KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

Transkriptio

1

2

3 KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

4 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Teemu Holopainen (KSV) Teksti: Luku 1: Teemu Holopainen (KSV) Luku 2: Tuomas Santasalo ja Katja Koskela (Tuomas Santasalo Ky) Luku 3: Ari Jaakola (Tieke) Luku 4 ja 5: Anne Saastamoinen (KSV) ja Teemu Holopainen (KSV) Kuvat ja kartat: KSV (pl. luku 2, Tuomas Santasalo Ky ), ellei kuvan yhteydessä toisin mainittu Pohjakartta: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 002/2007

5 Sisältö Johdannot Johdanto raporttiin Johdanto aiheeseen... 6 Erikoiskaupan tilantarve Johdanto ERIKOISKAUPAN MARKKINAT HELSINGISSÄ Nykyinen liiketilamäärä Erikoiskaupan matkojen suuntautuminen Erikoiskaupan ostovoima ERIKOISKAUPAN MARKKINAT JA MARKKINOIDEN KEHITYS ALUEITTAIN eteläisessä suurpiirissä läntisessä suurpiirissä keskisessä suurpiirissä pohjoisessa suurpiirissä koillisessa suurpiirissä kaakkoisessa suurpiirissä itäisessä suurpiirissä Östersundomin alueella YHTEENVETO ALUEITTAISESTA LISÄTILANTARPEESTA Erikoiskaupan asiointimatkat pääkaupunkiseudulla Tarkastelun taustaa Erikoiskaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla Erikoiskaupan keskittymiin suuntautuneet asiointimatkat Erikoiskaupan hankkeet Vireillä olleet hankkeet (12/2008) Kaupan hankkeiden perusteluja...39 Erikoiskaupan kaavoitus Kaavahankkeiden kautta Hankekaavojen kautta Numeroista vaikutuksiin...44 HANKKEIDEN ARVIOINTI...45 Lähteitä...46 Kuvailulehti...47

6 4

7 Johdannot 1.1 Johdanto raporttiin Tämä raportti on toinen osa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosaston työtä, jossa selvennetään kaupan rakentamiseen liittyvää kaavoitusta Helsingissä. Työn ensimmäinen osa, joka käsitteli päivittäistavarakauppaa, ilmestyi helmikuussa 2008 (Kaupan kaavoitus Helsingissä: OSA I Päivittäistavarakauppa / Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:5). Tuolloin mainittiin, että vähittäiskaupan jaottelu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ei ole kaavoitustyössä mielekäs, koska hankkeet sisältävät lähes poikkeuksetta molempia. Näitä raportteja varten asian käsittely on kuitenkin jaettu käsitteiden mukaisesti aiheen laajuuden vuoksi. Osat 1 ja 2 ovat siis aiheeltaan päällekkäisiä. Ensimmäisessä osassa osoitetut periaatteet koskevat myös suurta osaa erikoiskaupan hankkeita Helsingissä. Tässä toisessa osassa lähestytään vähittäiskaupan rakentamista ja kaavoitusta erikoiskaupan suunnasta. Kyse on tällöin pääsääntöisesti suurista kauppakeskushankkeista, oli ne sitten sisällöltään mitä kaupan toimialaa tahansa. Raportti sisältää konsulttityönä teetetyn erikoiskaupan tilatarpeen kasvua ennustavan työn (luku 2). Luvussa kolme tarkastellaan erikoiskaupan keskittymiin kohdistuneita asiointimatkoja YTV:n vuoden 2007 liikennetutkimuksen aineiston kautta. Luku neljä kuvaa kaupan hankkeiden mitoituksen logiikkaa ja luku viisi kaavoituksen näkökulmaa ja periaatteita, joilla kaupan kaavoitusta tehdään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Raportti on tehty yhteistyössä Helsingin Kaupungin Tietokeskuksen(Tieke) kanssa. Tekijöinä ovat olleet Anne Saastamoinen(KSV), Teemu Holopainen(KSV) ja Ari Jaakola(Tieke), sekä luvun kaksi osalta kaupan tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela (Tuomas Santasalo Ky). Työn on toimittanut Teemu Holopainen(KSV). 5

8 Shoppin is arguably the last remaining form of public activity. - Rem Koolhaas 1.2 Johdanto aiheeseen Erikoiskaupalla tarkoitetaan vähittäiskauppaa, joka ei ole päivittäistavarakauppaa. Erikoiskauppa on siis kestokulutushyödykkeiden kauppaa toisin kuin päivittäistavarakauppa, joka määrittää nimensä mukaisesti kauppaa asioilla, joita ihmisten oletetaan tarvitsevan lähes päivittäin. Erikoiskauppa -määritelmä sisältää myös useita tarkentavia alakohtia erityyppisillä artikkeleilla kauppaa käyville toimialoille. Erikoiskauppa on ns. keskustahakuista kauppaa. Se tarkoittaa että erikoiskaupan monet toimijat sijoittuvat mielellään paikkoihin joissa shoppailua tapahtuu. Tällaisia paikkoja ovat perinteisesti olleet kaupunkien keskustat ja sittemmin myös kauppakeskukset ja -keskittymät. Erikoiskauppa on siis urbanismin ydintä ja siksi kaupunkisuunnittelijan työssäkin hyvin keskeinen asia. Shoppailukulttuurin volyymin takia erikoiskaupan merkitys kaupunkikehitykseen on jopa suurempi kuin päivittäistavarakaupan. Erikoiskaupan ohjaaminen kaavoituksella on keskustamaisen kehityksen ohjaamista kaupunkirakenteessa. Toisin sanoen urbanismin ohjaamista. Tällaista kehitystä voi tapahtua vaivihkaisesti pitkän ajan kuluessa kauppa kaupalta tai kerralla kauppakeskuksen rakentamisen myötä. Jälkimmäinen tuottaa kaavoitukselle päänvaivaa, koska sen välilliset vaikutuksen ovat ympäristölleen yhtäkkiset ja suuret. Mikä on ongelma? Viime vuosien suuret kauppakeskushankkeet ovat olleet juuri hetkeksi hellittäneen taloudellisen nousun tulosta. Jos tarkastelee kirjoituksia kaupan hankkeista 70- luvulta tähän päivään voi huomata että tietyt samat teemat toistuvat edelleen. Vain mittakaava on kasvanut. Jos 70-luvulla ihmeteltiin 2500 kem2 kauppakeskusten rakentamista, niin viime vuosina on pohdiskeltu kymmenien tuhansien, jopa satojen tuhansien neliöiden hankkeita ja niiden vaikutuksia yhdyskuntakehitykseen. Kehitys on saman suuntaista kansainvälisestikin, mutta mittakaavassa Suomi on etunenässä. Euroopan suurinta (01/2009) kauppakeskusta Metro-centreä Britannian asukkaan Gatesheadissa 1. laajennettiin juuri ja se pitää nyt sisällään vuokrattavaa pinta-alaa m2, mikä vastaa noin kerrosneliömetriä. Lontoon suurin on Westfield London -keskus, jossa vuokrattavaa pinta-alaa on m2 (01/2009). Lontoon suurin on siis pienempi kuin pikkukaupunki Gatesheadin suurin. Tiiviimmällä kaupunkiseudulla mitoitus onkin usein pienempi, koska kaupan kokonaisverkko on tiheä ja kauppakeskuskohtaiset markkinaalueet suppeammat. Monissa kotimaisissa hankkeissa kaupalliseksi mitoitukseksi viime vuosina laskettu reilusti yli m2 -joihinkin jopa yli m2. Useat näistä hankkeista on taloustilanteen johdosta toistaiseksi kuopattu. Toteutumisen polulla on kuitenkin ainakin liiketilaneliön ja toimistoneliön kokoinen kauppakeskus Espoon Lommilaan (2009). Suuri koko on seurausta talouden arvoista ja kaupunkirakenteen väljyydestä. Se, onko tämä ongelma, riippuu näkökulmasta ja mittakaavasta. Suuri kauppakeskusrakennus ei vaikuta kovin vakavalta ongelmalta sen jälkeen kun ajatellaan mille tielle jo Vähittäiskaupan rakenne Suomessa ( kaavio kirjasta Vähittäiskauppa Suomessa 2008 ) 1 Gateshead on kaupunki noin asukkaan Tyne and Wear -maakunnassa koillisessa Englannissa. 6

9 1800-luvulla alkanut tavarateollisuuskapitalismi on maailman johtanut. Erikoiskaupassa on kyse nimenomaan tavaroista, joita markkinoidaan, tuotetaan, kuljetellaan ja myydään ympäri maailmaa. Tämän koneiston tuottamat ongelmat maapallolla ovat se todellinen uhka, johon mm. kauppakeskus alueellisen identiteetin ja paikallisen sosiaalis-inhimillisen elämän näyttämönäkin elimellisesti liittyy. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa laajempaan kuvioon, vaikka sitä siitä välillä syyllistetäänkin. Kaavoituksen keinoin kulutuksen maailman tervehdyttäminen on kuin poistaisi tupakoivan keuhkoista tervaa nyppimällä. Kaupungissa kaavoituksen päärooli on kaupunkiympäristön ihmiselle mukavaksi tekeminen niillä elementeillä, joita ajan mukainen yhteiskunta ja ihmisten toiminta synnyttää. Kyse on siis ihmisten asuinympäristöstä ja sen viihtyisyydestä. Kaavoituksen päävastuualueena ovat ulkotilat joiden kautta rakennuksiin kuljetaan. Kauppakeskusta rakentavan päähuomio kohdistuu sisätilaan ja ulkopuoleen ei panosteta kuin mainonnan osalta. Tätä kautta pedantti kaavoittaja ajautuu usein intressiristiriitaan suurten kauppakeskushankkeiden kanssa. Yleiskaavatasolla kyse on ympäristövastuiden muodostamasta konfliktista. Olettaen että ympäristöystävälliseen oman alan toimintaan pyrkivät sekä kaavoittaja että kauppa. Vähittäiskaupassa ympäristövastuu kohdistuu myyntitoiminnan ekologisuuteen, jossa logistiikalla on suuri rooli. Kaupalla on taloudellinen intressi panostaa ympäristövastuulliseen logistiikkaan, koska ekologisesti paremmat toimintamallit jakelulogistiikan osalta nostavat toiminnan tehokkuutta ja tuovat kaupalle säästöjä. Harvempi kaupan verkko, suuremmat kiinteistöt, suuremmat jakeluautot ja suoremmat reitit tuovat kokonaisenergiasäästöjä sekä jakelussa että kiinteistöhoidossa. Ostajan huoleksi jäävät loput. Tällaisella logistiikan tehostamisella on seurauksia, jotka ovat ristiriidassa hyvään kaupunkisuunnitteluun sisältyvän ympäristöajattelun kanssa. Tämä kulminoituu pääosin päivittäistavarakaupan keskittymisen kautta, mutta myös erikoiskauppa monine pienine toimijoineen ajautuu samalle uralle, jos kauppapaikkoja ja asiakkaita löytyy vain kauppakeskuksista. Kehityksen suunta? Kauppakeskus, toimii se sitten tilaa vievän tai tilaa vähemmän vievän tavaran basaarina, ei ole kuitenkaan vain logistinen myynnin väline. Erikoiskauppa kestokulutustavaran kauppana on shoppailua. Tavarakapitalismin myötä shoppailusta on tullut keskeinen osa kaupunkilaisen ihmisen ajanvietettä 2. Myös muussa ajanvietteessä kauppakeskus on usein vahvasti läsnä, koska perinteiset kaupunkitoiminnot, kuten elokuvasalit ja ravintolat sijaitsevat myös kauppakeskusrakennuksessa. Mutta jatkuuko tavarapainotteinen kulutus vai siirtyykö kulutuksen paino ns. elämysten ja palveluiden shoppailuun? Korvaako tapahtumakauppakeskus 3 perinteisen tavarakapitalismin vai onko se vain uusi lisä kauppakeskusten vetovoimaan? Oli niin tai näin niin kauppakeskus suurena vetovoimaisena rakennustyyppinä todennäköisesti säilyy, vaikka sisältö vaihtelisikin. Tällöin säilyvät myös maankäytön huolet. Maankäyttö- ja rakennuslain tulkintaan ongelmia tuova toimialaliukuma on tästä esimakua 4. Kaavoituksen päävastuualueelle, rakennuksen ulkopuolelle, tämä luo jatkuvaa haastetta. 2 Kuluttajakaupunkilaista ja kaupunkitilaa on Suomessa tutkinut mm. sosiologi Pasi Mäenpää väitöskirjassaan Narkissos kaupungissa (2005) 3 Kauppakeskusta rakennustyyppinä on käsitellyt mm. Annuska Rantanen diplomityössään Kauppakeskus - kaupunki kaupungissa (2006). Aihetta käsitellään syvemmin 2009 alkaneessa TEKESin rahoittamassa tutkimushankkeessa KOKKKA (Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta), jossa myös Helsingin Kaupunki on mukana. 4 Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskeva sääntely perustuu suomalaiseen kaupan rakenteeseen 1990-luvulla. Tuolloin myymälätyypit jakautuivat melko selkeästi tilaa vaativaan ja muuhun erikoiskauppaan luvulla myymäläkonseptit ovat kehittyneet, muuntuneet ja sekoittuneet niin, että lain listaamien tilaa vaativien vähittäiskaupan toimialojen muodostamat keskukset eivät ole vaikutuksiltaan poikkeavia. Syy niiden jättämisestä suuryksikköjä koskevan sääntelyn ulkopuolelle on siten vanhentunut. 7

10 8

11 Erikoiskaupan tilantarve TUOMAS SANTASALO Ky 2.1 Johdanto Tämän tilantarveselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa erikoiskaupan tilantarpeista. Työssä selvitetään ostovoiman kehityksen pohjalta erikoiskaupan alueellista lisätilantarvetta Helsingissä. Asioinnin suuntutumisen pohjalta tutkitaan, mihin tilantarve alueella suuntautuu. Tilantarpeen muutosta verrataan lisäksi erikoiskaupan nykytilanteeseen. Tavoitevuosi raportissa on vuosi 2018, sillä siihen saakka on kaupunki tehnyt alueittaisia väestöennusteita. Selvityksen on tilannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Selvityksestä vastaavat KTM Tuomas Santasalo, KTM Katja Koskela ja BBA Liisa Kirjavainen. Selvityksen ohjausryhmässä ovat toimineet Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastolta arkkitehti Teemu Holopainen ja yleiskaavasuunnittelija Anne Saastamoinen sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksesta tutkija Ari Jaakola. 9

12 10

13 2.2 ERIKOISKAUPAN MARKKINAT HELSINGISSÄ Erikoiskaupan markkinoita kuvataan tässä tarjonnan sekä kysynnän lähtökohdista. Tarjontaa kuvataan nykyisellä liiketilamäärällä ja kysyntää ostovoimalla. Ostovoimasta on myös ennustelukuja. Lisäksi tarkastellaan ostovoiman suuntautumista liikennetutkimuksesta saatujen erikoiskaupan matkojen pohjalta. Helsinki on valtakunnan erikoiskaupan keskus. Pääosa erikoiskaupasta sijoittuu ydinkeskustaan, joka palvelee täyspainoisesti koko Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua kehyskuntineen. Keskustan ohella erikoiskauppaa sijoittuu aluekeskuksiin ja ostoskeskuksiin sekä tilaa vaativan kaupan erityisalueille. Nykyinen liiketilamäärä Nykyinen liiketilamäärä kaupungin eri alueilla on laskettu vuoden 2008 mukaiseksi erilaisista tietoaineistoista ja liiketilakannoista. Ostoskeskusten pinta-ala on saatu Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen selvityksestä Helsingin ostoskeskuksista ja kauppakeskusten Suomen kauppakeskusyhdistyksen yhteenvedosta. Yritysalueiden kauppapalvelut on kartoitettu kaupunkisuunnitteluviraston tekemän selvityksen yhteydessä ja Helsingin ydinkeskustan liiketilat Santasalo Ky:n Helsingin keskustan kaupallinen rakenne -selvityksen yhteydessä. Näitä tietokantoja on täydennetty Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki alueittain selvityksestä saatujen palvelupisteiden määrällä ja tältä pohjalta arvoiduilla pinta-aloilla. Päivittäistavarakaupan liiketilamäärä on kaupunkisuunnitteluviraston omasta inventoinnista. Erikoiskaupan liiketilamäärä pitää sisällään myös muiden kaupallisten palveluiden liiketilat, kuten pankkien, matkatoimistojen, kampaamojen yms. Lisäksi kannassa on myös tyhjät liiketilat ja osittain myös liiketilat, jotka ovat mm. toimistokäytössä. Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä oleva pinta-ala on suuntaaantava, mutta kuvaa riittävän hyvin eri alueiden välisiä painotuksia. Kaikki pinta-alat on muutettu kerrosaloiksi. Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä on liiketilaa yhteensä lähes 1,3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Ydinkeskustaan eli Vironnimen, Ullanlinnan ja Kampinmalmin alueelle sijoittuu noin puolet tästä. Vartiokylän alueelle sijoittuu kaupallisia palveluita seuraavaksi eniten. Alueelle on sijoittunut mm. Itäkeskuksen kauppakeskus, Puotinharjun ostoskeskus sekä Lanternan uusi kauppakeskus. Vartiokylässä on yhteensä erikoiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa noin k-m2 eli yli kymmenesosa koko kaupungin erikoiskaupan liiketilasta. Ydinkeskustan ja Itäkeskuksen lisäksi on Helsingissä Pitäjänmäellä, Malmilla sekä Herttoniemessä erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä pintaalaa yli kerrosneliömetriä. Puistolan alueella päästään myös lähelle tätä. Näillä alueilla, Malmia lukuun ottamatta, on kauppa painottunut yritysalueille ja on pääosin tilaa vaativaa kauppaa. Malmilla on tilaa vaativan kaupan lisäksi myös merkittävästi keskustahakuista erikoiskauppaa, Herttoniemessäkin jonkin verran. Keskustahakuista erikoiskauppaa kuten muotikauppaa ja urheilukauppaa on Helsingissä sijoittunut laajamittaisesti vain muutamaan keskittymään eli ydinkeskustaan, Itäkeskukseen sekä Malmille. Myös muissa kauppakeskusten palvelurakenne painottuu tyypillisesti muuhun erikoiskauppaan. Paikallispalveluita kuten mm. apteekkeja, optikkoja ja kukkakauppoja löytyy myös ostoskeskuksista. Pienemmissä ostoskeskuksissa on varsin vähän varsinaista erikoiskauppaa, pienimmissä ei lainkaan. Näissä kauppa painottuu päivittäistavarakauppaan ja palveluihin. Helsingin yritysalueille on sijoittunut tilaa vaativaa kauppaa kuten autokauppaa, rautakauppaa, huonekalukauppaa sekä jonkin verran muuta erikoiskauppaa ja palveluita kuten ravintoloita. Kauppa on luonteeltaan toisen tyyppistä kuin kauppakeskuksissa ja ostoskeskuksissa. 11

14 Päivittäistavarakaupan sekä erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden liiketilamäärä alueittain Helsingissä 2008 Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa ja palvelutsuurimmat K-m 2 K-m 2 keskittymät 1 Eteläinen suurpiiri % % 101 Vironniemen % % Stockmann, Sokos, Kämp, Kluuvi, Kaivopiha, City-center 102 Ullanlinnan % % 103 Kampinmalmin % % Kamppi, Forum, Ruoholahti 104 Taka-Töölön % % 105 Lauttasaaren % % 2 Läntinen suurpiiri % % 201 Reijolan % % 202 Munkkiniemen % % 203 Haagan % % 204 Pitäjänmäen % % 205 Kaarelan % % Kannelmäen Prisma 3 Keskinen suurpiiri % % 301 Kallion % % 302 Alppiharjun % % 303 Vallilan % % Arabia 304 Pasilan % % 305 Vanhankaupungin % % 4 Pohjoinen suurpiiri % % 401 Maunulan % % 402 Länsi-Pakilan % % 403 Tuomarinkylän % % 404 Oulunkylän % % Ogeli 405 Itä-Pakilan % % 5 Koillinen suurpiiri % % 501 Latokartanon % % Viikin Prisma 502 Pukinmäen % % 503 Malmin % % Malmin Nova, Malmintori 504 Suutarilan % % 505 Puistolan % % 506 Jakomäen % % 6 Kaakkoinen suurpiiri % % 601 Kulosaaren % % 602 Herttoniemen % % Megahertsi 603 Laajasalon % % 7 Itäinen suurpiiri % % 701 Vartiokylän % % Itäkeskus, Lanterna 702 Myllypuron % % 703 Mellunkylän % % 704 Vuosaaren % % Columbus Koko Helsinki % % Lähteet: Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Päivittäistavarakaupan inventointi Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Yritysalueet kauppapalveluiden täydentäjänä Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus, Selvitys Helsingin ostoskeskuksista 2004 Helsingin kaupunki, Tietokeskus, Helsinkin alueittain 2008 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry, Kauppakeskukset 2008 Tuomas Santasalo Ky, Helsingin keskustan kaupallinen rakenne 12

15 Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden liiketilan määrä peruspiireittäin Helsingissä Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki 700 Pitäjänmäki Kaarela Haaga Länsi-Pakila Maunula Itä-Pakila Oulunkylä Pukinmäki Malmi Latokartano Myllypuro Mellunkylä Munkkiniemi Reijola Pasila Alppiharju Vanhakaupunki Vallila Herttoniemi Vartiokylä Taka-Töölö Kallio Kulosaari Lauttasaari Kampinmalmi Vironniemi Ullanlinna Laajasalo Vuosaari Östersundom Liiketilan määrä k-m Santasalo Ky

16 Erikoiskaupan matkojen suuntautuminen Erikoiskaupan matkojen suuntautumista ja kaupallisten keskittymien vaikutusalueita on tutkittu YTV:n liikennetutkimusaineiston pohjalta (kts. luku 3). Aineiston pohjalta tunnistettiin pääkaupunkiseudulla yhteensä 12 erikoiskaupan keskittymää, joista viisi sijoittuu Helsinkiin. Näitä keskittymiä olivat Helsingin ydinkeskusta, Ruoholahti, Itäkeskus, Malmi, Vuosaari, Vantaan Porttipuisto, Vantaanportti/Jumbo, Myyrmäki, Tapiola, Leppävaara, Iso-Omena ja Suomenoja. Keskittymien vaikutusalueita on tutkittu erikoiskaupan matkojen (muu ostosmatka) lisäksi myös päivittäistavarakaupan matkojen suhteen. Päivittäistavarakaupan ostosmatkat tehdään pääsääntöisesti keskittymän ympäriltä hieman lähemmältä alueelta kuin erikoiskaupan ostosmatkat. Päivittäistavarakaupan matkoja oli liikennetutkimusaineistossa enemmän kuin erikoiskaupan matkoja, sillä päivittäistavarakaupassa asioidaan useammin. Mikäli asiakas käy tunnistetuissa erikoiskaupan keskittymässä päivittäistavaraostoksilla, voidaan olettaa, että myös erikoiskaupan ostoksia hoidetaan tarvittaessa myös näissä keskittymissä. Liikennetutkimusaineisto vahvistaa olettamusta, että Helsingin keskustan vaikutusalueena on koko pääkaupunkiseutu. Helsingin keskustaksi lasketaan tässä aineistossa ydinkeskustan lisäksi Etu-Töölo, Hakaniemi ja Kallio. Helsingin keskustassa asioineet asuvat ympäri pääkaupunkiseutua, pääosin kuitenkin kantakaupungin alueella. Myös läntisestä osasta kaupunkia käydään usein keskustassa ostoksilla. Itäkeskus on kaupallisilta palveluiltaan toiseksi suurin erikoiskaupan keskittymä Helsingissä. Itäkeskus palvelee koko itäistä Helsinkiä sekä lisäksi Itä-Uudenmaan maakuntaa. Pääosa Itäkeskuksen asiakkaista tulee Vartiokylän, Mellunkylän, Vuosaaren, Laajasalon, Tammisalon ja Herttoniemen kaupunginosista. Itäkeskuksessa käydään myös jonkin verran keskustasta. Malmin vaikutusalue on varsin paikallinen. Malmilla asioidaan pääosin lähiympäristöstä eli Malmilta, Pukinmäestä, Tapaninkylästä, Suutarilasta ja Suurmetsästä. Liikennetutkimusaineiston pohjalta tarkasteltuna Malmi on enemmän päivittäistavarakaupan keskittymä kuin varsinainen erikoiskaupan keskittymä. Pääosa Malmille suuntautuneista matkoista on päivittäistavarakaupan matkoja. Malmilla tosin on nykyään myös merkittävästi erikoiskauppaa. Vuosaari on Malmin tavoin hyvin paikallinen erikoiskaupan keskus. Keskuksessa asioidaan pääosin vain Vuosaaren alueelta. Liikennetutkimusaineiston mukaan Vuosaari toimii päivittäistavarakaupan ohella myös erikoiskaupan keskuksena. Ruoholahti on varsin pieni erikoiskaupan keskittymä, jossa asioidaan pääosin paikallisesti, eli ostosmatkan tehdään läheltä. Matka-aineistosta voidaan havaita, että Ruoholahdessa käydään yksittäisillä erikoiskauppa-asioilla myös Länsi-Helsinigistä sekä Espoosta. Ruoholahden kauppakeskuksessa sijaitseva Verkkokauppa.comin myymälä vetää asiakkaita ympäri läntistä pääkaupunkiseutua. Eli yksi hyvin erikoistunut liike voi vetää asiakkaita hyvin laajalta alueelta. Erikoiskaupan vaikutusalueet on helppo rajata pienempien paikallisten keskittymien eli Malmin, Vuosaaren ja Ruoholahden suhteen. Ydinkeskusta ja Itäkeskuksen vaikutusalueet ovat laajempia ja monimuotoisempia, tosin näissäkin asioidaan eniten lähialueita. Erikoiskaupan keskittymien vaikutusalueet menevät osittain myös ristiin. Keskustasta käydään ostoksilla Itäkeskuksessa ja päinvastoin. Pienempien keskuksien vaikutusalueelta käydään ostoksilla oma keskuksen lisäksi myös Itäkeskuksessa ja ydinkeskustassa. Liikennetutkimusaineiston pohjalta voidaan havaita, että helsinkiläiset käyvät myös sekä Espoossa että Vantaalla ostoksilla, mutta pääasiallisesti kuitenkin omassa kaupungissaan. Jumbossa käydään pohjoisesta ja luoteisesta osasta Helsinkiä ja Porttipuistossa itäisestä ja pohjoisesta osasta Helsinkiä. Näistäkin kaupunginosista käydään kuitenkin pääasiassa Helsingin omissa erikoiskaupan keskittymissä. Satunnaisia matkoja tehdään Helsingistä myös muihin pääkaupunkiseudun erikoiskaupan keskittymiin. 14

17 15 Keskustassa asinoineet Vuosaaressa asioineet Ruoholahdessa asioineet Malmilla asioineet Itäkeskuksessa asioineet Pasila Pasila Maunula Maunula Kampinmalmi Kampinmalmi Suutarila Suutarila Laajasalo Laajasalo Vartiokylä Vartiokylä Mellunkylä Mellunkylä Jakomäki Jakomäki Myllypuro Myllypuro Malmi Malmi Puistola Puistola Herttoniemi Herttoniemi Latokartano Latokartano Kulosaari Kulosaari Ullanlinna Ullanlinna Vironniemi Vironniemi Kallio Kallio Vallila Vallila Vanhakaupunki Vanhakaupunki Oulunkylä Oulunkylä Pukinmäki Pukinmäki Itä-Pakila Itä-Pakila Alppiharju Alppiharju Länsi-Pakila Länsi-Pakila Taka-Töölö Taka-Töölö Reijola Reijola Haaga Haaga Lauttasaari Lauttasaari Munkkiniemi Munkkiniemi Pitäjänmäki Pitäjänmäki Kaarela Kaarela Tuomarinkylä Tuomarinkylä Helsingin kauppakeskittymissä asioineiden asuinpaikka Pt-asiointi ja muut ostokset Lähde: YTV:n Santasalo asiointiaineisto (kts2008 luku 3) Ky Vuosaari Vuosaari

18 Erikoiskaupan ostovoima Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima kuvaa alueen asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistamaa kysyntää. Ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoima on Helsingissä laskettu alueittain väestön määrän mukaan koko kaupungin ostovoiman pohjalta. Alueellisia eroja ostovoimatasossa ei siis ole huomioitu, mutta tätä selvitystä varten alueittainen arvio on riittävän hyvä. Vuonna 2008 Helsingin alueilla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 5 miljardia euroa ja auto- ja varaosakauppa mukaan lukien lähes 6,6 miljardia euroa. Vähittäiskaupan ostovoimasta Helsingissä 36 prosenttia kohdistuu päivittäistavarakauppaan, Alkoon ja apteekkeihin yhteensä 10 prosenttia ja loput 54 prosenttia muotikauppaan, tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Helsingissä erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman taso on valtakunnan tasoa korkeampi, joten sen osuus koko kaupan ostovoimasta on keskimääräistä suurempi. Erikoiskaupan ostovoimasta 40 prosenttia kohdistuu tilaa vaativaan kauppaan (pl. autokauppa), neljännes muotikauppaan eli vaatekauppaan, kenkä- ja laukkukauppaan ja yli kolmannes muuhun erikoiskauppaan. Itäinen suurpiiri on erikoiskaupan ostovoimaltaan kaikkein suurin. Eteläisessä ja läntisessä suurpiirissä ostovoimaa on lähes yhtä paljon. Pohjoinen suurpiiri on ostovoimaltaan kaikkein pienin alue, jos Östersundomin aluetta ei lasketa mukaan. Helsingin väestö on kasvussa, samoin myös ostovoima kasvaa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun ja kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin sekä väestön muutokseen. Ostovoima on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kulutuksen ennustetaan yhä pitkällä aikavälillä kasvavan, mutta hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa keskimärin noin 1,4 prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 3,3 % vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Viimeisimmät talousennusteet ovat olleet hieman huonompia kuin tähän asti. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kuitenkin vielä kasvavan. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, Helsingin väestö suurpiireittäin ja ennuste ja 2018 on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Pitkän aikavälin kehitystä tarkastellessa taantumavuodet ja voimakkaan kasvun vuodet kuitenkin kumoavat toisensa ja näkyvät hillittynä kasvuna. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan tai palveluihin. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Ostovoimaennuste on tehty vuoteen 2018, sillä siihen saakka on kaupunki tehnyt aluekohtaisia väestöennusteita. Vuonna 2018 Helsingissä ennustetaan olevan asukkaita yhteensä Eli lähes enemmän kuin nykyään. Itäinen suurpiiri on väestöltään nyt sekä vuonna 2018 kaikkein suurin. Kasvu on määrällisesti ja prosentuaalisesti suurinta keskisessä suurpiirissä. Pohjoinen suurpiiri on ainoa alue, jonka väestön ennustetaan kymmenen vuoden aikana vähenevän. Sipoon liitosalueen väestön en- Muutos Vuosi % muutos 1 Eteläinen suurpiiri % 1 % 2 Läntinen suurpiiri % 0 % 3 Keskinen suurpiiri % 1 % 4 Pohjoinen suurpiiri % -1 % 5 Koillinen suurpiiri % 1 % 6 Kaakkoinen suurpiiri % 1 % 7 Itäinen suurpiiri % 1 % 8 Sipoon liitosalue Alueet yhteensä % 4 % M uut % -1 % Koko Helsinki % 1 % Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus 16

19 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Helsingissä 2008 milj. euroa 1 Eteläinen suurpiiri 2 Läntinen suurpiiri 3 Keskinen suurpiiri 4 Pohjoinen suurpiiri 5 Koillinen suurpiiri 6 Kaakkoinen suurpiiri 7 Itäinen suurpiiri 8 Sipoon liitosalue Alueet yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Vähittäiskauppa yht Auto- ja varaosakauppa Vähittäiskauppa ja autokauppa yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky 2008 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Helsingissä 2018 milj. euroa 1 Eteläinen suurpiiri 2 Läntinen suurpiiri 3 Keskinen suurpiiri 4 Pohjoinen suurpiiri 5 Koillinen suurpiiri 6 Kaakkoinen suurpiiri 7 Itäinen suurpiiri 8 Sipoon liitosalue Alueet yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Vähittäiskauppa yht Auto- ja varaosakauppa Vähittäiskauppa ja autokauppa yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky 2008 nustetaan kasvavan kohtalaisen maltillisesti vielä vuoteen 2018 saakka ja vasta tämän jälkeen on odotettavissa merkittävämpää kasvua alueella. Oheisessa taulussa muut ovat alueille tilastoimattomia sekä laitosväestöä, näitä ei ole laskettu mukaan ostovoimalukuihin. Vuonna 2018 vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa ennakoidaan olevan Helsingin alueilla lähes 7,5 miljardia euroa ja autokauppa mukaan lukien noin 9,6 miljardia euroa. Varsinaiseen erikoiskauppaan (pl. Alko, apteekit ja autokauppa) kohdistuvaa ostovoimaa arvioidaan olevan 4,5 miljardia ja auto- ja varaosakauppaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 2,7 miljardia euroa. 17

20 2.3 ERIKOISKAUPAN MARKKINAT JA MARKKINOIDEN KEHITYS ALUEITTAIN Erikoiskaupan kasvuodotuksia käsitellään tässä alueittain. Peruspiireittäin lasketaan ostovoiman kasvun pohjalta lisäliiketilan tarve erikoiskaupalle ja muille kaupallisille palveluille. Tarvetta verrataan nykyiseen erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä olevaan liiketilamäärään alueella. Keskusten vaikutusalueiden ja suunnitelmissa olevien kaupan hankkeiden pohjalta on lopuksi on arvioitu, mihin lisäliiketilatarve voi suuntautua. Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilan lisätarvetta Helsingissä. Laskelma pohjautuu alueen ostovoiman kasvuun. Laskelmassa on käytetty toimialoittaisia arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, joita on saatu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta, Laskelma antaa siis pohjan, mihin ostovoiman kasvun perusteella tulisi liiketilakaavoituksessa vähintään varautua. Eli mm. kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia ei laskelmalla pystytä ennustamaan. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Laskelma ei kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve suuntautuu. Se riippuu nykyisestä palvelurakenteesta sekä sen kehittymisestä. Laskelmassa on otettu huomioon se, että markkina-alueen nykyiset liikkeet saavat osansa ostovoiman kasvusta ja näin niiden myynti myös kasvaa. Vähimmäistarvelaskelmassa erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin kolmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa. Eli kaksi kolmasosaa ostovoiman kasvusta menee nykyisiin myymälätiloihin ja yksi kolmasosa, eli se mitä vähimmäistarpeeksi on laskettu, menee uusiin myymälätiloihin joko uusille toimijoille tai nykyisten toimijoiden laajennuksille. Kysyntää liiketilalle saattaa ilmetä joillakin alueilla enemmänkin, kuin mitä vähimmäistarve alueella on. Suurempiin keskittymiin syntyy kysyntää enemmän, kuin mitä oman alueen ostovoiman kasvun pohjalta laskettu laskennallinen tarve on. Osalla alueista ei taas ostovoiman kasvusta huolimatta synny luontevia mahdollisuuksia liiketilamäärän kasvulle. Alueittaiset kasvupotentiaalit eivät siis toteudu aina omalla alueella, vaan osa suuntautuu suurempiin keskittymiin. Ihanteellista olisi, että edes osa alueen kasvusta voisi toteutua liiketilan kasvuna omalla alueella. Helsingissä tarvitaan vuoteen 2018 mennessä lisäliiketilaa ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna yhteensä noin kerrosneliömetriä. Tästä tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa on noin puolet, muuta erikoiskauppaa kolmannes ja muita kaupallisia palveluita 15 prosenttia. Tilaa vaativa kauppa suuntautuu pääosin yritysalueilla ja muu erikoiskauppa ja palvelut keskuksiin. Keskuksiin suuntautuu toki myös pienimuotoisesti tilaa vaativan kaupan myymälöitä ja yritysalueille sellaisia erikoiskaupan liikkeitä, jotka liikeideansa puolesta tarvitsevat suuria myymälätiloja. Suurin liiketilan lisäystarve on alueilla, joilla on väestöä paljon ja joilla on myös suuri väestön kasvu. Suurin liiketilan lisätarve on asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Vuosaaren, Kampinmalmin, Kallion, Mellunkylän, Latokartanon ja Laajasalon peruspiireissä. Näillä kaikilla alueilla oma ostovoiman kasvu aiheuttaa yli kerrosalan lisäliiketilan tarpeen alueella. Osa näiden alueiden liiketilatarpeesta kohdistuu omalle alueelle ja osa alueille, joita kehitetään kaupallisesti määrätietoisemmin. Esimerkiksi Mellunkylän ja Vuosaaren tarpeesta osa suuntautuu todennäköisesti Itäkeskukseen, jossa on mittavia kaupallisia laajennussuunnitelmia. Seuraavassa käsitellään lisäliiketilantarvetta suurpiireittäin. Lisäksi tarkastellaan alueen nykyistä tarjontaa, ostovoiman suuntautumista ja vireillä olevia erikoiskaupan hankkeita. Näiden pohjalta pohditaan liiketilatarpeen suuntautumista tulevaisuudessa. 18

21 Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden lisäliiketilan tarve peruspiireittäin Helsingissä vuoteen 2018 mennessä Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Haaga Reijola Tuomarinkylä Länsi-Pakila Maunula Pasila Alppiharju Itä-Pakila Oulunkylä Vanhakaupunki Vallila Pukinmäki Malmi Latokartano Herttoniemi Myllypuro Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari Östersundom Taka-Töölö Kallio Kulosaari Lauttasaari Kampinmalmi Vironniemi Ullanlinna Laajasalo Lisäliiketilatarve K-m Tuomas Santasalo Ky

22 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys eteläisessä suurpiirissä Eteläisessä suurpiirissä suurin kaupallinen keskittymä on ydinkeskustan kaupalliset alueet, jonne sijoittuu noin puolet Helsingin erikoiskaupan liiketilasta. Töölössä sekä Lauttasaaressa on kivijalkakauppoja ja Lauttasaaressa lisäksi pari ostoskeskusta sekä yritysalueen kauppoja. Lisäksi eteläisessä suurpiirissä on Ruoholahden kauppakeskus. Alueella on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä liiketilaa yhteensä kerrosneliömetriä. Ydinkeskusta on koko Helsingin seudun erikoiskaupan keskus, jonne suunnataan ostosmatkoja koko pääkaupunkiseudulta. Ydinkeskustan pääasiallinen vaikutusalue on kuitenkin eteläinen ja keskinen suurpiiri. Lisäksi läntisestä suurpiiristä käydään erikoiskaupan ostoksilla pääosin keskustassa oman alueen erikoiskaupan tarjonnan vähyyden takia. Ruoholahden kauppakeskus toimii oman alueensa keskuksena, jonne tehdään satunnaisia kauppamatkoja koko läntiseltä pääkaupunkiseudulta. Eteläisessä suurpiirissä alueiden asukkaiden pohjalta laskettu lisäliiketilatarve vuoteen 2018 on yhteensä lähes kerrosneliömetriä. Tilaa vaativan kaupan ja autokaupan tarvetta on tästä noin puolet eli kerrosneliömetriä. Tämä suuntautuu pääosin yritysalueille. Tilaa vaativan kaupan tarve toteutunee eteläisen suurpiirin ulkopuolella alueilla, joilla on parempia mahdollisuuksia laajentaa kaupallista toimintaa. Muun erikoiskaupan (sis. myös Alkon, apteekin ja muotikaupan) sekä muiden kaupallisten palveluiden lisätilatarve on myöskin noin ja tämä suuntautuu ydinkeskustaan. Keskustassa Stockmann on laajentamassa liiketilojaan. Lisäksi Makkaratalon yhteyteen rakennetaan lisää liiketilaa. Yhteensä keskustassa on vireillä kaupan liiketilojen laajennuksia noin kerrosneliömetriä. Nämä ovat hyvin tasapainossa alueen asukkaiden liiketilatarpeen kanssa, kun otetaan huomioon, että keskustaan suuntautuu liiketilatarvetta myös muilta alueilta kuin eteläisestä suurpiiristä. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Eteläisessä suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 1 Eteläinen suurpiiri 101 Vironniemi 102 Ullanlinna 103 Kampinmalmi 104 Taka- Töölö 105 Lauttasaari Alko ja apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Auto- ja varaosakauppa Muut kaupalliset palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Lähde: Santasalo Ky

23 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys läntisessä suurpiirissä Läntisessä suurpiirissä on yhteensä noin kerrosneliömetriä erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketiloja. Erikoiskauppa painottuu yritysalueille ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Alueella ei ole merkittäviä keskustahakuisen erikoiskaupan keskittymiä. Yritysalueista suurimat ovat Pitäjänmäen ja Konalan teollisuusalueet, joilla on kauppaa yhteensä noin kerrosneliömetriä. Kauppa painottuu näillä alueilla pitkälti autokauppaan. Alue on kokonaisuutena yksi suurimmista autokaupan alueista Helsingissä. Läntisessä suurpiirissä on yhteensä viisi ostoskeskusta, Munkkivuoren, Lehtisaaren, Konalan, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan ostoskeskukset. Nämä ovat varsin pieniä ja erikoiskaupan tarjonnaltaan suppeita lukuun ottamatta Munkkivuoren ostoskeskusta, joka tarjonnaltaan on yksi Helsingin monipuolisimmista ostoskeskuksista. Ostoskeskusten lisäksi Kannelmäen Prismassa on erikoiskauppaa ja palveluita. Prismaa laajennetaan parhaillaan, ja nyt rakennusvaiheessa erikoiskaupan osuus on minimissään. Tämän raportin tiedoissa liiketilamäärissä on vanha Prisma. Haagassa on myös runsaasti kivijalkakauppoja. Erikoiskaupan ostovoima suuntautuu läntisestä suurpiiristä nykyään pitkälti Helsingin keskustaan. Myös Selloon ja Myyrmanniin suuntautuu erikoiskaupan ostovoimaa läntisen alueen reunoilta. Tilaa vaativan kaupan ostovoimaa suuntautuu sekä omalle alueelle että alueelta ulos mm. Vantaan Petikkoon ja Tammistoon. Erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden lisätarve läntisessä suurpiirissä vuoteen 2018 on lähes kerrosneliömetriä, josta noin puolet suuntautuu tilaa vaativaan kauppaa ja autokauppaan. Läntisessä suurpiirissä keskustahakuisen erikoiskaupan markkinat ovat muuttumassa. Kuten jo aikaisemmin todettiin Kannelmäen Prismaa laajennetaan ja lisäksi Prisman yhteyteen rakennetaan kauppakeskus. Erikoiskaupan liiketilamäärä tulee kasvamaan kauppakeskuksessa (sis. Prisman erikoiskaupan osastot) noin kerrosneliömetrillä vanhasta Prisma-keskuksesta. Osa liiketilatarpeesta suuntautuukin tähän uuteen keskukseen. Uuteen kauppakeskukseen suuntautuu ostovoimaa myös mm. Pakilan alueelta. Kannelmäen kauppakeskuksen lisäksi myös Konalaan on rakentumassa kauppakeskus, Kauppakeskus Ristikko. Ristikkoon on tulossa liiketilaa yhteensä noin kerrosneliömetriä, josta noin 8000 on erikoiskauppaa. Alueen uudet kauppakeskukset muuttavat alueen asukkaiden ostokäyttäytymistä. Matka Helsingin keskustaan todennäköisesti vähenevät, mutta edelleen valta-osa matkoista suuntautuu keskustaan. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarve suuntautuu pieneltä osin Konalan uuteen kauppakeskukseen, osin muualle yritysalueelle ja osin alueen ulkopuolelle Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Läntisessä suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 2 Läntinen suurpiiri 201 Reijolan 202 Munkkiniemen 203 Haagan Pitäjänmäen Kaarelan Alko ja apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Auto- ja varaosakauppa Muut kaupalliset palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Lähde: Santasalo Ky

24 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys keskisessä suurpiirissä Keskisessä suurpiirissä valtaosa erikoiskaupoista on ns. kivijalkakauppoja. Kauppaa keskittyy mm. Kallioon ja pääkatujen varsille muillakin alueilla. Vallilassa on yritysalueen kauppaa ja Vanhankaupungin alueella Arabian kauppakeskus, jossa on jonkin verran erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluita. Arabian kauppakeskus on kohtalaisen pieni ja toimii paikalliskeskuksena. Keskisellä alueella on liiketilaa erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä yhteensä yli kerrosneliömetriä. Keskisen alueen asukkaat asioivat valtaosin omalla alueellaan sekä Helsingin keskustassa. Asiointitutkimuksessa Kallion alue on liitetty Helsingin ydinkeskustaan. Ostosmatkoja tehdään myös Itäkeskukseen. Tilaa vaativan kaupan tarjonta alueella on suppeaa, joten tarjontaa haetaan useimmiten alueen ulkopuolelta. Keskisellä alueella on vuoteen 2018 mennessä liiketilanlisätarve lähes kerrosneliömetriä, josta kerrosneliömetriä suuntautuu tilaa vaativaa kaup- Erikoiskaupan markkinat ja kehitys pohjoisessa suurpiirissä Pohjoisessa suurpiirissä erikoiskaupan tarjonta on suppea. Alueella on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä vain noin kerrosneliömetriä. Alueella on kyllä yksi kauppakeskus, Ogeli Oulunkylässä sekä kaksi ostoskeskusta Maunulassa ja Oulunkylässä. Paikallistasoinen erikoiskaupan tarjonta löytyy näistä. Monipuoliset erikoiskaupan ostokset tehdään alueen ulkopuolella asiointitutkimuksen mukaan pääosin keskustassa sekä Itäkeskustassa ja osin myös Malmilla. Ostosmatkoja tehdään myös läheisiin Vantaan puolella oleviin keskittymiin Tammistoon sekä Jumboon. Tilaa vaativan kaupan ospaan ja autokauppaan, kerrosneliömetriä muuhun eli lähinnä keskustahakuiseen erikoiskauppaan ja kerrosneliömetriä muihin kaupallisiin palveluihin. Keskustahakuisen ja muiden kaupallisten palveluiden tilantarpeesta pääosa suuntautuu keskustaan. Keskisessä suurpiirissä ei ole kaavoituksessa vireillä mittavia kaupan hankkeita. Hakaniemen torin aluetta on suunniteltu kehitettävän, mutta asia on vasta suunnitteluasteella. Kalasataman alueella on haasteena vastata osasta alueen palvelukysynnästä. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Keskisessä suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 3 Keskinen suurpiiri 301 Kallion 302 Alppiharjun 303 Vallilan 304 Pasilan 305 Vanhankaupungin Alko ja apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Auto- ja varaosakauppa Muut kaupalliset palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Lähde: Santasalo Ky 2008 tokset hoidetaan myöskin alueen ulkopuolella, sillä tarjontaa ei omalla alueella juurikaan ole. Pohjoisen alueen lisäliiketilatarve erikoiskaupalle ja muille kaupallisille palveluille vuoteen 2018 mennessä on yhteensä noin kerrosneliömetriä. Nykyisen suppean tarjonnan takia olisi positiivista, jos se suuntautuisi omalle alueelle. Alueella on vireillä kaupan hankkeita mm. Maunulassa ja Oulunkylässä, mutta nämä painottuvat päivittäistavarakauppaan. Osa alueen erikoiskaupan liiketilatarpeesta suuntautuu Kannelmäen kauppakeskukseen, osa alueen ulkopuolelle mm. Itäkeskukseen sekä Tammistoon. 22

25 Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Pohjoisessa suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 4 Pohjoinen suurpiiri 401 Maunulan 402 Länsi- Pakilan 403 Tuomarinkylän 404 Oulunkylän 405 Itä- Pakilan Alko ja apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Auto- ja varaosakauppa Muut kaupalliset palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Lähde: Santasalo Ky 2008 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys koillisessa suurpiirissä Koillisessa suurpiirissä on vahva erikoiskaupan tarjonta. Alueella on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden liiketilaa yhteensä kerrosneliömetriä. Koillinen suurpiiri on kaupalliselta tarjonnaltaan kolmanneksi suurin suurpiiri, eteläisen ja kaakkoisen suurpiirin jälkeen. Koillisessa suurpiirissä on sekä kauppakeskuksia, ostareita että yritysalueita. Malmilla on kaksi kauppakeskusta, joiden vaikutusalueet ulottuvat lähialuetta laajemmaksi. Ostoskeskuksia on Pihlajamäessä, Pukinmäessä, Puistolassa, Suutarilassa ja Jakomäessä. Puistolassa ja Malmilla on lisäksi laajat yritysalueet. Suutarilassa sekä Latokartanossa on pienet yritysalueet ja Latokartanon alueella on uusi Prisma-keskus. Malmi on yksi erikoiskaupan suurista keskittymistä Helsingissä. Sen vaikutusalue on kuitenkin muita keskittymiä paikallisempi. Malmilla käydään ostoksilla pääosin omalta suuralueelta. Alueelta käydään ostoksilla jonkin verran myös Itäkeskuksessa ja radan varresta myös keskustassa. Tilaa vaativan kaupan ostoksia tehdään omalla alueella sekä mm. Lanternassa ja Vantaan puolella Porttipuistossa. Ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna alueen oma erikoiskaupan lisäliiketilatarve vuoteen 2018 mennessä on yhteensä kerrosneliömetriä. Liiketilatarpeesta noin puolet suuntautuu tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan. Suurin tarve on Latokartanon alueella, jossa asukasmäärä kasvaa keskimääräistä nopeammin. Tarve suuntautunee omalle alueelle sekä Roihupeltoon ja Itäkeskukseen. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Koillisessa suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 5 Koillinen suurpiiri 501 Latokartanon 502 Pukinmäen 503 Malmin 504 Suutarilan 505 Puistolan 506 Jakomäen Alko ja apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Auto- ja varaosakauppa Muut kaupalliset palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Lähde: Santasalo Ky

26 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys kaakkoisessa suurpiirissä Kaakkoisessa suurpiirissä erikoiskaupan tarjonta painottuu pitkälti yritysalueiden kauppaan. Herttoniemen alue on tarjonnaltaan laajin. Herttoniemi on yksi Helsingin laajimmista autokaupan alueista Konalan ohella. Herttoniemessä on myös kauppakeskus Megahertsi sekä ostoskeskus. Megahertsi on pieni paikallinen kauppakeskus. Lisäksi kaakkoisella alueella on kolme muuta ostoskeskusta Roihuvuoressa, Kulosaaressa ja Laa- ointimatkoja koko Helsingistä keskustaa myöten. Ostovoimaa tulee myös Sipoon ja Porvoon suunnasta sekä jonkin verran Vantaalta. Pääasiallinen vaikutusalue on kuitenkin itäinen Helsinki ja läntinen Sipoo. Lanternan vaikutusalue on saman suuntainen kuin Itäkeskuksenkin. Vuosaaressa on alueen toinen erikoiskaupan keskittymä, joka on tosin huomattavasti suppeampi kuin Itäkeskus. Vuosaaren vaikutusalue onkin enemmän paikallinen. Vuosaaresta käydään ostoksilla myös Itäkeskuksessa. Itäinen suurpiiri on asukasluvultaan suurin piiri Helsingissä. Asukasmäärä kasvaa voimakkaasti Vuosaaren ja Myllypuron alueilla, määrällisesti varsinkin Vuosaaressa. Ostovoima kasvaa alueella myös paljon, ja erikoiskaupan ja muijasalossa. Näiden erikoiskaupan tarjonta on suppeaa. Kaakkoisessa suurpiirissä on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä liiketilaa yhteensä kerrosneliömetriä. Kaakkoisesta suurpiiristä käydään ostoksilla oman alueen lisäksi pääosin Itäkeskuksessa ja keskustassa. Tilaa vaativan kaupan ostoksille suunnataan mm. Lanternaan. Kaakkoisen suurpiirin asukkaiden ostovoiman kasvunpohjalta tarvitaan lisää liiketilaa erikoiskaupalle ja muille kaupallisille palveluille yhteensä yli kerrosneliömetriä. Tämä suuntautunee osin ainakin Itäkeskukseen sekä Roihupellon uuteen kauppakeskukseen. Herttoniemessä on myös potentiaalisia kaupan kehitysmahdollisuuksia. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Kaakkoisessa suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 6 Kaakkoinen suurpiiri 601 Kulosaaren 602 Herttoniemen 603 Laajasalon Alko ja apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Auto- ja varaosakauppa Muut kaupalliset palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Lähde: Santasalo Ky 2008 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys itäisessä suurpiirissä Itäisessä suurpiirissä on merkittävä määrä kaupallista tarjontaa. Kokonaistarjonta on suurin keskustan jälkeen. Itäisessä suurpiirissä on erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketilaa yhteensä lähes kerrosneliömetriä. Alueella on keskustan jälkeen toiseksi merkittävin kauppapaikka Helsingissä eli Itäkeskus. Itäkeskuksen lisäksi alueella on Kauppakeskus Lanterna Roihupellossa Itäkeskuksen vieressä ja Kauppakeskus Columbus Vuosaaressa. Lisäksi alueella on useita ostoskeskuksia, Puotinharjun, Puotilan, Kontulan, Myllypuron, Mellunmäen ja Pohjois-Vuosaaren ostoskeskukset. Kontulan ja Puotinharjun ostoskeskusten erikoiskaupan tarjonta on laajaa. Itäkeskus on merkittävä erikoiskaupan keskittymä, jonne suuntautuu asi- den kaupallisten palveluiden liiketilatarve nousee alueella lähes kerrosneliömetriin vuoteen 2018 mennessä. Itäkeskuksen kauppakeskusta suunnitellaan laajennettavan. Lisäksi kauppakeskuksen viereen on rakentumassa Prisma. Tilaa vaativan kaupan tarjontaa lisätään Roihupellossa. Kauppakeskus Lanternan viereen suunnitellaan uutta vastaavan tyyppistä kauppakeskusta Candelaa. Itäiseen suurpiiriin suuntautuu tilantarvetta myös oman suurpiirin ulkopuolelta. 24