SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISKUVAUS
|
|
- Anna-Leena Korhonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISKUVAUS OSAAMISEN YDIN PAPIN YDINOSAAMINEN PAPIN YDINOSAAMISEN PERUSTA: Kristus ja kirkko, teologia ja papin persoona SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMINEN KIRKON SAIRAALASIELUNHOITOTYÖN TAVOITE SAIRAALAPAPIN AMMATIN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISALUEET
2 OSAAMISEN YDIN Kirkon hengellisen työn ammateissa vaadittavaa osaamista kuvataan termillä ydinosaaminen. Ydinosaamisella tarkoitetaan sellaista tietojen ja taitojen soveltamista käytännön tilanteissa, josta tunnistaa ammattikunnan tai yhteisön edustajan. Näissä ammateissa on paljon yhteisiä osaamisalueita yhteiskunnan muiden ammattiryhmien kanssa, mutta myös omaa erityistä eli ydinosaamista, josta työntekijän tunnistaa kirkon työntekijäksi. Kirkon hengellisen työn ammateissa on keskenään yhteistä osaamista, mutta kullekin ammatille voidaan kuvata oman osaamisen ydin. Ydinosaamisen käsitteellä voidaan kuvata esimerkiksi seuraavia asioita: 1. eri ammattien yhteinen osaaminen (integroiva ydin) 2. työssä tarvittavan teoreettisen tiedon olemus (teoreettinen ydin) 3. käytännön työn kannalta keskeisin tieto, taito tai asenne (ammatillinen ydin) 4. ammatin välttämätön perusosaaminen (minimiydin). Kirkon hengellisen työn ammattien ydinosaamiskuvaukset perustuvat lähtökohtaisesti kolmanteen eli ammatillisen ytimen määrittelyyn paitsi papin ydinosaamiskuvauksessa, jossa on kuvattu papin työn perusosaaminen. Kuvauksissa ydinosaaminen jaetaan neljään tai viiteen osaalueeseen. Ydinosaamiskuvauksia on valmisteltu vuosina yhteistyössä työelämän ja kouluttavien laitosten edustajien kanssa. PAPIN YDINOSAAMINEN Kirkon järjestysmuoto erottaa toisistaan pappisviran ja papinviran. Papinviralla tarkoitetaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai kirkkohallituksen perustamaa virkaa papillisia tehtäviä varten. Seurakunnan papin virat ovat seurakuntapastorin, kappalaisen ja kirkkoherran virkoja. Osa papeista toimii kirkon erityistehtävissä, joihin edetään usein seurakuntaviran kautta. Tämä ydinosaamiskuvaus on laadittu ajatellen seurakuntapapin tehtävää. Suuri osa Suomen ev.-lut. kirkon papeista on seurakuntapappeja. Viran kelpoisuusehtona on pappisvihkimys. Papiksi vihittäviltä edellytetään teologian maisterin tutkintoa, johon sisältyvät
3 piispainkokouksen määrittelemät opinnot.1 Teologian kandidaatiksi ja maisteriksi valmistutaan Helsingin yliopistosta, Åbo Akademista ja Itä-Suomen yliopistosta (Joensuu). Pappisvirkaan vihkimisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli yhdessä ja vihkimisen toimittaa piispa. Henkilö vihitään pääsääntöisesti seurakunnan papiksi. Vihkimyksen edellytyksenä on vokaatio eli se, että kirkko tai jokin seurakunta on kutsunut henkilön toimittamaan papinvirkaa (vocatio externa). Kenelläkään ei siis ole subjektiivista oikeutta saada pappisvihkimystä. Papiksi vihkiminen on mahdollista myös, mikäli henkilö toimii teologisen tieteen opettajana, uskonnonopettajana tai kirkon lähetysjärjestöissä. Papiksi vihittävän tulee olla 1) jumalaapelkäävä ja kristillisestä vakaumuksesta tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen, 2) suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi, 3) terveydeltään pappisvirkaan kykenevä sekä 4) muutoinkin pappisvirkaan soveltuva (KJ 5:2). Pappisvirka saadaan pappisvihkimyksessä ja kestää kuolemaan saakka, ellei henkilö itse eroa tai häntä eroteta siitä. Pappisvirka antaa oikeuden hoitaa kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjoissa mainitut papin tehtävät. Papin tehtäviä ei voi tilapäisestikään hoitaa henkilö, jota ei ole vihitty pappisvirkaan. Pappisvirka on luterilaisen tunnustuksen mukaan nimenomaan sanan ja sakramenttien hoitamisen virka. Se on palvelutehtävä, joka on olemassa, jotta ihmisissä syntyisi ja kasvaisi usko Kristukseen. Papin tehtävässä korostuu evankeliumin julistamisen ja opettamisen ulottuvuus. Pappisviran luonteeseen kuuluu sekä palvelu että hengellinen johtaminen. Suhteessa omiin seurakuntalaisiinsa pappi on yhtä aikaa paimen (pastor) ja palvelija (minister). Papin työ liittyy kaikkien seurakuntalaisten elämäntilanteisiin syntymästä kuolemaan. Papin erityisenä tehtävänä seurakunnassa ovat jumalanpalveluksen ja sakramenttien toimittaminen, kirkollisten toimitusten hoitaminen, rippikouluopetus sekä sielunhoito ja rippi, jossa pappia sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus. Useimmissa seurakunnissa papeilla on työnjaossa määritelty työala, kuten lapsityö, nuorisotyö, diakoniatyö tai lähetystyö. Työyhteisössä pappi on sekä työtoveri että alainen. Viran hoitaminen edellyttää yhteistyötä muiden työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Monissa työtehtävissä papilta kuitenkin edellytetään kokonaisuuden hallintaa, vastuuta ja johtajuutta. Seurakuntavirassa toimiva pappi ei ole seurakunnan luottamuselinten alainen. Kappalaisen ja seurakuntapastorin lähin esimies on yleensä kirkkoherra. Papiston ylin esimies on hiippakunnan piispa, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata hiippakuntansa pappeja heidän työssään ja valvoa, että he hoitavat pappis- ja papinvirkansa velvollisuudet (KJ 18:1).
4 PAPIN YDINOSAAMISEN PERUSTA: Kristus ja kirkko, teologia ja papin persoona Kristuksen kirkko kutsuu ihmisen pappisvirkaan. Vihkimyksessä pappi sitoutuu kirkon tunnustukseen ja kristilliseen elämäntapaan. Pappi hoitaa virkaansa sen varassa, että itse evankeliumi, Kristuksen valtuutus ja kirkon usko kantavat häntä. Papin viran hoitaminen edellyttää laajaa yleissivistystä teologian eri alueilta, kykyä vuoropuheluun muiden tieteiden kanssa ja valmiutta hyödyntää teologian lähitieteitä. Pappi pystyy teologiseen reflektioon ja mielekkääseen vuoropuheluun toimintaympäristön kanssa. Hän tuntee Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen keskeisen sisällön sekä ymmärtää kirkon traditioita. Hänen tehtävänään on tulkita kristillistä sanomaa ihmisille eri tilanteissa. Papin virkaan kuuluvat todistus (missio), palvelu (diakonia) ja kasvatus. Pappi on kutsuttu toimimaan Jumalan armon välittäjänä niin, että ihmiset vahvistuvat uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Tiedollisen osaamisen rinnalla papin työssä tarvitaan kiinnostusta ihmisiin ja hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä olla lähellä ihmistä ja kykyä olla esillä. Papin on tärkeää tiedostaa virkansa ja persoonansa mahdollisuudet ja rajat. Pappia uhkaa helposti persoonaton virkamiesmäisyys tai viran ottaminen vain itsetoteutuksen välineeksi. Siksi tarvitaan realistista itsetuntemusta, halua kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena sekä tahtoa palvella seurakuntaa ja sen yhteisiä tavoitteita. Pappi työskentelee ihmisille henkilökohtaisella uskon alueella, mikä edellyttää tilannetajua ja hienotunteisuutta. Pappi hyväksyy sen, että häneen kohdistetaan ristiriitaisia rooliodotuksia, mutta osaa arvioida niitä kriittisesti ja toimia tarkoituksenmukaisesti. Papin tulee huolehtia omasta hengellisestä elämästä. Pappisviran ydintä on Jumalan edessä oleminen. Pappi elää ja toimii Pyhän Kolminaisuuden edessä ja yhdessä hänen kanssaan. Hänen tehtävänään on kutsua ja opastaa ihmisiä Pyhän ääreen ja elää itsekin uskonyhteisön jäsenenä. Suhde Jumalaan on papille sekä voiman lähde että julistuksen uskottavuuden edellytys. Edellä on kuvattu papin työn perusta. Käytännössä se toteutuu viidellä osaamisalueella: 1) julistus, jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset, 2) kristillinen kasvatus ja ohjaus, 3) sielunhoito, 4) yhteiskunta: todistus ja palvelu sekä 5) työyhteisö. Osaamisalueet liittyvät kiinteästi toisiinsa ja tehtävästä riippuen ne painottuvat eri tavoin.
5 SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMINEN Sairaalapapin työ on yksi pappisvirkaan liittyvä kirkon erityistehtävä, joka edellyttää erityistä osaamista ja asianmukaista koulutusta. Sairaalapapin ydinosaaminen pohjautuu edellä esitettyyn papin ydinosaamiskuvaukseen rakentuen sen päälle. Ydinosaamisalueet ovat käytännössä samoja, mutta ne painottuvat eri tavoin ja saavat omanlaisiaan sisältöjä, jotka perustuvat sairaalasielunhoitotyön tavoitteisiin ja toimintaympäristön erityisiin haasteisiin. KIRKON SAIRAALASIELUNHOITOTYÖN TAVOITE Sairaalasielunhoitotyön tavoitteena on potilaan ja läheisten tukeminen sairauden ja luopumisen kriiseissä sekä terveydenhuollon henkilökunnan tukeminen hoitotyön arjessa ja hoidon vaativissa kriisitilanteissa. Sairaalasielunhoito on sairaalapapin toteuttamaa keskustelutukea, jossa yhdessä sairaan ihmisen, läheisen tai terveydenhuollon työntekijän kanssa tarkastellaan ja etsitään vastauksia elämänkatsomuksellisiin, hengellisiin ja henkisiin kysymyksiin. Sielunhoidolliseen keskustelun piiriin kuuluvat kaikki olemassaoloon, ihmissuhteisiin ja arkielämään liittyvät asiat. Sielunhoitoa sairaalassa voivat tehdä myös kirkon muut työntekijät sekä tehtävään koulutetut vapaaehtoiset. SAIRAALAPAPIN AMMATIN KUVAUS Sairaalapappi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijä, jonka tehtävänä on palvella potilaita, heidän omaisiaan ja terveydenhuollon henkilökuntaa. Hän on sairauden herättämien elämänarvoja ja elämänkatsomusta koskevien kysymysten asiantuntija. Sairaalapappi toimii työssään kokonaisvaltaisen hoidon hyväksi. Hän on koko hoitoyhteisöä varten ja toimii yhteyshenkilönä uskonnollisten yhteisöjen ja terveydenhuollon välillä. Sairaalapappi osallistuu hoidon eettisten kysymysten pohdintaan, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja ohjaamiseen. Sairaalapapin tehtäviin kuuluu myös kriisi- ja suuronnettomuuksien jälkihoitoon liittyvä sielunhoito. Osa sairaalapapin tehtävistä liittyy avohoitoon sekä seurakuntien ja terveydenhuollon työntekijöille annettuun työnohjaukseen ja koulutukseen. Hengellinen ja henkinen tuki saattohoidossa, surevien omaisten tukeminen ja poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö vaativat sairaalapapin ammatillista osaamista. Sairaalapapin ja potilaan keskus-
6 teluissa ei aina puhuta hengellisin sanoin, mutta läsnä on syvempi ulottuvuus, pyhän tuntu. Pappi on hengellisten asioiden asiantuntija, ja hän toimii uskonnollisen kielen tulkkina. Papin tehtävä on tuoda pyhä sairaalan arjen ja kiireen keskelle. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sairaalapappi työskentelee terveydenhuollon yksikössä; sairaalassa, kotisairaalassa, kotisairaanhoidossa, palveluasumisen yksiköissä ja avohoidossa. SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISALUEET Sairaan sielunhoito ymmärtää ihmisen elämää sielunhoidollisesta, pastoraaliteologisesta ja psykologisesta näkökulmasta ymmärtää sairauden vaikutukset ihmisen elämässä tunnistaa hengellisiä tarpeita ja tukee elämän mielekkyyden pohdinnoissa ja hengellisessä kasvussa tunnistaa ihmisen elämän kriisejä ja osaa tukea kriisin keskellä elävää ihmistä, vahvistaa toivoa ymmärtää läsnäolon ja kuuntelemisen merkityksen haluaa syventää itsetuntemustaan ja kehittää ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojaan tunnistaa omat ja toisen rajat ja kunnioittaa niitä haluaa kasvaa sielunhoitajana ja hengellisenä ohjaajana Jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset ymmärtää pyhäpäivän, kirkkovuoden, jumalanpalvelusperinteen, erilaisten kristillisten symbolien, virsien ja muun musiikin sekä rukoushetkien merkityksen ja luonteen osaa valmistella ja toimittaa jumalanpalveluksen kirkkokäsikirjan mukaisesti ottaen huomioon tilaisuuden luonteen ja terveydenhuollon toimintaympäristön
7 osaa soveltaa Raamatun ja kirkon opin sisältöä ihmisten elämään jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa osaa pitää erilaisia hengellisiä puheita uskottavasti, aidosti ja tilanteen edellyttämällä tavalla osaa käydä toimituskeskustelun: kykenee kuuntelemaan ja eläytymään ihmisten elämäntilanteisiin ja kuvaamaan toimituksen sisällön ja merkityksen osaa toimittaa kirkollisen toimituksen ja ehtoollishetken turvallisesti ja ihmisläheisesti huomioiden toimintaympäristön asettamat vaatimukset Kristillinen ohjaus ja kasvatustoiminta tuntee kirkon kasvatustyön perusteet ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen ohjaustilanteissa ja oppimisessa toimii ammatillisesti ryhmän ohjaajana osaa suunnitella ja toteuttaa mielekästä ohjausta esimerkiksi työhön ja hengellisyyteen liittyvissä teemoissa hyödyntäen erilaisia pedagogisia menetelmiä osaa suunnitella ja toteuttaa osastotunnin ja toimia asiantuntijana työalaansa liittyvissä asioissa ymmärtää ihmisen elämänkaarta ja osaa tukea ihmistä uskonnollisen kasvun eri vaiheissa kunnioittaa erilaisia elämänkatsomuksia ja osaa pohtia uskoon ja vakaumukseen liittyviä kysymyksiä ihmisten kanssa tunnistaa oman persoonansa vaikutuksia kasvatus- ja ohjaustyössä ja osaa asettaa itselleen tätä koskevia kehitystehtäviä tekee yhteistyötä toisten kanssa luovasti ja vastuullisesti osaa tukea vanhempia ja muita kasvattajia kristillisen kasvatuksen toteuttamisessa Yhteiskunta tuntee terveydenhuollon toimintaympäristön ja toimii hengellisen työn asiantuntijana ympäristön erityispiirteet huomioiden käy vuoropuhelua eri tavalla uskovien ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa osallistuu yhteiskunnassa käytävään, työalaansa koskevaan eettiseen keskusteluun ymmärtää ekumenian merkityksen ja osaa toimia kirkkonsa edustajana ymmärtää diakonian perusteita ja ulottuvuuksia ja toimii työssään lähimmäisiä palvellen
8 osaa kartoittaa avun lähteitä ja ohjata tuen piiriin hallitsee viestinnän perusteet, haluaa ylläpitää ja kehittää viestinnän taitoja, osaa hyödyntää verkkoa ja sosiaalista mediaa työssään toteuttaa työssään vaikuttamistoimintaa ja tekee yhteistyötä viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa toimii rakentavasti kirkon ja seurakunnan edustajana, tuntee kirkon perinteen toimii kestävän kehityksen ja ekologisen vastuun periaatteiden mukaisesti Työyhteisö ja yhteistyö noudattaa työssään uskonnonvapautta ja yksilön itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä tekee moniammatillista yhteistyötä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa potilaan hyvän kokonaisvaltaisen hoidon toteutumiseksi tekee yhteistyötä seurakuntien työntekijöiden kanssa ymmärtää roolinsa ja tehtävänsä työntekijänä erilaisissa työyhteisöissä sitoutuu työyhteisön pelisääntöihin ja työyhteisön kehittämiseen osaa suunnitella, arvioida ja kehittää omaa työtään ja työalaansa kykenee hyödyntämään teologista asiantuntemustaan moniammatillisessa yhteistyössä kykenee rajaamaan omaa työtään ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan osaa kouluttaa ja ohjata vapaaehtoisia sielunhoitotyöhön ja toimia heidän kanssaan tuntee kirkon hallintoa ja kirkkolainsäädäntöä sekä hoitaa asianmukaisesti virkaansa kuuluvat hallinnolliset tehtävät Kelpoisuus sairaalapapin virkaan Kelpoisuusehtona evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan on teologian maisterin tutkinto, johon sisältyvät piispainkokouksen määrittelemät opinnot. Kelpoisuusehtona sairaalapapin virkaan on lisäksi sairaalasielunhoidon erityiskoulutus tai sitoutuminen sen suorittamiseen.
Papin ydinosaaminen
Papin ydinosaaminen 14.6.2010 Ammatin kuvaus Kirkon järjestysmuoto erottaa toisistaan pappisviran ja papinviran. Papinviralla tarkoitetaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai kirkkohallituksen
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotYlempi pastoraalitutkinto. Kirkon koulutuskeskus
Ylempi pastoraalitutkinto Kirkon koulutuskeskus Ylempi pastoraalitutkinto Kirkon johtamistehtävissä tarvitaan laaja-alaista ja syvällistä teologista ammattitaitoa sekä kykyä teologiseen reflektioon ja
LisätiedotKirkon oppilaitostyöntekijän ydinosaaminen
Kirkon oppilaitostyöntekijän ydinosaaminen Ammatinkuvaus Kirkko ja seurakuntien työntekijät ovat läsnä ja tekevät yhteistyötä monissa yhteisöissä. Kirkon oppilaitosyhteistyön lähtökohtana on Jumalan läsnäolosta
LisätiedotKirkkohallituksen yleiskirje nro 7/
Kirkkohallituksen yleiskirje nro 7/2017 3.4.2017 KIRKKOHALLITUKSEN PÄÄTÖS TIETYILTÄ HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJOILTA VAADITTAVISTA TUTKINNOISTA Kirkkohallitus on päättänyt kokouksessaan 24.1.2017 tietyiltä
LisätiedotPastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen
Pastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen Versio 4.10.2013 Papin koulutuspolkutyöryhmä esitti perusteet pastoraalitutkinnon uudistamisesta (Papin koulutuspolku mietintö). Piispainkokous hyväksyi
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005
KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna
LisätiedotJÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.
JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotKirkon hengellisen työn ammattien ydinosaaminen Kirkon koulutuskeskus
Kirkon hengellisen työn ammattien ydinosaaminen 2010 Kirkon koulutuskeskus 30.3.2010 1 Sisällys 1 Ydinosaaminen osaamisen ydin 2 Kirkon hengellisen työn työntekijän ydinosaaminen 3 Kirkon hengellisen työn
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 5 päivänä marraskuuta 2009 ja 12 päivänä marraskuuta
LisätiedotSairaalasielunhoidon erityiskoulutus 60 op lukien
1 (7) Koulutuskuvaus 2018 Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 2.10.2017 Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 60 op 1.1.2018 lukien Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (60 op) syventää sairaalasielunhoidon
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotKRISTILLINEN KASVATUS
KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen
LisätiedotSairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti
Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin
LisätiedotPappisvirkaan vihittävän kykenevyyden arviointi
PIISPAINKOKOUKSEN ISTUNTO 8. 9.2.2000 PÖYTÄKIRJA 1 10 Pappisvirkaan vihittävän kykenevyyden arviointi Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli oli lähettänyt piispainkokoukselle Tampereen hiippakuntakokouksessa
LisätiedotTyöalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä. Kari Kopperi
Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä Kari Kopperi 15.1.2014 Kelpoisuuksien kehittäminen 2 Tausta Kirkkoon on perustettu vähitellen erilaisia väliportaan esimiestehtäviä Tehtävät,
LisätiedotLisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotPIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT
1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden
LisätiedotInkerin kirkon pappien asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa
MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Mikkelin hiippakunnan kirkkoherroille Inkerin kirkon pappien asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Piispa on saanut useita yhteydenottoja, jotka ovat koskeneet Inkerin
LisätiedotSinun kanssasi. Sairaalasielunhoito
Sinun kanssasi Sairaalasielunhoito 1 Sisältö Sairaalasielunhoito Euroopan sairaalasielunhoidon suositukset Sairaalasielunhoidon periaatteet Puhun Puhun kuin ruumiini puhuu, kuin laulaa sieluni käpertynyt
LisätiedotKirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä. Kirkon koulutuskeskus
Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville Kirkon koulutuskeskus Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville Kirkon johtamiskoulutus
LisätiedotMeidän kirkko Osallisuuden yhteisö
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on
LisätiedotEv.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009
30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.
LisätiedotKohti pappisvirkaa. Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan
Kohti pappisvirkaa Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan Kirkon teologikoulutustoimikunta Kotimaisten tutkintojen työryhmä 2007 Toimituskunta Ulla Eerolainen Jaana
Lisätiedot59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle
Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014
LisätiedotOhjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 18.9.2013. 1. Johdanto
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeeninen yhteys Turun arkkihiippakunnan alueella Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
LisätiedotSairaalasielunhoidon erityiskoulutus 55 op lukien
1 (7) Koulutuskuvaus Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 55 op 1.1.2019 lukien Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (55 op) syventää sairaalasielunhoidon perusosaamista,
LisätiedotSaattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää
Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää 18.1.2016 Saattaen vaihdettava - Järvenpää 18.1.2016 15.1.2016 2 Joensuun teologikoulutuksen kirkollisten soveltavien opintojen rakenne (1) ORIENTAATIOJAKSO
LisätiedotTule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan
Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?
LisätiedotTAMPEREEN EVANKELIS-LUTERILAISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN
1(6) TAMPEREEN EVANKELIS-LUTERILAISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SAIRAALASIELUNHOIDON JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2(6) A. Yleissäännökset 1 Sairaalasielunhoidon johtokunta johtaa, kehittää ja valvoo yhteisen kirkkoneuvoston
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
Lisätiedotviestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o
SUOMEN EV.LUT. KIRKKOπ koulutus vuorovaikutus keskustelu some viestintä2020! media sanomamme työyhteisö 2o2o Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäohjelma vuoteen 2020 Viestinnän kivijalka on kirkon
LisätiedotKirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle. Kirkon koulutuskeskus
Kirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle Kirkon koulutuskeskus Kirkon kansainvälinen työ Kristillinen kirkko on jo syntyjään kansainvälinen, kaikille avoin yhteisö, jolla on maailmanlaaja
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotEnnakkotietoa Kirkon koulutuskeskuksen alkavista koulutuksista 2019 KIRKON KOULUTUSKESKUS. Lähijaksojen ajankohdat PASTORAALIKOULUTUS
Ennakkotietoa Kirkon koulutuskeskuksen alkavista koulutuksista 2019 Kirkon koulutuskeskus on Järvenpäässä sijaitseva Kirkkohallituksen koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijayksikkö. Koulutuskeskuksen
LisätiedotRINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki
99 Liite RINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki Kirkkohallitus esittää, että kirkolliskokous ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla kumotaan 26 päivänä
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotJÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2019 Kirkkoneuvosto
JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2019 Kirkkoneuvosto AIKA: Tiistai 24.9.2019 klo 18.00 PAIKKA: Kirkonkulman Sali, 2. krs, Kirkkotie 6 Liite Asia 227 KOKOUKSEN AVAUS... 388 228 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...
LisätiedotKIRKKOJÄRJESTYS /1055/1993 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. 1 luku. Kirkon tunnustus ja jäsenet
Kirkkojärjestys KJ 1 LUKU. Kirkon tunnustus ja jäsenet KIRKKOJÄRJESTYS 8.11.1991/1055/1993 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 luku Kirkon tunnustus ja jäsenet 1 Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä
LisätiedotKOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA
KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme
LisätiedotYLEMPI PASTORAALITUTKINTO. Piispainkokouksen päätös ylemmästä pastoraalitutkinnosta
YLEMPI PASTORAALITUTKINTO Piispainkokouksen päätös ylemmästä pastoraalitutkinnosta 13.2.2007 Kirkon koulutuskeskuksen laatimat sovellusohjeet 14.2.2007 2 Piispainkokouksen päätös ylemmästä pastoraalitutkinnosta
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotKirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen
Piispainkokouksen esitys 1/2010 kirkolliskokoukselle Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkojärjestyksen
LisätiedotJärvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.
JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla
LisätiedotPIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän
PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee
LisätiedotKirkon uudet virkamiesoikeudelliset säännökset 2013
Kirkon uudet virkamiesoikeudelliset säännökset 2013 Erinäisiä kysymyksiä Matti Mäkinen Lakimiesasessori Pappisvirka määritelmät KL 5 luvun 1 a :ssä papit edelleen piispan ja tuomiokapitulin kaitsenta-
LisätiedotNaispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla
Artikkeli on julkaistu Naisteologit ry:n Jäseninfossa 4/15 Maarit Hytönen Naispappeus, suomalaiset ja kirkko -luvulla Naispappeuden hyväksymisestä Suomen ev.lut. kirkossa tulee kuluneeksi vuotta vuonna
LisätiedotJOHTAMISEN SELKEYTTÄMINEN KIRKOSSA 1 (5)
Piispainkokouksen aloite 2/2004 kirkkohallitukselle 1 (5) Kirkon johtamiskoulutusta pohtinut työryhmä (Kirkon johtamiskoulutusohjelma 2005, lyhennettynä KIRJO 2005) esitti mietinnössään, että piispainkokous
LisätiedotSEURAKUNTA aarre kaupungissa
Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa
Lisätiedotprojektipäällikkö Terhi Jormakka
projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotSuomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeenisen yhteistyön suuntaviivoja
1 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeenisen yhteistyön suuntaviivoja Kirkon ulkoasiain neuvoston asettama teologisten asiain toimikunta
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotYHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ
YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Käsittelyt Yhteinen kirkkoneuvosto 5.10.2016 Yhteinen kirkkovaltuusto 29.11.2016 Yhteisen seurakuntatyön palveluiden johtosääntö 1 Vantaan seurakuntayhtymän
LisätiedotSamaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács
Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács Diaarinumero Esittelijä Perustelut DOUL/302/08.00.00/2017 lakimiesasessori Mari Aalto Tuomiokapituliin on 16.8.2017 toimitettu Oulun ev.-lut.
LisätiedotUSKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotPapin koulutuspolku. Piispainkokouksen asettaman työryhmän. raportti
Piispainkokouksen asettaman työryhmän raportti Sisällys 1. Työryhmän tehtävä ja nykyisen koulutuspolun kuvaus 3 2. Millaista osaamista kirkko odottaa papilta? 5 3. Teologian opiskelijoiden motivaatiotutkimus
Lisätiedottutkimuskes Kutsumuksen imu ja työn todellisuus Kati Tervo-Niemelä
Kutsumuksen imu ja työn todellisuus Pappien, teologien ja kanttoreiden suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin Kirkon akateemisten jäsentutkimuksessa 2018 Kati Tervo-Niemelä
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotKONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE
KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN
LisätiedotAINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela
AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotSUOMEN KANTTORI-URKURILIITON JA SUOMEN KIRKON PAPPISLIITON LAUSUNTO "PALVELIJOIKSI VIHITYT"-MIETINNÖSTÄ
Suomen kirkon pappisliitto Suomen Kanttori-urkuriliitto Kirkolliskokouksen perustevaliokunta SUOMEN KANTTORI-URKURILIITON JA SUOMEN KIRKON PAPPISLIITON LAUSUNTO "PALVELIJOIKSI VIHITYT"-MIETINNÖSTÄ 1. Lähtökohdat
LisätiedotSUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTA
1 Soveltamisala 1 mom. Suosituksen tarkoitus Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ja Kirkon alat ry suosittavat, että seurakunnat maksavat toimituspalkkiota
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotKASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA. Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta
LAUKAAN SEURAKUNTA KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta Läsnä: Ari Lehto, puheenjohtaja Anne Rantakaulio, jäsen Hanna
LisätiedotKoulutusta tulevaisuuden kirkkoon
Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotRahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta
Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotSairaalasielunhoito ihmisen ja terveydenhuollon arjessa
Sairaalasielunhoito ihmisen ja terveydenhuollon arjessa Perimmäisten kysymysten äärellä sairaalasielunhoidon etiikka ja käytäntö Finn-Medi 5, Auditorio 14.11.2017 Mika Kallunki Sairaalasielunhoito Tampereella
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotKYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN
1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN SAIRAALASIELUNHOIDON PALVELUKUVAUS
LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN SAIRAALASIELUNHOIDON PALVELUKUVAUS Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämä sairaalasielunhoito ankkuroituu kirkon perustehtävään sekä kirkon ja terveydenhuollon
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi tuomiokapitulille oikeus myöntää erivapaus kirkon jäsenyyttä koskevasta
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012
KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotKasvatuksen erityiskoulutus. Kirkon koulutuskeskus
Kasvatuksen erityiskoulutus Kirkon koulutuskeskus Kasvatuksen erityiskoulutus 35 op Kasvatuksen erityiskoulutus on tarkoitettu sekä kasvatuksen tehtävissä ja viroissa työskenteleville että niille, joiden
LisätiedotKIRKON KOULUTUSKESKUKSEN TIEDOTE TYÖPSYKOLOGISEN SOVELTU- VUUSTUTKIMUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2012
KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN TIEDOTE TYÖPSYKOLOGISEN SOVELTU- VUUSTUTKIMUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2012 Hyvä teologian opiskelija, Olet suorittamassa teologian maisterin tutkintoon sisältyvää työssäoppimisjaksoa
Lisätiedot2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:
RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotJANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen
,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi
Lisätiedot23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA
23.12.2003 Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA Kirkolliskokous on 8 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt seuraavat kirkkojärjestyksen muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numeroilla
LisätiedotKirkon työnohjaajakoulutus. KIRKONπ KOULUTUS- KESKUS
Kirkon työnohjaajakoulutus KIRKONπ KOULUTUS- KESKUS Kirkon työnohjaajakoulutus. Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön,
LisätiedotSoveltavien opintojen opetussuunnitelma
Soveltavien opintojen opetussuunnitelma (päivitys 20.9.07) JOHDANTO Soveltavilla opinnoilla tarkoitetaan Suomen ev.lut. kirkon pappis- ja lehtorinvirkoihin edellytettäviä vähintään kymmenen opintoviikon
LisätiedotKirkon koulutuskeskus Laatija: kkh Sivu 1
Kirkon koulutuskeskus Laatija: kkh 21.8.2015 Siu 1 Kirkon erityiskoulutusten moduulit Allaoleaan taulukkoon on koottu kirkon moduulirakenteiset erityiskoulutukset ja niihin sisältyät moduulit. Erityiskoulutukset
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotKIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo
Kalajoen rovastikunta 18.5.2015 KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää
LisätiedotAjankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus
Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus Mirkka Torppa ja Timo Helenius 26.9.2019 1. Exponential Worktutkimuksen toteutus
Lisätiedot