SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISKUVAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISKUVAUS"

Transkriptio

1 SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISKUVAUS OSAAMISEN YDIN PAPIN YDINOSAAMINEN PAPIN YDINOSAAMISEN PERUSTA: Kristus ja kirkko, teologia ja papin persoona SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMINEN KIRKON SAIRAALASIELUNHOITOTYÖN TAVOITE SAIRAALAPAPIN AMMATIN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISALUEET

2 OSAAMISEN YDIN Kirkon hengellisen työn ammateissa vaadittavaa osaamista kuvataan termillä ydinosaaminen. Ydinosaamisella tarkoitetaan sellaista tietojen ja taitojen soveltamista käytännön tilanteissa, josta tunnistaa ammattikunnan tai yhteisön edustajan. Näissä ammateissa on paljon yhteisiä osaamisalueita yhteiskunnan muiden ammattiryhmien kanssa, mutta myös omaa erityistä eli ydinosaamista, josta työntekijän tunnistaa kirkon työntekijäksi. Kirkon hengellisen työn ammateissa on keskenään yhteistä osaamista, mutta kullekin ammatille voidaan kuvata oman osaamisen ydin. Ydinosaamisen käsitteellä voidaan kuvata esimerkiksi seuraavia asioita: 1. eri ammattien yhteinen osaaminen (integroiva ydin) 2. työssä tarvittavan teoreettisen tiedon olemus (teoreettinen ydin) 3. käytännön työn kannalta keskeisin tieto, taito tai asenne (ammatillinen ydin) 4. ammatin välttämätön perusosaaminen (minimiydin). Kirkon hengellisen työn ammattien ydinosaamiskuvaukset perustuvat lähtökohtaisesti kolmanteen eli ammatillisen ytimen määrittelyyn paitsi papin ydinosaamiskuvauksessa, jossa on kuvattu papin työn perusosaaminen. Kuvauksissa ydinosaaminen jaetaan neljään tai viiteen osaalueeseen. Ydinosaamiskuvauksia on valmisteltu vuosina yhteistyössä työelämän ja kouluttavien laitosten edustajien kanssa. PAPIN YDINOSAAMINEN Kirkon järjestysmuoto erottaa toisistaan pappisviran ja papinviran. Papinviralla tarkoitetaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai kirkkohallituksen perustamaa virkaa papillisia tehtäviä varten. Seurakunnan papin virat ovat seurakuntapastorin, kappalaisen ja kirkkoherran virkoja. Osa papeista toimii kirkon erityistehtävissä, joihin edetään usein seurakuntaviran kautta. Tämä ydinosaamiskuvaus on laadittu ajatellen seurakuntapapin tehtävää. Suuri osa Suomen ev.-lut. kirkon papeista on seurakuntapappeja. Viran kelpoisuusehtona on pappisvihkimys. Papiksi vihittäviltä edellytetään teologian maisterin tutkintoa, johon sisältyvät

3 piispainkokouksen määrittelemät opinnot.1 Teologian kandidaatiksi ja maisteriksi valmistutaan Helsingin yliopistosta, Åbo Akademista ja Itä-Suomen yliopistosta (Joensuu). Pappisvirkaan vihkimisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli yhdessä ja vihkimisen toimittaa piispa. Henkilö vihitään pääsääntöisesti seurakunnan papiksi. Vihkimyksen edellytyksenä on vokaatio eli se, että kirkko tai jokin seurakunta on kutsunut henkilön toimittamaan papinvirkaa (vocatio externa). Kenelläkään ei siis ole subjektiivista oikeutta saada pappisvihkimystä. Papiksi vihkiminen on mahdollista myös, mikäli henkilö toimii teologisen tieteen opettajana, uskonnonopettajana tai kirkon lähetysjärjestöissä. Papiksi vihittävän tulee olla 1) jumalaapelkäävä ja kristillisestä vakaumuksesta tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen, 2) suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi, 3) terveydeltään pappisvirkaan kykenevä sekä 4) muutoinkin pappisvirkaan soveltuva (KJ 5:2). Pappisvirka saadaan pappisvihkimyksessä ja kestää kuolemaan saakka, ellei henkilö itse eroa tai häntä eroteta siitä. Pappisvirka antaa oikeuden hoitaa kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjoissa mainitut papin tehtävät. Papin tehtäviä ei voi tilapäisestikään hoitaa henkilö, jota ei ole vihitty pappisvirkaan. Pappisvirka on luterilaisen tunnustuksen mukaan nimenomaan sanan ja sakramenttien hoitamisen virka. Se on palvelutehtävä, joka on olemassa, jotta ihmisissä syntyisi ja kasvaisi usko Kristukseen. Papin tehtävässä korostuu evankeliumin julistamisen ja opettamisen ulottuvuus. Pappisviran luonteeseen kuuluu sekä palvelu että hengellinen johtaminen. Suhteessa omiin seurakuntalaisiinsa pappi on yhtä aikaa paimen (pastor) ja palvelija (minister). Papin työ liittyy kaikkien seurakuntalaisten elämäntilanteisiin syntymästä kuolemaan. Papin erityisenä tehtävänä seurakunnassa ovat jumalanpalveluksen ja sakramenttien toimittaminen, kirkollisten toimitusten hoitaminen, rippikouluopetus sekä sielunhoito ja rippi, jossa pappia sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus. Useimmissa seurakunnissa papeilla on työnjaossa määritelty työala, kuten lapsityö, nuorisotyö, diakoniatyö tai lähetystyö. Työyhteisössä pappi on sekä työtoveri että alainen. Viran hoitaminen edellyttää yhteistyötä muiden työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Monissa työtehtävissä papilta kuitenkin edellytetään kokonaisuuden hallintaa, vastuuta ja johtajuutta. Seurakuntavirassa toimiva pappi ei ole seurakunnan luottamuselinten alainen. Kappalaisen ja seurakuntapastorin lähin esimies on yleensä kirkkoherra. Papiston ylin esimies on hiippakunnan piispa, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata hiippakuntansa pappeja heidän työssään ja valvoa, että he hoitavat pappis- ja papinvirkansa velvollisuudet (KJ 18:1).

4 PAPIN YDINOSAAMISEN PERUSTA: Kristus ja kirkko, teologia ja papin persoona Kristuksen kirkko kutsuu ihmisen pappisvirkaan. Vihkimyksessä pappi sitoutuu kirkon tunnustukseen ja kristilliseen elämäntapaan. Pappi hoitaa virkaansa sen varassa, että itse evankeliumi, Kristuksen valtuutus ja kirkon usko kantavat häntä. Papin viran hoitaminen edellyttää laajaa yleissivistystä teologian eri alueilta, kykyä vuoropuheluun muiden tieteiden kanssa ja valmiutta hyödyntää teologian lähitieteitä. Pappi pystyy teologiseen reflektioon ja mielekkääseen vuoropuheluun toimintaympäristön kanssa. Hän tuntee Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen keskeisen sisällön sekä ymmärtää kirkon traditioita. Hänen tehtävänään on tulkita kristillistä sanomaa ihmisille eri tilanteissa. Papin virkaan kuuluvat todistus (missio), palvelu (diakonia) ja kasvatus. Pappi on kutsuttu toimimaan Jumalan armon välittäjänä niin, että ihmiset vahvistuvat uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Tiedollisen osaamisen rinnalla papin työssä tarvitaan kiinnostusta ihmisiin ja hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä olla lähellä ihmistä ja kykyä olla esillä. Papin on tärkeää tiedostaa virkansa ja persoonansa mahdollisuudet ja rajat. Pappia uhkaa helposti persoonaton virkamiesmäisyys tai viran ottaminen vain itsetoteutuksen välineeksi. Siksi tarvitaan realistista itsetuntemusta, halua kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena sekä tahtoa palvella seurakuntaa ja sen yhteisiä tavoitteita. Pappi työskentelee ihmisille henkilökohtaisella uskon alueella, mikä edellyttää tilannetajua ja hienotunteisuutta. Pappi hyväksyy sen, että häneen kohdistetaan ristiriitaisia rooliodotuksia, mutta osaa arvioida niitä kriittisesti ja toimia tarkoituksenmukaisesti. Papin tulee huolehtia omasta hengellisestä elämästä. Pappisviran ydintä on Jumalan edessä oleminen. Pappi elää ja toimii Pyhän Kolminaisuuden edessä ja yhdessä hänen kanssaan. Hänen tehtävänään on kutsua ja opastaa ihmisiä Pyhän ääreen ja elää itsekin uskonyhteisön jäsenenä. Suhde Jumalaan on papille sekä voiman lähde että julistuksen uskottavuuden edellytys. Edellä on kuvattu papin työn perusta. Käytännössä se toteutuu viidellä osaamisalueella: 1) julistus, jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset, 2) kristillinen kasvatus ja ohjaus, 3) sielunhoito, 4) yhteiskunta: todistus ja palvelu sekä 5) työyhteisö. Osaamisalueet liittyvät kiinteästi toisiinsa ja tehtävästä riippuen ne painottuvat eri tavoin.

5 SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMINEN Sairaalapapin työ on yksi pappisvirkaan liittyvä kirkon erityistehtävä, joka edellyttää erityistä osaamista ja asianmukaista koulutusta. Sairaalapapin ydinosaaminen pohjautuu edellä esitettyyn papin ydinosaamiskuvaukseen rakentuen sen päälle. Ydinosaamisalueet ovat käytännössä samoja, mutta ne painottuvat eri tavoin ja saavat omanlaisiaan sisältöjä, jotka perustuvat sairaalasielunhoitotyön tavoitteisiin ja toimintaympäristön erityisiin haasteisiin. KIRKON SAIRAALASIELUNHOITOTYÖN TAVOITE Sairaalasielunhoitotyön tavoitteena on potilaan ja läheisten tukeminen sairauden ja luopumisen kriiseissä sekä terveydenhuollon henkilökunnan tukeminen hoitotyön arjessa ja hoidon vaativissa kriisitilanteissa. Sairaalasielunhoito on sairaalapapin toteuttamaa keskustelutukea, jossa yhdessä sairaan ihmisen, läheisen tai terveydenhuollon työntekijän kanssa tarkastellaan ja etsitään vastauksia elämänkatsomuksellisiin, hengellisiin ja henkisiin kysymyksiin. Sielunhoidolliseen keskustelun piiriin kuuluvat kaikki olemassaoloon, ihmissuhteisiin ja arkielämään liittyvät asiat. Sielunhoitoa sairaalassa voivat tehdä myös kirkon muut työntekijät sekä tehtävään koulutetut vapaaehtoiset. SAIRAALAPAPIN AMMATIN KUVAUS Sairaalapappi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijä, jonka tehtävänä on palvella potilaita, heidän omaisiaan ja terveydenhuollon henkilökuntaa. Hän on sairauden herättämien elämänarvoja ja elämänkatsomusta koskevien kysymysten asiantuntija. Sairaalapappi toimii työssään kokonaisvaltaisen hoidon hyväksi. Hän on koko hoitoyhteisöä varten ja toimii yhteyshenkilönä uskonnollisten yhteisöjen ja terveydenhuollon välillä. Sairaalapappi osallistuu hoidon eettisten kysymysten pohdintaan, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja ohjaamiseen. Sairaalapapin tehtäviin kuuluu myös kriisi- ja suuronnettomuuksien jälkihoitoon liittyvä sielunhoito. Osa sairaalapapin tehtävistä liittyy avohoitoon sekä seurakuntien ja terveydenhuollon työntekijöille annettuun työnohjaukseen ja koulutukseen. Hengellinen ja henkinen tuki saattohoidossa, surevien omaisten tukeminen ja poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö vaativat sairaalapapin ammatillista osaamista. Sairaalapapin ja potilaan keskus-

6 teluissa ei aina puhuta hengellisin sanoin, mutta läsnä on syvempi ulottuvuus, pyhän tuntu. Pappi on hengellisten asioiden asiantuntija, ja hän toimii uskonnollisen kielen tulkkina. Papin tehtävä on tuoda pyhä sairaalan arjen ja kiireen keskelle. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sairaalapappi työskentelee terveydenhuollon yksikössä; sairaalassa, kotisairaalassa, kotisairaanhoidossa, palveluasumisen yksiköissä ja avohoidossa. SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISALUEET Sairaan sielunhoito ymmärtää ihmisen elämää sielunhoidollisesta, pastoraaliteologisesta ja psykologisesta näkökulmasta ymmärtää sairauden vaikutukset ihmisen elämässä tunnistaa hengellisiä tarpeita ja tukee elämän mielekkyyden pohdinnoissa ja hengellisessä kasvussa tunnistaa ihmisen elämän kriisejä ja osaa tukea kriisin keskellä elävää ihmistä, vahvistaa toivoa ymmärtää läsnäolon ja kuuntelemisen merkityksen haluaa syventää itsetuntemustaan ja kehittää ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojaan tunnistaa omat ja toisen rajat ja kunnioittaa niitä haluaa kasvaa sielunhoitajana ja hengellisenä ohjaajana Jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset ymmärtää pyhäpäivän, kirkkovuoden, jumalanpalvelusperinteen, erilaisten kristillisten symbolien, virsien ja muun musiikin sekä rukoushetkien merkityksen ja luonteen osaa valmistella ja toimittaa jumalanpalveluksen kirkkokäsikirjan mukaisesti ottaen huomioon tilaisuuden luonteen ja terveydenhuollon toimintaympäristön

7 osaa soveltaa Raamatun ja kirkon opin sisältöä ihmisten elämään jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa osaa pitää erilaisia hengellisiä puheita uskottavasti, aidosti ja tilanteen edellyttämällä tavalla osaa käydä toimituskeskustelun: kykenee kuuntelemaan ja eläytymään ihmisten elämäntilanteisiin ja kuvaamaan toimituksen sisällön ja merkityksen osaa toimittaa kirkollisen toimituksen ja ehtoollishetken turvallisesti ja ihmisläheisesti huomioiden toimintaympäristön asettamat vaatimukset Kristillinen ohjaus ja kasvatustoiminta tuntee kirkon kasvatustyön perusteet ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen ohjaustilanteissa ja oppimisessa toimii ammatillisesti ryhmän ohjaajana osaa suunnitella ja toteuttaa mielekästä ohjausta esimerkiksi työhön ja hengellisyyteen liittyvissä teemoissa hyödyntäen erilaisia pedagogisia menetelmiä osaa suunnitella ja toteuttaa osastotunnin ja toimia asiantuntijana työalaansa liittyvissä asioissa ymmärtää ihmisen elämänkaarta ja osaa tukea ihmistä uskonnollisen kasvun eri vaiheissa kunnioittaa erilaisia elämänkatsomuksia ja osaa pohtia uskoon ja vakaumukseen liittyviä kysymyksiä ihmisten kanssa tunnistaa oman persoonansa vaikutuksia kasvatus- ja ohjaustyössä ja osaa asettaa itselleen tätä koskevia kehitystehtäviä tekee yhteistyötä toisten kanssa luovasti ja vastuullisesti osaa tukea vanhempia ja muita kasvattajia kristillisen kasvatuksen toteuttamisessa Yhteiskunta tuntee terveydenhuollon toimintaympäristön ja toimii hengellisen työn asiantuntijana ympäristön erityispiirteet huomioiden käy vuoropuhelua eri tavalla uskovien ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa osallistuu yhteiskunnassa käytävään, työalaansa koskevaan eettiseen keskusteluun ymmärtää ekumenian merkityksen ja osaa toimia kirkkonsa edustajana ymmärtää diakonian perusteita ja ulottuvuuksia ja toimii työssään lähimmäisiä palvellen

8 osaa kartoittaa avun lähteitä ja ohjata tuen piiriin hallitsee viestinnän perusteet, haluaa ylläpitää ja kehittää viestinnän taitoja, osaa hyödyntää verkkoa ja sosiaalista mediaa työssään toteuttaa työssään vaikuttamistoimintaa ja tekee yhteistyötä viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa toimii rakentavasti kirkon ja seurakunnan edustajana, tuntee kirkon perinteen toimii kestävän kehityksen ja ekologisen vastuun periaatteiden mukaisesti Työyhteisö ja yhteistyö noudattaa työssään uskonnonvapautta ja yksilön itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä tekee moniammatillista yhteistyötä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa potilaan hyvän kokonaisvaltaisen hoidon toteutumiseksi tekee yhteistyötä seurakuntien työntekijöiden kanssa ymmärtää roolinsa ja tehtävänsä työntekijänä erilaisissa työyhteisöissä sitoutuu työyhteisön pelisääntöihin ja työyhteisön kehittämiseen osaa suunnitella, arvioida ja kehittää omaa työtään ja työalaansa kykenee hyödyntämään teologista asiantuntemustaan moniammatillisessa yhteistyössä kykenee rajaamaan omaa työtään ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan osaa kouluttaa ja ohjata vapaaehtoisia sielunhoitotyöhön ja toimia heidän kanssaan tuntee kirkon hallintoa ja kirkkolainsäädäntöä sekä hoitaa asianmukaisesti virkaansa kuuluvat hallinnolliset tehtävät Kelpoisuus sairaalapapin virkaan Kelpoisuusehtona evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan on teologian maisterin tutkinto, johon sisältyvät piispainkokouksen määrittelemät opinnot. Kelpoisuusehtona sairaalapapin virkaan on lisäksi sairaalasielunhoidon erityiskoulutus tai sitoutuminen sen suorittamiseen.

Papin ydinosaaminen

Papin ydinosaaminen Papin ydinosaaminen 14.6.2010 Ammatin kuvaus Kirkon järjestysmuoto erottaa toisistaan pappisviran ja papinviran. Papinviralla tarkoitetaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai kirkkohallituksen

Lisätiedot

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus

Lisätiedot

Ylempi pastoraalitutkinto. Kirkon koulutuskeskus

Ylempi pastoraalitutkinto. Kirkon koulutuskeskus Ylempi pastoraalitutkinto Kirkon koulutuskeskus Ylempi pastoraalitutkinto Kirkon johtamistehtävissä tarvitaan laaja-alaista ja syvällistä teologista ammattitaitoa sekä kykyä teologiseen reflektioon ja

Lisätiedot

Kirkon oppilaitostyöntekijän ydinosaaminen

Kirkon oppilaitostyöntekijän ydinosaaminen Kirkon oppilaitostyöntekijän ydinosaaminen Ammatinkuvaus Kirkko ja seurakuntien työntekijät ovat läsnä ja tekevät yhteistyötä monissa yhteisöissä. Kirkon oppilaitosyhteistyön lähtökohtana on Jumalan läsnäolosta

Lisätiedot

Kirkkohallituksen yleiskirje nro 7/

Kirkkohallituksen yleiskirje nro 7/ Kirkkohallituksen yleiskirje nro 7/2017 3.4.2017 KIRKKOHALLITUKSEN PÄÄTÖS TIETYILTÄ HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJOILTA VAADITTAVISTA TUTKINNOISTA Kirkkohallitus on päättänyt kokouksessaan 24.1.2017 tietyiltä

Lisätiedot

Pastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen

Pastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen Pastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen Versio 4.10.2013 Papin koulutuspolkutyöryhmä esitti perusteet pastoraalitutkinnon uudistamisesta (Papin koulutuspolku mietintö). Piispainkokous hyväksyi

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kirkon hengellisen työn ammattien ydinosaaminen Kirkon koulutuskeskus

Kirkon hengellisen työn ammattien ydinosaaminen Kirkon koulutuskeskus Kirkon hengellisen työn ammattien ydinosaaminen 2010 Kirkon koulutuskeskus 30.3.2010 1 Sisällys 1 Ydinosaaminen osaamisen ydin 2 Kirkon hengellisen työn työntekijän ydinosaaminen 3 Kirkon hengellisen työn

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 5 päivänä marraskuuta 2009 ja 12 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 60 op lukien

Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 60 op lukien 1 (7) Koulutuskuvaus 2018 Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 2.10.2017 Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 60 op 1.1.2018 lukien Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (60 op) syventää sairaalasielunhoidon

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Pappisvirkaan vihittävän kykenevyyden arviointi

Pappisvirkaan vihittävän kykenevyyden arviointi PIISPAINKOKOUKSEN ISTUNTO 8. 9.2.2000 PÖYTÄKIRJA 1 10 Pappisvirkaan vihittävän kykenevyyden arviointi Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli oli lähettänyt piispainkokoukselle Tampereen hiippakuntakokouksessa

Lisätiedot

Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä. Kari Kopperi

Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä. Kari Kopperi Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä Kari Kopperi 15.1.2014 Kelpoisuuksien kehittäminen 2 Tausta Kirkkoon on perustettu vähitellen erilaisia väliportaan esimiestehtäviä Tehtävät,

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Inkerin kirkon pappien asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

Inkerin kirkon pappien asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Mikkelin hiippakunnan kirkkoherroille Inkerin kirkon pappien asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Piispa on saanut useita yhteydenottoja, jotka ovat koskeneet Inkerin

Lisätiedot

Sinun kanssasi. Sairaalasielunhoito

Sinun kanssasi. Sairaalasielunhoito Sinun kanssasi Sairaalasielunhoito 1 Sisältö Sairaalasielunhoito Euroopan sairaalasielunhoidon suositukset Sairaalasielunhoidon periaatteet Puhun Puhun kuin ruumiini puhuu, kuin laulaa sieluni käpertynyt

Lisätiedot

Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä. Kirkon koulutuskeskus

Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä. Kirkon koulutuskeskus Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville Kirkon koulutuskeskus Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville Kirkon johtamiskoulutus

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009 30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.

Lisätiedot

Kohti pappisvirkaa. Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan

Kohti pappisvirkaa. Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan Kohti pappisvirkaa Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan Kirkon teologikoulutustoimikunta Kotimaisten tutkintojen työryhmä 2007 Toimituskunta Ulla Eerolainen Jaana

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 18.9.2013. 1. Johdanto

Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 18.9.2013. 1. Johdanto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeeninen yhteys Turun arkkihiippakunnan alueella Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 55 op lukien

Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 55 op lukien 1 (7) Koulutuskuvaus Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus 55 op 1.1.2019 lukien Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (55 op) syventää sairaalasielunhoidon perusosaamista,

Lisätiedot

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää 18.1.2016 Saattaen vaihdettava - Järvenpää 18.1.2016 15.1.2016 2 Joensuun teologikoulutuksen kirkollisten soveltavien opintojen rakenne (1) ORIENTAATIOJAKSO

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

TAMPEREEN EVANKELIS-LUTERILAISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN

TAMPEREEN EVANKELIS-LUTERILAISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN 1(6) TAMPEREEN EVANKELIS-LUTERILAISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SAIRAALASIELUNHOIDON JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2(6) A. Yleissäännökset 1 Sairaalasielunhoidon johtokunta johtaa, kehittää ja valvoo yhteisen kirkkoneuvoston

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

viestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o

viestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o SUOMEN EV.LUT. KIRKKOπ koulutus vuorovaikutus keskustelu some viestintä2020! media sanomamme työyhteisö 2o2o Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäohjelma vuoteen 2020 Viestinnän kivijalka on kirkon

Lisätiedot

Kirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle. Kirkon koulutuskeskus

Kirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle. Kirkon koulutuskeskus Kirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle Kirkon koulutuskeskus Kirkon kansainvälinen työ Kristillinen kirkko on jo syntyjään kansainvälinen, kaikille avoin yhteisö, jolla on maailmanlaaja

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Ennakkotietoa Kirkon koulutuskeskuksen alkavista koulutuksista 2019 KIRKON KOULUTUSKESKUS. Lähijaksojen ajankohdat PASTORAALIKOULUTUS

Ennakkotietoa Kirkon koulutuskeskuksen alkavista koulutuksista 2019 KIRKON KOULUTUSKESKUS. Lähijaksojen ajankohdat PASTORAALIKOULUTUS Ennakkotietoa Kirkon koulutuskeskuksen alkavista koulutuksista 2019 Kirkon koulutuskeskus on Järvenpäässä sijaitseva Kirkkohallituksen koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijayksikkö. Koulutuskeskuksen

Lisätiedot

RINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki

RINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki 99 Liite RINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki Kirkkohallitus esittää, että kirkolliskokous ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla kumotaan 26 päivänä

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2019 Kirkkoneuvosto

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2019 Kirkkoneuvosto JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2019 Kirkkoneuvosto AIKA: Tiistai 24.9.2019 klo 18.00 PAIKKA: Kirkonkulman Sali, 2. krs, Kirkkotie 6 Liite Asia 227 KOKOUKSEN AVAUS... 388 228 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

KIRKKOJÄRJESTYS /1055/1993 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. 1 luku. Kirkon tunnustus ja jäsenet

KIRKKOJÄRJESTYS /1055/1993 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. 1 luku. Kirkon tunnustus ja jäsenet Kirkkojärjestys KJ 1 LUKU. Kirkon tunnustus ja jäsenet KIRKKOJÄRJESTYS 8.11.1991/1055/1993 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 luku Kirkon tunnustus ja jäsenet 1 Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme

Lisätiedot

YLEMPI PASTORAALITUTKINTO. Piispainkokouksen päätös ylemmästä pastoraalitutkinnosta

YLEMPI PASTORAALITUTKINTO. Piispainkokouksen päätös ylemmästä pastoraalitutkinnosta YLEMPI PASTORAALITUTKINTO Piispainkokouksen päätös ylemmästä pastoraalitutkinnosta 13.2.2007 Kirkon koulutuskeskuksen laatimat sovellusohjeet 14.2.2007 2 Piispainkokouksen päätös ylemmästä pastoraalitutkinnosta

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen

Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen Piispainkokouksen esitys 1/2010 kirkolliskokoukselle Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkojärjestyksen

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kirkon uudet virkamiesoikeudelliset säännökset 2013

Kirkon uudet virkamiesoikeudelliset säännökset 2013 Kirkon uudet virkamiesoikeudelliset säännökset 2013 Erinäisiä kysymyksiä Matti Mäkinen Lakimiesasessori Pappisvirka määritelmät KL 5 luvun 1 a :ssä papit edelleen piispan ja tuomiokapitulin kaitsenta-

Lisätiedot

Naispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla

Naispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla Artikkeli on julkaistu Naisteologit ry:n Jäseninfossa 4/15 Maarit Hytönen Naispappeus, suomalaiset ja kirkko -luvulla Naispappeuden hyväksymisestä Suomen ev.lut. kirkossa tulee kuluneeksi vuotta vuonna

Lisätiedot

JOHTAMISEN SELKEYTTÄMINEN KIRKOSSA 1 (5)

JOHTAMISEN SELKEYTTÄMINEN KIRKOSSA 1 (5) Piispainkokouksen aloite 2/2004 kirkkohallitukselle 1 (5) Kirkon johtamiskoulutusta pohtinut työryhmä (Kirkon johtamiskoulutusohjelma 2005, lyhennettynä KIRJO 2005) esitti mietinnössään, että piispainkokous

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeenisen yhteistyön suuntaviivoja

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeenisen yhteistyön suuntaviivoja 1 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeenisen yhteistyön suuntaviivoja Kirkon ulkoasiain neuvoston asettama teologisten asiain toimikunta

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Käsittelyt Yhteinen kirkkoneuvosto 5.10.2016 Yhteinen kirkkovaltuusto 29.11.2016 Yhteisen seurakuntatyön palveluiden johtosääntö 1 Vantaan seurakuntayhtymän

Lisätiedot

Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács

Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács Diaarinumero Esittelijä Perustelut DOUL/302/08.00.00/2017 lakimiesasessori Mari Aalto Tuomiokapituliin on 16.8.2017 toimitettu Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Papin koulutuspolku. Piispainkokouksen asettaman työryhmän. raportti

Papin koulutuspolku. Piispainkokouksen asettaman työryhmän. raportti Piispainkokouksen asettaman työryhmän raportti Sisällys 1. Työryhmän tehtävä ja nykyisen koulutuspolun kuvaus 3 2. Millaista osaamista kirkko odottaa papilta? 5 3. Teologian opiskelijoiden motivaatiotutkimus

Lisätiedot

tutkimuskes Kutsumuksen imu ja työn todellisuus Kati Tervo-Niemelä

tutkimuskes Kutsumuksen imu ja työn todellisuus Kati Tervo-Niemelä Kutsumuksen imu ja työn todellisuus Pappien, teologien ja kanttoreiden suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin Kirkon akateemisten jäsentutkimuksessa 2018 Kati Tervo-Niemelä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela

AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

SUOMEN KANTTORI-URKURILIITON JA SUOMEN KIRKON PAPPISLIITON LAUSUNTO "PALVELIJOIKSI VIHITYT"-MIETINNÖSTÄ

SUOMEN KANTTORI-URKURILIITON JA SUOMEN KIRKON PAPPISLIITON LAUSUNTO PALVELIJOIKSI VIHITYT-MIETINNÖSTÄ Suomen kirkon pappisliitto Suomen Kanttori-urkuriliitto Kirkolliskokouksen perustevaliokunta SUOMEN KANTTORI-URKURILIITON JA SUOMEN KIRKON PAPPISLIITON LAUSUNTO "PALVELIJOIKSI VIHITYT"-MIETINNÖSTÄ 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

SUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTA

SUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTA 1 Soveltamisala 1 mom. Suosituksen tarkoitus Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ja Kirkon alat ry suosittavat, että seurakunnat maksavat toimituspalkkiota

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA. Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta

KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA. Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta LAUKAAN SEURAKUNTA KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta Läsnä: Ari Lehto, puheenjohtaja Anne Rantakaulio, jäsen Hanna

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Sairaalasielunhoito ihmisen ja terveydenhuollon arjessa

Sairaalasielunhoito ihmisen ja terveydenhuollon arjessa Sairaalasielunhoito ihmisen ja terveydenhuollon arjessa Perimmäisten kysymysten äärellä sairaalasielunhoidon etiikka ja käytäntö Finn-Medi 5, Auditorio 14.11.2017 Mika Kallunki Sairaalasielunhoito Tampereella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN SAIRAALASIELUNHOIDON PALVELUKUVAUS

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN SAIRAALASIELUNHOIDON PALVELUKUVAUS LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN SAIRAALASIELUNHOIDON PALVELUKUVAUS Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämä sairaalasielunhoito ankkuroituu kirkon perustehtävään sekä kirkon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi tuomiokapitulille oikeus myöntää erivapaus kirkon jäsenyyttä koskevasta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Kasvatuksen erityiskoulutus. Kirkon koulutuskeskus

Kasvatuksen erityiskoulutus. Kirkon koulutuskeskus Kasvatuksen erityiskoulutus Kirkon koulutuskeskus Kasvatuksen erityiskoulutus 35 op Kasvatuksen erityiskoulutus on tarkoitettu sekä kasvatuksen tehtävissä ja viroissa työskenteleville että niille, joiden

Lisätiedot

KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN TIEDOTE TYÖPSYKOLOGISEN SOVELTU- VUUSTUTKIMUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2012

KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN TIEDOTE TYÖPSYKOLOGISEN SOVELTU- VUUSTUTKIMUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2012 KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN TIEDOTE TYÖPSYKOLOGISEN SOVELTU- VUUSTUTKIMUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2012 Hyvä teologian opiskelija, Olet suorittamassa teologian maisterin tutkintoon sisältyvää työssäoppimisjaksoa

Lisätiedot

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan: RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA 23.12.2003 Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA Kirkolliskokous on 8 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt seuraavat kirkkojärjestyksen muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numeroilla

Lisätiedot

Kirkon työnohjaajakoulutus. KIRKONπ KOULUTUS- KESKUS

Kirkon työnohjaajakoulutus. KIRKONπ KOULUTUS- KESKUS Kirkon työnohjaajakoulutus KIRKONπ KOULUTUS- KESKUS Kirkon työnohjaajakoulutus. Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön,

Lisätiedot

Soveltavien opintojen opetussuunnitelma

Soveltavien opintojen opetussuunnitelma Soveltavien opintojen opetussuunnitelma (päivitys 20.9.07) JOHDANTO Soveltavilla opinnoilla tarkoitetaan Suomen ev.lut. kirkon pappis- ja lehtorinvirkoihin edellytettäviä vähintään kymmenen opintoviikon

Lisätiedot

Kirkon koulutuskeskus Laatija: kkh Sivu 1

Kirkon koulutuskeskus Laatija: kkh Sivu 1 Kirkon koulutuskeskus Laatija: kkh 21.8.2015 Siu 1 Kirkon erityiskoulutusten moduulit Allaoleaan taulukkoon on koottu kirkon moduulirakenteiset erityiskoulutukset ja niihin sisältyät moduulit. Erityiskoulutukset

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo

KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Kalajoen rovastikunta 18.5.2015 KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää

Lisätiedot

Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus

Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus Mirkka Torppa ja Timo Helenius 26.9.2019 1. Exponential Worktutkimuksen toteutus

Lisätiedot