ASIA LUVAN HAKIJA. Kynkäänsuon turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen, Yli-Ii. Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 71/07/1 Dnro PSY-2006-Y-127 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kynkäänsuon turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen, Yli-Ii Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

2 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET... 3 SELVITYS VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUKSISTA... 3 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Hakemuksesta kuuleminen... 7 MERKINTÄ... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 KÄSITTELYRATKAISU... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 Toiminnan lopettaminen lohkoilla 2 ja RATKAISUN PERUSTELUT... 9 Käsittelyratkaisun perustelut... 9 Pääasiaratkaisun perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 13

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa esittänyt suunnitelman Kuivaniemen ( alkaen Iin) ja Yli-Iin kunnassa sijaitsevan Kynkäänsuon turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostamiseksi. ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 66/05/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon nykyisellä auma-alueet mukaan lukien noin 339,0 hehtaarin suuruisella alalla ja uudella auma-alueet mukaan lukien noin 110,4 hehtaarin alalla Kuivaniemen ja Yli-Iin kunnassa sijaitsevalla Kynkäänsuolla. Vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Polviojan kautta Viitaojaan, Kynkäänojaan sekä Syrjäojan ja Iso- Saviojan kautta Vitmaojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Päätöksen lupamääräyksen 1 kolmannen kappaleen mukaan "Luvan saajan on mennessä esitettävä hakemuksella ympäristölupavirastoon vesiensuojelun tehostamista koskeva suunnitelma siltä osin kuin tuotantoalueen vesiä ei käsitellä pintavalutuksella. Suunnitelman tulee sisältää tekniset ja taloudelliset selvitykset ainakin pintavalutuksen käyttöönotosta joko johtamalla vedet nykyisin käytössä oleville pintavalutuskentille tai rakennettaville pintavalutuskentille sekä tuotannosta poistuvien alueiden hyödyntämisestä vesiensuojelussa. Selvityksessä on tarkasteltava ympärivuotisen pintavalutuksen käyttöä sekä turvetuotantoalueen kuormituksen kehittymistä Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 31/99/1 mukaisesta tilanteesta vuoden 2006 tuotantotilanteeseen." Hakija on hakenut päätökseen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta, mutta ei mainitun vesiensuojelun tehostamista koskevan lupamääräyksen osalta. SELVITYS VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUKSISTA Kynkäänsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskentät muutoin paitsi lohkojen 1 ja 2 sekä 4 6 osalta. Hakija on selvittänyt lohkojen vesienkäsittelyn tehostamista ja esittää niiden osalta seuraavanlaiset suunnitelmat: Lohkot 1, 2 ja 4 Hakija on lohkojen 1, 2 ja 4 vesienkäsittelyn tehostamiseksi suunnitellut Viitasuon (Yli-Ii) tapaisen ruokohelpikosteikon toteuttamista. Kynkäänsuon tapauksessa ruokohelpikosteikko olisi valuma-alueeseensa nähden pienempi sekä pituus- ja leveyssuhteeltaan erimuotoinen kuin Viitasuolla toteutettu kosteikko. Lisäksi lohkojen kuivatusvesi joudutaan pumppaamaan Kynkääsuon kosteikolle, koska korkeuserot ovat liian pienet vesien johtamiseksi painovoimaisesti. Ruokohelpikosteikko on suunniteltu lohkon 1 länsiosassa oleva lohkon osalle, joka on rajattu pois tuotannosta (1,3 ha). Alue on hakijan omistuksessa.

4 4 Suunnitellun ruokohelpikosteikon kohdalla turpeen paksuus on 1,2 1,8 m. Tarkoituksena on, että osa alueen turpeesta siirrettäisiin tuotantoalueelle, josta turve voitaisiin hyödyntää turvetuotannossa. Kosteikkokentän kohdalle jätettäisiin noin 0,5 metrin paksuudelta turvetta, jolla mahdollistettaisiin kentän oikea muotoilu, ruokohelven kasvuedellytykset ja veden tasainen suotautuminen turvekerroksen läpi. Lohkojen 1, 2 ja 4 vedet pumpattaisiin laskeutusaltaasta 1 putkea pitkin ruokohelpikosteikon yläreunaan. Vedet pumpattaisiin ruokohelpikentälle roudattomana aikana. Silloin kun vettä ei voida pumpata ruokohelpikentälle veden jäätymisen vuoksi, lohkojen 1, 2 ja 4 vedet johdettaisiin olemassa olevien laskeutusaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön. Ruokohelpikosteikko muotoiltaisiin niin, että vesi valuisi tasaisesti kentän alareunassa olevaan keräilyojaan. Kentän muotoilussa otettaisiin huomioon vanhojen sarkaojien suunta muotoilemalla kenttä vinoittain vasten sarkaojien suuntaa, jolloin saataisiin estettyä kentällä tapahtuvat mahdolliset oikovirtaukset. Keräilyojasta vedet johdettaisiin penkereen läpi laskuojaan 1. Ruokohelpikosteikko pengerrettäisiin tarpeellisin osin. Kasvillisuuskentälle ei johdeta vettä kasvukauden päätyttyä, koska silloin kentän kasvit eivät enää pysty hyödyntämään kentälle tulevan veden ravinteita. Talviaikana vesi jäätyy kentälle paannejääksi, mikä voi aiheuttaa veden hallitsemattoman virtauksen ja kentän penkereiden rikkoutumisen. Talviaikaisen käytön vaarana on myös, että kentän pintaan muodostuva jääkerros aiheuttaa ruokohelpikasvustossa jääpoltteen, joka vähintään vaarantaa kasvillisuuden talvehtimisen. Suunnitelman mukaisen ruokohelpikosteikon tehollinen pinta-ala olisi 1,7 ha. Ruokohelpikosteikon pinta-ala olisi 2,2 % kokonaisvaluma-alueesta (75,7 ha) sekä 3,0 % tuotantopinta-alasta (56,6 ha). Kosteikko ja sen rakenteet pienentäisivät lohkon 1 tuotantopinta-alaa 2,4 ha. Kun lohkojen 1, 2 ja 4 tuotannosta poistuneet alueet ovat seuraavassa maankäytössä, hakija katsoo tilanteen mukaan, olisiko tällaisten alueiden vedet mahdollista johtaa ohi ruokohelpikosteikon. Tällaisia alueita olisivat mahdollisesti lohko 2 ja lohkon 4 pohjoisosa, jotka ovat pääsääntöisesti poistuneet tuotannosta tuotantokauden 2006 jälkeen. Näiden alueiden vedet voitaisiin johtaa mahdollisuuksien mukaan vuoden 2008 kesän jälkeen ohi kosteikon, jolloin saataisiin tehostettua kentän toimintaa. Ruokohelpikosteikon rakentamisaikataulu: Mikäli hakijalle määrätään rakennettavaksi ruokohelpikosteikko, se voidaan saada käyttöön noin 2 3 vuoden kuluessa rakentamisesta. Kentän rakentaminen aloitetaan siirtämällä ensin edellä esitetyllä tavalla turpeet pois ja muotoilemalla kenttä sopivaksi sekä rakentamalla kentälle tarvittavat rakenteet. Kosteikolle kylvettävän ruokohelven kasvuedellytyksen turvaamiseksi annetaan sille kylvön yhteydessä ns. aloituslannoitus ja tarvittaessa alue kalkitaan maaperän happamuuden neutraloimiseksi. Lannoitusmäärä on pieni, jotta ei aiheutettaisi valumavesien ravinnepitoisuuksien nousua. Ruokohelpi kylvetään toukokuussa ja sen annetaan kasvaa, juurtua ja tihentyä ensimmäinen kasvukausi, ennen kuin kentälle voidaan aloittaa vesien johtaminen. Ensimmäisellä kasvukaudella varmistetaan kasvuston elinvoimaisuus. Ruokohelpikosteikon rakentamiskustannukset ovat noin , joka sisältää ruokohelpikentän ja pumppaamon rakentamisen.

5 Lohkot 5 ja 6 5 Hakija on selvittänyt lohkojen 5 ja 6 vesienkäsittelyn tehostamista ja on todennut, että lohkon 3 kaakkoispäässä olisi mahdollinen, ilman pumppausta toimiva ruokohelpikosteikkoalue. Lohkojen vedet johdettaisiin laskuojaa 4 pitkin lohkon 3 itäpuolella olevaa ojaa pitkin lohkon 3 kaakkoispäähän, josta tehtäisiin tienalitus tuotantolohkon puolelle. Tienalitusrumpuun asennettaisiin sulkupato, jonka avulla vedet ohjattaisiin talvella ohi kosteikon. Suunniteltu kosteikko poikkeaisi tähän asti rakennetuista ruokohelpikosteikosta alueen keskelle todennäköisesti muodostuvan pienen avovesialueen osalta. Kosteikkoalueen painanteesta kaivettaisiin laskuoja lohkon 3 länsireunalla kulkevaan kokoojaojaan, josta vedet johdettaisiin laskeutusaltaan 7 kautta alapuoliseen vesistöön. Lohkolle 3 suunnitellun ruokohelpikosteikon poikkeava muoto ja vesien jakautuminen kentälle johtuu alueen pinnanmuodosta ja ohuesta turvekerroksesta. Turvepaksuus suunnitellun kosteikon alueella on 0,1 0,8 m. Ruokohelpikosteikon jako-oja rakennettaisiin niin, että se mukailee alueen korkeuskäyrää. Jako-oja ja kosteikon alareuna pengerrettäisiin niin, että kosteikkoon johdettavat vedet pysyisivät kentän alueella. Tuotantoalueen sarkaojat ovat vasten veden virtaussuuntaa kosteikon keskipainanteeseen. Ojien poikkisuuntaisuus estää osaltaan veden oikovirtaukset kentällä. Ruokohelpikenttä on suunniteltu niin, ettei siihen johdettaisi tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Suunnitellun kentän tehollinen pinta-ala olisi 1,7 ha, joka olisi riittävä lohkojen 5 ja 6 vesien käsittelyyn. Tällöin ruokohelpikosteikon pinta-ala olisi 3,6 % koko valuma-alueesta (46,9 ha) ja 4,7 % tuotanto-alueesta (35,9 ha) Ongelmaksi muodostuvat kuitenkin tuotantoalueen ulkopuoliset vedet. Laskuojaan 4 (lohkon 3 itäpuolella kulkevan tien itäreunassa), jota pitkin lohkojen 5 ja 6 kuivatusvedet johdetaan, tulee noin 370 hehtaarin alalta ulkopuolisia vesiä. Jotta nämä vedet saataisiin erilleen, pitäisi nykyisen laskuojan itäpuolelle kaivaa uusi eristysoja. Hakijalla ei ole kuitenkaan riittävästi alueita hallussa uuden eristysojan kaivamiseen eikä ojaaluesopimuksia mainitulle alueelle. Uusi eristysoja kulkisi kolmen eri maanomistajan mailla. Hakija ei ole pystynyt arvioimaan, olisiko uudelle eristysojalle mahdollista saada oja-aluesopimuksia Toinen vaihtoehto olisi alittaa olemassa oleva tie ja tuoda lohkojen 5 ja 6 vedet sen länsipuolelle lohkon 3 auma-alueen jälkeen. Tämä vaatisi kuitenkin osittaisen eristysojan kaivun lohkon 3 itäpuolelle. Mikäli lohkojen 5 ja 6 vesille kaivettaisiin uusi laskuoja lohkon 3 puolelle, niin se vaatisi suuret kaivu- ja pengerrystyöt. Jos laskuoja siirrettäisiin lohkon 3 tuotantoalueen puolelle, lisäisi se myös tulvimisriskiä tuotantokentälle. Olemassa oleva laskuoja on mitoitukseltaan ja laskultaan sellainen, että se riittää tuotantoalueen ja ulkopuolisten vesien johtamiseen ilman, että se aiheuttaa tulvaongelmia ulkopuolisille alueille tai tuotantoalueille. Ulkopuolisten vesien saaminen erilleen ruokohelpikosteikolle johdettavista tuotantoalueen vesistä ei onnistu ilman suuria kaivutöitä, jotka puolestaan aiheuttavat lisäkuormitusta alapuoliseen vesistöön. Lohkon 5 tuotantopinta-ala on 6,4 ha ja sen turvepaksuus 0,9 1,4 m. Lohkon arvioitu tuotantoaika on noin 10 vuotta. Lohkon 6 tuotantopinta-ala on 29,5 ha ja sen turvepaksuus 0,5 1,0 m. Lohkosta 6 on jo nyt poistunut

6 6 noin kolmasosa ja sen jäljellä olevan tuotantopinta-alan arvioidaan poistuvan noin 5 vuoden aikana. Ottaen huomioon lohkojen 5 ja 6 tuotantopinta-ala ja tuotannon arvioitu kesto sekä mahdollisen ruokohelpikentän toteutuksesta kaivutöineen syntyvä vesistökuormitus ja rakentamiseen kuluva aika sekä ruokohelpikosteikosta saatava jokseenkin lyhytaikainen hyöty, hakija on esittänyt kosteikon sijasta jo aikaisemmin ( ) esitettyä virtaamansäätöpatoa tehostamaan lohkon 5 vesienkäsittelyä. Hakija on katsonut, että mainitut seikat huomioon ottaen lohkon 6 kuivatusvesien käsittelyyn riittää vesien johtaminen olemassa olevien laskeutusaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön. Kynkäänsuon turvetuotantoalueen pintavalutuksen käyttö ja kuormituksen kehittyminen Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 31/99/1 perustuu asiantuntijan laatimaan kuormitusarvioon, jonka mukaan Kynkäänsuon vesiensuojelun tehostamisen johdosta alennettu vuosikuormitusarvio on kokonaistypellä kg, kokonaisfosforilla 147 kg ja kiintoaineella kg (taulukko). Esitetyt ainemääräarviot ovat nettokuormitusarvioita. Kynkäänsuon lupahakemuksessa vuodelta 2004 on arvioitu Kynkäänsuon kuormitus noin 450 hehtaarin pinta-alalle. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetyn arvion mukaan Kynkäänsuon nettovuosikuormitus olisi tällä pintaalalla kokonaistypellä kg, kokonaisfosforilla 26 kg ja kiintoaineella kg. Kuormitusarviossa on mukana noin 110 hehtaarin lisäalue, jolla ei vielä ole aloitettu valmistelutöitä (lupa ei ole lainvoimainen). Vertailun helpottamiseksi mainittu kuormitusarvio on taulukossa suhteutettu pintaalaan, jota on käytetty vuosien kuormituslaskennassa. Kynkäänsuon lupahakemuksessa esitetty kuormitusarvio perustuu osittain Kynkäänsuon mitattuihin tietoihin vuosilta ja osittain Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen muiden tarkkailusoiden tietoihin. Kuormitus oli selvästi vesioikeuden päätöksessä arvioitua pienempi. Suokohtaiset vuosikuormitukset on laskettu ja raportoitu vuodesta 2004 alkaen. Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty Kynkäänsuon vuosikuormitus vuosilta Tiedot on poimittu vuosittaisista kuormitustarkkailuraporteista. Kynkäänsuon vuosikuormituksen laskennassa on käytetty suon omia tarkkailutietoja kesäajalta, mutta talviajan kuormitus on arvioitu ympärivuotisten tarkkailukohteiden perusteella. Vuosikuormitus on siten suuntaa antava. Lisäksi nettokuormitusarviot eivät ole vertailukelpoisia lupahakemuksessa esitetyn arvion kanssa, koska nettokuormituksen laskenta on muuttunut vuonna Lupahakemuksessa on käytetty nettokuormituksen arvioinnissa Vitmaojan luonnonhuuhtoumatietoja. Vuodesta 2004 lähtien nettokuormituksen arvioinnissa on käytetty sovittuja taustapitoisuuksia. Tarkkailutulosten perusteella Kynkäänsuon kuormitus on ollut selvästi vähäisempää kuin vuoden 1999 vesioikeusluvassa on arvioitu. Vuosien bruttovuosikuormitukset vastaavat melko hyvin vuoden 2003 lupahakemuksessa esitettyä arviota. Fosforikuormitus on ollut lupahakemuksessa arvioitua suurempaa, mutta pienempää kuin vuonna 1999 on arvioitu.

7 7 Taulukko. Kynkäänsuon turvetuotantoalueen vuosikuormitus vuosien kuormitustarkkailuraporttien mukaan, vesioikeusluvassa 1999 ja vuoden 2003 lupahakemuksessa arvioitu kuormitus. Lupahakemuksessa kuormitus on arvioitu nykyistä suuremmalle pinta-alalle, joten vertailua helpottamaan lupahakemuksen arvio on suhteutettu nykyiselle pinta-alalle (lisäalue on valmistelematta). laskenta- BRUTTO NETTO pinta-ala kiintoaine kok. N kok. P kiintoaine kok. N kok. P ha kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v Kuormitusarviot: vesioikeuslupa lupahakemus Päästötarkkailuraportit: Kynkäänsuolla on nykyisin käytössä kaksi sulan maan aikana toimivaa pintavalutuskenttää. Pintavalutuskenttä 3 on valmistunut kevättalvella Kentällä käsitellään noin 100 hehtaarin alueen vedet. Kentän toimintaa on tarkkailtu Siuruanjoki kuntoon -hankkeen yhteydessä. Tarkkailutulosten perusteella kenttä on toiminut hyvin. Pintavalutuskenttä 2 on ollut suppeassa tarkkailussa vuonna Kentällä käsitellään vedet noin 131 hehtaarin alueelta. Tarkkailutulosten mukaan kenttä on toiminut hyvin. Vuoden 2006 päästötarkkailuraportin mukaan Siuruanjoen valuma-alueella on ollut vuonna 2006 yhteensä ha tuotantokuntoista ja valmistelussa olevaa turvetuotantopinta-alaa. Tästä pinta-alasta yhteensä ha eli 33 % on käsitelty ympärivuotisesti toimivilla pintavalutuskentillä hehtaarin (42 %) osalta pintavalutuskenttä/kasvillisuuskenttä on ollut käytössä sulan maan aikana. Siten noin 75 % tuotantopinta-alasta on ollut tehostetun vesiensuojelun piirissä. Tuotannosta poistunutta, ei vielä uudessa maankäytössä, olevaa pinta-alaa, on ollut yhteensä 276 hehtaaria. Vuoden 1999 kuormitustarkkailuraportin mukaan vuonna 1999 Siuruanjoen valuma-alueella on ollut tuotantokuntoista tai valmistelussa olevaa pintaalaa yhteensä ha. Pintavalutus on ollut vesiensuojelumenetelmänä hehtaarilla (41 %). Erittelyä ympärivuotisista/sulan maan aikana käytössä olevista kentistä ei raportissa ole tehty. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Ympäristölupavirasto on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa hakemuksen johdosta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut, että virallisia ruokohelpikentän mitoitustietoja ei ole olemassa, mutta pinta-alassa pyritään täyttämään vähintään pintavalutuskentän pinta-ala (3,8 %). Hakija on ilmoittanut selvittävänsä vielä, voidaanko tuotannosta poistuneet alueet (lohko 2 ja lohkon 4 pohjoisosa, yhteensä 18,5 ha), kun niillä on aloitettu uusi maan-

8 8 käyttö, ohjata ruokohelpikosteikon ohi, jolloin kentän toimintaedellytykset parantuvat. Lohkojen 5 ja 6 (tuotantopinta-ala yhteensä 35,9 ha) vesiensuojelun tehostamiseksi hakija on esittänyt virtaamansäätöpadon asentamista lohkolle 5, koska mahdollisen ruokohelpikentän toimivuutta hankaloittaisi ulkopuolisten vesien suuri määrä (370 ha), jota ei saada ohjattua pois ilman suuria ojankaivutöitä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vesiensuojelun tehostaminen voidaan tehdä hakijan esittämällä tavalla. Ruokohelpikenttä tulee valmistella mahdollisimman pian käyttöön. MERKINTÄ Kuivaniemen ja Iin kunta on lakkautettu ja on perustettu uusi Iin kunta Ympäristölupavirastolla on ollut tätä asiaa ratkaistessa Kynkäänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskeva ympäristölupaviraston päätös nro 66/05/1 ja siihen liittyvät asiakirjat sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 07/0074/1. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto on kuulutusmenettelyä noudattamatta pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta ja Yli- Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. PÄÄASIARATKAISU Vapo Oy velvoitetaan tehostamaan Kynkäänsuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien puhdistamista lohkojen 1, 2 ja 4 osalta ruokohelpikosteikon ja lohkojen 5 ja 6 osalta virtaamansäädön avulla. Lupapäätökseen nro 66/05/1 lisätään uusi lupamääräys 15a sekä lupamääräykseen 1 ja tarkkailuohjelmaan lisätään seuraavat määräykset: Lupamääräys 1 Luvan saajan on rakennettava ruokohelpikosteikko ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelman liitteenä 1 olevan piirustuksen "Lohkojen 1, 2, 4 vesienkäsittelyn tehostaminen, ruokohelpikosteikko" MK 1:7 000 osoittamaan paikkaan sekä osoittamalla ja suunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Kosteikko on otettava käyttöön sulakauden 2009 alussa, josta alkaen vedet tulee johtaa sulan maan ajan kosteikolle. Lohkolle 1 on rakennettava 3 virtaamansäätöpatoa, jotka on otettava käyttöön tuotantokauden 2008 alussa. Tuotannosta poistuneen lohkon 2 vedet tulee

9 mennessä ja lohkon 4 vedet mennessä johtaa käyttöön otettavan kosteikon valuma-alueen ulkopuolelle. Lohkolle 5 on rakennettava virtaamansäätöpato ja lohkon 6 kokoojaojiin virtaamansäätöpadot, jotka on otettava käyttöön tuotantokauden 2008 alussa. Virtaamansäätöpatojen tulee keskeisiltä osin täyttää julkaisun "Turvetuotantoalueen vesistökuormituksen synty: Virtaamansäädön käyttö ja soveltaminen vesiensuojeluun, Björn Klöve, Jordforsk 64/2000" mitoitukset. Suunnitelma mitoitusperusteineen on toimitettava tiedoksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettaminen lohkoilla 2 ja 4 Lupamääräys 15a. Turvetuotannon päätyttyä alue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet sekä rakennelmat on purettava. Eristysojat sekä laskeutusaltaat on pidettävä toiminnassa turvetuotannon päättämisen jälkeen siirrettäessä alueet uusiin käyttömuotoihin. Laskeutusaltaiden kuntoa ja toimintaa on seurattava silmämääräisesti ja altaat on puhdistettava tarvittaessa siihen saakka, kun tuotannosta poistetut alueet on kokonaisuudessaan otettu uuden maankäytön piiriin tai ainakin kahden vuoden ajan tuotannon lopettamisen jälkeen. Kun tuotantokentät ovat kasvittuneet riittävästi, laskeutusaltaita ei ole tarpeen seurata tai ylläpitää turvetuottajan toimesta. Käytöstä poistetun tuotantoalueen niiden osien, joita ei ole otettu aktiiviseen jälkikäyttöön, vedet on johdettava laskeutusaltaiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden kautta alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta, ja ainakin kaksi vuotta turpeen noston lopettamisen jälkeen. Sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja muut vesiensuojelurakenteet on tällöin pidettävä toiminnassa. Liite 2 KYNKÄÄNSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU Tehon tarkkailu Ruokohelpikosteikon tehoa tarkkaillaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti vuosina 2010 ja RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristölupaan sisältyvän lupamääräyksen täsmentämistä koskevasta hakemuksesta lausunnon ympäristönsuojelulain 36 :ssä mainituilta viranomaisilta. Asiassa annettu ratkaisu ei vaikuta ympäristönsuojelulain 37 :n tarkoittamalla tavalla muiden oikeu-

10 10 teen tai etuun. Ympäristönsuojelulain 38 :n 1 momentin säännös tiedottamisesta koskee varsinaista ympäristölupahakemusta. Ympäristönsuojelulain 38 :n 3 momentin mukaan kuulemisesta ja asian vireilläolosta ilmoittamisesta on muutoin voimassa, mitä hallintolaissa säädetään. Asia saadaan hallintolain 34 :n 2 momentin 5) kohdan mukaan ratkaista asianosaista kuulematta, jos kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta. Kynkäänsuon turvetuotantoalueesta vain vähäinen osa lohkosta 9 on Iin ( saakka Kuivaniemen) kunnan alueella. Tämä hakemus ei koske Iin kunnan aluetta, eivätkä hakemuksen ympäristövaikutukset kohdistu sen alueelle, joten lausunnon pyytäminen Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ei ole ollut tarpeen. Pääasiaratkaisun perustelut Hakija on ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 66/05/1 mukaisesti esittänyt selvityksen Kynkäänsuon turvetuotantoalueen pintavalutuksen käytöstä ja kuormituksen kehittymisestä sekä turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostamista koskevan suunnitelman. Hakija on lohkojen 1, 2 ja 4 vesienkäsittelyn tehostamiseksi esittänyt ruokohelpikosteikon toteuttamista. Vedet joudutaan pumppaamaan suunnitellulle kosteikolle, sillä korkeuserot ovat liian pienet vesien johtamiseksi painovoimaisesti. Ruokohelpikosteikko on suunniteltu lohkon 1 länsiosassa olevalle lohkon osalle, joka on rajattu pois tuotannosta (1,3 ha). Alue on hakijan omistuksessa. Tällä hetkellä lohkon 1 (tuotannossa 41,2 ha, poistunut tuotannosta 0,6 ha), lohkon 2 (6,7 ha, poistunut kokonaan tuotannosta) ja lohkon 4 (12,7 ha tuotannossa, poistunut tuotannosta 11,8 ha) vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön. Lohkojen 1 ja 2 vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta laskuojaan 1 ja siitä edelleen reittiä Polvioja Viitaoja Siuruanjoki. Lohkon 4 vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaan 5 kautta laskuojaan 1 ja siitä edelleen reittiä Polvioja Viitaoja Siuruanjoki. Tällä hetkellä lohkojen 5 ja 6 (40,4 ha) vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaan 6 kautta laskuojaan 4 ja siitä edelleen Kynkäänojaan ja Siuruanjokeen. Hakija on selvittänyt mahdollisuutta vesiensuojelun tehostamiseen lohkon 3 kaakkoispäähän rakennettavan ruokohelpikosteikon avulla. Hakijan mukaan ongelmana ovat kosteikon yläpuoliseen laskuojaan 4 (lohkon 3 itäpuolella kulkevan tien itäreunassa) tulevat tuotantoalueen ulkopuolisen 370 hehtaarin alueen vedet. Ensimmäisenä vaihtoehtona näiden vesien ohjaamiseen olisi laskuojan itäpuolelle kaivettava uusi eristysoja. Alue on kuitenkin kolmen yksityisen maanomistajan alueella ja ojaaluesopimusten saamisesta ei ole varmuutta. Toisena vaihtoehtona on tien alitus ja lohkojen 5 ja 6 vesien johtaminen lohkon 3 alueelle ja osittaisen eristysojan kaivaminen lohkon alueelle. Hakijan mukaan tämä vaatisi suuret kaivu- ja pengerrystyöt ja lisäisi tulvariskiä tuotantokentällä. Lohkon 5 tuotantopinta-ala on 6,4 ha ja arvioitu tuotantoaika noin 10 vuotta. Lohkon 6 tuotantopinta-ala on 29,5 ha. Sen tuotantoalasta on poistunut noin kolmasosa ja jäljellä olevan alan arvioidaan poistuvan noin viiden vuoden aikana. Suunnitellun ruokohelpikosteikon pinta-ala on 1,7 ha, joka on 2,2 % valuma-alueen (75,7 ha) ja 3,0 % tuotantoalueen (56,6 ha) pinta-alasta. Valuma-alueesta lohko 2 (6,7 ha) on poistunut ja lohko 4 on poistumassa tuotannosta. Ruokohelpikosteikolle ei ole yleisesti määritetty mitoitusperusteita. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan pintaalan osalta pyritään täyttämään vähintään pintavalutuskentän mitoitus eli

11 11 kosteikon pinta-alan tulisi olla vähintään 3,8 % valuma-alueen pinta-alasta. Ohjaamalla edellä mainittujen alueiden (31,2 ha) vedet pois ruokohelpikosteikon valuma-alueelta kosteikko on 4,1 % pienentyneestä tuotantoalueesta (41,2 ha). Näin ollen ruokohelpikosteikon puhdistustehoa voidaan parantaa luvan saajan esittämään suunnitelmaan verrattuna. Hakija on esittänyt ottaen huomioon lohkojen 5 ja 6 tuotantopinta-ala ja tuotannon arvioitu kesto sekä ruokohelpikentän toteutuksesta johtuva vesistökuormitus, rakentamiseen kuluva aika ja saatava jokseenkin lyhytaikainen hyöty jo aiemmin esittämäänsä virtaamansäätöpatoa tehostamaan lohkon 5 vesienkäsittelyä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vesiensuojelun tehostaminen voidaan tehdä hakijan esittämällä tavalla. Ympäristölupavirasto pitää riittävänä hakijan esittämää selvitystä pintavalutuksen käytöstä ja turvetuotantoalueen kuormituksen kehittymisestä sekä vesiensuojelun tehostamisesta. Lohkon 6 pinta-ala ja tuotantoaika huomioon ottaen ympäristölupavirasto pitää tarpeellisena virtaamansäätöpatojen rakentamista myös lohkolle 6. Hakijan esitystä lohkojen 1, 2 ja 4 vesiensuojelun tehostamiseksi ruokohelpikosteikon avulla voidaan pitää hyväksyttävänä. Kun otetaan huomioon lohkojen 5 ja 6 tuotantopinta-ala ja jäljellä oleva tuotantoaika, voidaan virtaamansäätöpatojen käyttöön ottamisesta lohkoilla 5 ja 6 pitää edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen perusteltuna. Ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Luvan saaja on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista omalta osaltaan. Vaikutusten selvittämiseksi on jatkettava tarkkailua riittävän pitkän ajan. Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita on hoidettava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laajaalaisiin vesienjohtamisjärjestelyihin on saatava ympäristölupaviraston lupa. Lohkojen 2 ja 4 toiminnan todennäköinen lopettamisajankohta on tiedossa, joten siltä osin annetaan toiminnan jälkeisiä toimia koskevat yksityiskohtaiset määräykset. Näiden lohkojen osalta erillistä toiminnan lopettamiseen liittyviä toimia koskevaa hakemusta ei tarvita. Jälkikäyttötoimien edetessä tuotantoalueelta tuleva kuormitus vähenee kuormitukseen. Vesien johtamisella käsittelyrakenteiden kautta voidaan jossain määrin pienentää kuormitusta. Rakenteiden kunnossapito on oleellista niiden toimivuuden kannalta. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty on otettu huomioon luparatkaisussa ja lupamääräyksissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 12 Ympäristönsuojelulaki 36, 38 3 momentti, 43 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 3 momentti Hallintolaki 34 2 momentti 5) kohta KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Perustelut Kysymyksessä on jäljempänä mainitun asetuksen liitteen mukainen muu ympäristölupa-asia, jonka käsittelymaksu on 38,50 /h. Käsittelymaksu peritään 40 tunnin työajan mukaan. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Pertti Piippo Jorma Rantakangas Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Pertti Piippo sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (esittelijä) ja Raija Aaltonen. Tiedustelut, asian esittelijä: puh JR/lk Liite Valitusosoitus

14 Liite 1 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.