistoa rakennetusta ympäristöstä, rakentamisen kehittymisestä 2000-luvulla, suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeamisista, vesihuollosta, maataloudesta, maa-aines- ja ympäristöluvista, kulttuurista, luonnonympäristöstä, kaavoituksesta, tonttireservistä sekä maanomistuksesta. Alla oleva maankäytön esiselvityksestä poimittu liitekartta kuvaa Korpilahdella 2000 luvulla tapahtunutta rakentamista. Kuva osoittaa, että Kärkisten alueelle myönnettyjen rakennuslupien perusteella alueen rakentuminen on ollut voimakasta. Rakentamista on ohjannut alueelle tehty Kärkisten etelärannan yleiskaava.

9 Suunnittelualueen sijainti Kuva 3.5/3. Korpilahden kunnassa myönnetyt rakennusluvat 2000 -luvulla. Ote maankäytön esiselvityksen liitteestä 3. 3 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTELU 3.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalue on ennestään rakentamatonta aluetta. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 15 ha. Tilan Vaho 435-1-100 alueella siirretään APrakennuspaikka tilan eteläosasta kolme rakennuspaikkaa käsittävältä AP alueelta tilan pohjoisosaan paremmin rakennettavalle paikalle, naapuritilaan kuuluvan, olevan AP rakennuspaikan yhteyteen.

10 Rakennuspaikka sijaitsee lähempänä rantaa, mutta ei ole rantarakennuspaikka. Tilan eteläosaan jää yksi rakennuspaikka. Muutoin tilan alue säilyy maa- ja metsätalousalueena MT. Tilalle Tientaus 451-1-85 osoitettu toteutumaton RM- alue puretaan ja alueelle osoitetaan yksi AP- rakennuspaikka tilan eteläosaan, Sutosenniemeen johtavan tien varteen. Jäljelle jäävä alue osoitetaan maaja metsätalousalueena MT. Alueelle aiemmin sijoitetun rakennusoikeuden määrä ei muutu kaavamuutoksessa. 3.2 Maankäyttö Vakituinen asutus Rakennuspaikat osoitetaan kaavassa pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Kaavassa osoitetaan yhteensä kolme rakennuspaikkaa. Maa- ja metsätalousalueet Liikenne 3.3 Vertaileva tarkastelu Rakentamisalueiden ulkopuoliset alueet osoitetaan kaavassa maa- ja metsätalousalueina (MT). Korpilahti- Joutsa maantie osoitetaan kaavassa tieliikenteen alueena (LM). Kulku rakennuspaikoille tapahtuu olevaa tiestöä pitkin. Uusia liittymiä maantiehen ei perusteta. Tilaa Tientaus 1:85 sivuaa ohjeellisesti merkitty ulkoilureitti. Yleiskaavamuutos on vähäinen eikä se toteutuessaan muuta alueen luonnetta. Koska voimassa olevan kaavaratkaisun mukaisena kyseiset alueet ovat jääneet toteutumatta, edistetään kaavamuutoksella ympärivuotisten rakennuspaikkojen sijoittumista alueelle sekä tuetaan kylärakenteen kehittymistä.

11 3.4 Voimassa olevat suunnitelmat Maakuntakaava Kaavamuutosratkaisu noudattaa Keski-Suomen maakuntakaavaehdotuksen ja sekä voimassa olevan seutukaavoituksen periaatteita. Yleiskaavoitus Kaavassa noudatetaan alueelle aiemmin laaditun yleiskaavan periaatteita. Ranta-asemakaava 4 KAAVAN VAIKUTUKSET Voimassa oleva ranta-asemakaava on huomioitu kaavassa yleiskaavallisin merkinnöin. Yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset alueen yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi, koska kaavalla ei nosteta alueen rakennusoikeutta, eikä rakentamisalueiden määrää lisätä. Kaavamuutoksella tuetaan alueelle suunniteltujen rakennuspaikkojen toteutumista sekä ns. Vespuolen alueen kehittymistä. Ympärivuotisen asumisen sijoittumista tukee myös alueelle rakennettu vesi- ja viemäriverkosto. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavaratkaisu on sopusoinnussa laaditun luontoselvityksen kanssa. Rakentaminen on osoitettu kaavassa rakentamiseen hyvin soveltuville alueille. Rinnealueelle rakentaminen aiheuttaa kuitenkin jonkin verran maisemakuvallisia muutoksia. Liikenteelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Kulku rakennuspaikoille tapahtuu olevia pääsyteitä pitkin, eikä uusia liittymiä maantiehen perusteta.

12 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia kylärakenteen kehittymisen kannalta. Kaavan toteutumisen myötä alueen väkiluku kasvaa ja edellytykset myös kylän palvelujen kehittymiselle mm. kyläkoulun säilymiselle kasvavat. Kaavalla jätetään riittäviä vapaa-alueita, jotka varataan jokamiehen oikeuksien mukaiseen käyttöön. 5 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Työn kulku Maanomistaja on tehnyt aloitteen yleiskaavan muuttamiseksi. Kaavamuutoshakemus on käsitelty Korpilahden kunnan teknisessä lautakunnassa 2.7.2008, 41. Tekninen lautakunta hyväksyi päätöksen käynnistää yleiskaavan muutos. Kaavamuutostyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Kaavan valmisteluaineisto, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos, olivat nähtävillä 1.10-17.10.2008 välisen ajan Korpilahden kunnanvirastolla. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen tiepiiriltä sekä Keski-Suomen liitolta. Keski-Suomen tiepiiri ja Keski-Suomen liitto eivät kuitenkaan antaneet erillisiä lausuntoja kaavamuutoksen vähäisyyden vuoksi. Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta kaava-aineistoon tehtiin tarkistuksia kaava-alueen rajauksen osalta. Kaavamääräyksiä täydennettiin rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden osalta sekä kaavamääräyksiin lisättiin, että kaava laaditaan MRL 72 :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja sitä voidaan käyttää kaava-alueen ranta-alueilla rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaavasta annettiin yksi mielipide, joka koski lisärakennuspaikan osoittamista tilan Vaho alueelle. Kaava-aineistoa ei muutettu mielipiteen johdosta, sillä se olisi tarkoittanut muutoin koko Kärkisten kaava-alueen tarkastelua maanomistajien tasapuolisuuden johdosta. Kaavaehdotusaineisto on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 19 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä 1.12-31.12.2008 välisen ajan Korpilahden kunnanviraston teknisellä osastolla. Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Viranomaislausuntoja ei ollut enää tarpeen pyytää.

13 Viranomaisyhteistyö 6 TOTEUTTAMINEN Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidettiin 16.9.2008 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajalähtöisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. Jyväskylässä 3.11.2008/6.2.2009 Pöyry Environment Oy Ora Nuutinen Toimialapäällikkö, DI Outi Toikkanen Suunnittelija, ins. (AMK)

Sivu 1/2 LIITE Korpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava Tiloja Tientaus 438-1-85 ja Vaho 422-1-100 koskeva yleiskaavamuutos OTE VAHON JA YLÄ-TIHTARIN RANTA-ASEMAKAAVASTA Vahvistettu 23.5.1985 Yleiskaavamuutoksen kuuluva alue

Sivu 2/2

Korpilahden kunta Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18 B 20520 Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 Puh. 010 33310 Faksi 010 33 31501 www.environment.poyry.fi Kärkisten etelärannan yleiskaavamuutos Päiväys 28.10.2008 Viite 67080404.BJ Luontoselvitys Sivu 1 (5) Yhteyshlö Soile Turkulainen puh. 010 33 31525 e-mail. soile.turkulainen@poyry.com 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Korpilahden kunnan alueelle Kärkisten etelärannan yleiskaavamuutosta varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa luonnonympäristön yleispiirteet sekä mahdolliset luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet alueella. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee Korpilahden kunnan itäosassa heti Kärkistensalmen eteläpuolella. Sen pinta-ala on 18 ha. Alueella on Vahon tilan pihapiiri ja sen ympärillä viljelykäytöstä poistuneita ja osin jo metsitettyjä peltoja. Muilta osin alue on nuorta talousmetsää. Sen läpi kulkee Korpilahden ja Joutsan välinen maantie 610. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. 3 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT Lähtötietojen perusteella selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai eikä muita tiedossa olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Uhanalaisista lajeista on alueen eteläosassa todettu hirvenkello (vaarantunut, VU). Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmässä tai Keski-Suomen ympäristökeskuk-

67080404.BJ 2 sen rekisterissä ei ole havaintotietoja muista uhanalaisista lajeista selvitysalueelta tai sen lähialueilta (tarkistettu 1.10.2008). Selvitystä varten alueelle tehtiin maastokäynti 9.10.2008. Maastossa pyrittiin kartoittamaan alueelta seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioitavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee pohjoiseen päin kohti Kärkistensalmea viettävässä rinteessä. Korkeuseroa rannan (+ 80 mpy) ja selvitysalueen eteläreunan (+120 mpy) välillä on noin 40 metriä. Alue on kalliomaastoa, jossa maaperä on pääosin kivikkoista moreenia ja entistenpeltojen kohdalla hietaa. Pieniä kalliopaljastumia on näkyvissä Vahon pihapiirin ja rannan välillä. Alueen vedet virtaavat kohti Päijännettä: ainoa maastossa erottuva uoma on peltoalueen eteläpuolen rinteestä alkunsa saava noro, joka alempana muuttuu pelto-ojaksi. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Alueen eteläosassa on harvennettua nuorta kuusikkoa. Tien itäpuolella on harvennettua nuorta sekametsää ja länsipuolella kuusikkoa.

67080404.BJ 3 Selvitysalueen metsät ovat nuoria talousmetsiä, jotka on kaikki äskettäin harvennettu. Tien länsipuolinen alue on kuusikkoa, joka rinteen yläosassa on tuoretta kangasta ja alaosa hieman kosteaa lehtomaista kangasta. Yläosassa on joitakin sammalpeitteisiä kiviä. Tien itäpuolisella alueella kuusikkoa on eteläosassa sekä pellon itäpuolella. Aivan eteläreunassa kasvaa pihatien varressa kolme kookasta mäntyä. Tiehen 610 rajoittuva kaistale on mäntyä, koivua, kuusta ja haapaa kasvavaa nuorta sekametsää, jossa on pihlajan ja harmaalepän vesoja. Aluskasvillisuuden putkilokasveja ovat mm. metsäkastikka, sananjalka, ojakellukka, kivikkoalvejuuri, lillukka, huopaohdake, metsäkurjenpolvi, vadelma ja maitohorsma. Alue on verrattain rehevää, sillä yksittäin kasvaa lehtolajeista näsiää ja lehtokuusamaa. Aiemmin alue lienee ollut laidunkäytössä, sillä siellä kasvaa katajaa sekä mm. ahomansikkaa, särmäkuismaa, nurmikaunokkia ja poimulehteä. Vahon tilan ja rannan välissä on koivulle istutettuja entisiä peltoja. Avoimet peltoalueet ovat viljelemättömiä ja kasvavat mm. pelto-ohdaketta, maitohorsmaa ja leskenlehteä. Rannassa kasvaa vähän järviruokoa ja sinne on raivattu pieni hiekkaranta. Vahon tilan päärakennus on kesäasuntona ja pellot viljelemättömiä. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 5.1 Mahdolliset metsälakikohteet Metsälakikohteet on mainittu tässä mahdollisina kohteina, koska niiden rajauspäätökset tekee metsäkeskus, eivätkä tiedot ole julkisia. Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsälain vaatimuksia, voidaan niitä pitää muina huomionarvoisina luontokohteina. 1. Pellon eteläpuolinen noro Selvitysalueen eteläosassa virtaa alas rinnettä vähäinen noro, joka alempana muuttuu pelto-ojaksi ja virtaa loppuosan metsitetyllä pellolla. Kivikkoisen uoman varrella ja pelloin reunassa kasvaa kookkaita harmaaleppiä ja tuomia sekä pihlajia ja nuoria haapoja. Muuta kasvillisuutta ovat metsäalvejuuri, hiirenporras, mesiangervo ja syyläjuuri. Alueella on jonkin verran pökkelöitä sekä risuja ympäröivän kuusikon harvennuksesta. Kohde on mahdollinen metsälakikohde noron lähiympäristö. Uoma ei voida pitää vesilain 17a :n tarkoittamana luonnontilaisena uomana.

67080404.BJ 4 Alueen eteläosassa on noro, jonka ympärillä on rehevää kasvillisuutta. 5.2 Uhanalaiset lajit ja luonto- ja lintudirektiivilajit Selvitysalueen eteläreunalla on todettu vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu hirvenkello vuonna 2003 (Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä). Hirvenkello on lyhytikäinen, kerran kukkiva laji, jonka siemenet säilyvät pitkään itämiskykyisinä. Korpilahdella hirvenkello on melko yleinen (Uusitalo 2007). Lajia ei havaittu maastokäynnillä. Mahdollisesti sitä voidaan jatkossakin tavata selvitysalueella esimerkiksi tien reunoilla. Selvitysalueella ei havaittu maastokäynnillä merkkejä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta. Alueen metsät ovat pääpiirteiltään liito-oravalle liian nuoria eikä alueella ole rakennuksia lukuun ottamatta lajille sopivia pesäpaikkoja. Lajista ei ole tehty havaintoja selvitysalueen lähialueilla. Selvitysalueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä muille luontodirektiivilajeille, uhanalaisille lajeille tai lintudirektiivilajeille. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita. Eteläosan noroympäristöä voidaan pitää mahdollisena metsälain 10 :n erityisen tärkeänä elinympäristönä. Alueella ei ole sellaisia elinympäristöjä, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Luontoselvityksen perusteella alueen maankäytölle ei ole erityisiä rajoituksia. Selvityksen maastokäynti tehtiin myöhään syksyllä, mutta alueella ei kuitenkaan todettu sellaisia elinympäristöjä, joiden kasviston tai eläimistön tarkempi kartoittaminen sopivampaan vuodenaikaan olisi tarpeen.

67080404.BJ 5 noro vanha havainto hirvenkellosta Luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet selvitysalueella. LÄHTEET: Geologian tutkimuskeskus 2007: Geokartta-palvelu. http://geokartta.gtk.fi/ Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. 432 s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2007: Hertta-järjestelmän tiedot luontokohteista ja uhanalaisista lajeista. Uusitalo, A. 2007: Kylien kaunokit ja soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. 202 s. Keski-Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje 9.11.2005. Yhteydenotot: Keski-Suomen ympäristökeskus, luonto ja kulttuuriympäristöt osasto