LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 134/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 401 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Korpisalonnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Vimpeli Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Korpisalonnevan tuotantoalue sijaitsee Vimpelin kunnassa. Ähtävänjoen valuma alueelle sijoittuva osa tuotantoalueesta sijaitsee Vimpelin ja Sääksjärven kylissä noin 5 km kunnan keskustasta itään Vimpeli Veteli tien eteläpuolella ja Kruunupyynjoen valuma alueelle sijoittuva osa tuotantoalueesta noin 10 km kunnan keskustasta itäkoilliseen Vimpeli Veteli tien itäpuolella. Ähtävänjoen valumaalueelle sijoittuvan tuotantoalueen osan toiminnassa oleva pinta ala oli hakemuksen vireille tullessa 394,4 ha ja sen tuotantokelpoisen laajennusalueen pinta ala on 50,1 ha eli yhteensä 444,5 ha. Kruunupyynjoen valuma alueelle sijoittuvan tuotantoalueen pinta ala oli hakemuksen vireille tullessa 501,1 ha. Vapo Oy on 31.12.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan sekä 11.3.2005 ja 15.11.2006 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Korpisalonnevan turvetuotantoalueen turvetuotantoon ja sen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Vimpelin kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Länsi Suomen ympäristökeskus oli 28.11.2001 merkinnyt Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja 14.3.2002 antamallaan päätöksellä kehottanut toiminnanharjoittajaa hakemaan tuotantoalueen toiminnalle ympäristölupa Länsi Suomen ympäristölupavirastolta 31.12.2004 mennessä. Länsi Suomen ympäristölupavirasto oli katselmustoimituksen jälkeen 27.11.2001 antanut Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen kuivatusvesien johtamista koskevan lainvoiman saaneen päätöksen nro 56/2001/3, jonka lupamääräyksen 15) mukaan luvan saajan oli vuoden 2004 loppuun mennessä saatettava vireille ympäristölupavirastossa ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus ja liitettävä siihen ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :ssä tarkoitettujen selvitysten lisäksi päätöksessä edellytetyt suunnitelmat ja selvitykset. Hakija on vuokrannut Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueesta 275,86 ha ja omistaa muun osan alueesta. Hakija on vuokrannut Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueesta 122,17 ha ja omistaa muun osan alueesta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Maakuntakaavan mukaan Ähtävänjoen valumaaluetta koskee suunnittelumääräys II, jonka mukaan turvetuotannon vesiensuojelurakenteet alueella on suunniteltava tehostetun vesiensuojelun mukaan niin, että kuormitusta pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Kruunupyynjoen valuma aluetta koskee suunnittelumääräys I, jonka mukaan mahdollinen turvetuotannon kuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja ja turvetuotannon vesiensuojelurakenteet alueella on suunniteltava normaalitason mukaan. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan turvetuotantoalue on toiminnassa olevaa tuotantoaluetta. Tuotantoalueen laajennusalue on 1980 luvulla sarkaojitettua ja alue on valmistelussa turvetuotantoa varten. Tuotantoalueen vallitsevana turvelajina on rahkaturve. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalue on toiminnassa olevaa tuotantoaluetta. Tuotantoalue on ojitettu vuonna 1975. Hankealueella ei ole valmistelemattomia alueita. Valmistelussa olevat alueet ovat pitkälle sarkaojitettuja, mutta kuivatustilanne ei ole vielä mahdollistanut kaikkien alueiden pinnanmuokkausta. Kuitenkin laskuojalla 7 olevan 24,7 ha:n suuruisen lohkon laajempimittaisista ojitustöistä on toistaiseksi pitäydytty sen vuoksi, että laskuojalle ei ole muualla mahdollista järjestää pinta valutusta ja osalle
3 tästä lohkosta on suunniteltu rakennettavaksi pintavalutuskenttä. Lohkon pohjoisosasta on noin 14 ha sarkaojitettu 1980 luvulla ja eteläosan läpi viistoon kulkee metsäojitettu vyöhyke. Muuten alue on luonnontilainen. Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoaluetta ympäröivät suo, metsä ja viljelysmaat. Viljelysmaita on lähinnä hankealueen pohjois ja lounaispuolella ja ne ulottuvat aivan turvetuotantoalueen tuntumaan. Suunnitellun laajennusalueen luoteispuolella noin 460 ja 490 m:n etäisyydellä sijaitsee kaksi asuinrakennusta, joista ainakin toinen on ympärivuotisessa käytössä. Kaivokyselyn perusteella 490 m:n etäisyydellä sijaitsevaan asuinrakennukseen vesi saadaan omasta lähdekaivosta ja vesijohtoverkostosta. Asutuksen ja laajennusalueen välissä on havumetsää. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsäojitettua suota ja metsää. Tuotantoalueen pohjoispuolella 350 550 m:n etäisyydellä sijaitsee 13 asuinrakennusta ja tuotantoalueen luoteispuolella 350 450 m:n etäisyydellä sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Hankealueen itäpuolella sijaitsevat hakijan Ruissaarennevan turvetuotantoalue (203 ha) ja Pälvinevan turvetuotantoalue (42 ha). Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueesta noin 1,5 km:n ja Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueesta lähimmillään noin 900 m:n etäisyydellä sijaitsee Huosianmaankallion Natura 2000 alue (FI0800071), jonka kokonaispinta ala on noin 38 ha. Korpisalonnevan tuotantoalueita lähinnä olevan alueen pinta ala on 18,3 ha. Kyseisellä lähdevaikutteisella lettokorvella esiintyy sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Hankealueiden läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalue Hankealue sijaitsee Savonjoen alaosan alueella (47.081), Poikkijoen (47.084) ja Pankarinpuron valuma alueella (47.075). Savonjoen alaosan alue ja Poikkijoen valuma alue kuuluvat Vimpelinjoen valumaalueeseen ja Pankarinpuron valuma alue Vieresjoen valumaalueeseen (47.07). Kaikki osavaluma alueet sijaitsevat Ähtävänjoen valuma alueella (47). Kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta 233,6 ha:n alueelta Poikkijokea Savonjokeen ja edelleen Lappajärveen, laskuojan 2 kautta 96,4 ha:n alueelta Reipakanpuroa Savonjokeen ja edelleen
4 Lappajärveen sekä laskuojan 4 kautta 39,4 ha:n alueelta Kelpäkinpuroon ja edelleen Pankarinpuroa ja Vieresjokea Lappajärveen. Valuma alueiden pinta ala, järvisyys, tuotantoalueiden osuus ja kuivatusvesien kulkema matka vesistön eri osissa on esitetty seuraavassa taulukossa: Valuma alueet ja niiden hydrologiset tunnusluvut ovat seuraavat: Valuma alue Nro Tuotantoalan osuus tuotanto Matka (km) Pinta ala Järvisyys km 2 % % alueelta LO 1 laskussa Poikkijokeen 4,7 0 52,2 0,8 Poikkijoki, laskussa Savonjokeen (LO 1) 47.084 120,25 0,97 2,0 5,0 Reipakanpuro, laskussa Savonjokeen (LO 2) 11,0 0 14,5 5,9 Savonjoki, laskussa Lappajärveen (LO1 + LO2) 47.08 377,62 1,07 1,1 10,8 Kelpäkinpuro ( Kuplinginpuro Pankarinpuro) laskussa Vieresjokeen 47.075 16,91 0,3 2,3 9,0 (LO4) Vieresjoki laskussa Lappajärveen 47.07 98,21 0,4 0,4 12,6 Lappajärvi, luusua 47.03 47.04 47.05 47.07 47.08 47.09 1526,5 10,9 0,3 22 Valuma alue Pinta ala Keskiylivirtaamvirtaamvirtaama Keski Keskiali F km 2 MHQ MQ MNQ m 3 /s m 3 /s m 3 /s LO 1 laskussa Poikkijokeen 4,7 0,65 0,045 0,002 Poikkijoki, laskussa Savonjokeen (LO 1) 120,25 13,95 1,142 0,072 Reipakanpuro, laskussa Savonjokeen (LO 2) 11,0 1,51 0,105 0,006 Savonjoki, laskussa Lappajärveen (LO1 + LO2) 377,62 45,31 3,587 0,378 Pankarinpuro, laskussa Vieresjokeen (LO4) 16,91 2,27 0,161 0,009 Vieresjoki laskussa Lappajärveen 98,21 11,98 0,933 0,054 Lappajärvi, luusua 1526,5 45,79 14,502 4,885 Kelpäkinpuro Kelpäkinpuro saa vetensä metsä ja suomailta. Puron nimi vaihtuu keskivaiheilla Kuplinginpuroksi ja se laskee Vieresjokeen Pankarinpurona. Tuotantoa ei ole vielä aloitettu niillä lohkoilla, joiden vedet johdetaan Kelpäkinpuroon. Alueet on kuitenkin sarkaojitettu turvetuotantoa varten 1980 luvulla. Kelpäkinpuron veden laatua on tark
5 kailtu keväisin ja syksyisin vuosina 1994 2004 ja vuosina 1995 1998 myös kesäaikana. Kelpäkinpuron veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat hieman laskeneet vuosien 1994 2004 aikana ollen kuitenkin edelleen erittäin reheville vesille ominaisella tasolla. Kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, mutta myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella puron vesi on rehevää. Puro on keväisin ruskeavetinen muuttuen syksyllä hyvin ruskeaksi. Keväisin vesi on ollut hapanta ja syksyisin arvot ovat kohonneet lähelle neutraalia. Tarkastelujakson kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 1 459 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 151 µg/l, COD Mn :n 51 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 7,9 mg/l. Pankarinpurossa ei harjoiteta kalastusta. Reipakanpuro Reipakanpuro virtaa metsä ja suovaltaisten maiden halki ja laskee Savonjokeen Vistissä. Reipakanpuron suulla on runsaasti peltomaita. Puron suulta on otettu yksi vesinäyte vuoden 1982 elokuussa, jolloin kokonaistyppipitoisuus oli 1 500 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 250 µg/l, ja kiintoainepitoisuus 7,1 mg/l. Reipakanpurossa ei harjoiteta kalastusta. Poikkijoki Yli 20 km pitkä Poikkijoki saa vetensä metsä ja suomailta ja yhtyy Savonjokeen Vimpelissä. Poikkijoen veden keväiset ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi Kelpäkinpuroa matalampia. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Poikkijoki on luokiteltavissa reheväksi ja typpipitoisuuksien perusteella lievästi reheväksi. Poikkijoessa kalastusta harjoitetaan keväisin, kesäisin ja syksyisin. Saaliskaloja ovat järvitaimen, harjus, hauki, ahven, särki, kivennuoliainen, kivisimppu ja made. Vieresjoki Peltojen ja paikoin metsien läpi pääosin mutkittelevana virtaava Vieresjoki laskee Lappajärven itäosaan. Vieresjoki on Lappajärven lähialueen puroista suurin ja alaosaltaan joeksi luokiteltava. Vieresjoki on koko pituudeltaan voimakkaasti perattu. Leveys on 1,5 5,0 m. Koskia on melko vähän. Liejupohjaa esiintyy vähäisessä määrin koko uoman pituudelta, savipohjaa on runsaasti ala ja keskijuoksulla ja hiekka, sora ja kivipohjien määrä vaihtelee huomattavasti. Vesikasvillisuus ja uoman varjostus on melko vähäistä. Puron varrella on paikoin pienialaisia tulvatasanteita. Yläjuoksulla puron varsilla on tehty vähäisessä määrin uusia metsän avohakkuita ja ojituksia. Asutusta on vähän puron lähialueella alajuoksulla. Vieresjoella on Lappajärven lähiympäristön selvästi suurimpana purona kalataloudellisia edellytyksiä, mutta huono veden laatu heikentää kalojen elinmahdollisuuksia.
6 Vieresjoen 1970, 1980 ja 2000 luvulla sekä vuonna 1999 suoritettujen vedenlaatututkimusten mukaan kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 1 393 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 210 µg/l, COD Mn :n 45 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 71 mg/l. Vieresjoessa ei harjoiteta kalastusta. Savonjoki Savonjoen alaosan perkauksien järjestely yhtiö on vuoden 1993 helmikuun ja vuoden 1994 tammikuun välisenä aikana suorittanut perkaustöitä Savonjoen alaosalla Paaluoman yhtymäkohdasta noin 3 km alaspäin. 1970, 1980, 1990 ja 2000 lukujen tarkkailutulosten perusteella (lukuun ottamatta perkausvuosia) Savonjoen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 980 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 74 µg/l, COD Mn :n 31 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 7 mg/l. Vuonna 1996 Savonjoen rapusaalis oli vajaa puolet (507 kpl) vuosiin 1993 1995 verrattuna. Saaliin pieneneminen oli huomattavinta perkausalueella. Alueen rapukanta on pysyvästi heikentynyt perkauksen aiheuttaman suojapaikkojen häviämisen myötä. Kalastustiedustelun mukaan vuonna 1996 Savonjoesta saatiin taimenta ja haukea yli 60 kg, siikaa, särkeä ja ahventa 15 30 kg sekä lahnaa, kiiskeä, madetta ja harjusta vain muutama kilo. Savonjoessa kalastusta harjoitetaan keväisin, kesäisin ja syksyisin. Saaliskaloja ovat järvitaimen, harjus, hauki, ahven, särki, kivennuoliainen, kivisimppu ja made. Lappajärvi Lappajärven pinta ala on 142 km 2 ja sen keskisyvyys on 7,5 m ja suurin syvyys 38 m. Valuma alueen pinta ala on 1 526 km 2, josta peltoa on noin 20 % sekä metsää ja suota noin 68 %. Järvi laskee Ähtävänjokea myöten Luodon Öjanjärveen. Lappajärven fosforipitoisuus on kolminkertaistunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Rehevöitymisen merkkejä järvessä on näkynyt jo pitkään. Länsi Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa Lappajärvi Life hankkeessa tavoitteena oli löytää uusia, taloudellisia ja tehokkaita keinoja järven kunnostamiseksi. Vuosien 1975 2003 vedenlaatutietojen mukaan Lappajärven kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 612 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 25 µg/l, COD Mn :n 13 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 2,1 mg/l. Lappajärven kalasto on runsas ja monilajinen. Saaliskaloja ovat ahven, hauki, kuha, lahna, made, muikku, siika, särki, taimen ja kiiski. Lappajärveen on istutettu siikaa, kuhaa ja taimenta. Ahven on ollut viime vuosikymmeninä Lappajärven kalaston runsain laji. Särkien ja pienikokoisten ahventen määrä on lisääntynyt viime vuosina rehevöitymisen myötä. Särkeä esiintyy pääosin matalalla rantavyöhykkeellä, mutta ahventa on runsaasti myös ulapalla, jossa myös kuoretta on runsaasti. Lappajärvessä ei ole luontaista järvitaimenkantaa, mutta
7 taimenta on istutettu järveen. Kuhakanta on pienentynyt ilmeisesti lisääntyneen pyynnin ja huonosti onnistuneen lisääntymisen johdosta. Kuhat jäävät kalastajien verkkoihin liian pienikokoisina eivätkä ehdi kasvaa kutukypsiksi. Järvellä kalastaa muutama ammattikalastaja ja lukuisia vapaaajankalastajia. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalue Hankealue sijaitsee Kruunupyynjoen vesistöalueeseen (48) kuuluvalla Porasenjoen yläosan (48.006) valuma alueella. Kuivatusvedet johdetaan laskuojan 5 kautta 98,9 ha:n suuruiselta alueelta Sääksjärveen, laskuojan 6 kautta 41,9 ha:n suuruiselta alueelta Ruunuojaa Sääksjärveen sekä laskuojan 7 kautta 229,9 ha:n, laskuojan 8 kautta 100,8 ha:n ja laskuojan 9 kautta 20,6 ha:n suuruiselta alueelta Porasenjokea Sääksjärveen. Porasenjoki Sääksjärven yläpuolella Porasenjoki saa alkunsa Porasjärvestä. Porasenjoen valuma alue on noin 110 km 2 ja Korpisalonnevan, Ruissaarennevan ja Pälvinevan tuotantoalueiden osuus siitä noin 5,1 %. Valuma alue koostuu suurelta osin ojitetusta ja ojittamattomasta suomaasta, metsätalouskäyttöön ojitetusta metsästä ja osittain myös peltoviljelysmaasta. Joki on perattu uittoa varten vuosina 1939 1954. Porasenjoen veden laatua on tutkittu vuosina 1998 2004. Veden kiintoainepitoisuuksien suhteen turvetuotantoalueen ylä ja alapuolisten pisteiden välillä ei ole huomattavia eroja. Kokonaistypen sekä talvi että kesäaikaiset pitoisuudet ovat kasvaneet. Typen pitoisuudet ovat olleet luonnontilaisen suon taustapitoisuuksiin nähden noin 1,5 3 kertaisia. Tuotantoalueen yläpuoliset pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alapuolisia pitoisuuksia alhaisempia. Kokonaisfosforin kesäaikaiset pitoisuudet ovat kasvaneet selvästi ja tuotantoalueen yläpuolella pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alapuolisia pitoisuuksia alhaisempia. Talven osalta tilanne on ollut vaihtelevampi ja yläpuoliset pitoisuudet ovat olleet jakson loppupäässä jopa alapuolisia korkeampia. Pitoisuudet ovat vaihdelleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna noin 2 5 kertaisesti. Joen veden laatu on tyypillinen vesistölle, jonka valuma alueella on turvetuotantoa, peltoviljelyä ja runsaasti luonnontilaisia suoalueita. Joen vesi on runsasravinteista ja rehevää. Vuosina 1998 2004 turvetuotantoalueiden yläpuolisen Porasenjoen kevättalvi /kevätaikaisen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 980 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 65 µg/l, COD Mn :n 29 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 7,9 mg/l. Vastaavina vuosina loppukesä / syysaikainen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 975 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 61 µg/l, COD Mn :n 37,4 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 8,8 mg/l.
8 Vuosina 1998 2004 turvetuotantoalueiden alapuolisen Porasenjoen kevättalvi /kevätaikaisen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 1210 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 74 µg/l, COD Mn :n 33,2 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 17,5 mg/l. Vastaavina vuosina loppukesä / syysaikainen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 1 124 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 77 µg/l, COD Mn :n 36,9 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 5,5 mg/l. Sääksjärvi Sääksjärven valuma alue on noin 122 km 2 ja järvisyys 3,62 %. Keskivirtaama (MQ) järven luusuassa on 1,22 m 3 /s ja ylivirtaama (HQ 1/10 ) 21,9 m 3 /s. Sääksjärven merkittävin tulouoma on järven itäosaan laskeva Porasenjoki ja järven luusua sijaitsee pohjoispäässä. Rantoja reunustavat lähes kauttaaltaan runsaat peltoviljelyalat. Järven pintaa on laskettu vuosina 1939 1954 ja se on hyvin matala suurimman syvyyden ollessa noin 1,6 m. Järven pinta ala on noin 3 km 2. Lähes koko järven vesialueella esiintyy järviruoko ja järvikortekasvustoja. Sääksjärveä on kunnostettu vuosina 2002 ja 2003 ja hakija on osallistunut kunnostuskustannuksiin aiemman lupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Sääksjärven veden laatua on tutkittu lähes joka vuosi vuosina 1980 2004 kerran tai kahdesti vuodessa. Vuosien 1985 2004 tulosten perusteella Sääksjärven kesäaikainen veden laatu on pysytellyt melko tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Talvella COD:n, kokonaistypen ja vähäisessä määrin myös kokonaisfosforin pitoisuudet ovat kasvaneet tarkastelujakson loppupäätä lähestyttäessä, mikä voi johtua leutojen talvien sulamisvesien mukana tulevien ainevirtaamien nostamista järven pitoisuuksista. Happi on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska järven mataluuden vuoksi se ei ole edustava muuttuja. Järven mataluuden vuoksi veteen ei kesäaikaan muodostu pysyvää lämpötilakerrostuneisuutta, vaan koko vesimassa on jatkuvassa kiertoliikkeessä. Tällaisessa tilanteessa vesimassa hapettuu jatkuvasti ja avovesikausina happitilanne on ollut hyvä. Happipitoisuus alenee kevättä kohti. Typen pitoisuudet ovat olleet luonnon taustapitoisuuksiin nähden 1,5 3 kertaisia ja fosforipitoisuudet noin 3 6 kertaisia. Vuosina 2000 2004 Sääksjärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on ollut 954 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 82 µg/l, COD Mn 31 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuus 9 mg/l. Vastaavina vuosina talviaikainen kokonaistyppipitoisuus on ollut 1 508 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 74 µg/l, COD Mn 39 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuus 5,2 mg/l. Sääksjärven veden laatu on tyypillinen turvetuotantoalueiden ja muiden kuormittavien maa alueiden alapuolella sijaitseville vesistöille. Vesi on hyvin ravinnerikasta ja humuspitoista. Sen rehevyystaso on rehevän / erittäin rehevän välimailla. Käyttökelpoisuusluokitukseltaan järven tila on välttävä.
9 Porasenjoki Sääksjärven alapuolella Sääksjärven itäosaan laskeva Porasenjoki jatkuu Sääksjärvestä lähtevänä jokena. Sääksjärven alapuolisessa Porasenjoessa kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet virtaavalle vedelle tyypillisen voimakkaasti. Pitoisuudet ovat olleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna noin 1,5 4 kertaisia. Veden kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet noin 1,5 4 kertaisia luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna. Talvisin esiintyvät korkeat kokonaisfosforipitoisuudet saattavat johtua leudoista talvista, jolloin valumavedet nostavat vesistöjen ainepitoisuuksia. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet noin 2 7 kertaisia luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna. Sääksjärven alapuolisen Porasenjoen vesi on hyvin ravinnerikasta ja humuspitoisuudeltaan korkea. Joen vesi on rehevää tai erittäin rehevää ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Vuosina 1998 2004 Sääksjärven alapuolisen Porasenjoen kevättalvi / kevätaikaisen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 1 557 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 105 µg/l, COD Mn :n 32,0 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 11 mg/l. Vastaavina vuosina loppukesä / syysaikainen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 994 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 92 µg/l, COD Mn :n 34,8 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 8,0 mg/l. Porasenjoessa ja Sääksjärvessä kalaston valtalajeina esiintyvät särki, ahven ja lahna. Sähkökalastuksissa ei havaittu arvokaloja kuten purotaimenta. Vuoden 2003 aikana Porasenjoella kalasti tiedustelun mukaan 9 ja Sääksjärvellä 23 ruokakuntaa. Alueella harjoitetaan pääsääntöisesti virkistyskalastusta ja kalastusmuotoina on lähinnä vapa, katiska ja koukkukalastus. Ainoastaan Sääksjärvellä kalastetaan myös verkoilla. Rapuja ei koeravustuksissa saatu lainkaan saaliiksi. Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan turvetuotantoalueiden lähettyvillä sijaitsevat Kakkurinjärvi ja Vähäjärvi, joihin ei johdeta tuotantoalueen vesiä. Kakkurinjärvi sijaitsee tuotantolohkojen välissä tuotantoalueen luoteisosassa. Sen vesi oli vuoden 1994 talvella humuspitoista, rehevää ja lievästi hapanta, mutta järvi omaa kohtalaisen puskurikyvyn. Hapen kyllästysaste oli pohjan lähelläkin hyvä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kakkurinjärvi sijoittui luokkaan III eli tyydyttävä, joskin yhteen näytekertaan perustuva luokittelu on epävarma. Vähäjärvi sijaitsee tuotantoalueen ja Sääksjärven välissä noin 800 m:n päässä tuotantoalueesta. Sen vesi oli vuoden 1990 talvella humuspitoista ja lievästi hapanta, mutta selvästi ravinteikkaampaa ja puskurikyvyltään heikompaa kuin Kakkurinjärvessä. Sameus, sähkönjohtokyky ja kiintoainepitoisuus olivat normaalilla tasolla. Vedessä esiintyi hapen vajausta.
TURVETUOTANTO 10 Turvetuotanto Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen osalla on aloitettu vuonna 1977. Tuotannossa oleva pintaala on hakijan kuulutusmenettelyn jälkeen 15.11.2006 ympäristölupavirastoon toimittaman täydennyksen mukaan 320 ha ja laajennusalueen pinta ala on 50,1 ha. Tuotantoalueen laajennusalue on sarkaojitettu 1980 luvulla ja alue on valmistelussa turvetuotantoa varten. Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta HAKUmenetelmällä, palaturvetta ja ympäristöturvetta imuvaunulla. Pala ja ympäristöturpeen tuotanto on vähitellen päättymässä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 222 000 m 3, kun koko tuotantokelpoinen alue laajennusalueineen on tuotannossa. Vuosina 1977 2003 tuotetun jyrsinpolttoturpeen määrä on ollut 1 525 600 m 3 (1 006 400 MWh), palaturpeen määrä 394 964 m 3 (262 224 MWh) ja ympäristöturpeen määrä 247 180 m 3. Vuonna 2003 jyrsinpolttoturvetta tuotettiin 96 800 m 3, palaturvetta 6 320 m 3 ja ympäristöturvetta 7 600 m 3. Arvioitu jäljellä olevan turpeen määrä on noin 507 000 MWh. Tuotannon arvioidaan päättyvän tuotannossa olevilla alueilla vuonna 2015 ja laajennusalueella noin 20 vuoden kuluttua tuotannon aloittamisesta. Turvetuotanto Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueella on aloitettu vuonna 1982. Hankealueen pinta ala on noin 549 ha ja tuotantoalueen pinta ala oli hakemuksen vireille tullessa 501 ha. Hakija on ympäristölupavirastoon kuulutusmenettelyn jälkeen 15.11.2006 toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että laskuojan 5 valuma alueelta on hakemuksen vireilletulon jälkeen poistunut alueita ja valuma alueen tuotantopinta ala on 98,9 ha eli koko Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen koko pinta ala on 492 ha. Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta HAKU menetelmällä, mutta myöhemmin käytetään myös mekaanista kokoojavaunua. Alueella tuotetaan myös palaturvetta. Ympäristöturpeen tuotanto alueella on vähitellen päättymässä. Vuosina 1982 2003 tuotetun jyrsinpolttoturpeen määrä on ollut 332 200 m 3, palaturpeen määrä 84 818 m 3 ja ympäristöturpeen määrä 59 614 m 3. Vuonna 2003 jyrsinpolttoturvetta tuotettiin 24 200 m 3, palaturvetta 1 580 m 3 ja ympäristöturvetta 1 900 m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035. Vuoteen 2009 mennessä tuotannosta arvioidaan poistuvan 9 ha ja vuoteen 2014 mennessä poistuman arvioidaan olevan 73 ha. Korpisalonnevan tuotantoalueella tuotettavan jyrsinpolttoturpeen tärkein käyttökohde on Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos Pietarsaaressa. Palaturvetta toimitetaan mm. Vimpelin ja Kortesjärven kaukolämpölaitoksille sekä vähittäismyyntinä seudun pienasiakkaille. Ympäristöturpeen käyttökohteita ovat lähiympäristön maatilat, kasvihuoneet ja omakotitalot. Tuotantoalueen poistuessa tuotannosta hakija purkaa tarpeettomat rakennukset ja rakennelmat, vie pois turveaumat, koneet sekä kanto ja muovikasat ja parantaa mahdollisesti kuivatustilaa.
11 Hakijan omistamia tuotannosta poistuneita alueita pyritään ensisijaisesti ottamaan ruokohelven viljelyyn tai luovuttamaan perinteiseen maatalouskäyttöön. Kivisillä suopohjilla tärkein jälkikäyttömuoto on metsitys. Osaa Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevantuotannosta poistuvista alueista voidaan käyttää myös kosteikkona. Vapo Oy Energialla on sertifioitu (Det Norske Veritas) ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98 HEL AE 057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97 HEL AQ 484). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalue Kuivatusvedet käsitellään 12 laskeutusaltaalla, sarkaoja altailla ja päisteputkipidättimillä. Osassa sarkoja on sarkaojapidättimet. Laskeutusaltaat on varustettu vettä padottavalla patorakenteella ja pintapuomilla. Laskuojan 1 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan 9 virtaamansäätöpadolla, mutta laskuojan 1 purkupisteen alapuolella ei ole pintavalutuskentän mitoitusarvoa täyttävää luonnontilaista suoaluetta. Lisäksi laskuojan 1 kuivatusvedet johdetaan altaan läpi ennen laskua Poikkijokeen. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen 15.11.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että teoriassa on mahdollista rakentaa tuotantoalueen eteläkärkeen 9 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Pintavalutus edellyttäisi pumppaamoa laskeutusaltaiden 1 ja 2 yhteyteen ja yli 500 m pitkän paineviemärin rakentamisen. Lisäksi pumppaamolle tulisi johtaa sähkölinja. Pintavalutukseen olisi mahdollista johtaa kaikki laskuojan 1 kuivatusvedet. Hakijan mukaan pintavalutuksesta ei olisi mainittavaa hyötyä. Mikäli pintavalutusta edellytetään luvassa, hakija ei tule hyväksymään saman alueen kuivatusvesille kokoojaojiin mahdollisesti määrättäviä virtaamansäätöpatoja. Laskuojan 2 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan 5,2 ha:n suuruisella kosteikolla, jonne kuivatusvedet johdetaan luontaisesti ja osittain pumppaamalla sulan maan aikana. Kosteikon pohjois ja luoteispuolelta vapautuu arviolta 3 5 vuoden kuluessa noin 50 60 ha aluetta pois tuotannosta, jolloin kosteikon koko olisi noin 5,2 % jäljellä olevasta tuotantopinta alasta. Laskuojan 4 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan 1 ha:n suuruisella pintavalutus / maaperäimeytyskentällä, joka rajoittuu kolmelta sivulta suurehkoon ojaan ja yhdeltä sivulta laskeutusaltaaseen 12. Kentälle johdetaan laajennusalueen kuivatusvedet 39,4 ha:n suuruiselta alueelta sulan maan aikana pumppaamalla. Hakija on ympäristölupavirastoon kuulutusmenettelyn jälkeen 15.11.2006 toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että toimiakseen koko aiotulta alaltaan pintavalutuskenttää ei voida laajentaa. Kokoojaoja voidaan kaivaa uuteen paikkaan, jolloin pintavalutuskenttä olisi noin 1,5 ha ja tuotantopinta ala pienenisi vastaavasti 38,9 ha:iin. Korpisalonnevan tuotan
12 toalueen vesienkäsittelyä tehostetaan lisäksi rakentamalla kaksi uutta laskeutusallasta, joista toiseen johdetaan laajennusalueen kuivatusvedet 10,7 ha:n suuruiselta alueelta. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalue Kuivatusvedet käsitellään 15 laskeutusaltaalla. Sarkaojissa on sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet. Laskuojien 6, 7, 8 ja 9 kuivatusvedet käsitellään lisäksi virtaamansäädöllä. Laskuojan 5 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan virtaamansäädöllä. Alapuoliset alueet ovat pääosin peltoviljelyksessä, minkä vuoksi pintavalutusmenetelmä ei voi hakijan mukaan tulla kyseeseen. Tuotannosta ei myöskään ole poistumassa aluetta, jota voisi käyttää vesienkäsittelyn tehostamisessa. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen 15.11.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että mahdollisuus laskuojan 5 valuma alueen länsiosan (64,83 ha) vesienkäsittelyn tehostamiseksi on rajoitettua. Noin 33 ha:n tuotantoalan kuivatusvedet olisi mahdollista johtaa pumppaamalla noin 3 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Hakijan mukaan virtaamansäätö on parhaiten soveltuva vesienkäsittelyn tehostamisratkaisu valuma alueen länsiosalle. Hakijan mukaan laskeutusaltaita voidaan rakentaa lisää kahden jo olemassa olevan altaan lisäksi. Itäosan (34,06 ha) arvioidaan poistuvan tuotannosta aumanpohjia lukuun ottamatta 5 vuoden kuluttua. Laskuojan 6 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan johtamalla kuivatusvedet sulan maan aikana 2,3 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Ympärivuotinen pintavalutus edellyttäisi rakennettavaksi lähelle pintavalutuskentän yläpäätä erillisen pumppausaltaan läjitysalueineen, jotta pumppaamo saataisiin lähemmäksi kenttää. Myös lohkon päisteputkitukset olisi siirrettävä uuden altaan tilantarpeen ja kuivatusvesien sille ohjaamisen vuoksi, koska vesien pumppaaminen ja ohjaaminen jakoputkella hakemussuunnitelman mukaisesti olisi hakijan mukaan talviaikaan hankalaa oletettavissa olevien jäätymisongelmien vuoksi. Laskuojan 7 kuivatusvesien käsittelyä voidaan tehostaa johtamalla ne sulan maan ajan 9,2 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutusalue on sarkaojitettu 1980 luvulla, mutta on sittemmin metsittynyt. Talviaikainen vesien ohjaaminen jakoputkella hakemussuunnitelman mukaisesti olisi hakijan mukaan talviaikaan hankalaa oletettavissa olevien jäätymisongelmien vuoksi. Laskuojan 8 kuivatusvesien käsittelyä voidaan tehostaa sulan maan ajan kahdella luonnontilaiselle alueelle perustettavalla pinta alaltaan 2,2 ha:n ja 2,0 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaan 26 koillispuolelle suunniteltu 2,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä on mahdollista toteuttaa myös ympärivuotisena. Laskeutusaltaan 24 lounaispuolelle suunniteltua 2,2 ha:n suuruista pintavalutuskenttää ei voida toteuttaa ympärivuotisena, koska lähelle pintavalutuskenttää olisi rakennettava erillinen pumppausallas läjitysaluei
13 neen, jotta pumppaamo saadaan lähemmäksi kenttää. Myös osa lohkon päisteputkituksista olisi siirrettävä uuden altaan tilantarpeen ja kuivatusvesien sille ohjaamisen vuoksi ja tuotantoalueen ulkopuolisille vesille olisi kaivettava uusi eristysoja kentän länsi / pohjoispuolelle, koska vesien pumppaaminen ja ohjaaminen jakoputkella hakemussuunnitelman mukaisesti olisi hakijan mukaan talviaikaan hankalaa oletettavissa olevien jäätymisongelmien vuoksi. Laskuojan 9 kuivatusvesien käsittelyä ei ole mahdollista tehostaa pintavalutuksella. Laskuojan purkupisteen alapuolella on pintavalutukseen kelpaavaa luonnontilaista suota, mutta alue ei ole hakijan hallussa eikä sitä ole mahdollista saada hakijan haltuun. Tuotannosta ei ole myöskään pitkään aikaan poistumassa alueita, joita voitaisiin käyttää vesienkäsittelyn tehostamisessa. Hakija on esittänyt koko Korpisalonnevaa koskevien mataloituvien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentäviksi seuraavia rakenteita: Sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen. Sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan. Vesienkäsittelymenetelminä käytetään sarkaojapidättimiä, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lupakauden aikana valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mataloituvien kenttien kunnossapidosta hakija on esittänyt, ettei sarkaojia puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi. Sekä Ähtävänjoen että Kruunupyynjoen valuma alueilla olevan Korpisalonnevan tuotannosta poistuvien alueiden vesienkäsittelystä hakija on esittänyt, että vedet voidaan ohjata niin kauan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes maanomistaja esim. luovutuskatselmuksessa vaatii rajaojan kaivamisen alueensa kiinteistörajalle. Rajaojien kaivulla tuotannosta poistettu alue saadaan selkeästi erotettua muusta alueesta ja niillä on yleensä mahdollisuus ohjata luovutettavan alueen vedet lähimpään reunaojaan ja edelleen hakijan vesiensuojelurakenteiden ohi. Mikäli hankealueen jollain lohkolla tuotannon päättymisen jälkeen vuokra alueen luovutuskatselmuksen yhteydessä todetaan merkittävä peruskuivatuksen parantamistarve, hakija laatii toimenpiteestä tarkkailuohjelmaesityksen ja esittää sen alueellisen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen kaivutöiden aloittamista.
Päästöt vesistöön 14 Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen (ilman laajennusaluetta) laskennallinen ainekuormitus laskuojittain nykytilanteessa on seuraava: Kiintoaine (kg/v) Typpi (kg/v) Fosfori (kg/v) brutto netto brutto netto brutto netto laskuoja 1 10441 7792 2286 1456 85,4 48 laskuoja 2 7113 5308 1557 992 58,7 33 laskuoja 4 0 0 0 0 0,0 0 yhteensä 17554 13100 3843 2448 144 81 Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen laskennallinen ainekuormitus laskuojittain vesiensuojelun tehostamistoimien ja tuotantoalueen laajennuksen jälkeen on seuraava: Kiintoaine (kg/v) Typpi (kg/v) Fosfori (kg/v) brutto netto brutto netto brutto netto laskuoja 1 5453 4073 2135 1370 71,6 40,1 laskuoja 2 2842 2123 1082 694 29,1 16,3 laskuoja 4 1219 911 323 207 10,7 6 yhteensä 9514 7107 3540 2271 111,4 62,4 Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen laskennallinen ainekuormitus laskuojittain nykytilanteessa on seuraava: Kiintoaine (kg/v) Typpi (kg/v) Fosfori (kg/v) brutto netto brutto netto brutto netto laskuoja 5 4792 3576 1068 680 38,4 21,6 laskuoja 6 1861 1389 403 257 14,9 8,38 laskuoja 7 14952 11158 3240 2064 120 67,3 laskuoja 8 4477 3341 970 618 36,0 20,2 laskuoja 9 915 683 198 126 7,33 4,12 yhteensä 26997 20147 5880 3745 216,4 121,6 Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen laskennallinen ainekuormitus laskuojittain vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on seuraava: Kiintoaine (kg/v) Typpi (kg/v) Fosfori (kg/v) brutto netto brutto netto brutto netto laskuoja 5 2396 1778 961 612 30,8 17,3 laskuoja 6 1302 972 342 218 11,2 6,28 laskuoja 7 7146 5333 1881 1198 61,4 34,5 laskuoja 8 3134 2339 824 525 26,2 14,7 laskuoja 9 915 683 198 126 7,3 4,12 yhteensä 14894 11115 4206 2679 137 76,9
15 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat keskittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Pölyävyys vaihtelee eri tuotantovaiheissa. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Aumauksesta ja lastauksesta aiheutuvia pölypäästöjä voidaan vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Myös turpeen laatu ja sääolot vaikuttavat pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vaikuttaa sen leviämissuuntaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Muualla tehtyihin tutkimuksiin perustuen voidaan todeta, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja esteettistä haittaa esimerkiksi laskeutuessaan veteen. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 m:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Pölystä voi olla haittaa vain tuulen alapuolella tuotannon ollessa käynnissä. Kesässä on keskimäärin noin 30 50 tuotantopäivää. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Kaikkein meluisimpien työvaiheiden aikana (kentän kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päivärajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä 200 300 m:n etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Ohjearvojen ylittyminen voidaan estää kehittämällä työkoneita vähemmän meluaviksi sekä jaksottamalla ja töitä pidemmälle ajalle. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä vuodessa on noin 30 50 tuotantopäivää. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melun voimakkuuteen tai haittaan voidaan vaikuttaa mm. menetelmien valinnalla. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä paikallinen ja sen esiintymiseen kiinnitetään erityistä huomiota asutuksen läheisyydessä. Tuotantoalueiden ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jättämään esim. kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä vaimentamaan melua. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan lähinnä asutusta olevalla tuotantoalueen osalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta HAKUmenetelmällä ja ympäristöturvetta imuvaunumenetelmällä. Tuotantokauden ulkopuolella toiminnasta aiheutuva työkoneiden melu on satunnaisempaa. Melutaso vaihtelee koneyhdistelmien sekä sää ja tuuliolosuhteiden mukaan. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välissä on runsaasti puustoa, joka vähentää pölystä ja melusta aiheutuvia haittoja.
16 Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen ja Sääksjärven välissä on Yliskylän kyläasutus, josta noin 15 asuinrakennusta sijaitsee 300 500 m:n etäisyydellä tuotantokentistä. Lisäksi lähempänä järveä ja hieman kauempana tuotantoalueesta sijaitsee useita muita asuinkiinteistöjä. Tuotantoalueen pohjoispään länsilaidalla sijaitsee vielä kaksi asuinkiinteistöä lähimmillään noin 360 m:n päässä tuotantoalueesta. Kiinteistöjen ja tuotantoalueen välinen alue on osaksi peltoa ja osaksi metsää, joka vähentää pölystä ja melusta aiheutuvia haittoja. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa talvikuukausien (syys huhtikuu) välisenä aikana. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan turvetoimitukset koko tuotantokelpoisen alan ollessa tuotannossa ovat vuosittain yhteensä noin 1 850 rekkakuormaa tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitus keskitetään 1 2 jaksoon talven aikana ja jakso kestää parista viikosta kuukauteen. Ympäristöturpeita toimitetaan lähiseudun asukkaille ympärivuotisesti kysynnän mukaan. Ympäristö ja palaturpeen tuotanto on vähitellen päättymässä. Yhteensä turvetoimitukset ovat 30 50 rekkakuormaa vuorokaudessa ja toimituksia Korpisalonnevalta on noin 37 62 vuorokautta vuodessa. Tuotantoalueelta on kolme kuljetusreittiä, joista pääasiassa kahta käytetään toimituksissa. Toinen reitti kulkee tuotantoalueen eteläpäästä Kalkkitehtaantien ja toinen luoteispäästä Isokankaantien kautta Vimpelintielle ja edelleen Pietarsaareen tai Kortesjärvelle. Työmaateiden välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Tuotannon aiheuttama työliikenne keskittyy touko elokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympärivuotisesti eikä niitä juurikaan kuljeteta. Kunnostus ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen turpeen toimituksia on yhdessä Ruissaarennevan ja Pälvinevan turvetoimitusten kanssa noin 2 960 rekan ajosuoritetta tuotantoalueilta käyttökohteisiin. Korpisalonnevan turpeet toimitetaan työmaateitä pitkin pääosin Isokankaantien kautta Vimpelintielle ja edelleen Pietarsaareen tai Kortesjärvelle. Työmaanteiden välittömässä läheisyydessä ei ole asuintaloja. Varastointi ja jätteet Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotannossa käytetään traktoreita, joiden kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on yhteensä noin 195 000 litraa, kun myös laajennusalue on tuotannossa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä 1 330 l sekä muita voiteluaineita noin 300 kg. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 11 tonnia. Tuotantotoiminnassa syntyy muita moottori, vaihteisto ja voiteluöljyjä 1 334 l, kiinteää öljyjätettä 222 kg, loisteputkia ja muita
17 elohopeaa sisältäviä jätteitä 2 kg, paristoja ja akkuja 67 kg, metalleja 889 kg, sekajätettä 7 m 3 ja muovia 11 113 kg. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan sekä Ruissaarennevan ja Pälvinevan tuotantoalueiden tuotanto ja kuntoonpanokoneiden vetokoneissa käytetään polttoaineena diesel ja polttoöljyä. Lisäksi koneissa tarvitaan erilaisia voitelu ja hydrauliikkaöljyjä. Varsinaisissa tuotantokoneissa (ei vetokoneet) käytetään voitelu ja hydrauliikkaöljyinä biohajoavia öljyjä. Vuodessa 370 000 m 3 :n tuottamiseen ja toimittamiseen kuluu polttoainetta noin 333 000 l, voiteluöljyjä noin 2 200 l ja muita voiteluaineita noin 481 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineitaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaiden varikkoalueilla osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään 15 000 l. Kauppa ja teollisuusministeriön määräykset eivät edellytä öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallitilassa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 18 tonnia. Tuotantotoiminnassa syntyy muita moottori, vaihteisto ja voiteluöljyjä 2 200 l, kiinteää öljyjätettä 375 kg, loisteputkia ja muita elohopeaa sisältäviä jätteitä 3 kg, paristoja ja akkuja 105 kg, metalleja 1 500 kg, sekajätettä 10 m 3 ja muovia 18 000 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen tukikohdan jätekatokseen, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteet kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun hoitaa Säiliö Cistern Puts Oy, joka toimittaa jätteet edelleen Ekokemille. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Hakijan arvion mukaan Korpisalonnevan turvetuotantoalueiden toiminnalla ei ole vaikutusta Huosianmaankallion Natura alueeseen (FI0800071). Hankealueen turvetuotannolla on positiivisia vaikutuksia lähialueen elinkeinotoimintaan. Turvetuotanto on luonut hankealueille runsaasti työpaikkoja vaikka markkinatilanteista johtuen tuotantokentät ovatkin olleet ajoittain vajaatuotannossa. Korpisalonnevan, Ruissaarennevan ja Pälvinevan turvetuotannon yhteenlaskettu suora ja välillinen työllisyysvaikutus olisi yhteensä noin 167 henkilötyövuotta koko tuotantokelpoisen pinta alan ollessa tuotannossa.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 18 Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan turvetuotannon ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa nykyisillä vesienkäsittelymenetelmillä on seuraava: Tarkastelupiste Tuotantoala Kiintoaine (ha) (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) LO 1 laskussa Poikkijokeen 245,3 5,491 1025,98 33,82 Poikkijoki, laskussa Savonjokeen (LO 1) 245,3 0,216 40,43 1,33 Reipakanpuro, laskussa Savonjokeen (LO 2) 159,8 1,603 299,58 9,97 Savonjoki, laskussa Lappajärveen (LO1 + LO2) 405,1 0,116 21,64 0,72 Pankarinpuro (Kelpäkinpuro), laskussa Vieresjokeen (LO4) 39,4 Vieresjoki laskussa Lappajärveen 39,4 Lappajärvi, luusua 444,5 0,029 5,35 0,18 Laskelmat eivät huomioi aineiden sedimentoitumista, joten ne yliarvioivat pitoisuusmuutoksia Lappajärvessä. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan turvetuotannon ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien käyttöönoton jälkeen on seuraava: Tarkastelupiste Tuotantoala Kiintoaine (ha) (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) LO 1 laskussa Poikkijokeen 245,3 2,870 965,39 28,26 Poikkijoki, laskussa Savonjokeen (LO 1) 245,3 0,113 38,04 1,11 Reipakanpuro, laskussa Savonjokeen (LO 2) 159,8 0,641 209,59 4,92 Savonjoki, laskussa Lappajärveen (LO1 + LO2) 405,1 0,055 18,25 0,50 Pankarinpuro (Kelpäkinpuro), laskussa Vieresjokeen (LO4) 39,4 0,180 40,77 1,18 Vieresjoki laskussa Lappajärveen 39,4 0,031 7,04 0,20 Lappajärvi, luusua 444,5 0,016 4,97 0,14 Arviot on tehty keskivirtaamatilanteessa Korpisalonnevan tuotantoalueen vuosien 2000 2003 nettokuormitusarvojen keskiarvoilla.
19 Vaikutus kalatalouteen Korpisalonnevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojiin sekä niiden jatkona olevaan Reipakanpuroon, Poikkijokeen ja tulevaisuudessa Pankarinpuroon (Kelpäkinpuroon). Myös Savonjokeen aiheutuu vähäisiä vesistövaikutuksia. Vesistövaikutukset Vieresjokeen ja Lappajärveen jäävät hyvin pieniksi. Lappajärven kuormituksesta Korpisalonnevan turvetuotannon osuus on alle 1 %. Hakijan tietojen mukaan nevan alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen ainekuormitus kohottaa eniten Reipakanpuron, Poikkijoen ja Kelpäkinpuron ainepitoisuuksia. Vesistöt voidaan kuitenkin Poikkijokea lukuun ottamatta luokitella virkistys tai muun käytön kannalta merkityksettömiksi metsäojiksi ja puroiksi. Poikkijoella on jonkin verran kalastuksellista merkitystä. Kelpäkinpuron latvaosilla on yksi asuinkiinteistö ja Reipakanpuron alajuoksulla muutamia asuinkiinteistöjä. Poikkijoen Korpisalonnevan alapuolisella osuudella ei ole rantakiinteistöjä. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan vesistökuormitus kohdistuu Porasenjokeen ja Sääksjärveen. Kruunupyynjoen Korpisalonnevan sekä Ruissaarennevan ja Pälvinevan turvetuotantoalueiden yhteisen ainekuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuuslisä keskivirtaamatilanteessa Porasenjoen yläosan valumaalueella Sääksjärven luusuassa vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteiden jälkeen sekä nykytilassa (suluissa) arvioidaan seuraavaksi: kiintoaine 0,4 (0,7) mg/l, typpi 98 (139) µg/l ja fosfori 2,8 (4,5) µg/l. Kuivatusvesien vaikutus alapuolisiin Sääksjärveen ja Porasenjokeen on nykyisin vähäinen ja vähenee edelleen vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteiden myötä. Eniten vähenee kiintoainekuormitus. Hankealueen alapuolisista vesistöistä eniten rantakiinteistöjä on Sääksjärven rannoilla. Järven virkistyskäyttömahdollisuuksia on viime vuosina kohennettu kunnostushankkeella, johon myös Vapo Oy on osallistunut. Hakijan mukaan Korpisalonnevan turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa haittaa rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin laskuojia seuraaviin Reipakanpuroon, Kelpäkinpuroon ja Poikkijokeen. Reipakan ja Kelpäkinpuro ovat virtaamaltaan pieniä, kalataloudellisesti merkityksettömiä vesistöjä. Poikkijoen kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Lappajärvi sijaitsee hankealueeseen nähden etäällä ja turvetuotanto muodostaa järven kuormituksesta noin 0,6 %. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevan turvetuotannolla ei arvioida olevan sanottavia vaikutuksia järven kalastoon tai kalastukseen. Valtaosa alapuolisiin vesistöihin kohdistuvasta kuormituksesta tulee
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 20 muista lähteistä kuin turvetuotannosta. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan kalataloudelle korvattavaa haittaa. Vesistötarkkailutulosten mukaan Porasenjoen laatu vastaa Etelä Pohjanmaan jokivesistöjen laatua. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen alapuolisissa vesistöissä saattaa ajoittain ilmetä paikallisia ravinne ja kiintoainepitoisuuksien kohoamisia kuten Sääksjärvessä, jonka vedenlaatu ei merkittävästi poikkea siihen laskevan Porasenjoen vedenlaadusta. Kalaston kannalta haitallisen suuria veden laadun muutoksia ei tarkkailutulosten mukaan esiinny millään vesialueella. Merkittävin alueen kalastomuutoksista on made ja haukikantojen vähentyminen Sääksjärvestä. Vähentyminen on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana ja vastaavasti särkikalojen kannat ovat lisääntyneet. Mateen on havaittu häviävän myös muista eteläpohjalaisista vesistöistä. Sääksjärvessä kalastusta todennäköisesti haittaa tuotantoalueilta tuleva kiintoainekuormitus, joka lisää pyydysten limoittumisriskiä. Sääksjärven hauista mitatut elohopeapitoisuudet eivät estä kalojen käyttämistä ravinnoksi ilman syöntirajoituksia. Turvetuotannon vaikutuksia rapujen esiintymiseen ei voida tarkastella velvoitetarkkailutulosten perusteella, sillä koeravustuksissa vuosina 2002 ja 2004 Porasenjoesta ei saatu yhtään rapua. Hakijan mukaan alapuolisiin vesistöihin valtaosa kuormituksesta tulee muista lähteistä kuin turvetuotannosta. Suunnitelman mukaisten vesiensuojelun tehostamistoimenpiteiden jälkeen turvetuotantoalueiden kuormitus vähenee entisestään. Vastaavasti myös kalataloudelle aiheutuvat haitat pienentyvät. Vesiensuojelun tehostamisesta huolimatta kuivatusvesien kiintoaine saattaa edelleen ajoittain lisätä verkkojen likaantumista Sääksjärvessä sekä vaikuttaa epäedullisesti rapujen elinmahdollisuuksiin Porasenjoessa. Ravinteet osaltaan ylläpitävät vesistöjen rehevää tilaa aiheuttaen mm. kalaston rakenteen painottumista särkikalavaltaiseen suuntaan. Hankealueiden läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Ähtävänjoen valuma alueen suunnitellun laajennusalueen luoteispuolella noin 460 ja 490 m:n etäisyydellä sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Näiden kiinteistöjen suuntaan saattaa ajoittain kulkeutua turvepölyä niinä tuotantokauden päivinä, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin eli kaakosta. Asuinrakennusten ja tuotantokentän välissä on runsaasti puustoa, joka yhdessä etäisyyden kanssa estää pölyn kulkeutumista tiloille. Tuotantoalojen supistumisen myötä asutuksen ja tuotantoalueen välinen etäisyys kasvaa, mikä vähentää pölyn kulkeutumisen mahdollisuutta. Kruunupyynjoen Korpisalonnevan tuotantoalueen pohjoispään ja Sääksjärven välissä on Ylikylän kyläasutus sekä lähempänä järveä ja hieman kauempana tuotantoalueesta sijaitsee useita muita asuin
21 kiinteistöjä. Tuotantokenttien ja asutuksen välimaasto on osaksi peltoa ja osaksi metsämaata. Korpisalonnevan pohjoispään länsipuolella sijaitsee vielä kaksi asuinkiinteistöä, lähimmillään noin 360 m:n päässä tuotantokentästä. Näiden asutusten ja tuotantokenttien välissä kasvaa metsää. Turvepöly leviää vain tuulen alapuolelle. Pölyäminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva ympäristöhaitta on hankealueella tiedostettu. Tuotantourakoitsijoille tarkoitetussa ympäristöohjeessa toiminnan pöly ja meluvaikutuksia pyritään ehkäisemään ohjeistuksella. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin takia, mikä samalla vähentää maksimaalisten pölyhaittojen leviämistä. Veteen laskeutunut kuiva turvepöly kelluu jonkin aikaa veden kalvolla, kunnes vähitellen vettyy ja painuu pohjaan. Tuuli saattaa tällöin kasata kelluvaa pölyä rantaan niin, että vähäinenkin pölymäärä yhdessä vedessä olevan muun kasvi ja eläinperäisen aineksen kanssa voi tällöin aiheuttaa rantaviivaan näkyvän mutta tavallisesti nopeasti ohimenevän kertymän. Vettynyt ja pohjaan painunut vähäinen pöly ei enää erotu pohjasedimentistä. Turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä pieniä määriä Sääksjärven sekä Porasenjoen pinnalla. Veden laatuun pienillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Ympäristöön leviävän pölyn määrää pyritään minimoimaan huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakijan mukaan hankealueelta ei aiheudu pölyn vuoksi naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä pölyä aiheuttavalle toiminnalle ole tarpeen asettaa rajoitteita tai tarkkailuvelvoitetta. Väärälammensuon turvetuotantoalueen melumittausten mukaan jyrsin tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin 100 150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Mittausten perusteella 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Ähtävänjoen Korpisalonnevan turvetuotantoalueen ympäristössä ei sijaitse melun vaikutusalueella ympärivuotista asutusta tai lomaasuntoja. Työmaanteiden läheisyydessä ei ole asutusta, joten turvekuljetuksista ei myöskään aiheutuisi meluhaittoja. Käytettävissä olevien tietojen sekä hankealueen ja asutuksen keskinäisen etäisyyden huomioon ottaen, voidaan arvioida, että Kruunupyynjoen valuma alueen tuotantoalueen toiminnasta ei aiheudu ohjearvot ylittäviä melutasoja lähiasutusten alueella. Tuotantokauden ulkopuolella toiminnasta aiheutuva työkoneiden melu on satunnaisempaa. Melutaso vaihtelee koneyhdistelmien sekä sää ja tuuliolosuhteiden mukaan. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueiden tuotantotoiminnan aiheuttamasta melusta. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu melun vuoksi naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä melua aiheuttavalle toiminnalle ole tarpeen asettaa rajoitteita.
Ympäristöriskit 22 Turvetuotanto aiheuttaa ympäristölle paloturvallisuusriskin, minkä vuoksi työmaille laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma (ISO 9002). Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmailla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kruunupyynjoen Korpisalonnevan hankealueella on vuodesta 2002 lähtien toteutettu Länsi Suomen ympäristökeskuksen 3.7.2002 hyväksymää käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelmaa. Tarkkailuun on kuulunut ympärivuotinen päästötarkkailu laskuojaan 6 menevistä vesistä. Kuormitusnäytteitä otetaan myös laskuojiin 5, 7 ja 8 menevistä vesistä. Kruunupyynjoen Korpisalonnevan hankealueella on toteutettu Pohjanmaan TE keskuksen 2.7.2002 hyväksymää kalataloustarkkailuohjelmaa. Kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti hankealueen alapuolisissa vesistöissä on suoritettu koekalastuksia, sähkökalastuksia ja koeravustuksia. Lisäksi alueen kalastusta on selvitetty kiinteistökohtaisilla kalastustiedusteluilla, jotka suoritettiin viimeiseksi julkaistun (2004) raportin yhteydessä. Kalojen käyttökelpoisuutta on arvioitu mittaamalla kalojen elohopeapitoisuutta. Tarkkailuraportti sisältää myös Pohjanmaan TE keskuksen vuonna 2002 vaatiman tarkennusosion turvetuotannon vaikutuksien arvioinnista kalastoon. Ähtävänjoen valuma alueen Korpisalonnevalla ei ole päästö, vesistö tai kalataloustarkkailua. Hakija on esittänyt, että hankealueen käyttö, päästö ja vaikutustarkkailua sekä kalataloustarkkailua jatketaan tulevalla lupakaudella voimassa olevien tarkkailuohjelmien periaatteiden mukaisesti.
23 Suon sijainti huomioonottaen hakija on katsonut, että muuta velvoitetarkkailua ei ole tarpeen järjestää alkavalla lupakaudella. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousmaksu/ velvoitteet KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Kruunupyynjoen Korpisalonnevan, Ruissaarennevan ja Pälvinevan aiheuttamaa jäljelle jäävää kalataloushaittaa voidaan hakijan mukaan kompensoida vuosittaisella 850 euron suuruisella kalatalousmaksulla, joka käytetään Pohjanmaan TE keskuksen määräämällä tavalla alueen kala ja raputaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vimpelin kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.7. 25.8.2005 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 19.7.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Vimpelin kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Järviseutu lehdessä 28.7.2005. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristöluvan edellytysten täyttymiseksi turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien on edustettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt Korpisalonnevan turvetuotantoalueille perustason vesiensuojelun lisäksi kuivatusvesien puhdistamista pintavalutuskentällä (laskuojat 6, 7, 8 ja 9), virtaaman säädöllä (laskuojat 1 ja 5) sekä kasvillisuuskentällä (laskuoja 1). Ympäristökeskus on pitänyt pintavalutuskenttää riittävänä puhdistusmenetelmänä. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Vimpelin kunnan ympäristölautakunta on todennut, että ainakin Ylikylässä turvetuotannosta on ympäristölautakunnan saaman tiedon mukaan aiheutunut lähimmälle asutukselle pölyhaittaa, koska turve
Muistutukset ja mielipiteet 24 tuotantoalueen ja asutuksen välissä ei ole kaikin paikoin suojapuustoa. Turvetuotannon melu ja pölyhaitat asutuksen lähellä on minimoitava ja tuulen suuntaa on tarkkailtava niin, että toiminta voidaan keskeyttää heti tuulen osuessa voimakkaana asutukseen päin. Turveaumat on sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja paloturvallisuuden parantamiseksi. Toiminnassa on käytettävä parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehdittava siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja toimivat asianmukaisesti. Laskeutusaltaat ja ojat lietesyvennyksineen on tyhjennettävä riittävän usein, jotta kiintoainetta ei pääse karkaamaan vesistöön. 3) Vimpelin kunnanhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon. 4) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta on Ähtävänjoen valuma alueella olevasta Korpisalonnevan turvetuotantoalueesta antamassaan lausunnossa todennut, että hakijalle voidaan myöntää ympäristölupa edellyttäen, että rakennettavat vesienkäsittelymenetelmät pidetään kunnossa tuotannon aikana ja niiden toiminta tarkistetaan säännöllisesti. Ympäristölautakunta on edellyttänyt, että vesiensuojelumenetelmiä tehostetaan myös tuotannon aikana jatkuvasti parhaan mahdollisen tekniikan tietämystä hyväksi käyttäen. Sarkaojiin, kokoomaojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt kiintoaine on poistettava säännöllisesti. Huoltotoimenpiteistä on pidettävä kirjanpitoa, joka esitettään valvontaviranomaiselle. Valumavesien laatua on tarkkailtava Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vesistötarkkailutulokset on lähetettävä myös Lappajärven ympäristölautakunnalle tiedoksi. 5) Lappajärven kalastuskunta on edellyttänyt, että turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttama kuormitus minimoidaan riittävillä vedenpuhdistuslaitteistoilla, joiden vuosittainen hoito ja seuranta on järjestettävä siten, ettei järvi rehevöidy. Mikäli kuivatusvesistä aiheutuu haittaa vesistölle ja sen kalakannalle, hakijan on korvattava se täysimääräisesti vesistön omistajalle. 6) Järviseudun kalastusalue, Vimpelin osakaskunta ja Sääksjärven osakaskunta ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. Toissijaisesti, mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ovat edellyttäneet luvan myöntämistä määräaikaisena enintään viideksi vuodeksi. Sääksjärven osakaskunnan vesiin on Korpisalonnevan osalta määrättävä samansuuruinen vuosittainen kalatalousmaksu kuin aikaisemmassa päätöksessä on määrätty. Vimpelin osakaskunnan vesien ja koko Lappajärven osalle on määrättävä 3 000 euron suuruinen vuotuinen indeksiin sidottava kalatalousmaksu. Hakija on velvoitettava lisäksi käyttämään parasta mahdollista vesienpuhdistustekniikkaa ja suorittamaan kalataloustarkkailua. Lisäksi käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden entistämiselle on asetettava yhden vuoden takaraja.
25 Muistuttajat ovat kertoneet Lappajärven olevan Etelä Pohjanmaan merkittävin vesistö myös kalastollisesti. Järven sietokyky on täyttynyt, mikä näkyy runsaina leväkukintoina, pyydysten likaantumisena ja makuhaittoina kaloissa. Lappajärven tilan parantamiseksi on ponnisteltu vuosia. Sääksjärven osakaskunnan vesialueilla on tärkeä merkitys alueen väestölle kalastus ja virkistyskäytön kautta. Turvetuotantoalueiden kuivatusvedet aiheuttavat vesistölle ja kalastolle suurta vahinkoa. Järvessä on viime vuosina julkisin varoin toteutettu merkittävä kunnostushanke, joka jatkuu edelleen mm. ruohikoiden niitolla. 7) Sääksjärven jakokunta on edellyttänyt, että mahdollisesti myönnettävän luvan on oltava määräaikainen. Hakijan on käytettävä parasta käytettävissä olevaa lupaviranomaisen hyväksymää vesienkäsittelytekniikkaa. Lupaan on laadittava vesienkäsittelyn toimivuuden varmistava tarkkailuohjelma. Muistuttajan mukaan kokonaiskuormituksen tulisi laskea, jotta se tukisi jo tehtyjä järven kunnostustoimenpiteitä. Päästöt eivät saa heikentää Sääksjärven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hakijan vastine Hakija on Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnon johdosta selostanut mahdollisuuksiaan tehostaa vesienkäsittelyä. Hakijan mukaan alueelle suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja täyttävät ympäristönsuojelulaissa puhdistukselle asetetut vaatimukset. Käyttöönottotarkastuksen osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Hakija on todennut Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan 2) ja Vimpelin kunnanhallituksen 3) lausunnoista, että hakijan ja urakoitsijoiden välisissä sopimuksissa sekä laatu ja ympäristöjärjestelmän ohjeissa pöly ja meluvaikutusten ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota lausunnoissa mainitulla tavalla. Tuotantoalueen suunnittelulla, olosuhteisiin sopivilla tuotantokoneilla ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavilla työskentelytavoilla pöly ja meluhaitat voidaan ehkäistä lähes kokonaan myös lähellä asutusta toimittaessa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan lausunnon 4) johdosta. Hakija on todennut Lappajärven kalastuskunnan muistutuksesta 5), että ympäristökeskuksen lausuntoon annettuun vastineeseen viitaten suunnitellut kuivatusvesien puhdistusmenetelmät edustavat alueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja täyttävät ympäristönsuojelulaissa puhdistukselle asetetut vaatimukset. Korpisalonnevan turvetuotanto ei ole aiheuttanut eikä aiheuta kalastuskunnan hallinnoimilla vesialueilla korvattavaa kalataloudellista haittaa.
26 Hakija on todennut Järviseudun kalastusalueen, Vimpelin osakaskunnan ja Sääksjärven osakaskunnan 6) sekä Sääksjärven jakokunnan 7) muistutuksista, että ympäristölupa voidaan myöntää ottaen huomioon hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetty. Esteitä luvan myöntämiseen toistaiseksi voimassaolevana ei ole. Hakija on esittänyt luvan tarkistamisajankohtaa noin kymmenen vuoden päähän lupapäätöksen antamisesta. Vesienkäsittelyn tehostamisen myötä haitalliset kalataloudelliset vaikutukset tulevat vähenemään muistuttajien vesialueiden suuntiin. Haittojen väheneminen on huomioitava kalatalousmaksussa ja vaatimus vuotuisesta kalastalousmaksusta on hylättävä 850 euroa ylittävältä osalta. Lappajärven suuntaan johdettavat vedet eivät aiheuta kompensoitavaa tai kalatalousmaksulla estettävää haittaa. Jälkihoidon osalta tavanomaisesti asetettava lupamääräys on riittävä. Vallitsevan käytännön mukaan lupamääräyksiin on sisällytettävä tarkkailua koskevia määräyksiä. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 20.9.2006 suorittanut Korpisalonnevan turvetuotantoalueilla tarkastuksen, josta laadittu tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvat Ruissaarennevan turvetuotantoon (nro 135/2007/4) ja Pälvinevan turvetuotantoon (nro 136/2007/4) Vimpelin kunnassa. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Korpisalonnevan jo tuotannossa olevan turvetuotantoalueen toimintaan sekä sen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Vimpelin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 861,6 ha:n alueelta, joka sisältää 49,6 ha:n suuruisen laajennusalueen.
27 Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi on ympärivuotisesti johdettava laskuojan 1 kuivatusvedet 15.11.2006 ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen mukaisen vähintään 9 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta, laskuojan 2 kuivatusvedet suunnitelman mukaisen vähintään 5,2 ha:n suuruisen kosteikon kautta, laskuojan 4 kuivatusvedet 15.11.2006 ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen mukaisen vähintään 1,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta, laskuojan 5 kuivatusvedet 33 ha:n alalta 15.11.2006 ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen mukaisen vähintään 3 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta, laskuojan 6 kuivatusvedet suunnitelman mukaisen vähintään 2,3 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta, laskuojan 7 kuivatusvedet suunnitelman mukaisen vähintään 9,2 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta sekä laskuojan 8 kuivatusvedet suunnitelman mukaisten vähintään 2,2 ha:n ja 2 ha:n suuruisten pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Laskuojan 4 valuma alueen kuivatusvesiä koskeva pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ennen sen valuma alueen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Muut uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.8.2008 mennessä. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
28 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella A idän ja kaakon sekä alueella B lounaan ja luoteen välisillä tuulilla. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol
29 tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukseen. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Vimpelin ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
30 Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 4 000 euroa kalatalousmaksua Kruunupyynjoen valuma alueen kuivatusvesien osalta ja 3 000 euroa Ähtävänjoen valuma alueen kuivatusvesien osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi valuma alueiden vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu Ähtävänjoen valuma alueen osalta vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Korpisalonnevan Ähtävänjoen valuma alueen tuotantoalueesta 49,6 ha on uutta tuotantoaluetta, joka on ojitettu. Luvan myöntämi
Lupamääräysten perustelut 31 nen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä tämänkokoisen uuden tuotantoalueen kysymyksessä ollessa tarkoittaa pintavalutusta tai vastaavan tehoista vesienkäsittelymenetelmää. Lupamääräyksessä 2) laskuojan 4 valuma alueella olevan pintaalaltaan 38,9 ha:n uuden tuotantoalueen kuivatusvedet on määrätty johdettaviksi vähintään 1,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Laajennusalueen kuivatusvedet 10,7 ha:n suuruisen alueen osalta johdetaan laskuojan 1 kautta, jonka kuivatusvedet on määrätty johdettaviksi vähintään 9 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Laskuojan 1 valuma alueella oleva muu osa tuotantoalueesta on jo toiminnassa olevaa tuotantoaluetta samoin kuin laskuojien 2, 5, 6, 7, 8 ja 9 valuma alueilla olevat tuotantoalueet. Pintavalutus on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi laskuojan 5 valuma alueen 64,8 ha:n suuruisen tuotantoalueen länsiosan kuivatusvesille 33 ha:n tuotantoalalta. Tuotantoalueen 34 ha:n suuruisen itäosan kuivatusvesiä ei ole määrätty johdettaviksi pintavalutuksen kautta, koska alue on toiminnassa enää vain vähän aikaa. Virtaamansäätö on riittävä käsittelymenetelmä. Laskuojan 2 kuivatusvedet on määrätty johdettaviksi 5,2 ha:n suuruisen kosteikon kautta sekä laskuojien 6, 7 ja 8 kuivatusvedet pintavalutuksen kautta. Laskuojan 9 valuma alueen tuotantoalue on pinta alaltaan vähäinen eikä kuivatusvesien käsittelyä ole mahdollista tehostaa pintavalutuksella, minkä vuoksi ympäristölupavirasto katsoo perustason vesienkäsittelyn riittäväksi puhdistusmenetelmäksi. Korpisalonnevan tuotantoalueen pohjoispuolella on useita asuinrakennuksia 240 450 m:n etäisyydellä. Näistä lähimpänä olevalle asutukselle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan pölystä ja melusta. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Laskuojan 5 itäosan (34 ha) lupa on myönnetty määräaikaisena, koska hakija on ilmoittanut tuotannon loppuvan ja vesiin joutuvien päästöjen ja asutukselle aiheutuvan haitan vähentämiseksi luvan myöntäminen määräaikaisena on tarpeen. Kun otetaan huomioon Korpisalonnevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi
32 ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla lohkoilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 2). Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimuksen vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta ympäristökeskukselle siten kuin lupamääräyksestä 3) käy ilmi. Ympäristölupavirasto ottaa Vimpelin ympäristölautakunnan 2) ja Vimpelin kunnanhallituksen 3) vaatimuksen tuotannon pöly ja meluhaittojen minimoimisesta asutuksen lähellä ja tuulen tarkkailusta huomioon lupamääräyksistä 6) ja 7) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa aumojen sijoittamista koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 6) sekä laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentämistä koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 5) ilmenevällä tavalla huomioon.
33 Ympäristölupavirasto ottaa Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan 4) vaatimuksen Ähtävänjoen valuma alueella olevan Korpisalonnevan turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmien tuotantoaikaisesta kunnossapidosta ja niiden toiminnan tarkistamisesta lupamääräyksessä 4) ilmenevällä tavalla huomioon. Vesiensuojelumenetelmien tehostamista koskevaan vaatimukseen ympäristölupavirasto toteaa, että tarkistushakemus on määrätty tehtäväksi 30.11.2016. Tarkistushakemukseen on liitettävä ehdotus toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen sarkaojiin, kokoomaojiin ja laskeutusaltaisiin kertyneen kiintoaineen poistamisesta huomioon lupamääräyksestä 5) ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen huoltotoimenpiteistä pidettävästä valvontaviranomaiselle esitettävästä kirjanpidosta ympäristölupavirasto toteaa, että lupamääräyksessä 5) luvan saaja velvoitetaan etukäteen ilmoittamaan Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle töiden ajankohta. Vaatimukset valumavesien laadun tarkkailusta ja vesistötarkkailutulosten toimittamisesta Lappajärven ympäristölautakunnan tiedoksi ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 14). Ympäristölupavirasto ottaa Järviseudun kalastusalueen, Vimpelin osakaskunnan ja Sääksjärven osakaskunnan 6) kalatalousmaksua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 16). Ympäristölupavirasto hylkää muistuttajien vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä. Ympäristölupavirasto ottaa muistuttajien ja Sääksjärven jakokunnan 7) vaatimuksen luvan myöntämisestä määräaikaisena huomioon myöntämällä luvan laskuojan 5 valuma alueen itäosan osalta vuoden 2011 loppuun saakka. Muilta osin ympäristölupavirasto hylkää vaatimuksen luvan myöntämisestä määräaikaisena, koska lupamääräyksiä noudattaen oikeudelliset edellytykset luvan myöntämiseen toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Ympäristölupavirasto ottaa Sääksjärven jakokunnan vaatimuksen tarkkailusta huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi lukuun ottamatta laskuojan 5 valuma alueen itäosan noin 34 ha:n aluetta, jonka osalta lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.11.2016 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta
34 ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Länsi Suomen ympäristölupaviraston 27.11.2001 antaman päätöksen nro 56/2001/3 Korpisalonnevan osalta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Laajennusalueen kuntoonpanoa saadaan jatkaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 7 857 euroa
35 Perustelut Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua (5 820 euroa) korkeampana. Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU Liitteet 36 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Raija Aaltonen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.1.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Kartta