YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 156/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 304 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 156/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 304 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Lypsinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Soini Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Lypsinneva sijaitsee Soinin kunnan alueella. Tähän hakemusasiaan liittyvä Savonnevan turvetuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungin sekä Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien alueella. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Järvisalonnevan, Heiniahonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Soinin kunnan alueella. Tuotantoalueiden kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Tuotantokelpoinen pinta ala oli vuonna 2006 Savonnevalla 604,2 ha, Järvisalonnevalla 81,0 ha, Heiniahonnevalla 36,9 ha, Lypsinnevalla 43,3 ha ja Koirasuolla 351,2 ha eli yhteensä 1 116,7 ha. Tästä tuotantokunnossa on 804,4 ha, valmistelussa 93,2 ha ja kokonaan valmistelematta 219,0 ha. Vapo Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja , , , sekä 12. ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueelle sijoittuvan osan turvetuotannolle. Vapo Oy on Itä Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella, jota on täydennetty , pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Vahankajoen vesistöalueelle sijoittuvan laskevan osan turvetuotannolle. Itä Suomen ympäristölupavirasto on tekemällään päätöksellä siirtänyt hakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastolle käsiteltäväksi. Molempia hakemuksia käsitellään tämän päätöksen yhteydessä. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on jakanut hakemukset viideksi asiaksi; Savonnevan (LSY 2004 Y 402), Järvisalonnevan (LSY 2005 Y 302), Heiniahonnevan (LSY 2005 Y 303), Lypsinnevan (LSY 2005 Y 304) ja Koirasuon (LSY 2005 Y 305) turvetuotantoalu

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 eita koskeviksi ympäristölupahakemuksiksi, joita kaikkia käsitellään samanaikaisesti, mutta joista annetaan erilliset päätökset. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevat turvetuotantoalue on voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä ja myöhempää lupatarveharkintaa varten sekä merkitty siihen TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Savonnevan Vahankajoen vesistöön laskevalla osalla on Itä Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 23/97/3 myöntämä lupa, jota vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä osittain muuttanut. Päätöksen mukaan, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2005 jälkeen, on hakijan pantava viimeistään vireille hakemus vesien johtamista turvetuotantoalueilta vesistöön koskevien lupaehtojen tarkistamiseksi. Savonnevan Kyyjärveen laskevilla lohkoilla 1 4 on Itä Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 14/03/1 myöntämä ympäristölupa. Nämä alueet eivät sisälly tässä päätöksessä käsiteltävään hakemukseen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Savonnevan Soinin ja Alajärven puolella sijaitseva alue on merkitty turvetuotantoalueiksi. Savonjokea koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotanto on suunnitteltava siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Keski Suomen seutukaavassa Kyyjärven alueella oleva osa Savonnevasta on varattu turvetuotantoon. Myös maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski Suomen maakuntakaavassa Savonnevan Kyyjärvellä sijaitsevat alueet on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Lypsinnevan tuotantokelpoinen pinta ala on 43,3 ha, joka on kokonaan valmistelematonta. Lohko 192 on kokonaan metsäojitettu (7,8 ha). Lohkosta 191, jonka kokonaispinta ala on 32 ha, on 13,4 ha

3 3 luonnontilaista suota ja loppu metsäojitettua. Ojitetuilla alueilla kasvaa lähinnä mäntypuustoa. Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Turvetuotantoalueiden lähiympäristöt ovat pääasiassa metsäojitettua metsää ja suota. Lypsinevan lähiympäristössä ei ole asuttuja kiinteistöjä. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, Mäntykangas (FI ). Alueen pinta ala on noin 53 ha ja se on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Alueen nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta. Hankealue sijoittuu Savonjoen yläosan valuma alueelle (47.083), joka kuuluu Vimpelinjoen valuma alueeseen (47.08). Kyseiset valuma alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47). Lypsinnevalta kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Savonjokeen, joka laskee Lappajärveen. Savonjoki Savonjoen yläosan valuma alue on 61,8 km 2 suuruinen, josta hakemuksen mukaisen tuotantoalan osuus on 4,3 %. Savonjoen keskiosan vesi on ravinteikasta ja selvästi humuspitoista. ph arvo on ollut yleensä lievästi hapan, joitakin eliöstölle haitallisia arvoja (ph alle 5,5) on esiintynyt. Savonjoen alaosan vesi on ollut selvästi humuspitoista. Väriluvut ovat olleet matalimmillaan 1970 luvulla. Kiintoainepitoisuudet ovat hieman nousseet 1970 luvulta 1980 luvun loppupuolelle. Ravinnepitoisuuksien perusteella joki on rehevä. ph arvojen vuosittaiset keskiarvot ovat vaihdelleet happamasta neutraaliin. Lappajärvi Lappajärvi on Pohjanmaan suurin järvi, jonka pinta ala on 142 km 2, keskisyvyys 7,5 metriä ja suurin syvyys 38 metriä. Järven valumaalueesta peltoa on noin 20 % ja metsää ja suota noin 68 %. Lappajärven fosforipitoisuus on kolminkertaistunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Vuosina toteutetussa Lappajärvi Life hankkeessa rehevöitynyttä järveä ja sen valuma aluetta kunnostettiin. Järvi on lievästi rehevöitynyt. ph on ollut melko korkea, mihin ovat vaikuttaneet kesäaikaiset leväkukinnot. Väriarvon perusteella järvi on humuspitoinen. Järvessä esiintyy nykyisin ajoittain sinilevää.

4 4 MUU VESISTÖKUORMITUS TURVETUOTANTO Savonjoen valuma alueella sijaitsee hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Korpisalonnevan turvetuotantoalue, Koppelonnevan, Marjamäen Savonnevan sekä Veteläsuon turvetuotantoalueet. Lisäksi Savonjokeen johdetaan Vimpelin kunnan jätevedenpuhdistamon jätevedet. Turvetuotantoalueiden lisäksi vesistöalueita kuormittaa maa ja metsätalous sekä haja ja loma asutus. Savonnevalla, Järvisalonnevalla, Heiniahonnevalla, Lypsinnevalla ja Koirasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta HAKUmenetelmällä sekä imuvaunu ja mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä. Palaturvetta tuotetaan palaturvemenetelmällä. Kaikkien tuotantoalueiden keskimääräinen vuosituotantomäärä, kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on käytössä, on yhteensä noin m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Tuotantoalueella on vesienkäsittelyrakenteina laskeutusaltaat, sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet sekä tuotannosta poistumalle alueelle perustettava pintavalutus. Laskeutusaltaat varustetaan vettä padottavalla patorakenteella ja pintapuomilla. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle vaatii pumppausta, jota tehdään sulan maan aikana. Täydennyksessään hakija on esittänyt vesienkäsittelymenetelmiä tehostettavaksi Lypsinnevan lohkolla 19 rakentamalla 17,1 ha:n suuruinen kosteikkoalue 1, jonka osuus valuma alueesta (369,4 ha) olisi 4,6 %. Laskennallinen vuotuinen huuhtouma tuotantoaikana Ähtävänjoen vesistöalueelle Savonjoen suuntaan Heiniahonnevan ja Lypsinnevan tuotantoonoton ja tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien käyttöönoton jälkeen (pintavalutus laskuojat 1 2) on seuraava: Laskuoja Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Savonneva LO 1 ja Lypsinneva LO Heiniahonneva LO yhteensä

5 5 Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Kaikilta viideltä turvetuotantoalueelta turve kuljetetaan yhteensä noin rekkakuormalla vuorokaudessa noin vuorokautena vuodessa. Turvetuotantoalueilta kuljetusreitit ovat itäänpäin reitti työmaantie Vehkaperäntie valtatie nro 16, länteen: työmaantie Niskakankaantie valtatie nro 16 ja etelään: Ryöstejärventie maantie nro 697. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä tuotantoalueiden varikkoalueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain kaikilta viideltä turvetuotantoalueelta yhteensä noin l, kiinteää öljyjätettä noin 420 kg, paristoja ja akkuja noin 130 kg, metalleja kg, sekajätettä 13 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotantoalueiden vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat kaikilla viidellä alueella yhteensä noin 146 henkilötyövuotta. Tuotantoalueilla ei voi metsästää tuotanto ja kunnostustoimien aikana. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Tuotantoalueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Savonnevan, Lypsinnevan ja Heiniahonnevan turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Ähtävänjoen vesistöalueella kohdistuvat ensisijaisesti Savonjokeen.

6 6 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Tuotantoalueiden aiheuttama ainekuormitus on vuonna 2003 muodostanut noin 4 7 % Savonjoen yläosan ja 0,6 1,6 % koko Savonjoen ainekuormasta. Hakijan tietojen mukaan soiden alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Kalatalouden kannalta Savonnevan, Lypsinnevan ja Heiniahonnevan kuivatusvesien vaikutukset Savonjoen yläosalla ovat siinä määrin vähäisiä, ettei niistä hakijan mielestä aiheudu korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Lypsinnevan turvetuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse vakituisessa tai vapaa ajan käytössä olevia kiinteistöjä, joiden kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen se voisi vaikuttaa. Hakijalle ei ole esitetty kaivoja koskevia valituksia Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole asuttuja kiinteistöjä. Alueille on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueiden toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailut Alueella noudatetaan Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskevaa tarkkailuohjelmaa, joka sisältää ohjeet käyttö, päästö ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta. Savonneva on yksi ns. intensiivitarkkailussa olevista alueista, joilta valumia mitataan ympärivuotisesti ja jatkuvatoimisesti. Päästötarkkailupiste sijaitsee Mustapuron valuma alueella lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella. Käyttötarkkailua on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan ja päästötarkkailua jatketaan lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella voimassa olevan ohjelman mukaisesti.

7 7 Savonnevan Lappajärveen laskevalle osalle perustetaan ympärivuotisesti toimiva tarkkailuasema esim. Järvisalonnevan pintavalutuskentän alapuolelle. Lisäksi muista laskuojista otetaan lisänäytteitä veden laatutiedon varmistamiseksi ja kuormituslaskennan tarkentamiseksi kahtena vuotena lupakaudella touko syyskuun aikana kerran kuukaudessa. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti Mustapurossa, Kortejärvessä, Iso Punsassa ja Vahangassa. Savonjoen yläosalle perustetaan uusi tarkkailupaikka kohtaan, jossa Savonjoki alittaa Kyyjärvi Vaasa valtatien. Hakija on vuodesta 1999 lähtien tarkkaillut hankealueiden kalataloudellisia vaikutuksia Vahankajoen vesistöalueella Keski Suomen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Ähtävänjoen vesistöalueen puolella hakija esittää kalataloudellisen tarakkailun toteuttamista Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voi sisältää määrävälein tehtäviä kalastustiedusteluja sekä koekalastuksia Torasjärvellä, Savonjoella ja Toraspurolla. Soiden sijainti huomioon ottaen hakija on katsonut, ettei muuta velvoitetarkkailua ole tarpeen järjestää alkavalla lupakaudella. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on katsonut, että hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille. 1. Kuulutus Itä Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla Vahankajoen vesistöalueella sijaitsevien Savonnevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemusasiasta ympäristölupavirastossa sekä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Tähän asiaan kuului tuolloin Lypsinnevan eteläosan noin 5 hehtaarin suuruinen osa lohkosta L191. Hakija on myöhemmin muuttanut hakemustaan siten, että kaikki Lypsinnevan kuivatusvedet johdetaan Savonjokeen Ähtävänjoen vesistöalueelle. Itä Suomen ympäristölupaviraston kuulutuksen johdosta annetut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet eivät siten koske Lypsinnevan turvetuotantoa koskevaa hakemusta sen nykyisessä muodossa.

8 8 2. Kuulutus Itä Suomen ympäristölupaviraston siirrettyä sen käsiteltävänä olleen osan hakemusta Länsi Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi hakijalta on pyydetty täydennystä muun muassa tuotantoalueiden nykytilasta, melu ja pölyhaitoista, ympäristövaikutusten arviointilain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta, uusista pintavalutuskentistä ja muista vesienkäsittelyrakenteista sekä virtamaansäädön sisältävää perustasoa tehokkaammasta vesienkäsittelystä eräille lohkoille. Hakijan toimitettua pyydetyt täydennykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla Savonnevan, Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon ympäristölupahakemuksia koskevista asioista ympäristölupavirastossa ja Alajärven kaupungissa sekä Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemusten johdosta välisenä aikana. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskuksilta, Keski Suomen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksilta, Alajärven kaupungin ja Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Alajärven kaupungilta ja Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kunnilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Viiden Kunnan Sanomat ja Järviseutu lehdissä. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että Lypsinnevan tuotantoalueella vesiensuojelumenetelmäksi esitetään ruokohelpikenttää Savonnevan lohkojen 7 ja 8 pohjoispuolella. Kentälle johdettaisiin vedet 99,3 hehtaarin tuotantoalueelta. Vesien johtaminen ruokohelpikentälle vaatii pumppausta, jota hakija esittää tehtäväksi vain sulan maan aikana. Koska kasvillisuuskentän puhdistusteho ei varsinkaan alkuvaiheessa ole yhtä hyvä kuin pintavalutuskentän, riittävän puhdistustehon aikaansaamiseksi kasvillisuuskentän tulee olla 5 6 % valuma alueesta. Vedet täytyy myös saada jakautumaan kentälle tasaisesti ilman, että ojastot aiheuttavat oikovirtauksia. Kaavoituksen osalta ympäristökeskus on todennut, että Savonjoki kuuluu vahvistetun Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräykseen III. Määräyksen mukaan turvetuotanto on suunniteltava siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Savonjokeen laskevat Heiniahonneva (uusi alue), Lypsinneva (uusi alue) ja Savonnevan lohkot 6 8. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan nykyisen hakemuksen mukainen toiminta ja vesiensuojelurakenteiden tehostaminen johtavat siihen, että kokonaiskuormitus pysyy suunnilleen samalla tasolla. Tuotantotoiminta ei vaikuta läheisten Natura alueiden luontoarvoihin eikä Natura arviointia siten tarvita. Koirasuon lohko 26 on luonnontilainen ja Lypsinneva, Heiniahonneva ja Järvisalonneva ovat osin

9 9 luonnontilaista ja osin metsäojitettua. Hakijan tulee täydentää hakemusta selvityksellä luonnontilaisten soiden luontoarvoista. Ympäristökeskus on katsonut, että päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Savonnevan, Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon alueilta tuleva ravinne ja kiintoainekuorma on valtava. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Savonnevan turvetuotannon laajennukselle tulisi myöntää lupaa. Olemassa olevilla tuotantoalueilla ehdottomana edellytyksenä luvan myöntämiselle on se, että vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan välittömästi ja että kuivatusvedet kaikilta alueilta käsitellään pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. TE keskus on vaatinut myös, että tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä käytetään ympärivuotisesti, koska merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta syntyy tuotantokauden ulkopuolella loppusyksyllä, talvella ja alkukeväällä. Vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta turvetuotantoalueilta lähtevää kuormitusta ja näin ollen tuotantoalueiden haittavaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ei voida estää. Sen takia TE keskus on katsonut, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lisäksi luvan saajan on suoritettava euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Mikäli uusille tuotantoalueille ei myönnetä lupaa ja vanhoilla alueilla otetaan käyttöön tehostetut vesiensuojelutoimenpiteet, esitettyä kalatalousmaksun minimiä (6 500 ) voidaan pitää riittävänä. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien, ainakin Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 3) Vimpelin kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että turvetuotannon melu ja pölyhaitat lähellä asutusta tulee minimoida ja turpeen nostoa tulisi välttää tuulen osuessa voimakkaana asutukseen päin. Turveaumat tulee sijoittaa mahdollisimman kauaksi asutuksesta pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja paloturvallisuuden parantamiseksi. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehtia siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja

10 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet. 10 toimivat asianmukaisesti. Laskeutusaltaat ja ojat lietesyvennyksineen on tyhjennettävä riittävän usein. 4) Ähtärinreitin kalastusalue / Kuninkaanjoenkylän osakaskunta on katsonut, ettei lisäalueiden käyttöönottoon tule myöntää uusia lupia. Lisäksi nykyisiltä alueilta tulevien pintavesien tehokkaaseen puhdistamiseen tulee ympäristölupapäätöksessä kiinnittää suurta huomiota. 5) Järviseudun kalastusalue on edellyttänyt Vapo Oy:ltä koko nyt haettavan alueen jätevesien käsittelyä pintavalutuskentillä sekä hakemuksessa mainitulla ruokohelpikosteikolla. Koska nyt haettavan ympäristöluvan vaikutus ulottuu vuoteen 2030 asti ja hakijankin myöntämät haitat kalastolle ja kalastukselle ovat ilmeiset, kalastusalue on lisäksi vaatinut euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua, joka on sidottava elinkustannusindeksiin. Vastine Vapo Oy on todennut Vimpelin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta, että Savonjoen alaosan ja Lappajärven itäosan, jotka sijaitsevat Vimpelin kunnan alueella, osalta lautakunnan vaateet ovat tulleet huomioiduksi hakemussuunnitelmassa ja sen täydennyksissä. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, ettei luvan epääminen uusien alueiden osalta ole perusteltua, koska Kuninkaanjoen suunnalla osan Koirasuota ja Järvisalonnevan tuotantoala on 193,6 ha eli jokseenkin vähäinen ja kuivatusvesien puhdistus on em. alalla suunniteltu suoritettavaksi pintavalutuksella. Savonjoen suunnalla uusia alueita ovat Heiniahonneva (36,9 ha) ja Lypsinneva (43,3 ha), jotka yhdessä ovat vähäinen tuotantoala. Heiniahonnevalle rakennetaan pintavalutuskenttä ja Lypsinnevalle kosteikko. Savonnevalta Savonjokeen kaatuvasta alueesta poistunutta tuotantoalaa on noin 235 ha (pääosa muussa käytössä: ruokohelpi, metsitys). Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu kuivatusvesien puhdistuksen tehostaminen on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. TE keskuksen kalatalousmaksuvaatimus euroa vuodessa ei hakijan mielestä voi samalla tuotantoaluekokonaisuudella olla eri suuruinen johonkin toiseen purkusuuntaan eikä mitenkään riippuvainen TE keskuksesta. Maksun on oltava samaa tasoa kuin Vahanganjoen vesistöalueelle kaatuvalla osalla. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on Lypsinnevan osalta todennut, että kasvillisuuskenttä voidaan toteuttaa 5 6 %:n kokoisena valuma alueestaan. Maakuntakaavassa oleva suunnittelumääräys ei voi hakijan mielestä olla ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu luvan myöntämisen este.

11 11 Lypsinnevan, Heiniahonnevan ja Järvisalonnevan luontoarvojen selvittämisvaatimuksesta hakija on todennut, että korkein hallintooikeus on antamassaan vuosikirjapäätöksessä katsonut, että turvetuotantotoiminta merkitsi itse toimialueen fyysistä muuttamista, mutta tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan olleet seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Hakija ei näe selvitykselle olevan perusteita. TARKASTUS Länsi Suomen ympäristölupavirasto on suorittanut asioissa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. LISÄSELVITYKSET Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle selvityksen tuotantoalueiden poistumista ja laajennuksista lohkoittain vuoteen 2015 mennessä sekä tähän liittyvät ajantasaiset lohkokohtaiset kartat. Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen täydennyksenä arvion luonnontilaisten soiden luonnonarvoista. Arviossa todetaan, että Lypsinnevan lohko 192 on kokonaan ja lohko 191 pohjois ja länsiosaltaan metsäojitettu. Lohkon 191 etelä ja itäreunalla on 1 2 metsäojaa kivennäismaan reunassa. Ojittamatonta aluetta on noin 13,4 ha suon keski, itä ja kaakkoisosassa. Ojien puuston kasvua lisäävä vaikutus ulottuu 5 10 metrin päähän ojista lukuun ottamatta lohkon keskiosassa länteen pistävää ojittamatonta kärkeä, jossa kasvaa runsaammin 1 3 metrin korkuista männyntaimikkoa. Valtaosa ojittamattomasta alueesta on hyvin harvapuustoista. Lohkon 191 suoalue on karuinta ja kuivinta pohjoisosassa ollen tyypiltään lähinnä rahkarämettä ja lyhytkorsinevaa. Keskiosa ja eteläosa ovat lyhytkorsirämettä, joka kaakkoisosassa on muuta osaa vetisempää, paikoin ruoppapintaista. Kosteammilla paikoilla kenttäkerroksessa on runsaasti tupasluikkaa (muualla tupasvillaa) ja jonkin verran suursaroja, erityisesti pullosaraa. Hakija on katsonut, että ojittamattomat alueet edustavat karuja, alueella tavanomaisia kasvillisuustyyppejä. Merkkejä rauhoitettujen kasvilajien esiintymisestä ei ole havaittu. Muutoinkaan hakijan tiedossa ei ole rauhoitettujen lajien esiintymiä alueella. Alueella ei ole havaittu petolintujen, esimerkiksi kalasääsken pesiä, eikä niiden esiintyminen vähäpuustoisella suoalueella ole todennäköistä MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 153/2007/4, 155/2007/4, 156/2007/4, 157/2007/4 myöntänyt ympäristöluvan Savonnevan (LSY 2004 Y 402), Heiniahonnevan (LSY 2005 Y 303), Lypsinnevan (LSY 2005 Y 304 ja Koirasuon (LSY 2005 Y 305) turvetuotannolle ja päätöksellä nro 154/2007/4 hylännyt Järvisalonnevan (LSY 2005 Y 302) ympäristölupaa koskevan hakemuksen. Kaikkien lupahakemusten asiakirjat ovat olleet samanaikaisesti esillä.

12 12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Lypsinnevan turvetuotantoon Soinin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 43,3 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuuskentän 1 kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Kasvillisuuskentän 1 alan on oltava vähintään 5 % valuma alueesta mutta kuitenkin vähintään 17,1 ha:n suuruinen. Lisäksi alueella olemassa olevat ojat on tukittava oikovirtausten estämiseksi ja pengerryksin tai muilla rakenteilla varmistettava, että vedet jakautuvat tasaisesti koko kasvillisuuskentälle. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.

13 13 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Uusi kasvillisuuskenttä on otettava käyttöön viimeistään ) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol

14 14 tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Soinin kunnan ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Soinin kunnan ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

15 15 Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 260 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa alueen kuntoonpanon aloittamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lypsinneva on uusi tuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Lypsinnevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet tul

16 Lupamääräysten perustelut 16 laan johtamaan Savonnevan turvetuotantoalueen lohkolle 5 rakennettavalle kasvillisuuskentälle 1, jonka pinta alan osuuden koko valuma alueesta on oltava vähintään 5 %. Vesienkäsittely vastaa tällöin parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotannon vesiin johdettavien päästöjen vaikutukset heikentävät purkuvesistön kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu, jolla tehtävillä toimenpiteillä ehkäistään kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 5). Kasvillisuuskentän riittävän tehon ja kapasiteetin varmistamiseksi kentän osuus valuma alueesta on määrätty hakemuksen mukaista suuremmaksi. Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi annetaan lupamääräys 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

17 17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen, Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan, Järviseudun kalastusalueen ja Ähtärinreitin kalastusalueen / Kuninkaanjoenkylän osakaskunnan vesienkäsittelyrakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 1) 5) ilmenevällä tavalla. Pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Luvan epäämisvaatimusten osalta uusille tuotantoalueille ympäristölupavirasto toteaa, että ottaen huomioon Savonjoen valuma alueella olevien Savonnevan vanhojen tuotantoalueiden poistumat ja kuivatusvesienkäsittelyn tehostaminen sekä Lypsinnevan uuden tuotantoalueen vesien käsittelyssä käyttöönotettava kasvillisuuskenttä, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Vaatimukset kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

18 18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Toiminta saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90, 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 :ään ja asetuksen liitteen maksutaulukon kohtaan: turvetuotanto, tuotantoalue hehtaaria.

19 19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Sinikka Laitakari Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) sekä Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Kartta Liite 2

22 Liite 3 LYPSINNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojasta tuotantoalueen alapuolelta ja kasvillisuuskentän jälkeen ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph.

23 Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.