HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 YLEISSUUNNITTELUOSASTO Tutkimustoimisto Anne Saastamoinen 14.12.2007

Samankaltaiset tiedostot
KANNELMÄEN PRISMAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari Sanna Jylhä

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina

Liikenteellinen arviointi

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta


KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Uusi Myllypuron Ostari

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto

Raumalla

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä

Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA

Kivistön kaupunkikeskus

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Auto 1 Espoon asema/ menot Auto 1/1 klo 8:00 ja toinen kierros n.9:30 1/2 klo 8:15 ja toinen kierros n. 9:45 1/3 klo 8:30 ja toinen kierros n.

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tesoman kauppakeskus, liikennetarkastelut. A-insinöörit Oy

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Mansikkalan liikerakentaminen. Mansikkalan liikerakentaminen Kaupallisten vaikutusten arviointi

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?


Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy.

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Kauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kaupallisten palveluiden verkosto

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Ratina RATINA / TAMPERE. sponda.fi

Karnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Transkriptio:

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS (PRISMA) Kaupallisten vaikutusten arviointi Kannelmäen kauppakeskuksen kehittämisen tarve Kannelmäessä Laulukujan ja Kantelettaren tien kulmauksessa toimii nykyisin Prisma ja sen yhteydessä muutamia erikoisliikkeitä sekä lisäksi ABC-jakeluasema ja vihermyymälä. Kortteli on ollut pitkään alueen tärkein kauppapaikka. Alueelle on suunniteltu nykyistä huomattavasti laajempi kauppakeskus, johon tulee Suomen ainakin toistaiseksi suurimman Prisma-marketin lisäksi erikoiskauppaa sekä muita palveluita täydentämään tarjontaa aluekeskusmaiseksi kokonaisuudeksi. Kannelmäen markkina-alueella kaupalliset palvelut ovat vähentyneet vuosien 2000-2006 välisenä aikana ja erityisesti erikoiskaupan palvelut ovat vähentyneet. Nykyinen Prisma sijaitsee liikerakennusten korttelialuetta olevalla tontilla ja sille saa kaavan mukaisesti sijoittaa suurmyymälän. Vanha Prisma on ollut kooltansa 16 000 k-m², josta päivittäistavarakauppaa on ollut noin 4000 k-m². Alkuperäinen Maximarketin rakennus vuodelta 1973 purettiin vuonna 2006 sen tultua toiminnallisesti sekä teknisesti vanhentuneeksi. Kannelmäen Prisman alueen kaupallista kehittämistä varten HOK- Elanto on tilannut Tuomas Santasalo Ky:ltä selvityksen syksyllä 2006 sekä sen täydennyksenä kauppakeskuksen toiminnallisen suunnitelman syksyllä 2007. Tämän lisäksi Kannelmäen Prisman asiakkaille toteutettiin kysely keväällä 2007 kaupallisten palvelujen kehittämistarpeista. Näitä aineistoja on hyödynnetty tässä muistiossa. Nykyinen kaupallinen tarjonta Merkittävimmät kaupallisten palvelujen keskittymät Kannelmäen kauppakeskuksen päämarkkina-alueella ovat Kannelmäki, Lassila ja Pohjois-Haaga. Maununnevalla ja Pirkkolassa kaupallisia palveluita ei juuri ole muutamaa yksittäistä toimipistettä lukuunottamatta. Vaikutusalueen ulkopuolella merkittävimmät kaupalliset keskittymät sijoittuvat Malminkartanoon, Maunulaan ja Reimarlaan sekä Konalaan. Koko markkina-alueelta palveluiden tarjonta on heikentynyt. Alueelta on puuttunut riittävän vetovoimainen keskittymä, johon laadukkaat palvelut olisivat voineet hakeutua. Kannelmäessä on Prisman alueen lisäksi kaksi pienehköä kaupallisten palvelujen keskittymää: aseman seutu sekä ns. vanha ostoskeskus. Päivittäistavarakauppoja on Kannelmäessä yhteensä 5 kpl, Prisman lisäksi kaksi sijaitsee vanhassa ostoskeskuksessa ja kaksi aseman seudulla. Kooltansa nämä ovat pieniä

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 2/10 supermarketteja tai valintamyymälöitä. Kaupalliset palvelut ovat kuitenkin vähentyneet kaikissa Kannelmäen keskuksissa. Erityisesti erikoiskaupat ovat vähentyneet ja tilalle ovat tulleet ravintolat ja muut palvelut. Erikoiskauppoja oli Kannelmäessä vuonna 2006 yhteensä 7 kappaletta ja ravintoloita ja kahviloita 15 kappaletta. Kannelmäen Prisma Päivittäistavarakaupat Kannelmäessä. Ostosmatkojen suuntautuminen Kannelmäen Prisman asiakkaille toteutettiin vuorovaikutuskysely maaliskuussa 2007. Kyselyyn vastasi yhteensä 338 henkilöä. Kannelmäen Prisman vaikutusaluetta on selvitetty Prismassa tehdyn kyselyn perusteella pitämällä tutkimuksen perusjoukkona eri postialueilla asuvien asukkaiden lukumäärää ja suhteuttamalla vastaajien lukumäärä tähän. Suhteellisesti eniten kyselyyn vastanneita oli Kannelmäestä, 6,6 vastaajaa tuhatta asukasta kohti. Kauempana sijaitsevilta alueita vastaajia on vähän postialuetta kohti ja alueita on yhdistetty jotta vastaajien määrä saataisiin riittävän suureksi vertailua varten.

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 3/10 Suurinta vastausosuutta eli Kannelmäen lukua 6,6 vastaajaa tuhatta asukasta kohti on merkitty indeksiluvulla 100. Tällä perusteella kaikille alueille on laskettu vastaava indeksiluku, joka osoittaa alueiden suuntautumista Prismaan Kannelmäen postialueeseen verrattuna. Kannelmäen Prismalla on selkeästi paikallinen vaikutusalue, johon kuuluvat Kannelmäki, Maununneva, Pohjois-Haaga ja Lassila. Kyselyssä asiakkaista 59 % asuu tällä alueella, mistä myös kevyen liikenteen osuus asioinnista on huomattava. Vastanneiden alueellisen tarkastelun perusteella saadaan myös selkeä kuva kauempana tulleista asiakkaista. Selvimmin toissijainen vaikutusalue ulottuu Etelä-Haagaan ja toisaalta Pakilan ja Paloheinän alueelle, mutta vaikutusalue ulottuu myös selvästi pidemmälle Kehä I:n suunnassa esimerkiksi Malmille ja toisaalta Kantakaupungin suuntaan Pasilan ja Ruskeasuon alueelle.

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 4/10 Kannelmäen Prisman alueellinen vaikutus (indeksi: korkein osuus = 100) Kannelmäki Maununneva Pohjois-Haaga Lassila Etelä-Haaga Pakila ja Paloheinä Konala ja Malminkartano Pasila ja Ruskeasuo Ylästö ja Kirkonkylä-Veromäki Pitäjänmäki, Pajamäki Malmi, Viikki, Pihlajamäki Laaksolahti-Lähderanta Maunula, Oulunkylä Hämeenkylä, Askisto Munkkiniemi, Pikku Huopalahti Myyrmäki Suutarila, Tapanila 0 20 40 60 80 100 Kyselyn mukaan Prismassa käydään pääasiassa ruokaostoksilla. Erikoiskaupat ja muut palvelut olivat olleet käynnin päätarkoituksena vain muutamalla prosentilla vastaajista. Kuitenkin viimeisen kahden kuukauden aikana lähes kaikki vastaajat olivat asioineet myös erikoistavarakaupoissa ja kysyntää erikoistavarakaupalle ja muille palveluille on alueella. Kysyttäessä tärkeänä pidettyjä palveluja tulevassa kauppakeskuksessa nousivat erittäin tärkeiksi apteekki (57 %), kahvila (50 %), Alko (48 %), vaatekauppa (47 %) ja ruokaravintola (44 %). Myös pankkia (36 %) ja postia (37 %) pidettiin erittäin tärkeinä palveluina hieman pienemmin osuuksin kuin edellä mainittuja muita palveluja. Kodintekniikka-, rautakauppa ja suutari nousivat myös tärkeiksi tai melko tärkeiksi palveluiksi suunnitellussa kauppakeskuksessa. Erikoiskaupan osalta ostosmatkat ovat toistaiseksi suuntautuneet Kannelmäen päämarkkina-alueelta pääosin Helsingin keskustaan ja Itäkeskukseen, Leppävaaran Selloon sekä Vantaan Jumboon ja Myyrmäkeen. Prisman asiakaskyselyn vastaajille ensisijainen asiointikohde

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 5/10 vaatteita ostettaessa sekä ravintola ja kahvilakäynneille oli Helsingin keskusta. Kannelmäessä asuville Prisma on kuitenkin ollut joidenkin erikoistavaroiden, kuten lasten vaatteiden, ensisijainen ostoskohde. Kuinka tärkeänä pidette, että suunnitellussa kauppakeskuksessa olisi seuraavia palveluja? (4=erittäin tärkeä; 3=melko tärkeä; 2=ei kovin tärkeä; 1=ei lainkaan tärkeä) ka. 1-4 apteekki kahvila vaatekauppa ruokaravintola alko kodintekniikkakauppa rautakauppa suutari posti pankki puutarhakauppa urheilukauppa kirjakauppa sisustuskauppa kampaaja/parturi optikko kello- ja korukauppa tietotekniikkaliike lahjatavarakauppa valokuvausliike matkapuhelinliike lemmikkieläinkauppa luontaistuotekauppa vakuutusliike 0 1 2 3 4 Eri palvelujen tärkeys Kannelmäen Prisman asiakaskyselyssä. Asiakkaille tehdyn kyselyn mukaan Kannelmäen Prismaan suuntautuvat ostosmatkat tehdään useimmiten autolla. Kaikista vastaajista 65 % kulkee kauppamatkat autolla. Kävellen tai pyörällä kauppamatkan tekee 23 % ja linja-autolla12 % vastaajista. Vastaajan asuinalueella on kulkumuotoon luonnollisestikin vaikutusta. Kannelmäessä asuvista jopa 50 % kulkee kauppamatkan kävellen tai pyörällä ja vajaat 40 % autolla. Myös Lassilasta ja Pohjois-Haagasta käydään keskimääräistä useammin kävellen kauppakeskuksessa. Autottomien kotitalouksien määrä Prisman läheisillä alueilla onkin hieman suurempi kuin Helsingissä keskimäärin, kun taas reuna-alueet ovat autoistuneita alueita, mikä selittää myös osittain kulkutapoja.

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 6/10 Päämarkkina-alueen väestön kehitys Kannelmäen päämarkkina-alueella eli Kannelmäessä, Lassilassa, Maununnevalla, Pirkkolassa ja Pohjois-Haagassa väestöä on yhteensä 28 000 (vuonna 2006). Väestön määrä on vähentynyt vuodesta 2000 reilulla 300 henkilöllä. Toisin kuin koko Helsingissä, väestön ennustetaan vähenevän lievästi kaupungin luoteisissa osissa. Vuonna 2016 Kannelmäen Prisman välittömässä läheisyydessä olevien alueiden väkiluvun ennustetaan laskevan noin 26 600 asukkaaseen. Keskimäärin väestö vähenisi 0,5 % vuosittain kymmenessä vuodessa. Ainoastaan Maununneva on alueen väkiluvultaan kasvava osa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana päämarkkina-alueen ikärakenne on vanhentunut ja väestön ikärakenne on vanhempaa kuin Helsingissä keskimäärin. Talouksien määrä on markkina-alueella kuitenkin kasvanut, mitä selittää yhden hengen talouksien osuuden kasvu. Kannelmäen päämarkkina-alueen talouksista on yhden hengen talouksia 51 %. väestön kehitys (ennuste 2007-2016) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kannelmäki 12509 12488 12433 12311 12395 12490 12412 12245 12094 11947 11881 11725 Lassila 4089 4001 4110 4054 4350 4326 4320 4255 4186 4093 3990 3901 Maununneva 2448 2454 2479 2487 2473 2472 2512 2514 2516 2521 2521 2509 Pirkkola 528 518 517 512 504 498 492 484 478 475 470 470 Pohjois-Haaga 8466 8537 8623 8527 8382 8298 8423 8396 8368 8258 8124 8002 yhteensä 28040 27998 28162 27891 28104 28084 28159 27894 27642 27294 26986 26607 Alueen kaupallinen kehittäminen perustuu kysynnän kasvuun sekä ostovoiman siirtymän vähenemiseen alueelta. Päivittäistavarakaupan kysynnän ennustetaan kasvavan 0,5 % vuosittain yksityisen kulutuksen kasvusta johtuen, mikä kompensoi alueen väkimäärän vähenemistä. Erikoiskaupan kysynnän kasvun oletetaan puolestaan seuraavan kansantuotteen kasvua eli noin 2-4 % vuodessa. Päivittäistavarakaupan suhteellinen osuus kuluttajien menoista on vähentynyt, sillä kasvu on kohdistunut yhä enemmän erikoiskauppaan ja palveluihin. Kannelmäen päämarkkina-alueen ostovoiman odotetaan kasvavan sekä päivittäistavarakaupan että etenkin erikoistavarakaupan osalta. Huomattavaa ostovoiman kasvua odotetaan vaate-, rauta- sekä huonekalukaupan ja sisustamisen osalta. Ostovoiman kasvusta johtuvaa liiketilan lisätarvetta on arvioitu olevan kauppapalveluissa yhteensä noin 31 000 k-m² sekä kahvila-, ravintola ja muissa palveluissa yhteensä noin 10 000 k-m² (Santasalo 2006).

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 7/10 Kaupallinen suunnitelma Tulevan kauppakeskuksen kerrosala on 52 000 k-m², josta kaupallisten ja muiden palvelutoimintojen mitoitus on yhteensä 50 000 k-m². Tästä Prisman kokonaiskerrosala on 26 000 k-m² ja tämän ulkopuolelle jäävän erikoiskaupan sekä muiden palveluiden yhteensä 24 000 k-m². Autopaikkoja kauppakeskuksen yhteyteen tulee 2390. Prisma on jatkossakin ainoa päivittäistavaramyymälä tulevassa kauppakeskuksessa. Prisman toimintoihin kuuluvat lisäksi vaate- ja urheilukauppa, kodin tuotteet ja kodintekniikka, rakentaminen sekä vihermaailma. Kauppakeskuksen muuta erikoiskauppatarjontaa ovat muotikaupat, sisustuskaupat, muut erikoiskaupan palvelut (mm. apteekki, Alko), ravintolat ja kahvilat sekä muut palvelut. Muita palveluita ovat esimerkiksi pankkipalvelut, kiinteistönvälitys, kampaamo- ja parturipalvelut sekä liikuntapalvelut. Viereisellä tontilla oleva ABC-jakeluasema ja polttoaineen jakelu jatkavat toimintaansa. Kantelettaren tien ja Laulukujan kulmaukseen varataan tontti mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavaa terveysasemaa varten, mikä monipuolistaisi alueen toimintoja ja palveluja edelleen. Alueen lounaiskulmalle Kehä I:n ja Kantelettarentien risteyksen läheisyyteen suunnitellaan lisäksi toimistorakentamista (17 500 k-m²). Kauppakeskuksen vaikutukset ja ostovoiman siirtymät Kannelmäki on määritelty Yleiskaava 2002:ssa paikalliskeskukseksi. Paikalliskeskusten saavutettavuus omalta alueelta on hyvä ja paikalliskeskukset nähtäisiin tulevaisuudessa myös nykyistä suurempina työpaikka-alueina. Kaupallisen mitoituksen kannalta paikalliskeskukset ovat väestöpohjaltaan riittävän suuria vastaamaan kaupan pyrkimyksiin yhä suurempiin päivittäistavarakaupan myymälöihin sekä myös erikoiskaupan laajaan tarjontaan. Yleiskaavaselostuksessa todetaan Kannelmäen osalta, että sen palvelutarjontaa tulisi laajentaa nykyisestä. Suunniteltu hanke sekä mahdollisesti myöhemmin tulevat muut toiminnot kehittävätkin Kannelmäkeä monipuoliseksi ja vahvaksi paikalliskeskukseksi ja toiminnoiltaan aluekeskusmaiseen suuntaan. Samalla hanke kohentaa alueen imagoa. Helsingin länsi- ja luoteisosasta on puuttunut vahva keskus ja lähimmät aluekeskukset ovat löytyneet Malmilta sekä Espoon ja Vantaan puolelta. Aluekeskusten aseman on ajateltu olevan poikkeuksellisen vahva eikä niitä ole uhanneet uudet kaavaillut keskukset. Aluekeskuksista Malmilla on kuitenkin ollut pienempi rooli kaupallisten palvelujen tarjoajana verrattuna Itäkeskukseen sekä seudun muihin keskuksiin.

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 8/10 Kannelmäen kaupallinen kehittäminen, tarjonnan laajentaminen ja monipuolistaminen lisäävät ostoskeskuksen houkuttelevuutta ja laajentavat samalla myös sen kaupallista vaikutusaluetta. Etenkin erikoiskaupan osalta lähialueen ostovoima tavoitetaan paremmin ja Kannelmäessä asioivien osuuden odotetaan nousevan juuri erikoiskaupassa. Aluekeskustasoisen palvelutarjonnan avulla voidaan vähentää tarvetta asioida kauempana sekä vähentää asukkaiden riippuvuutta yksityisautoilusta. Tuleva kauppakeskus vähentää ostovoiman siirtymää Kannelmäen markkina-alueen ulkopuolelle. Kannelmäkeen suuntautuvan ostovoiman kasvun on arvioitu olevan noin 187 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa, mikä on lähes kolmin kertainen vuoden 2005 ostovoimaan verrattuna. Asukkaiden riippuvuus muista palvelukeskuksista vähenee ja samalla asiointimatkat lyhenevät. Toteutetuissa asukastilaisuuksissa uusi kauppakeskus on saanut myönteisen vastaanoton ja lisääntyviin palveluihin suhtaudutaan positiivisesti. Asukkaat ovat lähinnä olleet huolestuneita mm. liikenteen lisääntymisestä sekä lähialueelle kohdistuvista melun ja valon määrän lisääntymisestä. Nämä seikat ovat kuitenkin huomioitu liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa sekä tehdyissä suunnitelmissa. Kannelmäen Prisman saavutettavuus on hyvä linja-autolla, autolla sekä kevyen liikenteen väyliä pitkin. Lähellä asuinalueita sijaitseva monipuolinen kauppa ja palvelujen keskus vähentää tarvetta autoiluun ja pitkiin asiointimatkoihin. Tällä on merkitystä etenkin Kannelmäessä ja sen lähialueilla, joissa on hieman vähemmän autoja asukkaita kohden kuin Helsingissä keskimäärin. Myös alueen ikääntyvän väestörakenteen näkökulmasta lähipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan ja palveluiden saavutettavuudella on yhä suurempi merkitys. Vahvimmat kilpailijat Kannelmäen kanssa ovat Helsingin keskustan lisäksi Espoon Sello, Vantaan Myyrmäki, Jumbo, Malmi ja Itäkeskus. Leppävaaran Sello kilpailee Kannelmäen kauppakeskuksen kanssa markkina-alueen länsiosan asiakkaista, Myyrmäki puolestaan pohjoisalueen asiakkaista. Malmille, Itäkeskukseen ja Jumboon matkaa on selvästi enemmän ja niiden kilpailuvaikutus on pienempi. Konalan Hartwallin suunnitellun kauppakeskuksen kilpailuvaikutus kohdistuu enemmän Konalan, Malminkartanon ja Pitäjänmäen asukkaisiin kuin Kannelmäkeen. Vaikka Helsingin keskustassa asioiminen on huomattavaa Kannelmäen alueelta, on ostovoiman siirtymä Helsingin keskustan näkökulmasta pieni. Muutos ei olennaisesti vaikuta keskustan asiointimääriin. Seudun muihin kauppakeskuksiin asioinnin vähenemisellä on sen sijaan jonkin verran suurempi merkitys, mutta nämä kauppakeskukset eivät kuitenkaan ole merkittävästi riippuvaisia Kannelmäen ostovoimasta. Kannelmäen kauppakeskuksen vaikutusalue onkin ensisijaisesti lähialueeseen kohdistuva ja se vähentää ostovoiman siirtymää toisille alueille. Kulutuksen kasvusta johtuva lisääntyvä erikoiskaupan kysyntä vahvistaa

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 9/10 keskuksien merkitystä näiden lähialueilla ja tätä kautta on tilaa uusille keskuksille ilman että vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen olisivat kielteiset. Kannelmäen muissa ala-keskuksissa tulee myös arvioiden mukaan säilymään lähipalveluita ja pieniä päivittäistavaramyymälöitä. Nykyiset pienemmät päivittäistavarakaupat täydentävät kaupan palveluverkkoa ja toimivat lähipalveluina asukkaille. Muiden erikoisliikkeiden määrä alueella on jo vähentynyt. Oman alueen kauppakeskuksen kehittämisen odotetaan lisäävän lähipalveluiden saatavuutta. Yhteenveto vaikutusten arvioinnista: VERTAILUTEKIJÄ TIETO / MITTARI MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET OSTOVOIMAN SIIRTYMÄ alueen ostovoiman kasvu n. 30-58 % / 10 v. päämarkkina-alueella ostovoiman siirtymä Kannelmäkeen + 186,7 M / 10v. koko markkina-alueella uusi kauppakeskus vähentää ostovoiman siirtymää alueen ulkopuolelle tarjonnan monipuolistumisen myötä YHDYSKUNTARAKENNE Vaikutukset palveluverkkoon ja keskusten välisiin suhteisiin Vaikutukset lähipalveluihin Kannelmäki Kannelmäen rooli paikalliskeskuksena kasvaa Kannelmäessä on kolme palvelujen pienehköä keskittymää, joista painopiste siirtynee tulevaisuudessa yhä enemmän uuden kauppakeskuksen alueelle. erikoiskauppaa ei Kannelmäessä juurikaan ole, joten uudella kauppakeskuksella ei ole erikoiskaupan palveluja vähentävää vaikutusta Kannelmäen muissa keskittymissä muut päivittäistavarakaupat ovat Kannelmäessä huomattavasti pienempiä, ne täydentävät päivittäistavarakaupan palveluverkkoa ja säilyvät jatkossakin lähipalvelujen määrä kasvaa Kannelmäessä Vaikutukset päämarkkinaalueella ja markkina-alueella päämarkkina-alue: Kannelmäki, Lassila, Maununneva, Pirkkola, Pohjois-Haaga päämarkkina-alueella ei ole merkittäviä kaupallisia keskittymiä, joihin hankkeella olisi vaikutusta hanke ei heikennä Kannelmäen markkinaalueen ala-keskusten kehitystä nykyisestä, lähipalvelut ja pienet päivittäistavarakaupat tulevat säilymään niissä jatkossakin. Seudulliset vaikutukset ei merkittävää vaikutusta seudun muihin kauppakeskuksiin, koska ne eivät ole riippuvaisia Kannelmäen päämarkkina-alueen ostovoimasta Espoon Leppävaaran Sello kilpailee osittain Kannelmäen markkina-alueen länsiosan asukkaista Vantaan Myyrmanni kilpailee osittain Kannelmäen markkina-alueen pohjois-osan asukkaista Vantaan Jumbo etäisen sijainnin vuoksi ei merkittävää kilpailuvaikutusta Itäkeskus etäisen sijainnin vuoksi ei merkittävää kilpailuvaikutusta suunniteltu Konalan Hartwall kilpailuvaikutus paikallinen ja kohdistuu lähinnä Konalan, Malminkartanon ja Pitäjänmäen asukkaisiin. vaikutukset Helsingin keskustaan ei merkittävää vaikutusta Helsingin keskustan erikoiskauppaan

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 10/10 Tarvittavia muutoksia liikenneverkossa huipputunteina liikennemäärän kasvu on ennusteen mukaan kahden kauppakeskusliittymän tulosuuntien osalta yhteensä 51 % nykyiseen verrattuna (huipputunteina nykyinen sisään ja ulosajoliikenne yhteensä 980 ajon/h, ennuste vuonna 2010 sisään ja ulosajoliikenne yhteensä 1480 ajon/h) Kantelettarentiellä kauppakeskuksen kohdalla olevaan kiertoliittymään lisätään oikealle kauppakeskukseen kääntyville oma kaista. liikennesuunnitelmissa varaudutaan siihen, että Kaupintien- Kantelettarentien-Kehä I:n valoohjattu liittymä on mahdollista muuttaa osittain kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Tällaisen kiertoliittymän liikenteenvälityskyky on parempi kuin valo-ohjatun liittymän. pysäköinti nyk. 700 ap, tulev. 2390 ap Lähialueen muu rakentaminen toimitilarakentaminen ja mahdollinen terveyskeskus kauppakeskuksen läheisyyteen KAUPUNKIKUVA Vaikutukset alueen imagoon kauppapaikkana Vaikutukset fyysiseen kaupunkikuvaan ASIOINTIMATKOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuus julkisella liikenteellä Saavutettavuus kevyen liikenteen väyliä pitkin Muutokset palvelujen saavutettavuudessa asiointimatkat erikoiskaupan osalta ovat suuntautuneet pääasiassa Helsingin keskustaan autottomien talouksien osuus Kannelmäessä ja lähialueilla hieman alle Helsingin keskiarvon linja-autolla; kauppakeskukselle pääsee paikallisliikenteen bussilla linja-autolla ja takseilla saapuville on järjestetty saattoliikennepaikka Laulukujan varteen kevyen liikenteen väylät kauppakeskukseen ovat hyvät polkupyörätelineet sijoitetaan sisäänkäyntien läheisyyteen kevyen liikenteen osuus kauppamatkoista lähialueen asukkailla on merkittävä liikenteen määrän kasvu paikallisesti liikennesuunnittelun toimenpiteellä sujuvoitetaan iltaruuhka-aikana etelästä pohjoiseen menevää Kantelettarentien liikennettä. liittymän välityskyky ja toimivuus paranevat valo-ohjatulla liittymällä. Kauppakeskus tukee lähialueelle suunniteltuja muita toimintoja positiiviset, hanke vahvistaa Kannelmäen aluetta monipuolisena kauppapaikkana hanke muuttaa alueen kaupunkikuvaa urbaanimpaan keskustamaisempaan suuntaan liikennetarve alueen ulkopuolelle vähenee ja asiointimatkat lyhenevät paikallisesti liikenne kauppakeskuksen ympärillä lisääntyy palvelujen saavutettavuus paranee ja asiointimatkat lyhenevät, alueella ei ole ollut monipuolisia erikoiskaupan palveluja, lisäksi kauppakeskukseen tulee muita uusia palveluja