Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Transkriptio

1 TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell

2 Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE TUTKIMUSALUE Valumavedet Vesistöt ja veden laatu Kalasto ja kalastus TARKKAILUOHJELMA Tarkkailun tavoite Kalastustiedustelut Koekalastukset järvialueilla Koekalastukset virtavesissä Koeravustukset RAPORTOINTI VIITTEET... 6 Jyväskylä Pekka Sundell Ympäristöasiantuntija , pekka.sundell@nablabs.fi Nab Labs Oy Jyväskylän toimipaikka Survontie 9 D, Jyväskylä

3 1 1 TARKKAILUVELVOITE Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 43/10/1 (dnro ISA- VI/4/04.08/2010) myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kinnulan kunnan Kinnulan kylässä sijaitsevan Vehkanevan tuotantokuntoisella noin 211 hehtaarin alueella sekä lohkojen 7 ja 9 uudella, yhteensä noin 59 hehtaarin alueella. Vaasan hallinto-oikeus on edellä mainitusta päätöksestä tehtyjen valitusten johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen tuotantolohkojen 7 ja 9 osalta ja palauttanut asian näiltä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Uudessa päätöksessään (nro 9/2014/1, dnro ISAVI/4/04.08/2012, ) aluehallintovirasto hylkäsi Vapo Oy:n Vehkanevan turvetuotantoalueen lohkojen 7 ja 9 turvetuotannon ympäristölupahakemuksen. Samalla se täydensi aiemmin myöntämäänsä ympäristölupaa Vaasan hallintooikeuden päätöksen (nro 11/0324/1, ) mukaisesti. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 167/08/1 (dnro ISY Y-82) myöntänyt Turvepudas Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kinnulan kunnassa sijaitsevan Petäikkönevan tuotantokuntoisella noin 31 hehtaarin alueella. Luvan saajien on tarkkailtava turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutuksia Matkusjoen ja Jäppäjärvien kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2 TARKKAILUALUE Vehkanevan ja Petäikkönevan turvetuotantoalueet sijaitsevat Kinnulan kunnassa Kinnulan ja Kinnulan kruununmaan kylissä 6-8 km Kinnulan kuntakeskuksesta länteen (kuva 1). Vehkanevan tuotantokelpoisesta alasta on tuotantokunnossa ja tuotannossa noin 211 hehtaaria. Petäikkönevan tuotantoalueen pinta-ala on 31 hehtaaria. 2.1 Valumavedet Petäikkönevan ja Vehkanevan turvetuotantoalueet sijaitsevat Viitasaaren reitin (14.4) Isojoen-Jääjoen alueella (14.45) ja siellä pääosin Matkusjoen valuma-alueella (14.453) ja osin Ylä-Jäpän alueella (14.452). Vehkanevan kuivatusvedet johdetaan kahdenpintavalutuskentän kautta kahta laskuojaa pitkin Palokinpuroon ja sitä pitkin edelleen Matkusjokeen. Tuotantoalueen osuus Palokinpuron valuma-alueesta on noin 15 %, Matkusjoen lähivaluma-alueesta 5,4 % ja Jäppäjärven yläpuolisesta valuma-alueesta 0,8 %. Palokinpuron keskivirtaama on 0.14 ja Matkusjoen 2.46 m 3 /s.

4 2 Kuva 1. Vehkanevan ja Petäikkönevan turvetuotantoalueet sekä niiden alapuoliset vesialueet. Punaiset pisteet ovat sähkökalastus- ja siniset neliöt koeravustusalueita. Mustat nuolet osoittavat kohdat, missä Palokinpuro ja Petäikkönevalta tuleva oja laskevat Matkusjokeen. Ylä-Jäpän yläosassa oleva musta viiva on koekalastusalueen raja. Petäikkönevan kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Matkusjokeen johtavaan ojaan. Etäisyys pintavalutuskentältä Matkusjokeen on vain 130 metriä. Oja laskeen Matkusjokeen noin 3,4 kilometriä Palokinpuron yläpuolella. Nielujärvestä matkaa ojan purkukohtaan on noin 1,2 kilometriä. Matkusjoesta vedet laskevat Ylä-Jäpän, Ala- Jäpän, Savijärven ja Myllyjoen kautta Kivijärveen. 2.2 Vesistöt ja veden laatu Nielujärvestä alkunsa saavan Matkusjoen pituus on 7,5 km ja se laskee Ylä- Jäppäjärven eteläpäähän. Matkusjoen valuma-alueen pinta-ala on 39,15 km² ja keskivirtaama 2,46 km 3. Joen keskiosaan laskevan Palokinpuron pituus on 2 km. Siihen laskevat Vehkanevan tuotantoalueen kuivatusvedet. Palokinpuron valuma-alueen pinta-ala sen laskiessa Matkusjokeen on 14,29 km² ja keskivirtaama 0,137 m 3. Ylä- ja Ala-Jäppä muodostavat yhtenäisen vesistön, jonka pinta-ala on 305 hehtaaria, keskisyvyys 3,4 ja suurin syvyys 11,8 metriä. Matkusjoessa Palokinpuron purkukohdan yläpuolella vesi on tummanruskeaa, hapanta, ravinteikasta ja rautapitoista. Palokkijärvestä ja Vehkanevalta tulevan Palokinpuron vesi on laadullisesti selvästi huonompaa kuin Matkusjoen. Palokinpuron vedessä on runsaasti ravinteita ja se on hyvin sameaa. Korkeista rauta- ja humuspitoisuudesta johtuen

5 3 vesi on väriltään hyvin tummaa. Palokinpuron kautta tulevat vedet heikentävät Matkusjoen veden laatua. Ne lisäävät joen veden keskimääräistä rautapitoisuutta ja kokonaistyppipitoisuutta µg/l. Veden korkea humuspitoisuus sen sijaan ei juurikaan näy Matkusjoen veden humuspitoisuudessa, sillä Palokinpuron kautta Matkusjokeen tuleva vesimäärä on vähäinen. Pintavesien laatuluokituksen mukaan Matkusjoen ekologinen tila oli vuonna 2013 tyydyttävä. Ylä-Jäpän vesi on hapanta ja ruskeaa. Sen pintaveden keskimääräinen ravinne- ja a- kloro-fyllipitoisuus kuvastaa rehevyyttä. Rehevöitymisongelmista kertoo myös alusveden heikko happitilanne sekä talvella että kesällä. Pintavesien laatuluokituksen mukaan Ylä-Jäpän ekologinen tila oli vuonna 2013 hyvä. 2.3 Kalasto ja kalastus Kivisimppu oli vuonna 2014 selvästi Matkusjoen runsaslukuisin kalalaji. Niiden lisäksi joessa tavattiin mm. särkiä, ahvenia, taimenia, mateita, salakoita ja haukia. Taimenet saatiin saaliiksi joen alaosasta. On todennäköistä, että alueella on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Kivisimppujen määrä väheni joen ala- ja yläosassa ja lisääntyi joen keskiosassa. Rapua esiintyi suuressa osassa jokea, mutta kokonaisuutena ottaen kanta oli harva. Matkusjoessa kalasti vuonna 2014 ainakin viisi ruokakuntaa. Eniten kalastettiin onkimalla ja katiskoilla. Merkittävimmät saalislajit alueella olivat särki ja ahven (Sundell 2015). Ylä-Jäpän kalasto koostui vuonna 2014 pääosin ahvenista ja särjistä. Ahven on alueella selvä valtalaji. Muita järvessä esiintyviä lajeja ovat mm. kuha, kiiski, hauki, salakka ja lahna. Rapukanta oli järvessä erittäin harva tai puuttui kokonaan. Kalastustiedustelun mukaan Ylä-Jäpällä kalasti vuonna 2014 ainakin 37 ruokakuntaa. Kalastus tapahtui enimmäkseen solmuväliltään yli 50 mm:n verkoilla ja katiskoilla, mutta myös uistinpyynti, etenkin vetouistelu, oli yleistä. Merkittävimpiä saalislajeja olivat hauki, kuha ja ahven. Myös muutama taimen saatiin saaliiksi (Sundell 2015). Tarkkailualueen vesiin on istutettu kuhaa, järvitaimenta ja rapua. Kuha on menestynyt hyvin, mutta järvitaimenen ja ravun istutukset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. 3 TARKKAILUOHJELMA 3.1 Tarkkailun tavoite Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Vehkanevan ja Petäikkösuon turvetuotantoalueiden vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen

6 4 3.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelujen avulla kerätään tietoa tarkkailualueen järvien ja virtavesien kalaja rapukannoista sekä kalastuksesta. Tietoa kerätään mm. kalaston määrästä ja rakenteesta, rapukantojen tilasta, kalastuksen määrästä ja ajoittumisesta, saadun saaliin määrästä ja rakenteesta, käytetyistä pyydyksistä sekä kalastusta haittaavista tekijöistä tarkkailualueen eri osissa. Tiedustelualueeseen kuuluvat virtavesistä Palokinpuro ja Matkusjoki sekä järvialueista Ylä-Jäppä. Kalastustiedustelu lähetetään postitse tarkkailualueella kalastaville, asuville tai siellä kiinteistön omistaville ruokakunnille. Tavoitteena on saada 150 ruokakunnan yhteystiedot tiedustelun postittamista varten. Yhteystiedot saadaan osakaskunnilta ja kiinteistörekistereistä. Tiedusteluun vastaamatta jättäneille lähetetään muistutuskirje. Kalastustiedustelu tehdään ensimmäisen kerran vuoden 2019 alussa ja sen avulla kerätään tietoja alueen kalastosta ja kalastuksesta vuonna Tiedustelu uusitaan neljän (4) vuoden välein. 3.3 Koekalastukset järvialueilla Koekalastusten tarkoituksena on saada tietoa Ylä-Jäpän kalastosta ja siina tapahtuvista muutoksista. Koekalastusalue ulottuu järven eteläosasta keskiosan syvännealueen itäreunaan saakka, Hakkaraniemen kohdalle (kuva 1). Koekalastukset tehdään NORDICyleiskatsausverkoilla. Pyyntiponnistus on 35 verkkovuorokautta. Pyyntialueet valitaan järvestä satunnaisesti RKTL:n (Olin ym. 2014) ohjeiden mukaisesti. Verkkojen jako eri syvyysvyöhykkeisiin tehdään syvyysvyöhykkeiden pinta-alojen suhteessa. Verkot jakautuvat eri syvyysvyöhykkeisiin tällöin seuraavasti: 0-3 metriä 18 verkkoa, 3-6 metriä 11 verkkoa ja 6-12 metriä 6 verkkoa. Koekalastusten tarkoituksena on järvien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saadusta saaliista lasketaan kokonaissaalis ja yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että massana. Lisäksi esitetään lajikohtaiset pituusluokkajakaumat runsaimpien lajien osalta. Koekalastusten yhteydessä arvioidaan verkkojen likaantumisaste (1-5) ja merkitään muistiin havainnot verkkojen likaantumisesta. Verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun 15. ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana. Kalastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2018 ja sen jälkeen neljän (4) vuoden välein. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n työraportissa (Olin ym. 2014) esitettyjä ohjeita. Verkkokoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä.

7 5 3.4 Koekalastukset virtavesissä Alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun kuuluvia sähkökoekalastuksia tehdään Matkusjoessa. Tavoitteena on selvittää alueen kalaston ja rapukannan tilaa. Joessa kalastetaan viisi (5) koealaa. Koealoista yksi on Petäikkönevan laskuojan yläpuolella ja toinen Petäikkönevan laskuojan ja Palokinpuron välisellä alueella. Kolme koekalastusaluetta on Palokinpuron alapuolisella alueella. Kuvassa 1 on esitetty alueiden sijainnit. Tavoitteena on löytää koekalastuksia varten koskimaiset ja mahdollisimman monimuotoiset alueet. Koealan tavoitepinta-ala on 100 m². Kalastukset tehdään kullakin alueella kahteen kertaan niin, että kalastuskertojen välillä pidetään vähintään 15 minuutin tauko. Kalastettavien koealojen sijainti määritetään GPS-koordinaatein ja niistä otetaan valokuva. Koealoilta tehdään lisäksi kohdekuvaukset, joissa määritetään alojen mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Koekalastusten tarkoituksena on virtavesien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan. Saaliista lasketaan kokonaissaalis ja saalis pinta-alayksikköä kohden lajeittain sekä kappalemääränä että massana. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat. Sähkökoekalastukset tehdään elo-syyskuussa. Seuraavan kerran ne tehdään vuonna 2018 ja sen jälkeen neljän (4) vuoden välein. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n työraportissa (Olin ym. 2014) esitettyjä ohjeita. Sähkökoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.5 Koeravustukset Koeravustusten avulla selvitetään tarkkailualueen järvien ja jokien rapukantojen tilaa. Ravustuksia tehdään Matkusjoessa kuudellä (6) ja Ylä-Jäpässä viidellä (5) alueella (kuva 1). Kullakin alueella ravustetaan 10 mertayötä. Koeravustusten pyyntiponnistus on siis yhteensä 110 mertayötä. Saaliiksi saadut ravut mitataan ja niiden sukupuoli määritetään. Lisäksi tarkistetaan silmämääräisesti rapujen kunto. Ravustukset tehdään seuraavan kerran heinäkuussa 2018, mielellään ennen varsinaisen ravustuskauden alkua. Sen jälkeen ne uusitaan neljän (4) vuoden välein. 4 RAPORTOINTI Raportti Matkusjoen kalataloudellisesta yhteistarkkailusta valmistuu tarkkailua seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Keskeisten tulosten lisäksi tarkkailuraportissa esitetään arvio hankkeiden kalatalousvaikutuksista, tarkkailuaineiston epävarmuustekijöistä sekä tarkkailun kehittämistarpeesta.

8 6 Raportti toimitetaan Vapo Oy:lle, Turvepudas Oy:lle, Keski-Suomen ELY-keskukselle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Kinnulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kivijärven kalastusalueelle. ELY-keskuksille raportti toimitetaan sähköisessä muodossa. 5 VIITTEET Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014, 14 s. + liitteet. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Sundell, P. 2015: Matkusjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 110/2015, 16 s. + liitteet.