Kirkon oppilaitostyöntekijän ydinosaaminen Ammatinkuvaus Kirkko ja seurakuntien työntekijät ovat läsnä ja tekevät yhteistyötä monissa yhteisöissä. Kirkon oppilaitosyhteistyön lähtökohtana on Jumalan läsnäolosta muistuttaminen oppilaitoksen arjessa. Oppilaitostyöntekijä palvelee erotuksetta kaikkia oppilaitosyhteisön jäseniä. Oppilaitosyhteistyö rakentuu kirkon ja oppilaitoksen tasavertaiseen kohtaamiseen, dialogiin ja luottamukseen. Oppilaitokset muodostavat arkielämän yhteisöjä eri-ikäisille ja erilaisissa elämänvaiheissa oleville. 1 Kirkon oppilaitostyöntekijä toimii moninaisissa ja muuttuvissa oppilaitosten toimintakulttuureissa ymmärtäen niiden omat toiminta-ajatukset ja arvot sekä yhteiskuntaa palvelevan roolin. Oppilaitosten tarpeet ohjaavat kirkon oppilaitostyöntekijän työtä. Keskeistä on ryhmien ja yksilön kohtaaminen erilaisissa tilanteissa ja elämänvaiheissa. Oppilaitostyöntekijän perustehtävät ovat: edistää ihmisarvoa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisenrakkautta mahdollistaa oppilaitosten toimintaperiaatteiden mukaisesti hengellisyyttä ja positiivista uskonnonvapautta vahvistaa osallisuutta sekä tukea yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia edistää arvokasvatusta sekä laaja-alaista ammatillista, tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Työ edellyttää vuoropuhelua ja yhteistoimintaa henkilöstö- ja opiskelijaryhmien sekä opiskelijajärjestöjen, opiskeluhyvinvointia tukevan julkisen ja kolmannen sektorin sekä uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Kirkon oppilaitostyöntekijältä edellytetään taitoa kohdata ihmiset yksilöinä ja yhteisöissään. Oppilaitostyöntekijä edistää yhteisön ja sen jäsenten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hän hallitsee mm. keskeiset sielunhoidolliset, kriisitoiminnan, opiskelu- ja työhyvinvointia tukevat menetelmät sekä elämänhallintaa edistävät, yhteisötyön ja opetukselliset menetelmät. Oppilaitosympäristöt edellyttävät kirkon työntekijältä valmiutta toimia asiantuntijaorganisaatioissa sekä kykyä ymmärtää, miten taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset virtaukset niissä vaikuttavat. Kirkon työntekijä kykenee tilanne- ja yhteisökohtaisesti soveltamaan teologista, eettistä ja arvoosaamista. Ammatillisen osaamisen lisäksi oppilaitosyhteistyö edellyttää tekijältään oma-aloitteisuutta, luovuutta, muutoskykyä, tilannetajua sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. 2 Monipuolisen toimintaympäristön vuoksi oppilaitosyhteistyö edellyttää myös vahvaa ammatillista vastuuntuntoa ja toimintatapojen eettisyyttä. 1 Ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli vuonna 2009 noin 450 000 tutkintoopiskelijaa. 2 Snellman, T. 2011: Diakoniatyötä oppilaitoksessa? Selvitys diakoniatyön mahdollisuuksista vantaalaisissa oppilaitoksissa 1
Oppilaitosyhteistyötä tehdään sekä päätoimisesti että osana muuta työtä. Työntekijät ovat pappeja, diakoneja, nuorisotyönohjaajia, erityisnuorisotyönohjaajia, kanttoreita ja kirkkomuusikoita. Kunkin viran pätevyysehdot on esitelty niiden omissa ydinosaamiskuvauksissa. Ydinosaamisalueet ja sisällöt Kirkon oppilaitostyöntekijän osaamisen ydin on taito teologiaa kontekstualisoiden kohdata ihmiset yksilöinä, oppilaitosyhteisöinä ja yhteisöjen jäseninä. Oppilaitostyöntekijän ydinosaamisalueita ovat pedagoginen osaaminen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen, hengellinen osaaminen sekä organisaatio- ja kehittämisosaaminen (Kuvio). Oppilaitostyöntekijä kehittää osaamistaan kulloistenkin toimintaympäristön vaatimusten mukaan ja soveltaa ydinosaamistaan erilaisissa oppilaitosympäristöissä. 2
Kuvio. Kirkon oppilaitostyöntekijän ydinosaaminen 3
Pedagoginen osaaminen Yksilön kasvun ja kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen - yksilön kehityksen yleisten ja yksilöllisten piirteiden ymmärtäminen - yleisten kasvatusteorioiden ja -käsitysten tunteminen - yksilön kasvun ja eri osa-alueiden merkityksen ymmärtäminen ihmisen kokonaiskehitykselle ja hyvinvoinnille Eettinen kasvatus - arvokasvatuksen osaaminen osana kaikkea kasvatusta - eettisen kasvatuksen osaaminen - kasvatuksen eettisen perustan ja kulttuurisidonnaisuuksien ymmärtäminen - erilaisten arkipäivän ilmiöiden, kysymysten ja tilanteiden eettisten ulottuvuuksien tiedostaminen Ohjaaminen, opettaminen ja kouluttaminen - opetuksen ja ohjauksen moniulotteisuuden ja kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen - erilaisten oppijoiden tunnistaminen - ohjaamisen, opettamisen ja kouluttamisen monipuolinen tavoitteellinen ja menetelmällinen osaaminen Ryhmänohjaus - ryhmävuorovaikutuksen lainalaisuuksien tunnistaminen - tavoitteellisen ryhmänohjauksen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin osaaminen - osallisuutta tukevien menetelmien monipuolinen osaaminen - ryhmän jäsenyyden merkityksen tunnistaminen Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset - yhteiskunnallisten ja kulttuuristen muutosten tunnistaminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen koulutuksen ja kirkon työn konteksteissa - työelämän muutostekijöiden tunnistaminen Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä - koulutusjärjestelmän sekä koulutusta koskevan lainsäädännön ja hallinnon tunteminen - koulutuksen yhteiskunnallisten tavoitteiden ja reunaehtojen ymmärtäminen - koulutuspolitiikan kansallisten ja kansainvälisten virtausten tunnistaminen Oppilaitoksen toiminta- ja kulttuuriympäristö - oppilaitoksen toiminta- ja kulttuuriympäristöjen erityispiirteiden tunnistaminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen oppilaitosyhteisössä - monimuotoisen oppilaitosten ja kirkon toimintaympäristöjen ominaispiirteiden ymmärtäminen - Oman toiminnan arvioinnin ja kehittämisen osaaminen oppilaitosyhteisön muutoksissa Moniammatillisuus, jaettu asiantuntijuus, verkostotyö, palveluohjaus - moniammatillisissa verkostoissa sujuvan vuorovaikutuksen ja toimintatapojen hallitseminen - opiskelijoiden palvelujärjestelmien tunteminen ja kykeneminen niiden kehittämiseen - palveluohjauksen osaaminen 4
- tieto- ja viestintätekniikan monipuolisen hyödyntämisen osaaminen Osallisuuden ja yhteisöllisen hyvinvoinnin tukeminen - opiskelijoiden osallisuuden edistämisen ja vahvistamisen osaaminen - hyvinvoinnin, yhteisöihin kuulumisen ja yksilön arjen hallinnan välisten yhteyksien tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen Hengellinen osaaminen Uskonnot, elämänkatsomukset, ekumenia ja uskontodialogia - moniuskontoisissa ja -kulttuurisissa työympäristöissä vaadittavan vuorovaikutuksen hallitseminen - uskonnollisten ilmiöiden tunnistaminen - ihmisen hengellisen kasvun vaiheiden (lapsuus, nuoruus, aikuisuus) tunteminen sekä ajankohtaisten uskonnollisten ja elämänkatsomuksellisten ilmiöiden ymmärtäminen - ekumenian ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistämisen osaaminen Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset - kirkkovuoden, jumalanpalvelusperinteen, kristillisten symbolien, virsien ja muun musiikin sekä rukouselämän hallitseminen - kontekstuaalisen jumalanpalveluselämän kehittämisen osaaminen - Raamatun ja kirkon opetuksen soveltamisen osaaminen ihmisten elämäntilanteisiin jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa - kirkollisten toimitusten toteuttamisen osaaminen elämäntilannelähtöisesti Sielunhoito, kriisityö - psykososiaalisen tuen menetelmien hallitseminen ja psykososiaalisen tuen- ja palvelujärjestelmän tunteminen - ihmisen elämän kriisien ja hengellisten kysymysten tunnistaminen - yksilöiden ja ryhmien tukeminen elämän mielekkyyden pohdinnoissa ja kokonaisvaltaisessa kasvussa - erilaisten yhteisöllisten ja yksilöllisten kriisien ja niiden vaiheiden ymmärtäminen sekä käytännön kriisityön hallitseminen - työnohjauksellisten menetelmien hallitseminen Organisaatio- ja kehittämisosaaminen Työympäristöjen muutos, organisaatioiden välinen asiantuntijuus - oppilaitos- ja seurakuntaorganisaatioiden toimintatapojen tunteminen - organisaatioiden rajat ylittävän asiantuntijuuden jakaminen ja verkostoituvan yhteistyön kehittämisen osaaminen - kirkon oppilaitosyhteistyön kehittämisen osaaminen alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla Kirkon ja oppilaitosten työn jäsentäminen, soveltaminen ja kehittäminen - kirkon ja oppilaitosten perustehtävän, tavoitteiden sekä toiminnan tunteminen - työn suunnittelun, kehittämisen ja mukauttamisen hallitseminen suhteessa toimintaympäristöön ja sen muutoksiin 5
Työntekijän ammatillinen kehittyminen, ammatti-identiteetti ja reflektiivisyys - ammatillisen osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen osaaminen - oman persoonallisen kasvun tunteminen - oman ammatillisen identiteetin tunnistaminen erilaisissa oppilaitos- ja seurakuntayhteisöissä - tutkivan, kokeilevan ja arvioivan työotteen hallitseminen Eettisen toimintaperustan luominen ja uudistaminen - ammatillisen eettisen toiminnan hallitseminen - eettisesti laadukkaan oppilaitosyhteistyön edistämisen osaaminen 6